Saaminen
- Uutiset
14.2.2024 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osakeyhtiön konkurssipesän saatavaa koskevassa asiassa – toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vastuu varojenjaostaKäräjäoikeuden tuomio kumottiin. Anttila Oy:n konkurssipesä vapautettiin velvollisuudesta korvata A:n, B:n, C:n ja D:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. A, B, C ja D velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Anttila Oy:n konkurssipesälle 717.750,82 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.11.2017 lukien sekä korvaamaan Anttila Oy:n konkurssipesälle sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 108.507,59 eurolla ja hovioikeudessa 56.857,20 eurolla kumpikin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.2.2024) - Uutiset
4.12.2023 12.43
Hovioikeus: Kuluttajansuojalain kuluttajaluottoa koskevan eräännyttämissäännöksen tulkinta suhteessa luottokustannusten enimmäismääräänHovioikeus katsoi perustelluksi tulkita säännöksiä niiden sanamuodonkin perusteella siten, että avausmaksu, johon Instabank oli tuomiossa todetuin tavoin oikeutettu, oli jätettävä luottokustannusten enimmäismäärää koskevan laskelman ulkopuolelle. Tällöin kuluttajansuojalain 17a §:n 2 momentin mukaisen luottokustannuskaton osalta huomioitavaksi tulivat ainoastaan yhteensä 15 euron tilinhoitomaksut. Kuten käräjäoikeus oli todennut, Instabank olisi ollut oikeutettu vaatimaan luottokustannuksia luottosopimuksen voimassaoloajalta enintään 32,80 euroa. Instabank ei näin ollen ollut rikkonut kuluttajansuojalain luottokustannuskattoa vaatiessaan luottokustannuksia 15 euroa. Instabank oli siten oikeutettu avausmaksun ohella täysimääräisesti myös vaatimiinsa korkoihin sekä tilinhoitomaksuihin. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
13.12.2022 15.22
Hovioikeus: Ulkomailla annetun päätöksen vahvistaminen ja täytäntöönpano - Uutiset
3.11.2022 15.59
Hovioikeus: Tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavastaHovioikeus katsoi, että kysymyksessä olevassa tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavasta. Kanteessa vaaditut perintäkulut olivat edellä sanotun lain 20 a §:n tarkoittamia muita liitännäiskustannuksia, jotka vanhentuvat samassa ajassa kuin viivästyskorot. Tuhkaamista koskevaan laskuun perustuva julkinen saatava olisi vanhentunut viiden vuoden kuluttua eräpäivää 20.5.2016 seuranneen vuoden alusta eli 1.1.2022 ja saatavaan liittyvät viivästyskorot sekä muut liitännäiskulut, perintäkulut olivat vanhentuneet samana päivänä eli 1.1.2022. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
26.9.2022 11.30
Hovioikeus: Konkurssipesän asunto-osakkeiden kauppahintaKäräjäoikeus oli velvoittanut X Oy:n suorittamaan Y Oy:n konkurssipesälle asunto-osakkeiden kauppahinnan jäännöserä 74.843,66 euroa korkoineen. Hovioikeus totesi, että vahvistettua jakoluetteloa tai riitautusmenettelyssä annettua tuomiota ei voida käyttää täytäntöönpanoperusteena vaadittaessa velalliselta suoritusta uudesta omaisuudesta, eikä ratkaisulla ole konkurssin ulkopuolista oikeusvoimavaikutusta (HE 26/2003). Sen sijaan tällaisella ratkaisulla on todistusvaikutus. Hovioikeus katsoi, että Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio tuki käräjäoikeuden nyt kysymyksessä olevassa asiassa tekemää johtopäätöstä. Sen sijaan hovioikeudessa ei tullut esille mitään sellaista, mikä antaisi tältä osin aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta. (Vailla lainvoimaa 26.9.2022) - Uutiset
9.9.2022 9.58
KHO: Yhtiön saneerausohjelmassa vuonna 2020 velkasaatavan pääomaan tehtyä leikkausta pidettiin lopulliseksi todettuna arvonalenemisena ja siten vähennyskelpoisena verovuonna 2020KHO ei muuttanut KVL:n ennakkoratkaisua, jossa oli katsottu, että hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa B Oy:n saneerausohjelmassa A Oy:n velkasaatavan pääomaan tehty leikkaus oli A Oy:n verotuksessa EVL 17 §:n 2 kohdan mukaisena lopulliseksi todettuna arvonalentumisena vähennyskelpoinen verovuonna 2020. - Uutiset
20.1.2022 11.29
Lausuntotiivistelmä saatavien perinnästä annetun lain muuttamisestaValmistelun taustalla on hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Eniten lausunnonantajien mielipiteitä jakoivat ehdotukset kuluttajille sähköisesti toimitettavista maksuvaatimuksista. - Uutiset
20.9.2021 9.02
Yrityssaatavien perintäkuluja halutaan rajoittaa – työryhmän ehdotuksesta voi lausua 29. lokakuuta 2021 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa perintälakiin muutoksia, joilla rajoitetaan myös muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on entistä tehokkaammin estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen yritysvelallisilta. Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Tällä on haluttu estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellisen ahdingon syveneminen korkeiden perintäkulujen vuoksi. Nyt sääntelystä on tarkoitus tehdä pysyvää. - Uutiset
9.4.2021 9.31
KKO äänesti perusteluista: Julkisen saatavan vanhentuminenMinisteriö oli opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla päättänyt periä A ry:ltä takaisin liikaa maksettua rahoitusta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli hylännyt A ry:n valituksen ministeriön päätöksestä. Kyseisenlaiseen rahoitukseen sovellettavan kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 20 §:n mukaan velvollisuus palauttaa perusteetta saatu etuus raukesi viiden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona etuus oli suoritettu.
