Työaika
- Uutiset
16.2.2022 9.30
Työsuojeluviranomainen sai työneuvostolta lausunnon työajan enimmäismäärästä - vastauksia avataan maksuttomassa verkkoseminaarissa 5. huhtikuutaTyösuojeluviranomainen sai tiistaina 15.2.2022 työneuvostolta lausunnon koskien sitä, miten työajan enimmäismäärää tulee seurata työpaikoilla uuden työaikalain myötä. Työsuojeluviranomainen pyysi lausuntoa, sillä lainkohtaa on ollut vaikea tulkita, ja se on herättänyt työpaikoilla runsaasti kysymyksiä. Lausunnossa saatuja vastauksia avataan maksuttomassa verkkoseminaarissa 5. huhtikuuta. - Uutiset
15.2.2022 8.15
Valtion virkamieslakia ja Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia muutetaan - lausuntoja voi antaa 14.3.2022 saakkaEhdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa. Virkamiehelle annettaisiin kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Lisäksi viranomaisen olisi osa-aikaisen tai määräaikaisen virkamiehen pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää säännöllistä työaikaa tai nimityksen kestoaikaa. Jos työnantajalla on velvollisuus tarjota virkamiehelle työn edellyttämää koulutusta, sen olisi oltava virkamiehelle maksutonta ja sen olisi tapahduttava työaikana. Lisäksi valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevaan säännökseen ehdotetaan muutoksia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. - Uutiset
11.2.2022 13.07
Helsingin käräjäoikeus: VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokatauko palkattomaksiVR oli 26.4.2021 muuttanut lähiliikenteen veturinkuljettajien taukokäytäntöä siten, että aikaisemman palkallisen 35 minuutin tauon sijaan annettiin palkaton 59 minuutin mittainen tauko. Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukaan VR:llä katsottiin olleen tähän oikeus. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
14.1.2022 14.26
EUT: Palkallisten vuosilomapäivien huomioon ottaminen laskettaessa ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien määrää (Saksa)Työaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä työehtosopimuksen määräykselle, jonka mukaan määritettäessä sitä, täyttyykö ylityökorvaukseen oikeuttavien työtuntien raja-arvo, huomioon ei oteta tehtyinä työtunteina tunteja, jotka vastaavat työntekijän pitämää palkallista vuosilomaa. - Uutiset
12.1.2022 11.50
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?Korona on ajanut monet pois tavanomaiselta työntekemispaikalta. Lehdet ovat pullollaan etätyöohjeita. Mutta mitä etätyö on? Onko etätöitä olemassakaan? - Uutiset
7.1.2022 8.12
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti tuo muutoksia Suomen lainsäädäntöön helmikuun 2022 alustaHallitus esittää EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin edellyttämien lakimuutosten vahvistamista. Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano tuo muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14. tammikuuta 2022, ja ne tulisivat voimaan 1. helmikuuta 2022. - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessaHO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
14.12.2021 11.00
Työnantajalla oli ollut tyosopimuslain mukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa työsuhteet osa-aikaiseksiAsiassa oli ollut kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslainmukainen irtisanomisperuste yksipuolisesti muuttaa kantajien työsuhteita osa-aikaiseksi. Ensisijaisesti oli ollut ratkaistava se, oliko työ ja sen tarjoamisen edellytykset vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi ja mikä merkitys asiassa oli sillä, että työnantaja oli palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin. KO oli hylännyt kantajien vaatimukset. Kantajat peruuttivat valituksensa HO:ssa. - Uutiset
9.12.2021 16.00
Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierroksella 21.1.2022 saakkaTavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lausuntokierroksen jälkeen TEM jatkaa hallituksen esityksen valmistelua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti. - Uutiset
3.12.2021 14.00
Työaikalakiin tulee tarkennuksia 1. tammikuuta 2022Tasavallan Presidentti vahvisti perjantaina 3.12. lainmuutoksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella sopiminen nykyistä laajemmin säännöllisen työajan järjestelystä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti pelastusalalla sekä ensihoidossa. - Uutiset
1.12.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Etätyöhön liittyy monia juridisia ongelmiaTyönantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet etätyön yhteydessä ovat moninaisia. Erityisiä ongelmia on aiheutunut muun muassa siitä, että etätyösopimista ei ole käytännössä useinkaan tehty etukäteen vaan vasta kun tarve etätyöhön on jo syntynyt. Etätyön yhteydessä työnantajan edustajan asema on keskeinen sopimuksen teosta sen päättämiseen saakka. Ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi, miten etätyöstä tulee sopia ja miten palataan takaisin lähityöhön ja mihin esimerkiksi voi asettaa ohjeistuksen, luottamuksen ja seurannan rajat. Miten pystytään yhtäältä varmistamaan, etteivät etätyötä tekevät uuvu - ja toisaalta takaamaan, ettei kukaan välttele töitä? - Uutiset
25.11.2021 8.30
Työneuvosto tarkasteli lausunnossaan koronapandemian aiheuttamien lomautusten lukeutumista työssäolon veroiseen aikaanArvioitavana oli se, mitä ”kerrallaan” -ilmaisu tarkoittaa lausuntopyynnössä yksilöidyissä tapauksissa. Osasta lausuntoa äänestettiin. - Uutiset
23.11.2021 10.30
Työtuomioistuin: Pelastuslaitoksen työntekijöiden viikoittaisen työajan enimmäismäärää ei ollut työaikasuojelullisin perustein tarpeen rajata alhaisemmaksi kuin keskimäärin enintään 42 tuntiaTT 2021:90: Valitus hylättiin.
