-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Rikoksen yritys
- Uutiset
13.1.2021 8.02
Käynnissä olleella moottorisahalla poliiseja kohti lyöneen rikos muuttui hovioikeudessa törkeän pahoinpitelyn yrityksestä murhan yritykseksi ja rangaistus koveni 1 vuoden 10 kuukauden ehdollisesta vankeudesta 7 vuoden 6 kuukauden vankeudeksiHovioikeus totesi muun muassa, että A:n tekovälineenä oli ollut tehokas moottorisaha, jota hän oli käyttänyt suurilla kierroksilla ja jolla hän oli suunnannut lyöntiliikkeitä erityisesti kohti M:n ja H:n ylä- ja keskivartalon aluetta, jossa on helposti vioittuvia sisäelimiä ja suuria verisuonia. Mikäli vahvasti päihtynyt A olisi päässyt lyöntietäisyydelle, moottorisahan lyöntien osumakohdat poliisien ylä- ja keskivartaloihin olisivat olleet sattumanvaraisia. M:n ja H:n yllä ollut kenttävarustus suojaliiveineen ei olisi ollut riittävä suojaamaan heitä moottorisahan lyönneiltä, mikä A:n oli täytynyt ymmärtää. Sahan terä olisi myös voinut osua sellaiselle alueelle, jossa poliiseilla ei ollut lainkaan suojavarustusta. Nämä seikat ja erityisesti tekovälineen vaarallinen laatu huomioon ottaen hovioikeus päätyi siihen, että A:n oli täytynyt pitää M:n ja H:n kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että A oli syyllistynyt niihin murhan yrityksiin, joista hänelle oli ensisijaisesti vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, ettei A ollut tehnyt tekoja erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 16.00
Kavalluksen yrityksestä tuomitulle vartijalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa - työpaikan menettämiselle ei ollut annettava erityistä merkitystä rangaistusta mitattaessaVastaajan oli katsottu vartijana yrittäneen anastaa Matkakeskuksen valvomon löytötavaraan tuodusta repusta käteistä rahaa 40 euroa. Teko oli jäänyt yritykseksi työnantajan sisäisen tarkastuksen johdosta. Vastaaja oli tapahtuneen johdosta menettänyt työpaikkansa, mutta sille ei ollut annettava erityistä merkitystä rangaistusta mitattaessa (30 ps), koska vastaaja oli täytynyt ymmärtää työpaikan menetyksen olevan todennäköinen seuraamus hänen syykseen luetusta rikoksesta. - Uutiset
30.11.2020 7.53
Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus tapon yrityksestä oli liian lievä lähisuhdeväkivaltatilanteessaKorkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa vaan uhri tarvitsee erityistä suojelua, teon vahingollisuus ja vaarallisuus sekä tekijän syyllisyyden aste puoltavat rangaistuksen mittaamista yleistä rangaistuskäytäntöä ankarammaksi (KKO 2002:2, KKO 2012:9, kohta 6 ja KKO 2018:22, kohta 16). Näin ollen Janne A:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa myös teon luonne lähisuhdeväkivaltana tuli ottaa huomioon osoituksena teon suuremmasta vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta sekä Janne A:n suuremmasta syyllisyydestä (KKO 2020:20, kohta 15). - Uutiset
16.11.2020 7.00
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi kouluhyökkääjän syyntakeisena elinkautiseen vankeusrangaistukseenKO katsoi vastaajan syyllistyneen murhaan ja 20 murhan yritykseen, törkeään vahingontekoon, pahoinpitelyn yritykseen ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. KO katsoi, että vastaaja oli rikoksensa tehdessään ollut syyntakeinen (ks. esim. KKO 1988:98, KKO 2003:3, KKO 2005:48, KKO 2004:119, KKO 2018:30). (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 15.00
Hovioikeus arvioi varkauden ja näpistyksen tunnusmerkistöjäAsiassa oli kysymys yhdeksästä eri anastusrikoksesta. Hovioikeus katsoi muun muassa:
Muumi-kulhot ovat tavanomaisia kulhoja arvokkaampia. Hovioikeudella ei ollut muutoinkaan aihetta epäillä anastusilmoituksessa esitettyä Muumi-kulhojen arvoa. Nämä seikat huomioon ottaen A:n oli katsottava anastaneen Arabian Tokmannista Tokmanni Oy:n irtainta omaisuutta yhteensä 227,40 euron arvosta. A:n menettely täytti näpistyksen tunnusmerkistön.