Koska ministeriön saatava A ry:ltä ei ollut suoraan ulosottokelpoinen, sen vanhentumiseen sovellettiin velan vanhentumisesta annettua lakia. Edellä mainitusta erityissäännöksestä huolimatta saatava vanhentui KHO:n päätöksen antamisesta lähtien velan vanhentumisesta annetun lain mukaan. Sen vanhentuminen katsottiin lain 11 §:n 1 ja 2 momentin nojalla katkenneeksi KHO:n päätöksen antopäivänä. Kun saatavaa koskeva ulosottohakemus oli pantu vireille viiden vuoden kuluessa siitä, saatava ei ollut vanhentunut. (Ään.) - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
24.6.2020 15.26
Hovioikeus arvioi sovitun luottokoron ja viivästyskoron kohtuullisuuttaAsiassa oli kysymys sovitun luottokoron ja viivästyskoron kohtuullisuudesta. Laajemmin asiassa oli kysymys elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisen vakiosopimuksen kohtuullisuudesta ja HO:n arvioitavana oli kulutusluoton sopimusehtojen kohtuuttomuus kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun neuvoston direktiivin (93/13/ETY, sopimusehtodirektiivi) ja kuluttajansuojalain perusteella. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
11.6.2020 9.22
KHO: Emoyhtiölle annetun lainan menetys ei ollut yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen menoC Ky oli omistanut 96,3 prosenttia B Oyj:n osakekannasta, ja B Oyj oli omistanut A Oy:n osakekannan kokonaan. A Oy oli antanut lainaa emoyhtiölleen B Oyj:lle konsernin toiminnan jatkamisen turvaamiseksi. Kun B Oyj oli myynyt A Oy:n koko osakekannan, A Oy oli antanut saamisen B Oyj:ltä anteeksi. A Oy oli ilmoittanut lainasaamisen menetyksen elinkeinotoiminnan tulolähteensä vähennyskelpoiseksi menetykseksi. KHO katsoi, että C Ky:llä oli osakeomistuksensa perusteella OYL 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa vastaava määräysvalta B Oyj:ssä ja A Oy:ssä. C Ky:tä oli siten pidettävä EVL 16 §:n 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla B Oyj:n ja A Oy:n konserniyhtiönä. A Oy ei saanut vähentää B Oyj:ltä olleen saamisensa menetystä verotuksessaan. HAO:n päätöstä ei muutettu. Verovuosi 2013. - Uutiset
11.3.2020 8.26
Hovioikeuden ratkaisu velan vanhentumisesta ja oikeasta velallisesta kun alaikäinen oli tilannut kengät verkkokaupastaOttaen huomioon A:lle lähetettyjen kirjeiden lähetysajankohdat, määrä ja niiden sisältö, hovioikeus katsoi, että velan vanheneminen oli katkaistu velan vanhentumisesta annetun lain mukaisesti. B oli 17-vuotiaana tilannut äitinsä A:n nimissä kengät itselleen. Oikeustoimea oli pidettävä holhoustoimesta annetun lain 24 §:n mukaisena tavanomaisena ja merkitykseltään vähäisenä. Koska tuote oli kuitenkin ostettu laskulla, lähtökohtana on, että tuotteen ostamiseen olisi ostoksen tavanomaisuudesta huolimatta tullut olla huoltajan suostumus. Vaikka tilaaja oli tosiasiassa ollut alaikäinen B, oli hänen äitinsä A tullut tietoiseksi tilauksesta ja hyväksynyt sen eli perintätoimet oli hyvän perintätavan mukaisesti kohdistettu alaikäisen lapsen huoltajaan, joka oli ilmoitettu maksuvelvolliseksi. (Vailla lainvoimaa 11.3.2020) - Uutiset
14.5.2019 10.00
Asianajajaliitto: Vuoden 2018 parhaat oikeustieteelliset kirjoitukset palkittiinAsianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeustieteellisille kirjoituksille. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on myönnetty vuodesta 1988 lähtien. - Uutiset
15.3.2019 13.30
Hovioikeus: Pärnu Maakohus -tuomioistuimen tuomio voitiin julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi SuomessaAsiassa ei ilmennyt sellaisia Bryssel I -asetuksessa tarkoitettuja seikkoja, joiden perusteella täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva käräjäoikeuden päätös olisi ollut kumottava. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
2.1.2019 12.00
Hallinto-oikeus piti emoyhtiöltä olevan lainsaamisen menetystä vähennyskelvottomana EVL 16 §:n 7 kohdan nojallaEVL 16 §:n 7 kohdan soveltamisedellytykset täyttyivät asiassa, eikä saamisen menetys ollut A Oy:n verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Verovuosi 2013. Huom! Ks. KHO:2020:70, 11.6.2020: HAO:n päätöstä ei muutettu. - Uutiset
