- Työsuhde
Työntekijä
- Uutiset
14.11.2023 14.10
Hovioikeus: Työntekijän työnantajalle maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja työsuhteen päättämisriidassa ei tarvinnut kohtuullistaaK oli käräjäoikeudessa hävinnyt yhtiötä vastaan nostamansa työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevan riita-asian. Käräjäoikeus oli velvoittanut K:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 21.150 euroa täysimääräisesti. Asiassa oli valituksen perusteella kysymys siitä, oliko K oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a tai b §:n nojalla vapautettava velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut tai tuliko niiden määrää kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 14.11.2023) - Uutiset
31.8.2023 12.40
Hovioikeus vastuuvakuutuksesta, takautumisoikeudesta ja todistustaakasta: Miten vastuu itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta kanavoitui KVR-urakassa?Asiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko itsenäiset yrittäjät Toiminimi RF (työnjohtopalvelut) ja Toiminimi LL (rakennus- ja timanttiporaustyöt) rinnastettava KVR-urakkasopimuksen mukaisen pääurakoitsija B Oy:n työntekijöihin ja kanavoituiko vastuu näiden itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta siten B Oy:lle vastuuvakuutuksen myöntäneelle PT:lle vai oliko vastuu LT:llä, joka oli myöntänyt vastuuvakuutukset näille itsenäisille yrittäjille. Hovioikeus katsoi, että Toiminimi LL oli toisin kuin Toiminimi RF rinnastettava B Oy:n työntekijöihin. Vastuuvakuutuksesta korvausta vaatineella IV:llä katsottiin olevan todistustaakka väitetystä huolimattomuudesta myös KVR-urakan pääurakoitsijana toimineen B Oy:n osalta samalla tavalla kuin Toiminimi RF:n ja Toiminimi LL:n väitetyn huolimattomuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2023 – valituslupaa KKO:lta haettu) - Uutiset
14.12.2022 10.36
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Viking Linelle seuraamusmaksu ja huomautus työntekijöiden terveystietojen lainvastaisesta käsittelystäTietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi Viking Line Oy Abp:lle 230.000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun ja antoi huomautuksen työntekijöiden terveystietojen käsittelyyn liittyvistä tietosuojarikkomuksista. Yhtiö muun muassa tallensi työntekijöiden terveystietoja lainvastaisesti henkilöstöhallinnon järjestelmään. Puutteita havaittiin myös tavoissa, joilla yhtiö kertoi työntekijöilleen henkilötietojen käsittelystä. - Uutiset
10.8.2022 13.33
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain 56 §:n muuttamisesta voi lausua 20. syyskuuta 2022 saakkaTyö ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta. Kolmansien maiden kansalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotetaan uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. - Uutiset
1.4.2022 11.45
Asianajaja Mika Backman: Alihankinnan ja henkilöstövuokrauksen erot julkisessa hankinnassaHenkilöstövuokrauksessa vuokralle ottaja vuokraa henkilöstövuokrausyritykseltä työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa henkilöstövuokrausyritykseen. Vuokratyöntekijä työskentelee vuokralleottajayrityksen johdon ja valvonnan alaisuudessa kuten vuokralleottajayrityksen muutkin työntekijät. Alihankinnassa alihankkijayritys osallistuu hankinnan jonkin osion toteuttamiseen tarjouksen jättäneen yrityksen kautta ilman, että alihankkijan työntekijät siirtyisivät työsopimuslain tarkoittamalla tavalla tarjoajan johdon ja valvonnan alaisuuteen. Henkilöstövuokrauksessa kyse ei siten ole alihankinnasta, koska vuokratyövoimaa tarjoava yritys ei osallistu hankinnan toteuttamiseen itse, vaan se ainoastaan toimittaa hankinnan toteuttajalle työvoimaa. - Uutiset
24.3.2021 14.30