Varkauden yrityksen osalta nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa T:n tunnistaminen oli tapahtunut vasta käräjäoikeudessa. Tapahtumasta oli tunnistamisen luotettavuuden kannalta kulunut tuolloin jo pitkä aika ottaen erityisesti huomioon sen, ettei T ollut tavannut A:ta ennen kertomaansa tapahtumaa myymälässä. Käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta ja T:n kertomuksesta oli pääteltävissä, että tunnistaminen oli tehty käräjäoikeudessa siten, että yksin A oli ollut tunnistamisen kohteena ja vieläpä syytetyn paikalla käräjäoikeuden istuntosalissa. Ottaen huomioon hovioikeuden tuomiossa mainitut tunnistamisen luotettavuutta vahvasti rasittavat seikat hovioikeus katsoi, ettei T:n tunnistamista voitu pitää tuomiossa selostettujen oikeusohjeiden valossa siten luotettavana, että A voitaisiin katsoa tekijäksi syyksiluettavuuden edellyttämällä varmuudella. A:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 13.00
Hovioikeus muutti törkeän pahoinpitelyn yrityksen törkeäksi murhan yritykseksi kun vastaaja yritti polttaa ex-puolisonsa ja 1-vuotiaan lapsensaHovioikeus katsoi, että polttaminen voi henkirikoksen tekotapana olla raaka ja julma. Olosuhteista riippuen uhri voi menehtyä savukaasuihin tai suoranaisesti palamiseen. Tässä tapauksessa A oli ollut sytyttämässä tulipaloa palonestettä käyttämällä. Hänen menettelynsä osoitti päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä, koska hän oli jatkanut surmaamisyritystään asunnon polttamisen epäonnistuttua seuraamalla SS:ää ja NJ:tä teräase kädessään. Ottaen lisäksi huomioon A:n motiivi, hänen suhteensa uhreihin, uhrien lukumäärä sekä se, että NJ oli ollut hyvin nuori lapsi, hovioikeus katsoi, että tekotapaa oli pidettävä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla raakana ja julmana. Kuten korkein oikeus on oikeuskäytännössään (muun muassa KKO 2004:80, KKO 2004:119, KKO 2005:48) todennut, murha rikosnimikkeenä tarkoittaa henkirikoksenakin poikkeuksellisen törkeitä tekoja. Murhan tunnusmerkistössä törkeyttä ei ole arvioitava sellaisenaan, vaan teon on oltava törkeä verrattuna rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tappoon. Vasta sellaista henkirikosta, joka on tappoa selvästi törkeämpi, voidaan rikoslain mukaan pitää murhana. A:n tekoon soveltui kaksi rikoslain 21 luvun 2 §:ssä mainittua ankaroittamisperustetta. Tämä sekä ankaroittamisperusteiden arvioinnista ilmenevät muut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020) - Uutiset
5.10.2020 8.30
Hovioikeus hylkäsi syytteen tapon yrityksestä - tuomio oli erimielinenAsiassa todetun perusteella HO katsoi, ettei asiassa ollut riittävällä varmuudella selvitetty sitä, että vastaajan olisi tekohetkellä tullut pitää asianomistajan kuolemaa tekonsa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen ensisijainen syyte tapon yrityksestä tuli hylätä. Vastaajan syyksi jäi toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen törkeä pahoinpitely. Koska teossa oli käytetty teräasetta ja aiheutettu useita haavoja sekä hengenvaarallinen tila, pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että vastaaja oli aiheuttamalla huolimattomuudellaan asianomistajalle vamman, joka ei ollut ollut vähäinen, syyllistynyt vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2020) - Uutiset
4.9.2020 8.00
Hovioikeus mittasi rangaistusta tapon yritystä koskevassa asiassaHovioikeus katsoi, että rangaistusta mitattaessa oli annettava merkittävä painoarvo teon vaarallisuudelle ja sille, että se oli kohdistunut varsin puolustuskyvyttömään henkilöön. Tekoon oli liittynyt jonkinlaista harkintaa, mutta ei sellaista etukäteissuunnittelua kuin esimerkiksi tapauksessa KKO 2015:12. A:n syyllisyyttä oli siten arvosteltava jossain määrin lievemmin kuin mainitussa ennakkopäätöksessä. Teko oli kuitenkin selvästi poikennut tavanomaisesta, ilman ennakkosuunnittelua pikaistuksissa ja päihtyneenä tehdystä tapon yrityksestä, joten rangaistuksen tuli olla selvästi keskimääräistä ankarampi. Näin ollen oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi kohdassa 2 luetusta tapon yrityksestä oli 5 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
4.8.2020 8.59
Viron aluevesillä olleen aluksen hyttikäytävällä - oliko kyseessä raiskauksen yritys vai vaihtoehtoisesti muu seksuaalirikosArvioituaan KO:n selostaman näytön, näytön arvioinnin ja sen lopputuloksen lisättynä asiassa mainituilla HO:n toteamuksilla HO katsoi kuten KO, että vastaaja oli syyllistynyt raiskauksen yritykseen. HO katsoi myös, ettei KO:n tuomitsemaa rangaistusta (1 v 6 kk ehdollinen + yhdyskuntapalvelua 50 tuntia) ollut aihetta muuttaa KO:n toteamin perusteluin. - Uutiset
9.7.2020 11.35