28.6.2018 6.07
Uusi ohje: Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään rahoitusomaisuuteen kuuluvien myyntisaamisten ja lainasaamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuutta EVL:n mukaan. Lisäksi tulolähdejakoa tarkasteltaessa käydään läpi keskeiset osat saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuudesta TVL:n mukaan. Ohje korvaa 13.3.2017 annetun ohjeen A212/200/2016. - Uutiset
17.5.2018 14.12
Hovioikeus: Velkasaatava-asia olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamistaHovioikeus totesi, ettei yhtiö ollut kanteessaan eikä A vastauksessaan tarjonnut asiassa henkilötodistelua. Tämä oli sinällään tukenut johtopäätöstä siitä, että pääkäsittelyn toimittaminen asiassa ei ollut tarpeen. Asiassa oli riidatonta, että A oli allekirjoittanut velkakirjan 1.7.2013. Kanteesta ja siihen annetusta vastauksesta oli kuitenkin ilmennyt väitteitä muun muassa velkakirjan allekirjoittamista edeltäneistä tapahtumista, jotka eivät olleet riidattomia, ja joiden osalta lisäkysymysten tekeminen ja suullinen argumentaatio oli ollut tarpeellista. Koron kohtuuttomuutta koskeva kysymys oli näyttökysymys, josta oli esitetty kirjallista todistelua. Myös tältä osin on tarpeen saada esittää suullista argumentaatiota. Asia oli näin ollen laadultaan sellainen, että sen käsittely olisi edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista eikä sitä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla olisi tullut ratkaista kirjallisessa valmistelussa. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 17.5.2018) - Uutiset
17.5.2018 11.00
KHO:n ratkaisu pääomalainaksi muunnetun tytäryhtiön myyntisaamisen vähennyskelpoisuudestaA Oy oli toimittanut tytäryhtiölleen tuotteita, mistä oli kertynyt A Oy:lle myyntisaamisia. A Oy ja tytäryhtiö olivat vuonna 2011 sopineet, että osa myyntisaamisista muutetaan pääomalainaksi, ja kirjanpidossa tämä erä oli käsitelty pääomalainana. Tytäryhtiö oli asetettu konkurssiin vuonna 2013. KHO katsoi, että pääomalainasaatavaksi muunnettu saatava oli menettänyt luonteensa EVL 16 §:n 7 kohdassa tarkoitettuna myyntisaamisena. A Oy:n vaatimus saatavan menetyksen vähentämisestä verotuksessa hylättiin. HAO:n päätös kumottiin ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatettiin voimaan. Verovuosi 2013. - Uutiset
6.2.2018 9.37
KKO: Työntekijäliitolla oli perimissiirron perusteella oikeus omissa nimissään ajaa kannetta huolimatta siitä että palkkasaamiset oli vaadittu maksettavaksi työntekijöille - hovioikeuden päätös kumottiinTyöntekijäliitto vaati kanteessaan, että työnantaja velvoitetaan suorittamaan työntekijöille näiden liitolle perittäväksi siirtämät työpalkkasaamiset. HO katsoi, ettei liitolla ollut oikeutta omissa nimissään ajaa kannetta ja jätti kanteen tutkimatta. KKO kumosi hovioikeuden päätöksen katsoen, että siirronsaajalla oli perimissiirron perusteella oikeus omissa nimissään ajaa kannetta huolimatta siitä, että palkkasaamiset oli vaadittu maksettavaksi työntekijöille. (Ään.) - Uutiset
10.7.2017 8.00
Hovioikeus selvitti kenen maksettavaksi kiinteistön kuntotarkastus kuuluiKuntotarkastuksen tilaussopimuksessa ei näytetty olevan kiinteistön omistajien (myyjien) allekirjoituksia. Tilaussopimukseen johtaneet muistiinpanot eivät osoittaneet, että Raksystems olisi sopinut omistajien kanssa muullakaan tavoin 100 prosentin laskutusosuudesta. Saamansa ostotarjouksen perusteella myyjillä ei ole ollut aihetta olettaa heidän maksuvelvollisuutensa kuntotarkastuksesta olevan enemmän kuin puolet. Koska myyjien ei näytetty allekirjoittaneen tai muullakaan tavalla hyväksyneen Raksystemsin yksipuolisesti laatimia tilaussopimuksen ehtoja, ne sitoivat myyjiä ainoastaan siltä osin kuin nämä olivat ne oikeudenkäynnissä oikeiksi myöntäneet. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
27.4.2017 13.00
