-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Syyntakeisuus
- Uutiset
9.6.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kyseessä tapon yritys vai törkeä pahoinpitely ja oliko tekijä teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissaHO katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt tapon yritykseen. Asiassa ei ollut katsottava vastaajan olleen teon hetkellä päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuneessa psykoosissa. Näin ollen ei ollut aihetta käsitellä enemmälti ratkaisusta KKO 2018:43 ilmenevän oikeusohjeen merkitystä vastaajan syyntakeisuuden kannalta. Päihteiden käyttämisestä seuraavaa itse aiheutettua tajunnan häiriötä ei oteta huomioon syyntakeisuusarviossa, ellei siihen ole RL 3 luvun 4 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla erityisen painavia syitä. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa olevan käsillä mainitun momentin tarkoittamia erityisen painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
26.3.2020 14.00
Vastaaja oli tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana säännönmukaisesti alentuneesti syyntakeisena yli 20 tuomiolla sadoista rikoksista - edellytyksiä soveltaa koventamisperustetta ei ollut
Yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan lausunto tuki sitä vastaajan rikosrekisteriotteeltakin tehtävää johtopäätöstä, että hänen kohdallaan rikosten toistamisen syynä olivat hänen alentuneen syyntakeisuutensa taustalla olevat seikat sekä hänen niistä johtuva rikoksiin urautunut elämäntapansa, eikä kysymys ollut koventamisperusteen soveltamisen edellyttämästä piittaamattomuutta osoittavasta uusimisesta. HO päätyi siihen, ettei asiassa siten ollut edellytyksiä soveltaa RL 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua koventamisperustetta. KO:n tuomiota oli tältä osin muutettava. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisuja
Ruotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
12.3.2020 14.00
Hovioikeus arvioi käsiraudoilla poliiseja heittäneen, juuri 15 vuotta täyttäneen syyntakeisuutta - jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
Vastaaja oli teot (1. Pahoinpitely nuorena henkilönä, 2. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen nuorena henkilönä) tehdessään ollut juuri 15 vuotta täyttänyt. Hänen tekoihinsa olivat merkittävästi vaikuttaneet hänen sairautensa. Näistä syistä HO katsoi, että vastaaja voitiin RL 6 luvun 12 §:n 2 ja 4 kohtien nojalla jättää rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
5.2.2020 14.00
Löi yllättäen toista työntekijää puukolla selkään - käräjäoikeuden määräämää 2 v 6 kk vankeusrangaistusta alentuneesti syyntakeisen tekemästä tapon yrityksestä ei pidetty liian lievänä
23-vuotias vastaaja oli työpaikallaan yllättäen lyönyt toista työntekijää pitkäteräisellä keittiöveitsellä selkään housunkauluksen yläpuolelle, jossa sijaitsee elintärkeitä elimiä. Veitsi oli uponnut lähes kokonaan selkään. Teosta oli aiheutunut syvä haava, murtuma nikamaan sekä runsasta ulkoista ja sisäistä verenvuotoa. Keittiöveitsessä oli ollut noin 17 cm pitkä terä. Ottaen huomioon vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä erityisesti hänen siitä ilmenevä syyllisyytensä sekä vastaajan alentunut syyntakeisuus, joka lievensi syyllisyysmoitetta, HO katsoi, että KO:n määräämää vankeusrangaistusta ei ollut pidettävä liian lievänä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
22.1.2020 14.00
Hovioikeuden tuomio raiskauksesta - väitetystä vastaajan unihäiriöstä ei ollut esitetty selvitystä eikä mahdollinen erehtyminen asianomistajan henkilöllisyydestä antanut aihetta arvioida tekoa vähemmän vakavaksi
Vastaaja oli vedonnut tahallisuuden puuttumiseen ja siihen, että hän oli ollut teon tehdessään alentuneesti syyntakeinen unitilan vuoksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