Tiiliseinän murtaminen osoittautui varkaalle mahdottomaksi – kyseessä ei kuitenkaan ollut kelvoton yritys eikä lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoinen luopuminen rikoksen täyttämisestäAsiassa oli riidatonta, että A oli murtautunut parturikampaamoon tarkoituksenaan murtautua sieltä seinän läpi kultasepänliikkeeseen anastustarkoituksessa. A oli yrittänyt läpäistä kultasepänliikkeen seinän suurikokoisella liikennemerkin tukijalalla. Valokuvasta oli nähtävissä, että tiiliseinän peittänyttä levytystä ja myös tiiliseinää oli rikottu. A:n käyttämällä tekovälineellä oli ollut mahdollista murtautua kultasepänliikkeeseen. Menettelemällä mainitulla tavalla hän oli saanut aikaan todellisen vaaran rikoksen täyttymisestä. Teko olisi näin ollen voinut johtaa A:n tavoittelemaan lopputulokseen. Yritys ei siten ollut kelvoton. A oli luopunut törkeän varkauden yrityksestä, koska tiiliseinän läpi pääseminen oli osoittautunut oletettua työläämmäksi. Kysymys ei ollut lain tarkoittamalla tavalla vapaaehtoisesta luopumisesta rikoksen täyttämisessä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.6.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kyseessä tapon yritys vai törkeä pahoinpitely ja oliko tekijä teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissaHO katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt tapon yritykseen. Asiassa ei ollut katsottava vastaajan olleen teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissa. Näin ollen ei ollut aihetta käsitellä enemmälti ratkaisusta KKO 2018:43 ilmenevän oikeusohjeen merkitystä vastaajan syyntakeisuuden kannalta. Päihteiden käyttämisestä seuraavaa itse aiheutettua tajunnan häiriötä ei oteta huomioon syyntakeisuusarviossa, ellei siihen ole RL 3 luvun 4 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen painavia syitä. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa olevan käsillä mainitun momentin tarkoittamia erityisen painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 11.11
Liikkuvasta autosta 22-kaliiperisella revolverilla viereisen auton ikkunan rikki ampunut syyllistyi törkeän pahoinpitelyn asemasta tapon yritykseen - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä siitä, että vastaajan nimenomainen tarkoitus olisi ollut tappaa B:tä. Tämän jälkeen oli arvioitava todennäköisyystahallisuuden täyttymistä asiassa. HO totesi, että oli ollut sattumanvaraista, oliko pienoisrevolverilla lähietäisyydeltä ammuttu laukaus osunut B:hen. B:n istuessa pienessä henkilöautossa kuljettajan paikalla hänen päänsä, kaulansa ja ylävartalonsa olivat olleet välittömästi vastaajan rikki ampuman auton ikkunan takana. Ampuessaan nopeassa tilanteessa liikkuvasta autosta toiseen liikkuvaan autoon B:tä kohti vastaaja ei ollut voinut tähdätä tarkasti eikä luottaa siihen, ettei luoti osu B:hen. Pienikin muutos autojen nopeuksissa tai aseen ampumakulmassa olisi saattanut vaikuttaa laukauksen osumakohtaan kohtalokkaasti. Näissä olosuhteissa vastaaja ei ollut voinut pitää poissuljettuna sitä, ettei B olisi voinut saada surmansa ampumisen seurauksena. Vastaajan oli näin ollen tullut käsittää menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena olevan B:n kuolema. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
2.6.2020 7.53
Hovioikeus: Vastaaja syyllistyi raiskauksen yrityksen asemasta pakottamiseen seksuaaliseen tekoonHO oli näyttöä arvioidessaan katsonut, että vastaaja oli väkivallalla ja uhkauksella saanut asianomistajan alistumaan seksuaalisen teon kohteeksi, joka oli olennaisesti loukannut hänen itsemääräämisoikeuttaan. Vastaaja oli pitänyt asianomistajaa käsistä kiinni, tunkenut väkisin toisen kätensä asianomistajan alushousuihin, ja koskettanut tätä sukupuolielinten alueelta sekä uhannut suusanallisesti raiskata tämän. Menettelyllään vastaaja oli aiheuttanut asianomistajalle raapimisjälkiä ulkosynnyttimien alueelle. HO katsoi, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt pakottamiseen seksuaaliseen tekoon. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
29.5.2020 9.41
Kehitysvammaisen raiskauksen yrityksestä 1 vuoden 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus + 40 päiväsakkoa ja 3 000 euron kärsimyskorvausLääkärinlausunnon perusteella KO oli katsonut, että asianomistaja oli vammaisuuden vuoksi ollut kykenemätön puolustamaan itseään, huolimatta siitä, että hän oli tapahtuman aikana pystynyt ilmaisemaan suusanallisesti, ettei tahdo ja puristamaan pakaroitaan niin, että raiskaus oli jäänyt yritykseksi. Vastaajan peruutettua valituksensa lausunnon antaminen siitä HO:ssa raukesi. Peruutuksen johdosta myös asianomistajan vastavalitus raukesi. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 29.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 9.26
KKO äänesti: Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta?Oliko rikos tehty ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta? Kysymys näyttökynnyksestä ja näytön arvioinnista. (Ään.) KKO katsoi, että kysymyksessä olevan koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen. KKO katsoi, ettei koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedotuista seikoista jäänyt varteenotettavaa epäilystä. Kun hovioikeuden ratkaisu koventamisperusteen soveltamisesta oli siten oikea, A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ollut heidän valitustensa johdosta aihetta alentaa. - Uutiset
29.4.2020 11.45