Keskusverolautakunta: Escrow-tilille talletettua osaa kauppahinnasta voitiin pitää EVL 17 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna myyntisaamisena ja Ky:llä oli oikeus vähentää myyntisaamisen arvonalentuminen escrow-tilisaamisen osaltaKun otettiin huomioon, että A Ky oli pääomarahasto, jolle sijoituskohteina olevista yrityksistä irrottautuminen oli osa rahaston varsinaista toimintaa, KVL katsoi, että escrow-tilille talletettua osaa kauppahinnasta voitiin hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa pitää EVL 17 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna myyntisaamisena. Kun lisäksi otettiin huomioon hakemusasiakirjoissa esitetty selvitys kyseessä olevan yrityskaupan kohdeyhtiöissä ilmenneistä seikoista ja B Oy:n tekemä reklamointi sekä kauppahinnan kirjanpidollisesta käsittelystä saatu selvitys, KVL katsoi, että A Ky:llä oli oikeus vähentää myyntisaamisen arvonalentuminen hakemuksessa kuvatun escrow-tilisaamisen osalta EVL 17 §:n 2 kohdan mukaisesti verovuonna 2016. Ennakkoratkaisu verovuosille 2016 ja 2017 - Uutiset
31.3.2017 12.28
Hovioikeus tutki veneenkorjauksen kuluttajansuojalain mukaisuuttaA on tuonut veneensä moottorissa ilmenneiden käyntihäiriöiden vuoksi Suomen Venehuolto Oy:n korjattavaksi ensimmäisen kerran 28.8.2013. Sen jälkeen vene oli ollut Suomen Venehuolto Oy:n korjattavana useita kertoja. Siihen oli tehty vuosina 2013–2014 korjaustoimenpiteitä yhteensä viidellä eri kerralla. Hovioikeus katsoi, että Suomen Venehuolto Oy oli näyttänyt, että se oli toiminut elinkeinonharjoittajalta tämän tyyppisessä korjaustoiminnassa edellytettävän huolellisuus- ja ammattitaitovaatimuksen mukaisesti. Yhtiö oli ottanut myös huomioon A:n edut aloittamalla vianetsinnän ja korjaamisen tälle edullisemmista toimenpiteistä. Näin ollen Suomen Venehuolto Oy:n palvelus ei ole ollut kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla virheellinen ja A:n valitus oli hylättävä. - Uutiset
28.3.2017 14.21
Hovioikeuden ratkaisu palkan maksamisesta kuittaamalla aiheuttamatta takaisinsaantiperustetta konkurssissaTakaisinsaantilain 13 §:n mukaan mitä tässä laissa säädetään maksun perääntymisestä, on vastaavasti sovellettava kuittaukseen, jos velkoja ei olisi ollut oikeutettu kuittaamaan saatavaansa konkurssissa. Konkurssilain 6 luvun 1 §:n mukaan velkojalla on eräin laissa säädetyin poikkeuksin oikeus käyttää konkurssisaatavaansa kuittaukseen velalliselle konkurssin alkaessa olevaa velkaansa vastaan. Nyt kysymys ei ollut laissa tarkoitetuista poikkeustilanteista, joten palkan maksaminen kuittaamalla, kun palkka ei ollut ilmeisessä epäsuhteessa tehtyyn työhön, oli ollut mahdollista aiheuttamatta takaisinsaantiperustetta. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 11.56
Hovioikeus eri mieltä kuin käräjäoikeus oikeussuojan tarpeesta 35,95 euron kauppahinnan palautusta koskevassa asiassaKäräjäoikeus totesi, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. A ei ollut selvittänyt Citymarketin halukkuutta noudattaa Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta ja ylipäänsä varannut Citymarketille tilaisuutta suorituksen tekemiseen ilmoittamalla haluaako hän takaisin kengät vai kauppahinnan. Näissä olosuhteissa A:n oikeusturva ei edellyttänyt haasteen antamista. Oikeusjärjestelmän tarkoituksen mukaisena ei voi pitää, että A selvittää yllä olevia seikkoja ensimmäisen kerran käräjäoikeuden välityksellä. Haastehakemus jätettiin tutkimatta oikeussuojan tarpeen ja oikeudellisen intressin puuttumisen johdosta. Hovioikeus totesi puolestaan, että A ei ollut saanut K-Citymarket Oy:ltä vaatimaansa suoritusta. A:lla oli siten oikeussuojan tarve saada vaatimuksensa käsitellyksi. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi kantajien vaatimukset ikuisiksi ajoiksi sovittujen myllyjen jauhatusoikeuksia koskevassa irtisanomisriidassaHO:ssa pohdittiin oliko jauhatusoikeus kiinteistöeläkkeeseen (syytinki) verrattava esineoikeudellinen käyttöoikeus (joka ei vanhene) vai velvoiteoikeudellinen saamisoikeus sekä tähän liittyen jauhatusoikeuden irtisanottavuutta, irtisanomismenettelyä ja kanteessa esitettyjen vaatimusten vanhentumista. Kantajien vahvistusvaatimus kiinteistönkauppoihin perustuvien jauhatusoikeuksien voimassaolon ylläpitämisestä, vaatimus Metsä Board Oy:n velvoittamisesta jatkamaan irtisanomaansa vapaan jauhatusoikeuden mukaista jauhatustoimintaa sopimuksen mukaisesti tai korvamaan kantajille irtisanomisesta syntyneet satojen tuhansien eurojen vahingot ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Lainvoimainen; KKO:2019:13) - Uutiset
