Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

12.1.2022 11.50 Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?

Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Onko etätyötä olemassa?

Korona on ajanut monet pois tavanomaiselta työntekemispaikalta. Lehdet ovat pullollaan etätyöohjeita. Mutta mitä etätyö on? Onko etätöitä olemassakaan?

Uutta työaikalakia säädettäessä tarkoitus oli aikaisempaa paremmin ottaa huomioon työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työn lisääntyminen. Esillä olivat työaikapankit ja etätyö. Etätyöstä ei kuitenkaan tullut säännöksiä työaikalakiin eikä niitä ole muuallakaan lainsäädännössä. Sekä työaikalain että uuden yhteistoimintalain esitöissä etätyö mainitaan kolme kertaa. Yhteistoimintalain esitöissä etätyöhön viitataan ikään kuin se olisi jossain muualla määritelty. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka etätyöstä onkin oikeuskäytäntöä.

Työaikalain uudistamista varten vuonna 2016 asetetun työryhmän tehtävänä oli muun muassa selvittää etätyösääntelyn tarpeellisuus. Työryhmä ratkaisi tehtävän ehdottamalla uudenlaista työaikamallia, jonka se nimesi joustotyöksi. Lisäksi työryhmä ehdotti työaikapankkia ja liukuvaa työaikaa koskevien säännösten joustavoittamista. Se, että erillisiä etätyötä koskevia säännöksiä ei ehdotettu, oli työryhmän tietoinen päätös. Työryhmän ratkaisu otettiin myös uuteen työaikalakiin.

Voidaan ajatella, että etätyö jäi yleiskäsitteeksi, jonka eräs oikeudellinen ilmentymä on joustotyö.

Työaikalaissa omaksutusta ratkaisusta huolimatta näyttää siltä, että eniten työpaikoilla puhutaan etätyöstä ja etätyösopimuksen tekemisestä. Keskustelu liittyy koronaan, mutta tuntuu siltä, että joustavan työnteon on ajateltu myös jatkossa perustuvan etätyösopimukseen, joka olisi ainoa joustavan työnteon malli. Monessa tapauksessa etätyö tarkoittaa sitä, että työntekijä saa olla pari päivää viikossa poissa toimistolta. Joskus on sovittu, että etätyöstä täytyy etukäteen sopia esihenkilön kanssa, mitä töitä toimiston ulkopuolella tehdään ja jälkikäteen raportoida, mitä töitä tehtiin. Tällainen ei ole paras tapa sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Ennemminkin malli ilmentää työpaikan luottamuspulaa.

Etätyösopimuksen tekeminen edellyttää työpaikalla etätyön määrittelemistä, jotta tiedettäisiin, mistä sovitaan. Pitäisi myös miettiä, onko tarkoituksenmukaisempaa tehdä sopimus henkilöstön edustajan kanssa kuten työaikapankista vai kunkin työntekijän kanssa erikseen kuten liukuvasta työajasta. Tärkeintä on kuitenkin arvioida, mihin etätyösopimusta tarvitaan. Tällöin pitäisi arvioida etätyön suhdetta muihin lainsäädännön määrittelemiin ja työehtosopimuksessa mahdollisesti sovittuihin joustaviin työaikamuotoihin.

Joustavien työaikamuotojen tarkoitus on parantaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ottaen huomioon myös työnantajan tarpeet. Työaikalain mukaan työ ei ole paikkasidonnaista, vaan sitä voidaan joustavasti tehdä myös muualla. Joustavia työaikoja edistää myös lausunnolla oleva työsopimuslain muutos. Siinä esitetään lakia muutettavaksi siten, että jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työpaikkaa, työntekijälle olisi annettava selvitys periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa. Jos esitys hyväksytään, herää kysymys, mihin erillistä etätyösopimusta tarvitaan.

On järkevää luoda sääntöjä yhdessä. Uusi yhteistoimintalaki mahdollistaa sen, että työpaikalla käydään läpi, millaisia tuloksia työnantaja odottaa työntekijältä. Työntekijä voi vastaavasti kertoa, miten hän parhaiten pääsee tulokseen. Voidaan sopia menetelmiä ja mittareita, joilla tarkistetaan, vastaako työn tulos odotuksia ja jos ei, mitä olisi tehtävissä. Yhdessä luotuja sääntöjä myös tarkastellaan ja päivitetään yhteistoiminnassa. Työntekijä saa korvausta siitä, että hänen työpanoksensa on työnantajan käytössä sovitun ajan. Tällöin  työn luonne ja työpaikan tarpeet merkitsevät enemmän kuin se, missä työntekijä haluaa tehdä työtään.

Kellokortti tai työpaikalla olo eivät kerro mitään tuloksista. On tärkeämpää mitata tuloksia kuin työssä käytettyä aikaa.

Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK
 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.