Oliko oikeudenkäyntiavustajan määrääminen perusteltua tapon yritystä ym. koskevassa asiassa - erimielinen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksenHO katsoi asiassa lausutun perusteella, että rikoksen vakavuus, valittajan ikä (22 v) ja hänen muut henkilökohtaiset olosuhteensa sekä muut asian harkintaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen oikeudenkäyntiavustajan määrääminen valittajalle oli perusteltua. Asianajajan palkkiovaatimus asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskevassa asiassa hyväksyttiin sellaisenaan. HO lausuu asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta käräjä- ja hovioikeudessa tapon yritystä koskevassa asiassa tuon asian ratkaisussaan. Eri mieltä olleen hovioikeudenneuvoksen mielestä KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2020) - Uutiset
22.4.2020 12.46
Näyttämättä oli jäänyt, että pihapuuhun autolla törmännyt mies olisi yrittänyt ajaa mökin pihalla olleiden ihmisten päälleHO:ssa arvioitiin, oliko juhlista humalassa poistuneen ja pihapuuhun törmänneen miehen menettelyn tarkoituksena ollut tappaa asianomistajat taikka osa heistä tai hänen oli tullut vähintäänkin pitää asianomistajien taikka ainakin osan heistä kuolemaa menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Syyte tapon yrityksestä hylättiin näyttämättömänä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
27.2.2020 10.30
Hovioikeus: Ryöstön yritystä koskevaa rikosasiaa ei voitu käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossaLain esitöistä ilmenevin tavoin toimivallan osalta ratkaisevaa on täytetyn ryöstön enimmäisrangaistus, josta tuomittava rangaistus on RL 31 luvun 1 §:n mukaan enintään 6 vuotta vankeutta. Näin ollen KO ei ollut ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 12.58
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi tapon yrityksen jääneen näyttämättä – uhrin suostumus poisti pahoinpitelyn rangaistavuudenRiidatonta oli, että B oli soittanut pojalleen A:lle ja sanonut haluavansa kuolla sekä pyytänyt tätä tuomaan annoksen jotain ainetta. Edelleen oli riidatonta, että A oli jonkin ajan kuluttua saapunut B:n asunnolle ruisku kädessään ja pistänyt ruiskussa olleella neulalla B:tä käsivarteen, mutta hän ei ollut injisoinut ruiskussa ollutta amfetamiinia sisältänyttä nestettä B:n suoneen. Tämän jälkeen A oli B:n pyynnöstä ruiskuttanut ruiskussa olleen nesteen tämän suuhun. Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:n tarkoituksena olisi ollut tappaa B. A ei siten ollut syyllistynyt tapon yritykseen. Syyte tapon yrityksestä oli hylättävä. Olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi B:n antaneen häneen kohdistuneeseen tekoon suostumuksen, joka poisti teon rangaistavuuden. Näin ollen myös toissijainen syyte pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
18.2.2020 12.00
Hovioikeus: Yhden kerran kääntöveitsellä kainaloon lyönyt syyllistyi törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseenAsiassa lausutuilla perusteilla HO päätyi siihen, että vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta tapon yrityksestä oli 3 v 9 kk vankeutta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020. Valituslupa myönnetty: Kysymys hovioikeuden oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun oikeellisuudesta) - Uutiset
13.2.2020 16.00
Nainen ajoi humalassa kohti poliisia - hovioikeus arvioi oliko kyseessä törkeän pahoinpitelyn yritysHO katsoi, ettei vakavan ruumiinvamman aiheutuminen tilanteessa ollut ollut todennäköistä. HO totesi, ettei näin ollen myöskään vastaajan voitu katsoa pitäneen vakavan ruumiinvamman aiheutumista RL 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla varsin todennäköisenä. Vastaajan kuljettaman ajoneuvon oli selvitetty kulkeneen tasaista, melko alhaista nopeutta sekä olleen siten vastaajan hallinnassa, että hän oli saanut ajoneuvonsa pysähtymään ennen pysäytettyä ajoneuvoa ja A:ta. Vastaajan menettelystä esitetyn selvityksen perusteella HO piti uskottavana vastaajan kertomusta siitä, ettei hänen tarkoituksenaan ollut ollut törmätä ihmiseen tai ajoneuvoon. Näin ollen HO katsoi, ettei vastaajan menettely ollut ollut myöskään kokonaisuutena arvostellen törkeää. Vastaaja ei siten ollut syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn yritykseen. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 14.00
Löi yllättäen toista työntekijää puukolla selkään - käräjäoikeuden määräämää 2 v 6 kk vankeusrangaistusta alentuneesti syyntakeisen tekemästä tapon yrityksestä ei pidetty liian lievänä23-vuotias vastaaja oli työpaikallaan yllättäen lyönyt toista työntekijää pitkäteräisellä keittiöveitsellä selkään housunkauluksen yläpuolelle, jossa sijaitsee elintärkeitä elimiä. Veitsi oli uponnut lähes kokonaan selkään. Teosta oli aiheutunut syvä haava, murtuma nikamaan sekä runsasta ulkoista ja sisäistä verenvuotoa. Keittiöveitsessä oli ollut noin 17 cm pitkä terä. Ottaen huomioon vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä erityisesti hänen siitä ilmenevä syyllisyytensä sekä vastaajan alentunut syyntakeisuus, joka lievensi syyllisyysmoitetta, HO katsoi, että KO:n määräämää vankeusrangaistusta ei ollut pidettävä liian lievänä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 12.25
Hovioikeus: Puukotus oli murhan yritys - Uutiset
20.1.2020 11.00