TT 2021:91: Valitus hylättiin. - Uutiset
11.11.2021 12.09
EUT täsmensi käsitteen ”työaika” ulottuvuutta varallaolojärjestelmän mukaisen päivystysjakson osaltaEUT täsmensi muun muassa, missä määrin varallaolojärjestelmän mukaisia päivystysjaksoja voidaan pitää direktiivin 2003/882 kannalta ”työaikana”. - Uutiset
1.11.2021 13.04
Työsuojeluviranomainen: Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessaTyösuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan Wolt Enterprises Oy:n ruokalähetit ovat työsuhteessa ja heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Työsuojeluviranomainen eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki asiasta päätöksen 1.11.2021. Päätöksessä velvoitetaan Woltia 14 päivän sisällä ryhtymään toimenpiteisiin työaikakirjapidon pitämiseksi tai tekemään toimenpiteistä selvitys työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaisen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. - Uutiset
29.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lakia ja työehtosopimusta paremman taukokäytännön vakiintuminen ja perusteettoman edun palautus – KKO:2021:76Vakiintumistapauksissa sopimusosapuolten sitoutumistarkoitus ja sopimuksen syntyminen eivät ilmene osapuolten nimenomaisista tahdonilmaisuista, vaan ne joudutaan päättelemään osapuolten tosiasiallisen toiminnan tai käyttäytymisen perusteella. Kysymys on tilanteesta, jollaisessa sopimusosapuolten voidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteidenkin mukaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen käytännön ja sitä kautta sitoutuneen siihen. Siihen tulkintaan, onko jokin käytäntö muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi, vaikuttaa osaltaan myös työntekijän suojelun tarve samoin kuin vilpittömän mielen suojaa ja perusteltua luottamusta koskevat periaatteet. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Tällaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (KKO 2010:60, kohta 3 ja KKO 2017:26, kohta 11 sekä niissä mainitut ratkaisut). Työnantaja ei saa tehdä esimerkiksi sovittuihin työtehtäviin merkittäviä muutoksia sillä perusteella, että uusi järjestely on työnantajan näkökulmasta perusteltu (KKO 2017:26, kohta 18). Korkeimmassa oikeudessa aikaisemmin käsitellyt tapaukset ovat etupäässä koskeneet erilaisia työntekijöiden saamia taloudellisia etuuksia (mm. KKO 1995:52 ja KKO 2010:93), mutta myös työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa (KKO 2010:60, KKO 2017:26 ja KKO 2016:80). - Uutiset
29.10.2021 11.00
Työnantajan aloitteesta suoritettu pakollinen ammatillinen koulutus - EUT tulkitsi ”työajan” ja ”lepoajan” käsitteitäTietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY 2 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että ajanjakso, jonka ajan työntekijä osallistuu työnantajansa vaatimaan ammatilliseen koulutukseen, joka järjestetään hänen tavanomaisen työpaikkansa ulkopuolella koulutuspalvelujen tarjoajan tiloissa ja jonka aikana hän ei suorita tavanomaisia työtehtäviään, on mainitussa säännöksessä tarkoitettua ”työaikaa”. - Uutiset
28.10.2021 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei ollut menetellyt työntekijöiden työsopimusten vastaisesti määrätessään työntekijöiden työaikamuodon muuttamisesta 8.6.2015 alkaen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan (ään.)Aikaisempi työaikajärjestelmä työsopimuksen ehtona tai sopimuksen veroisena käytäntönä - Asiallinen peruste työaikajärjestelmän muuttamiselle - Muutoksen olennaisuus (KKO kumosi HO:n tuomion lukuun ottamatta H:ta, jonka osalta HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
27.10.2021 16.00
Hovioikeus: Päihtymys työmaalla oikeutti purkamaan rakennusmiehen työsopimuksen - työntekijä voitti asian maksamattomien palkkasaatavien osaltaHO katsoi kuten KO kahden työnjohtajan kertomuksilla tulleen näytetyksi, että työntekijä oli ollut päihtyneenä työmaalla. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla muilla perusteilla HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava peruste purkaa työntekijän työsuhde. Työsuhde oli voitu purkaa ilman varoitusmenettelyä. Myöskään kuulemisvelvoitteen laiminlyönti ei ollut muodostanut estettä työntekijän työsuhteen purkamiselle. Työntekijä voitti asian HO:ssa maksamattomien palkkasaatavien osalta ja hävisi asian siltä osin kuin hän oli vaatinut korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
15.10.2021 9.24
KKO: Osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi - työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta (ään.)Työpaikalla oli vuodesta 1995 noudatettu käytäntöä, jonka mukaan raskasta lajittelutyötä tekevät työntekijät saivat päivittäin pitää lakisääteisiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä taukoja pidemmät yhteensä 23 minuutin pituiset palkalliset, työaikaan kuuluvat tauot. Työnantaja päätti vuonna 2016, että taukokäytännöstä luovutaan. Korkein oikeus katsoi, että osapuolten välillä pitkän ajan ja johdonmukaisesti noudatettu selkeä taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Kun tauot muodostivat olennaisen työsuhteen ehdon, työnantajalla ei ollut ollut oikeutta muuttaa käytäntöä yksipuolisella määräyksellään. Korkein oikeus vahvisti, että työntekijöillä oli oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. (Ään.) HO:n ja KO:n tuomiot kumottiin.