6.2.2017 11.24
Erimielinen hallinto-oikeus hyväksyi pääomalainan menetyksen verotuksessa myyntisaamisen arvonalenemisena vähennyskelpoiseksi kuluksiA Oy oli toimittanut tytäryhtiölleen tuotteita, mistä oli kertynyt myyntisaamisia. Yhtiöt olivat vuonna 2011 sopineet, että osa myyntisaamisista muunnetaan pääomalainaksi. HAO hyväksyi yhtiön valituksen siitä, että kyseisen pääomalainan menetys hyväksytään vuoden 2013 verotuksessa myyntisaamisen arvonalenemisena vähennyskelpoiseksi kuluksi. (Ään 2-1) Huom! Päätös kumottu 17.5.2018, ks. KHO:2018:77. - Uutiset
8.9.2016 15.15
Hovioikeus pohti saatavan vanhentumista ja takausvelan kohtuullistamistaA oli takauksen antaessaan ollut päävelallisena olleen L Oy:n osakkeenomistaja. Näin ollen yrityksen saneerauksesta annetun lain 25 §:n 1 momentti ei tullut hänen osaltaan sovellettavaksi. Päinvastoin sanotun pykälän 2 momentin mukaan yrityksen saneerauksesta annetun lain 19 §:ssä säädetty perintäkielto oli koskenut myös A:n antamaa takausvastuuta. Tämän vuoksi pankki ei ollut edes voinut kohdistaa A:han perintätoimenpiteitä yrityssaneerausmenettelyn aikana. A:n takausvastuu ei ollut hänen väittämällään tavalla vanhentunut, koska vanhentuminen oli alkanut vasta L Oy:n konkurssiin asettamispäivänä. A:n maksukyky velan määrään, 115.000 euroa, nähden oli heikko. Toisaalta A oli antanut takaussitoumuksen L Oy:n osakkeenomistajana, takausvelan määrä ei ollut erityisen suuri eivätkä sen ehdot antamishetken aikaiset olosuhteet huomioon ottaen erityisen ankarat. Pelkästään sitä seikkaa, että takaajan maksukyky velan määrään nähden oli huono, ei voitu yksinään pitää takausvelan kohtuullistamisen perusteena. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä A:n takausvelan kohtuullistamiselle ollut olemassa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2016) - Uutiset
11.5.2016 14.25
Hallinto-oikeuden päätös regressisaamisen menetyksen vähennyskelpoisuudestaHAO katsoi tapauksessa, ettei regressisaaminen ollut EVL 16 §:n 7 kohdassa tarkoitettu vähennyskelvoton saaminen. A Oyj:llä oli näin ollen oikeus vähentää ennakkoratkaisussa kuvatuin tavoin kyseisen saamisen menetykset niiden tultua lopullisiksi. - Uutiset
13.7.2015 8.05
Hovioikeuden ratkaisu Finnveran takaussaamisten kohtuullisuudestaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko Finnveran vastasitoumusta varten määrittämät ehdot johtaneet kohtuuttomuuteen sitoumuksen määrän osalta yhtiön, A:n tai B:n osalta, ja oliko vakioehtoihin sisältynyt viivästyskorkolauseke kohtuuton. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Finnveran saaminen ei ollut kohtuuton, eikä B:n vastuuta avoimen yhtiön yhtiömiehenä voitu sovitella tai rajoittaa hänen yhtiön toiminnasta tietämättömyyden perusteella. (Vailla lainvoimaa 10.7.2015) - Uutiset
5.11.2014 11.45
Hallinto-oikeuden päätös konsernin käsitteen tulkinnasta ja lainasaamisen menetyksen vähennyskelpoisuudestaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko valittajan ja samalla velkojan A Oy Ab:n lainasaaminen B Oy:ltä syntynyt yhtiöiden kuuluessa samaan konserniin ja oliko lainasaamisen menetys vähennyskelpoinen A Oy Ab:n verotuksessa. Hallinto-oikeus katsoi lainasaamisen syntyneen A Oy Ab:n ja B Oy:n kuuluessa samaan konserniin. Näin ollen lainasaamisen menetys ei ollut A Oy Ab:n verotuksessa vähennyskelpoinen meno. - Uutiset
28.10.2014 16.01