Raiskauksen yritys laivan wc-kopissa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteetKO oli tuominnut vastaajan raiskauksen yrityksestä 1 v 4 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa yhdyskuntapalvelua 30 tuntia. Lisäksi vastaaja oli velvoitettu korvaamaan asianomistajalle rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 300 euroa, kivusta ja särystä 400 euroa sekä muuna tilapäisenä haittana traumaperäisestä stressihäiriöstä 3 000 euroa. HO puolestaan hylkäsi syytteet raiskauksen yrityksestä ja seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä samoin kuin syytteet pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Tästä seurasi, että myös rikosperusteiset korvausvaatimukset oli hylättävä. Lisäksi vastaaja oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja korvauksia valtiolle. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
23.12.2019 14.33
Hovioikeuskaan ei pitänyt törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun tekoa kelvottomana yrityksenäHO totesi, ettei vastaaja ollut tapauksessa löytänyt etsimiään huumausaineita siitä satunnaisesta syystä, että poliisi oli löytänyt kätkön ja takavarikoinut kyseiset huumausaineet ennen kuin hän oli mennyt niitä etsimään. Vastaaja oli toiminnallaan aloittanut huumausainerikoksen tekemisen ja hänen näkökulmastaan rikoksen täyttyminen oli ollut mahdollista. HO hyväksyi KO:n perustelut ja syyksilukemisen. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 16.00
Hovioikeus arvioi pahoinpitelyn, törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen välistä rajanvetoaHovioikeus totesi muun muassa, että huomioon ottaen useiden puukon iskujen suuntaaminen kohti asianomistajan keskivartaloa, yhden iskun osuminen päähän lähelle kaulan aluetta ja yhden selkään sekä erityisesti viimemainittuun vammaan liittynyt potentiaalinen hengenvaara vastaajan oli tullut tekohetkellä ymmärtää, että hänen menettelystään varsin todennäköisesti seuraa uhrin kuolema. Teko oli syytteessä todetuin tavoin jäänyt yritykseksi, koska uhri oli saanut väistettyä osan häneen kohdistetuista puukon iskuista ja siksi, että hänet oli saatu toimitettua ajoissa sairaalahoitoon. Hovioikeus katsoi, että vastaaja oli käräjäoikeuden syyksi lukemalla menettelyllä syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn sijasta tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
5.11.2019 10.30
KKO: Väärennysrikos jäi yrityksen asteelle kun apteekilla ei ollut todellista mahdollisuutta erehtyä lääkemääräyksen alkuperästäTuntemattomaksi jäänyt henkilö oli lääkärinä esiintyen soittanut apteekkiin ja antanut lääkemääräyksen. Apteekin varmistaessa lääkemääräyksen oikeellisuutta oli ilmennyt, että kyseinen lääkäri ei ollut määrännyt lääkkeitä. Apteekissa lääkemääräykseen oli kirjattu sen olevan väärennös. A oli yrittänyt hakea apteekista lääkemääräyksen mukaiset lääkkeet siinä kuitenkaan onnistumatta. Korkein oikeus katsoi, että A ei ollut syyllistynyt väärennykseen, koska hänen hakiessaan lääkkeitä apteekilla ei enää ollut todellista mahdollisuutta erehtyä lääkemääräyksen alkuperästä. A oli kuitenkin aloittanut rikoksen tekemisen, ja oli johtunut vain satunnaisista syistä, ettei vaaraa rikoksen täyttymisestä ollut syntynyt. Siksi A:n katsottiin syyllistyneen väärennyksen yritykseen. - Uutiset
5.11.2019 8.28
Hovioikeuden ratkaisu kiristyksen yrityksen täyttymisestä, jäännösrangaistuksen täytäntöönpanosta ja yhteisen vankeusrangaistuksen pituudestaHarkitessaan A:lle kiristyksen yrityksestä tuomittavaa rangaistusta hovioikeus otti A:n syyllisyysmoitetta lisäävänä huomioon sen, että A oli vaatinut itselleen vakavanlaatuisilla rikoksilla uhaten etua B:tä, johon kohdistuneista rikoksista A oli aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistuksiin. A oli syyllistynyt nyt kysymyksessä olevaan kiristyksen yritykseen noin kahdeksan kuukauden kuluttua siitä, kun hän on päässyt ehdonalaiseen vapauteen suorittamasta muun muassa B:hen kohdistuneesta törkeän ryöstön yrityksestä tuomittua vankeusrangaistusta. A oli lisäksi vaatinut B:tä suorittamaan itselleen niitä vahingonkorvauksia, jotka Valtiokonttori oli maksanut B:lle A:n B:hen kohdistamien rikosten johdosta. Vaikka vaaditun edun määrä oli ollut vähäinen, A oli toisaalta vakavalla väkivallalla uhaten vaatinut B:tä suorittamaan maksun toistuvasti, esimerkiksi kuukausittain 5 - 10 euroa. Lisäksi uhkaukset olivat A:n aikaisemmat rikokset huomioon ottaen olleet sellaisia, että B:llä oli ollut perustelu syy ottaa ne vakavasti. Yhteistä 9 kuukauden vankeusrangaistusta nyt syyksi luetuista rikoksista 1-7 ja täytäntöönpantavaksi määrätystä osasta jäännösrangaistuksesta ei ollut syytä alentaa. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
24.10.2019 10.10
Hovioikeus arvioi tapon ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöjäSyyttäjän mukaan A oli tahallaan yrittänyt tappaa isänsä B:n lyömällä tätä noin 10 cm terällä varustetulla veitsellä yhteensä kolme kertaa keskivartalon alueelle osuen vatsan alueelle. Lisäksi A oli lyönyt B:tä kerran veitsellä vasemman jalan yläreiteen. A:n menettelystä oli aiheutunut B:lle 5 cm syvä ihonalainen haava navan yläpuolelle, lihaskalvoon saakka ulottuva haavakanava vatsan oikealle puolelle ja vatsaonteloon saakka ulottuva haava vatsan vasemmalle puolelle sekä 5 cm syvä lihakseen saakka ulottuva haava reiteen. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n ei ollut täytynyt ymmärtää lyöntien todennäköisenä seurauksena olleen B:n kuolema. A oli teollaan syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään pahoinpitelyyn, ei tapon yritykseen. Rangaistusseuraamuksen osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen sillä lisäyksellä, että Rikosseuraamuslaitoksen Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimiston 11.10.2019 päivätyssä selvityksessä esitetyn näkemyksen mukaisesti A:n 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liitettiin valvonta. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 10.30