11.11.2019 10.00
Ex-puolison vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdollisena - kärsimyksestä tuomittu 1 200 euron korvaus alennettiin 800 euroonKoska vankeusrangaistus tuomittiin ehdollisena, ei KO:n aikaisempaa tuomiota määrätty täytäntöönpantavaksi. Syyllisyyttä asiassa arvioitaessa HO piti keskeisenä seikkana sitä, että tekojen yhteisenä taustana oli ollut vastaajan avioero ja siihen liittynyt voimakas ahdistuneisuus ja psyykkinen sairastuminen. HO:ssa esitetty selvitys vastaajan heikosta terveydentilasta ja elämäntilanteen myönteisestä kehityksestä puhuivat ehdottoman vankeuden tuomitsemista vastaan. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Kun otetiin huomioon yleinen korvauskäytäntö sekä vastaajan syyksi luetun vainoamisen laatu ja lyhyehkö tekoaika, KO:n kärsimyksestä tuomitsema korvaus oli alennettava 800 euroon. A:lla oli oikeus saada täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
30.10.2019 8.00
Oikeusasiamies: Rikoskomisario ylitti toimivaltansa tutkinnanjohtajana jättäessään esitutkinnat toimittamatta epäillyn syyntakeettomuuden perusteellaKantelija arvosteli poliisilaitoksen menettelyä rikosilmoitusten tutkimatta jättämisessä. Kantelijan mukaan hän oli yli 100 kertaa ilmoittanut poliisille häntä ahdistelleesta ja vainonneesta henkilöstä, mutta henkilön häntä kohtaan vuosia jatkunut käyttäytyminen ei muuttunut. - Uutiset
25.10.2019 8.10
Käräjäoikeus perusteli seikkaperäisesti vainoamisen tunnusmerkistöä – hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitseman 60 päiväsakon 30 päiväsakkoon muun muassa alentuneen syyntakeisuuden vuoksi
Viestien määrä oli ollut huomattava. Vastaaja A oli lähettänyt viestejä ja käynyt tämän kotona senkin jälkeen, kun B oli asettanut eston viestintävälineisiinsä. Jotkut A:n B:n naisasiakkaille ja tuttaville lähettämistä viesteistä olivat olleet loukkaavia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että viestit olivat olleet omiaan aiheuttaman B:ssä ahdistusta ja että A oli ymmärtänyt tämän siitä huolimatta, että hovioikeus katsoi A:n olleen alentuneesti syyntakeinen tekoaikana. Tuomiossa mainittujen seikkojen, A:n alentuneen syyntakeisuuden ja vainoamisrikosten rangaistuskäytännön perusteella hovioikeus piti oikeudenmukaisena rangaistuksena 30 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 25.10.2019)Avoin uutinen - Uutiset
1.10.2019 12.00
Kirveellä päähän - hovioikeus arvioi syyntakeettoman vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
Asianomistajalle oli käytetyn väkivallan seurauksena tullut kipua ja särkyä sekä lääkärinlausunnosta tarkemmin ilmenevä 10 cm:n mittainen ompelua vaatinut haava takaraivoon sekä kallonmurtuma. KO oli vastaajasta laadittuun mielentilalausuntoon viitaten todennut, että vastaajan motiivi tekoon oli ollut selkeästi psykoottinen. Harha-ajatuksissaan vastaaja oli kokenut maan olevan sodassa tai ainakin sota oli tulossa ja hän itse oli lähdössä sotimaan kapitalismia vastaan. KO oli jättänyt vastaajan rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan mielenterveyden tilasta esitettyyn selvitykseen nähden HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa hänet korvaamaan A:lle puolet vahinkojen määristä eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 400 euroa ja kärsimyksestä 2.000 euroa. KO:n vastaajalle tuomitsemaa maksuvelvollisuutta oli muutettava tämän mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
30.7.2019 15.09
Käräjäoikeus: 7-vuotiaan sukulaispoikansa jouluna surmannut mies syyllistyi syyntakeettomana murhaan