Hovioikeuden ratkaisu velkakirjaan perustuvasta saatavasta takaajalta – sillä seikalla, että pankki oli aluksi erehdyksessä ilmoittanut virheellisesti velasta maksamatta olevan määrän ei ollut merkitystä todistustaakan kannaltaLähtökohtaisesti velallisella on todistustaakka siitä, että velka on kokonaan tai osittain lakannut maksusuorituksen johdosta. Takaajalla ei kuitenkaan ole aina tietoa velalle kertyneistä suorituksista. Takaajan oikeuksien turvaamiseksi takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 14 §:ssä ovat säännökset takaajan oikeudesta saada velkasuhteen aikana päävelkaa koskevia tietoja. Tämän säännöksen nojalla takaajalla on pyynnöstään oikeus saada tietoja esimerkiksi päävelan senhetkisestä määrästä. Tässä tapauksessa pankki oli esittänyt 17.12.2013 päivätyn suoritusraportin, jonka mukaan kyseiselle velalle oli tehty yhteensä viisi maksusuoritusta määrältään yhteensä 110.371,56 euroa. Tässä tilanteessa vastaajana olleen takaajan asiana olisi ollut näyttää, että velalle oli tehty muita kuin pankin ilmoittamia suorituksia. Sillä seikalla, että pankki oli aluksi ilmoittamansa mukaisesti erehdyksessä ilmoittanut virheellisesti velasta maksamatta olevan määrän, ei ollut merkitystä todistustaakan kannalta. (Vailla lainvoimaa 28.10.2014) - Uutiset
10.2.2014 11.57
Pekka Nykänen: Lainasaatavan menetys voi olla vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno myös henkilökohtaisessa tulolähteessä - KHO 2014:21Ratkaisu KHO 2014:21 on merkittävä, koska siinä katsottiin, että velkasaatavan menetys voi olla vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno myös tuloverolain mukaisessa verotuksessa. Ratkaisu poikkeaa olennaisesti aiemmasta velkasaamisten menetyksiä koskevasta verotuskäytännöstä. Ratkaisua voidaan pitää lopputulokseltaan oikeana, mutta ratkaisun perusteluissa esitetyt viittaukset toiminnan laajuuteen tulonhankkimistoiminnan tunnusmerkkinä ovat kritiikille alttiita. - Uutiset
24.1.2014 11.57
Matti Urpilainen: Lähiyhtiöltä olevan lainasaamisen menetyksen vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa - KHO 2014:8OTT Matti Urpilainen tarkastelee Edilexissä KHO:n äänestysratkaisua, jossa oli esillä lain sanamuodon ja lain esitöiden välinen jännite ja siten kysymys ns. "perusteluilla säätämisen" sallittavuudesta. KHO katsoi EVL 6b §:n 7 momentin sanamuodon mukaisesti, ettei luonnollisella henkilöllä X Oy:ssä ja Y Oy:ssä osakeomistuksensa perusteella ollut määräysvalta muodostanut mainittujen yhtiöiden välille sellaista EVL 6b §:n 7 momentissa tarkoitettua konsernisuhdetta, joka olisi ollut esteenä X Oy:n Y Oy:ltä olevien lainasaamisten menetysten ja arvonalennusten vähennyskelpoisuudelle X Oy:n verotuksessa. - Uutiset
21.11.2013 11.57
Olli Norros ja Ieva Kovarskyte: KKO 2013:9 – Jatkuva lentomeluhaitta ja vahingonkorvaussaamisen vanhentuminenRatkaisun KKO 2013:9 keskeiset oikeudelliset kysymykset liittyivät ympäristövahinkoihin, tarkemmin sanottuna meluhaittaan, sekä vahingonkorvaussaamisen vanhentumiseen. Tapauksessa kantajat vaativat vahingonkorvausta arvonalentumasta, jonka vuosikymmenestä toiseen jatkuva lentomelu aiheutti heidän omistamilleen kiinteistöille. Vastaajapuoli väitti mahdollisen vahingonkorvausvastuunsa vanhentuneen. KKO hylkäsi kanteen perusteluin, että lentomelun ei voitu katsoa pitkällä aikavälillä aiheuttavan jatkuvasti uutta, kiinteistön arvoon vaikuttavaa vahinkoa. Siten tapauksessa ei ollut kyse "jatkuvasta vahingosta". Tapausta kommentoivat Lakimies-lehdessä OTT Olli Norros ja OTM Ieva Kovarskyte. - Uutiset
20.5.2013 10.15
KKO:n ratkaisu takaussaatavan vanhentumisestaTakaaja oli maksanut päävelan ennen kuin päävelasta annetun ulosottoperusteen määräaika oli kulunut umpeen. Tämä määräaika oli kuitenkin päättynyt ja velkojan saatava oli ulosottokaaren 2 luvun 27 §:n nojalla vanhentunut ennen kuin takaaja nosti takautumissaatavansa perusteella kanteen velallista vastaan. Korkein oikeus katsoi, ettei takaajan takautumissaatava velallista vastaan ollut vanhentunut velkojan hankkiman ulosottoperusteen määräaikaa koskevan säännöksen johdosta. Koska asiassa ratkaisevaa ei ollut päävelasta säädetty vanhentumisaika, takauslain siirtymäsäännöksillä ei ollut merkitystä. (Ään. 4–1) - Uutiset