Kunniaväkivaltaa - tytärtään ja tämän poikaystävää kohti autolla ajanut mies tuomittiin yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiin - syyte tapon yrityksestä hylättiinEnsisijainen syyte tapon yrityksestä oli hylätty, koska asiassa mainituin tavoin surmaamiseen tähtäävää tarkoitustahallisuutta ei ollut näytetty olleen käsillä ja koska myöskään sitä koskevan alimmanasteisen todennäköisyystahallisuuden käsilläoloon ei ollut näytetty riittäviä perusteita, koska vallinneissa olosuhteissa ajovauhdin ja paikan huomioon ottaen kuolema ei ollut betonimuurin läheisyydestä huolimatta ollut niin todennäköinen seuraus vastaajan menettelystä, että hänen syykseen olisi voitu lukea tapon yritys. Vastaajan syyksi oli siten (syytekohdan 6 osalta) luettava törkeän pahoinpitelyn yritys syyttäjän toissijaisen syytteen mukaisesti. KO tuomitsi vastaajan törkeän pahoinpitelyn yrityksen lisäksi myös kolmesta pahoinpitelyistä, yhdestä pahoinpitelyn yrityksestä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta 2 v 4 kk vankeusrangaistukseen ja 4 050 euron vahingonkorvauksiin asianomistajille. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 15.34
Mies tuomittiin törkeästä laittoman raskauden keskeyttämisen yrityksestä ja kahdesta pahoinpitelystä 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinVastaaja oli ilman raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa edellytettyä lupaa yrittänyt keskeyttää aviopuolisonsa raskauden potkimalla jalkapohjalla ja polvella sekä nyrkillä lyömällä aviopuolisoaan vatsaan useita kertoja. Teko oli jäänyt yritykseksi, koska raskaus ei ollut vastaajan menettelyn seurauksena keskeytynyt. Vastaaja velvoitettiin maksamaan A:lle korvaukseksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 500 euroa ja korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
20.9.2019 8.20
Hovioikeuden ratkaisu tapon yrityksen tunnusmerkistön täyttymisestä kun mies iski nukkumassa ollutta vaimoaan vasaralla päähänAsiassa oli riidatonta, että A oli lyönyt puolisoaan B:tä vasaralla kaksi kertaa päähän. Hovioikeus katsoi, että kokonaisuutena arvioiden tuomiossa mainituista seikoista muodostui vakuuttava näyttö siitä, että A:n suoranaisena tarkoituksena oli ollut B:n tappaminen. A oli siten syyllistynyt menettelyllään tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
12.9.2019 15.21
Raiskauksen yrityksestä 1 vuosi vankeutta - kyseessä ei ollut kelvoton yritysTeko oli jäänyt yritykseksi asianomistajan vastusteluiden ja T:n väliintulon vuoksi. Vaikka asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli ollut ainakin voimakkaasti päihtynyt, ja oman kertomuksensa mukaan hän oli myös nauttinut amfetamiinia, ei voitu katsoa, että rikoksen täyttyminen olisi tästä syystä ollut tosiasiassa mahdotonta, jolloin kyseessä ei ollut ollut kelvoton yritys. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 14.42
Perusteettoman laskun auton korjauksista lähettänyt mies tuomittiin petoksen yrityksestä 15 päivän vankeusrangaistukseenVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää asianomistajaa lähettämällä tai lähetyttämättä hänelle perusteettoman laskun, määrä 2 490 euroa, sellaisista toimenpiteistä, joita asianomistajan autoon ei ollut lainkaan tehty. Asianomistaja ei ollut laskua maksanut, joten teko oli jäänyt yritykseksi. Laskun mukaan autoon olisi vaihdettu ABS-jarruyksikkö ja vaihteisto. Asianomistajalle oli aiheutunut 2.490 euron taloudellisen vahingon vaara. Rangaistusta alentavana oli otettu huomioon aiemmat tuomiot. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle vastaajale jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
27.6.2019 14.00
Tapon yritys ainakin 16 puukoniskulla oli poikkeuksellisen vahingollinen ja vaarallinen - hovioikeus korotti tuomittua rangaistustaOikeudenmukainen yhteinen rangaistus vastaajan syyksi luetuista tapon yrityksestä ja törkeästä rattijuopumuksesta oli KO:n tuomitseman 4 vuoden asemasta 6 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
20.5.2019 10.30
KKO:n ratkaisu murhan yrityksestäA oli asettanut räjähdyspanoksen sisältäneen laukun autokatoksessa olleen B:n henkilöauton päälle. Kun B oli seuraavana aamuna koskenut laukkuun, panos oli räjähtänyt ja aiheuttanut B:lle vakavia vammoja. A tuomittiin murhan yrityksestä sillä perusteella, että hän oli vakaasti harkiten yrittänyt tappaa B:n, mutta ei sillä perusteella, että teko olisi aiheuttanut vakavaa yleistä vaaraa, koska muiden henkilöiden hengelle ja terveydelle ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa. - Uutiset
13.5.2019 13.10