Edita Lakitiedon koulutus: Palkkaa vai työkorvausta? Työntekijä, yrittäjä vai kevytyrittäjä?Edita Lakitiedon 24.3. pidetyssä webinaarissa ”Palkkaa vai työkorvausta? Työntekijä, yrittäjä vai kevytyrittäjä?” käsiteltiin muun muassa palkan ja työkorvauksen käsitteitä, työvoiman vuokrausta ja alihankintaa, työeläkevakuuttamista, sekä työ- ja toimeksiantosopimuksia. Webinaarin kouluttajina toimivat asianajaja Jaakko Klemettilä, ratkaisupäällikkö Monika Sievänen ja asianajaja Henna Kinnunen. - Uutiset
8.3.2021 9.00
OTM Aki Ollila Defensor Legisissä: Työntekijän sananvapaus ja lojaalisuusvelvollisuus sananvapauden rajoittajanaRajoittaako lojaalisuusvelvollisuus sananvapautta yhtäältä työsopimuslakiin ja toisaalta työsopimukseen perustuvana velvollisuutena? Tähän kysymykseen OTM Aki Ollila syventyy uusimmassa Defensor Legisissä julkaistussa artikkelissaan "Työntekijän sananvapaus ja lojaalisuusvelvollisuus sananvapauden rajoittajana". Löydät suorat linkit artikkeliin ja koko lehteen uutisen lopusta. - Uutiset
3.2.2021 15.30
OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen: Sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittely työpaikalla ja työntekijöiden tietosuojaEdita järjesti 28.1.2021 webinaarimuotoisen koulutuksen työpaikkojen sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittelystä ja työntekijöiden tietosuojasta. Koulutuksen päävetäjänä toimi OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen ja kommentointiroolissa OTT, varatuomari, dosentti Jaana Paanetoja. - Uutiset
8.12.2020 11.25
KHO työntekijän oleskelulupa-asiassa: Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että hakija ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseenKorkein hallinto-oikeus katsoi, että työntekijän oleskelulupahakemuksessa oli kysymys A:n oleskelulupahakemuksen käsittelystä ja kehotus ajanvaraukseen koski hänen kuulemistaan. Ajanvarausta koskeva yhteydenottopyyntö olisi tullut lähettää A:lle. Kun näin ei ollut menetelty, Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että A ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseen. - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
22.9.2020 9.30
Harmaa talous & talousrikollisuus: Liittyykö kevytyrittämiseen harmaan talouden riskejä?Kevytyrittäjän määritelmää ei löydy mistään yksittäisestä laista. Viranomaisten ja eri lakien lähestyminen työn tekemiseen perustuu perinteiseen kahtiajakoon: yrittäjä ja työntekijä. Eri viranomaisten käyttämissä yrittäjän ja työntekijän määritelmissä on kuitenkin merkittäviä eroja. Kevytyrittäjä on verotuksellisesti palkansaaja. Sen sijaan vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan kevytyrittäjä toimii toimeksiantosuhteessa yrittäjänä, joka myy palveluitaan ilman omaa yritystä (y-tunnusta) laskutuspalveluyrityksen kautta. - Uutiset
15.11.2019 11.15
KHO:n ratkaisu työntekijän oleskeluluvan toimeentuloedellytyksestäTyö- ja elinkeinotoimisto ei ollut voinut perustaa kielteistä osapäätöstään yksinomaan A:n aiemman oleskeluluvan aikaiseen toimeentuloon arvioimatta nykyisestä työsuhteesta saatavaa toimeentuloa. Hallinto-oikeuden, poliisilaitoksen ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
25.10.2019 15.00
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2019 julkaistu - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
22.3.2019 11.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sopimusehtodirektiivissä tarkoitetun kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan käsitteestäKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 2 artiklan b alakohtaa on tulkittava siten, että yrityksen työntekijää ja hänen puolisoaan, jotka tekevät kyseisen yrityksen kanssa ensisijaisesti mainitun yrityksen henkilökunnan jäsenille tarkoitetun luottosopimuksen yksityisasunnon hankinnan rahoittamiseksi, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina ”kuluttajina”.