8.2.2013 13.42
KHO:n ratkaisu iso-britannialaiselta yhtiöltä olevan saamisen poiston hyväksymisestä yhtiön vähennyskelpoiseksi menetykseksiA Oyj:llä, joka oli 16.12.2004 myynyt omistamansa B Ltd:n osakkeet, jotka muodostivat 50,25 prosenttia B Ltd:n osakekannasta ja jolle A Oyj oli lainannut omistusaikanaan yhteensä 7 784 082 euroa, minkä lisäksi A Oyj:llä oli ollut 31.12.2005 yhteensä 445 664 euron suuruinen korkosaaminen yhtiöltä, oli oikeus vähentää elinkeinotoiminnan tulostaan osakekaupan 16.12.2004 jälkeen kertyneen 106 794 euron korkosaamisen menetys. Muilta osin A Oyj:n yhteensä 8 229 746 euron määräinen vähennysvaatimus hylättiin. (Ään. 4-1) - Uutiset
7.2.2013 14.41
KKO:n ratkaisu ympäristövahingosta ja korvausvaatimuksen vanhentumisestaKantajat omistivat vuonna 1937 hankitun maa-alueen, joka sijaitsi vuonna 1952 toimintansa aloittaneen lentoaseman lentomelualueella. Kantajat vaativat lentoaseman pitäjältä vahingonkorvausta lentomelun aiheuttamasta maa-alueen arvon alenemisesta. Maa-alue sijaitsi alueella, jolle oli vuonna 1992 hyväksytty yleiskaava, johon maa-alue oli merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi. Korkein oikeus katsoi, että viimeistään yleiskaavan hyväksymisen myötä oli tullut selväksi, ettei alueesta tulla muodostamaan asuntoaluetta. Maa-alueen arvon alentumiseen perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen vanhentuminen oli alkanut tuosta ajankohdasta. - Uutiset
1.10.2012 12.31
Hovioikeuden ratkaisu porokarjan ulosmittauksesta ja paliskunnan etuoikeudesta saatavaansaPoromies A:n porokarja oli ulosmitattu ulosottovirastossa ulosottokaaren 4 luvun 23 §:n mukaisena turvaavana ulosmittauksena. Ulosmittaus kohdistui porokarjan teurastussuunnitelman mukaiseen teurastustuloon. Paliskunnalla oli saamatta A:lta poronhoitolain 12 § 1 ja 3 momentin sekä 24 §:n 4 momentin mukaisia maksuja. Paliskunta vaati, että sillä vahvistetaan olevan poronhoitolain 49 §:n mukaan oikeus saada nämä maksut porokarjan teurastustulosta päältäpäin. Ulosottovirasto, käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät vaatimuksen. - Uutiset
14.9.2012 12.02
KKO:n ratkaisu yksityishenkilön velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuuden vanhentumisestaKorkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei lisäsuoritusvelvollisuuteen perustuvan saamisen vanhentumisaika alkanut kulua ennen kuin lisäsuorituksista oli annettu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. - Uutiset
5.9.2012 13.00
KKO:n ratkaisu saamisen vanhentumisesta kiinteistön kaupasta johtuvia korvaussaamisia koskevassa asiassaKysymys siitä, oliko kiinteistön kaupasta johtuvan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen sekä niihin liittyvien kulukorvausten vanhentuminen katkaistu velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla. - Uutiset
16.7.2012 10.07
Hallinto-oikeuden ratkaisu yhtiön myyntisaamisen arvonalenemisen vähentämisestäUrakoitsijana B Ay:n rakennuttamassa kauppakeskuksessa olleen A Oy:n, joka oli tilinpäätöksessä kirjannut luottotappiona kuluksi B Ay:n yhtiömiesten vastattavaksi jääneen 250 381,95 euron suuruisen arvonlisäverottoman velan sen jälkeen, kun B Ay:n ja se velkojien välillä oli tehty vapaaehtoinen velkajärjestely, elinkeinotulosta oli poistettava siihen lisätyt 250 381,95 euroa. (Lainvoimainen) - Uutiset
21.6.2012 12.06
KKO:n ratkaisu saatavaa koskevien väitteiden tutkimisesta maksuohjelman raukeamisen jälkeenVelkoja A vaati B:ltä kanteella suoritusta saatavasta, joka oli sisältynyt tuomioistuimen B:lle yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain nojalla vahvistamaan maksuohjelmaan. A:n nyt vaatimia saatavia ei ollut velkajärjestelyn yhteydessä riitautettu. Näin ollen se seikka, että saatavat oli vahvistettu maksuohjelmassa, ei maksuohjelman raukeamisen jälkeen ole esteenä saatavaa koskevien väitteiden tutkimiselle. Käräjäoikeus ei siten olisi saanut mainitsemillaan perusteilla jättää B:n väitteitä tutkimatta. - Uutiset