Tapon yritys - hovioikeuden tuomio rangaistuksen mittaamisesta, valinnasta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä sekä oheisrangaistuksen tuomitsemisestaHO katsoi, että KO:n naiselle (s. 1993) tuomitsemaa 2 vuoden vankeusrangaistusta oli pidettävä oikeudenmukaisena rangaistuksena hänen syykseen luetusta rikoksesta. Kokonaisharkinnan perusteella ehdotonta vankeusrangaistusta puoltavia seikkoja oli tässä asiassa pidettävä lajivalinnassa painavampina. Näin ollen nainen tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 8.33
Hovioikeus: Passiivisena auton kyydissä oleminen ei ollut avunantoa murhan yritykseenB oli tietoisena A:n ja C:n aikeista lähtenyt heidän mukaansa matkustajaksi autoon, josta ampuminen oli suoritettu. B:tä vastaan ajetun syytteen teonkuvauksessa ei ollut tarkemmin yksilöity, millä tavoin B olisi autossa matkustajana olleessaan aktiivisesti tukenut A:n ja C:n pyrkimystä rikoksen suorittamiseen. B:n ei näytetty läsnäolollaan tai muutoinkaan autossa ollessaan vahvistaneen A:n tai C:n rikoksentekomotivaatiota ennen tekoa tai sen aikana. Tämän vuoksi ja kun pelkästään passiivisena auton kyydissä olemisen ei voitu katsoa edistäneen rikosta, B:tä vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
11.4.2019 11.00
Naisen hiukset linja-autossa tuleen sytyttänyt mies syyllistyi törkeän pahoinpitelyn yritykseenMiehen teko oli ollut hyvin vaarallinen ja olisi voinut johtaa naisen kannalta vakaviin ja vaikeisiin ruumiinvammoihin. Se, että vakavia seurauksia ei ollut aiheutunut, oli todennäköisesti johtunut todistajan nopeasta reagoinnista tilanteessa. Käsillä oli siten ollut vaara rikoksen täyttymisestä ja sen täyttymättä jääminen oli ollut seurausta lähinnä miehen kannalta satunnaisesta seikasta. Tekoa pidettiin tekotavaltaan RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja julmana. Teko oli myös selvästi tahallinen. Tekotapa ja teon vaarallisuus huomioon ottaen teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Mies oli siten syyllistynyt teollaan törkeän pahoinpitelyn yritykseen. Mies tuomittiin 1 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohella valvontaan. (Vailla lainvoimaa 11.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 10.15
Pienoiskivääri laukesi asunnolla ja luoti osui naista jalkaan - syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä jäi näyttämättä - syyllistyi törkeään vammantuottamukseenAsiassa oli riidatonta, että A:n ja vastaajan ollessa kahdestaan vastaajan asunnolla vastaajan kädessä ollut pienoiskivääri oli lauennut ja luoti oli osunut A:ta vasempaan jalkaan aiheuttaen hänelle syytteessä kuvatut vammat. Asiassa oli ensin ratkaistavana kysymys siitä, oliko vastaaja menetellyt tilanteessa tahallisesti. HO totesi, ettei asiassa esitetystä selvityksestä voitu riittävällä varmuudella päätellä, että vastaaja olisi menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla tahallaan. Syyte tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä oli siten jäänyt näyttämättä. HO katsoi, että vastaaja oli aiheuttanut A:n vamman törkeällä huolimattomuudella. Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä huomioon ottaen, että vastaaja oli käsitellyt vaarallista ampuma-asetta tavalla, josta oli aiheutunut A:lle potentiaalinen hengenvaara laukauksen suuntautuessa A:ta kohti lähietäisyydeltä. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt siihen törkeään vammantuottamukseen, josta syyttäjä oli HO:sa viimesijaisesti vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
19.3.2019 14.30
Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä 3 vuotta ja 10 kuukautta ehdotonta vankeuttaHelsingin käräjäoikeus tuomitsi 19.3.2019 vastaajan yhdestä törkeästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi tuomio tuli kahdesta alkoholirikkomuksesta ja kiristyksen yrityksestä. Lisäksi vastaaja joutuu maksamaan korvauksia aiheuttamastaan kärsimyksestä kolmelle uhrille. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 8.00
KKO:n erimielinen ratkaisu hätävarjelun ja sen liioittelun välisestä rajanvedosta asuntoon tunkeutumista koskevassa asiassaA:n asuntoon oli tunkeutunut kolme henkilöä, joista yksi oli varustautunut ampuma-aseella ja kaksi pesäpallomailoilla. Asunnon eteisessä pesäpallomailoja käyttäneet henkilöt olivat kohdistaneet lyöntejä A:n päähän, ylävartaloon ja käsiin. Lisäksi kolmas henkilö oli osoittanut A:ta ampuma-aseella ja paininut tämän kanssa. A oli paennut hyökkäystä asuntonsa keittiöön ja sieltä ottamallaan veitsellä hyökkäyksen yhä jatkuessa lyönyt hyökkääjiä, joille aiheutui A:n menettelystä hengenvaarallisia vammoja. Hovioikeus luki A:n syyksi kolme hätävarjelun liioitteluna tehtyä tapon yritystä. Kysymys siitä, oliko A:n tekoja pidettävä hätävarjeluna vai sen liioitteluna ja olivatko olosuhteet sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista. (Ään.) - Uutiset
25.2.2019 11.11