Direktiivin 93/13 2 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että mainittua yritystä on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna ”elinkeinonharjoittajana”, jos se tekee tällaisen luottosopimuksen liiketoimintansa yhteydessä, vaikka luottojen myöntäminen ei ole sen pääasiallista toimintaa. - Uutiset
13.12.2018 14.00
Hallinto-oikeuskaan ei myöntänyt työntekijän oleskelulupaaTyö- ja elinkeinotoimisto ei ollut voinut varmistua siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen valittajalle ei estäisi työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman työllistymistä. Koska Autopalvelu X ei ollut toimittanut työ- ja elinkeinotoimistolle muitakaan sen pyytämiä selvityksiä, työ- ja elinkeinotoimisto ei myöskään voinut vakuuttua valittajan työsuhteen edellytyksistä ulkomaalaislain 72 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 13.12.2018) - Uutiset
26.7.2018 8.10
Helteiden vuoksi pidetystä tauosta seurasi työpäivän pidentyminen – työnantajan vastuu työntekijän terveydestä koskee myös työpaikan lämpötilaaTyöskentelylämpötilojen noususta johtuva elpymistauko on tulkittu palkattomaksi työajaksi ainakin yhdessä kaupanalan yrityksessä. Hellesäiden jatkuessa PAMiin on tullut yhteydenottoja eri puolilta Suomea koskien kaupanalan yritystä, jossa työnantaja on vaatinut työntekijöitä korvaamaan työskentelylämpötilojen noususta johtuvan ylimääräisen tauon pidentämällä heidän työpäiväänsä pidettyä taukoa vastaavan ajan. - Uutiset
25.7.2018 13.55
Työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen henkilön palkkaamiseenOsatyökykyisen henkilön palkkaamiseen voi saada erilaisia tukia. Tiedot niistä on koottu yhdelle verkkosivustolle. Osatyökykyisten heikkoa työmarkkina-asemaa on käsitelty runsaasti viime päivinä. Esille on noussut myös työnantajien tarve saada lisää tietoa niistä tuista, joita voi saada osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. - Uutiset
5.1.2017 10.06
Hovioikeus arvioi työntekijöiden palkkauksen erilaisuuden sallittuja perusteitaViitaten työtuomioistuimen ratkaisuun, käräjäoikeus totesi, että vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa sallii ammattikokemukseen liittyvien perusteltujen erojen huomioon ottamisen palkkauksessa. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan B:n ja A:n tehtävät ja asema olivat osittain myös poikenneet toisistaan. B oli ollut kunnossapitopäällikön sijainen ja määrättynä jätevesilaitoksen vastuuhenkilöksi kunnossapitopäällikön sijaisena. Hän oli ollut myös aktiivisesti mukana kehittämässä ja toteuttamassa yhtiön laadunvalvontajärjestelmää. Hänen tosiasiallinen asemansa työpaikkana oli ollut laitosmiesten tiiminjohtaja, "kymppi". Näin ollen ensinnäkin erilaiset huomioitavat pätevyystekijät olivat olleet perusteena maksaa B:lle korkeampaa palkkaa. Myös B:n tehtävät olivat olleet osittain vaativampia kuin A:lla, mikä oli myös sallittu peruste palkkauksen erilaisuudelle. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla oli hylätty A:n vahingonkorvauskanne. (Vailla lainvoimaa 5.1.2017) - Uutiset
3.1.2017 15.14
SAK:n yhteenveto vuodenvaihteen muutoksista palkansaajilleVuoden 2017 alussa tuli voimaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat palkansaajien turvaan, käteen jääviin tuloihin, koulutusmahdollisuuksiin, eläkkeisiin ja muihin etuihin. Myös työttömiä koskevat palvelut uudistuivat.