1.11.2011 13.13
KKO:n ratkaisu saamisen vanhentumisesta liikennevakuutusasiassaLiikennevakuutuslain 11 §:ssä tarkoitettu kolmen vuoden määräaika ilmoituksen tekemiseen liikennevahingosta vakuutusyhtiölle luettiin siitä, kun vahingonkärsinyt sai riittävän tiedon sellaisista vahinkoon liittyvistä merkityksellisistä seikoista, jotka olivat olennaisia vahingonkärsineen korvausoikeuden arvioinnin kannalta. Vanhentumista tuli arvioida kunkin vahinkoseuraamuksen osalta erikseen. Kysymys myös hovioikeuden ja käräjäoikeuden menettelystä. - Uutiset
11.10.2011 12.12
Hallinto-oikeuden ratkaisu julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvan saatavan viivästyskorostaJulkisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan saatavaan ei sovelleta korkolakia, mutta hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että luottamusmiespalkkioille oli maksettava korkolakia edeltäneen kauppakaaren 9 luvun 8 §:n mukaista viivästyskorkoa. - Uutiset
19.8.2011 12.20
Hovioikeuden ratkaisu saamisen vanhentumisestaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä kannetta kummankaan vastaajan osalta vanhentuneena. Sen vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
24.3.2011 10.20
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu pankin yritykselle antamien luottojen arvonalenemisten vähennyskelpoisuudestaKeskusverolautakunta katsoi saamisen menettämistä koskevassa tapauksessa, että A-pankin B Oy:lle antamien luottojen mahdolliset lopullisiksi todetut arvonalenemiset olivat A-pankin verotuksessa vähennyskelpoisia menetyksiä vaikka A-pankki tulisi omistamaan vähintään 10 prosenttia B Oy:n osakepääomasta. - Uutiset
7.10.2010 12.00
KKO:n ratkaisu saamisen vanhentumisesta perusteettoman edun palauttamista koskevassa asiassa avopuolisoiden välilläAvopuolisot A ja B olivat 12.9.1997 ostaneet kiinteistön käytettäväksi heidän yhteisenä kotinaan. Lainhuuto kiinteistöön oli myönnetty puoliksi kummallekin. A oli rahoittanut valtaosan kauppahinnasta. B oli kuollut 6.10.2006. A vaati 27.7.2007, että B:n kuolinpesä velvoitetaan suorittamaan hänelle perusteettoman edun palautusta. Avopuolisoiden tarkoituksena oli ollut, ettei kyseistä A:lle syntynyttä saatavaa perittäisi avoliiton jatkuessa. Vanhentumislain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu kymmenen vuoden vanhentumisaika ei ollut kulunut umpeen ennen maksuvaatimuksen esittämistä. A:n palautussaatava ei siten ollut lakannut vanhentumisen johdosta. (Ään.) - Uutiset
30.3.2010 10.00
Käräjäoikeuksissa ratkaistujen riita-asioiden määrä lisääntyi kolmanneksen vuonna 2009 lähinnä velkariitojen vuoksi - pääkäsittelyyn etenee vain reilu prosentti riita-asioistaVuonna 2009 käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun 350 541 siviiliasiaa, mikä on 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti lisääntyivät riita-asiat, joita oli 304 928, liki kolmannes edellisvuotta enemmän. Hakemusasioita ratkaistiin 45 613, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastosta "Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut". - Uutiset
17.12.2008 15.11
KKO:n ratkaisu saatavan etuoikeudesta konkurssissaUrakan tilaaja A oli urakoitsija B:n yrityssaneerausmenettelyn aikana purkanut urakkasopimuksen vedoten rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaiseen erityiseen purkuperusteeseen, jonka täyttymisestä A oli ilmoittanut jo ennen saneerausmenettelyn alkamista. Saneerausmenettelyn aikana A myös korvasi kolmansille urakan toteuttamisessa aiheutuneita vahinkoja. B:n konkurssissa A vaati sopimuksen purkamisesta aiheutuneelle vahingonkorvaussaatavalleen sekä kolmansille maksamiinsa korvauksiin perustuville saatavilleen yrityksen saneerauksesta annetun lain 32 §:n 2 momentin ja velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 3 a §:n mukaista etuoikeutta. Kysymys siitä, olivatko saatavat syntyneet ennen saneerausmenettelyn alkamista vai vasta menettelyn aikana.