Ravintolatappelu - hovioikeus arvioi hätävarjelua ja hätävarjelun liioittelua toisin kuin käräjäoikeus ja tuomitsi vuonna 1997 syntyneen miehen tapon yrityksestä 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseenToisin kuin KO, joka oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn, HO katsoi vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen. Vastaajan syyllisyyttä arvioitaessa oli otettu huomion, ettei vastaajalla ollut tappamistarkoitusta, vaan syyksilukeminen oli perustunut siihen, että vastaajan oli täytynyt pitää A:n kuolemaa varsin todennäköisenä. Vastaajan teon moitittavuutta ja hänen syyllisyyttään arvioitaessa painoarvoa annettiin toisaalta teon vaarallisuudelle ja toisaalta taas jossain määrin vastaajan tekoa edeltäneelle A:n väkivaltaiselle menettelylle vastaajaa kohtaan. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 6 000 euroa, kärsimyksestä 5 000 euroa ja pysyvästä haitasta 6 000 euroa. Korvauksia ei ollut syytä sovitella. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 10.00
Käräjäoikeus tuomitsi nuoriin kohdistuneista seksuaalirikoksista vankeutta 3 vuotta ja 10 kuukauttaHelsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.2.2019 vastaajan yhteiseen 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen useista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ja seksuaalipalvelujen ostamisesta ja ostamisen yrityksistä nuorilta. Lisäksi vastaaja syyksi luettiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitorikos, tupakanmyyntirikos, alkoholirikos sekä talousrikoksia. Juttukokonaisuus käsitti yhteensä 98 vastaajaan kohdistunutta rangaistusvaatimusta, joista 17 hylättiin. Asiassa oli ollut 28 asianomistajaa ja teot olivat ajoittuneet 23.1.2016 ja 5.2.2018 väliselle ajanjaksolle.Rikoksista seurannutta julkisuutta ei pidetty sellaisena muuna seurauksena, joka olisi ollut otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 15.01
Käräjäoikeus rikoskumppanuusvastuuta koskevassa asiassa: itsekriminointisuoja ei ole ehdotonSyyttäjän todistustaakasta huolimatta vastaajalle voi poikkeuksellisesti syntyä niin sanottu epäaito todistus- taikka selitystaakka tilanteessa, jossa syyttäjän esittämä päänäyttö on ollut varsin vahvaa ja ylittänyt tuomitsemiskynnyksen. Sellaisessa tilanteessa vastaajan on esitettävä itselleen myönteistä vastanäyttöä voidakseen kumota tai heikentää päänäytön näyttöarvoa ja saadakseen sen laskemaan alle tuomitsemiskynnyksen taikka annettava jokin selitys. Kysymys ei ole varsinaisesta velvollisuudesta, mutta vastanäytön tai selityksen antamatta jättäminen tai selityksen sisältö voidaan tulkita vastaajalle vastaiseksi. Myös ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, ettei itsekriminointisuoja ole ehdoton. - Uutiset
5.2.2019 14.53
Sohvalla maannutta miestä vesurin kanssa "opettanut" tuomittiin tapon yrityksestäVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että A:n kuolema oli hänen menettelynsä varsin todennäköinen seuraus. Teko oli jäänyt yritykseksi, koska A oli päässyt ohikulkeneen auton kyytiin ennen kuin vastaaja oli saavuttanut A:n ja A:lle oli ulkopuolisen henkilön toimesta hälytetty apua. Oikeudenmukainen rangaistus teosta oli noin 3 vuotta 9 kuukautta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio yhden ihmisen kuolemaan ja viiden vammautumiseen johtaneesta yliajosta Helsingin keskustassaToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että mielentilatutkimuksen johtopäätöksistä riippumatta asiassa oli näytetty vastaajan syyllistyneen tahallisiin rikoksiin. Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen murhaan ja tahalliseen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Lisäksi hovioikeus katsoi äänestyksen jälkeen vastaajan syyllistyneen viiteen tapon yritykseen eri mieltä olleen jäsenen lukiessa tältä osin syyksi törkeän pahoinpitelyn ja neljä pahoinpitelyä. Hovioikeudessa ei enää ollut kysymys vastaajan syyntakeisuudesta, joten käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan siltä osin kuin vastaaja oli jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. (KKO ei myöntänyt valituslupaa 5.6.2019) - Uutiset
18.1.2019 11.00
Hovioikeus muutti tapon yrityksestä epäillylle tutkintavangille määrättyjä yhteydenpitorajoituksiaKO:n määräämää yhteydenpidon rajoitusta muutettiin siten, ettei kantelija saa olla yhteydessä asianomistaja A:han, tämän puolisoon B:hen eikä omaan avopuolisoonsa C:hen. Muilta osin yhteydenpidon rajoitukset kumottiin.(Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 11.35
Kun virkamies syyllistyy alaikäisiin poikiin kohdistuvan haureuden yritykseen - Unionin tuomioistuin tulkitsi yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa annettua direktiiviäEUT katsoo itävaltalaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että direktiivin 2000/78/EY 2 artiklaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan tämän direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päätyttyä eli 3.12.2003 lukien sellaisen lopullisen kurinpitopäätöksen tuleviin vaikutuksiin, joka tehtiin ennen mainitun direktiivin voimaantuloa ja jolla määrättiin virkamiehen eläkkeelle siirtämisestä, johon liittyi hänen eläkkeensä määrän alentaminen. Direktiiviä on tulkittava siten, että tämän tuomion tuomiolauselman 1 kohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa kansallisen tuomioistuimen ei ole 3.12.2003 alkaneen ajanjakson osalta tarkasteltava uudelleen lopullista kurinpitoseuraamusta, jolla määrättiin asianomaisen virkamiehen ennenaikaisesta eläkkeelle siirtämisestä, vaan hänen eläkkeensä määrän alentamista sen määrän laskemiseksi, jonka hän olisi saanut, jos mitään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei olisi ollut.