Helsingin käräjäoikeus katsoi tiistaina (30.7.) antamassaan tuomiossa vastaajan syyllistyneen syyntakeettomana murhaan 24.12.2018 Helsingissä. Käräjäoikeus katsoi syytteestä näytetyksi, että vastaaja oli surmannut 7-vuotiaan sukulaispoikansa isokokoista keittiöveistä käyttäen aiheuttamalla uhrille useita viilto- ja pistohaavoja erityisesti kaulan alueelle. Käräjäoikeus katsoi teon olevan raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostelleen törkeä. Sen sijaan näyttöä ei ollut siitä, että vastaaja olisi toiminut vakaasta harkinnasta. Vastaajalle tehdyssä perusteellisessa mielentilatutkimuksessa on todettu, että vastaaja oli tekohetkellä mielisairaudesta johtuvien harhojen vuoksi syyntakeeton ja hän on edelleen mielenterveyslain tarkoittaman tahdonvastaisen hoidon tarpeessa. (Vailla lainvoimaa 30.7.2019) - Uutiset
16.4.2019 8.00
Väitös: Syyntakeettomien rikoksentekijöiden sosiaaliset taustat ovat moninaisia
Yhteiskuntatieteiden maisteri Miisa Törölä selvitti väitöstutkimuksessaan oikeuspsykiatrisiksi potilaiksi päätyneiden rikoksentekijöiden sosiaalisia taustoja, laitoshoitouria ja yhteiskunnallisia asemia. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että syyntakeettomia rikoksentekijöitä yhdistää aikaisemmassa elämänvaiheessa luotu kontakti psykiatriseen hoitojärjestelmään. Oikeuspsykiatriseen hoitoon päätyvien henkilöiden sosiaaliset taustat kuitenkin ovat moninaisia. Reilu puolet heistä on rikosoikeudellisesti ensikertalaisia. - Uutiset
13.9.2018 14.29
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2002 syntyneen nuoren miehen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta - vuonna 2001 syntynyt nuori mies jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsemattaVastaajat olivat laatineet yksityiskohtaisen suunnitelman henkirikoksen tekemisestä. Tekoa ja sen yksityiskohtia oli suunniteltu matkapuhelimilla ryhmäkeskusteluun lähetettyjen viestien välityksin sekä henkilökohtaisesti keskustellen. Vastaajat olivat neuvotelleet mahdollisista tekopaikoista ja muun muassa vertailleet eri tekotapoihin liittyviä riskejä. Tekohetkellä 15-vuotias vastaaja tuomittiin 1 vuoden 7 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2020 päättyvin koeajoin. Lisäksi hänet määrättiin ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. Tekohetkellä 16-vuotias vastaaja oli mielentilatutkimuksen perusteella ollut tekoaikaan syyntakeeton, minkä vuoksi hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. 15-vuotiaalta vastaajalta takavarikoidut veitset tuomittiin valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 13.9.2018) - Uutiset
8.6.2018 13.40
Haaste-lehden 2/2018 teemana syyntakeettomuus
Verkkoversioon poimituissa jutuissa käsitellään mm. mielentilatutkimusta, oikeuspsykiatrisen potilaan hoitoa, syytettyjen mielentilaratkaisuja ja tuomitsemiskäytännön kehitystä, syyntakeisuutta ja vaarallisuutta sekä lapsen syyntakeettomuutta oikeusvaltioiden haasteena. Rikoksentorjunta-palstan aiheena on nuori rikoksen uhrina, tekijänä ja torjujana. Kriminologian palstalla kerrotaan kriminologian maisteriopiskelijoiden tutkielmista. - Uutiset
25.5.2018 9.27
KKO:n ratkaisu syyntakeisuudesta tapossa
A oli tappanut äitinsä lyömällä tätä kahvakuulalla kahdeksan kertaa päähän. Teon tehdessään A oli ollut sekavuustilassa, joka oli aiheutunut pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisesta muutamaa päivää aikaisemmin. Mielentilalausunnon mukaan A oli ollut itse aiheutetussa alkoholipsykoosissa.
Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A:n sekavuustilassa ollut kysymys rikoslain 3 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilapäisestä tajunnan häiriöstä, johon tekijä oli itsensä saattanut. A:n katsottiin olleen teon tehdessään alentuneesti syyntakeinen. - Uutiset
11.5.2018 13.15
Hovioikeus arvioi syyntakeettomuuden merkitystä syyksilukemiselle ja tahallisuudelle
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla ja että hän oli ollut teon tehdessään syyntakeeton. HO:ssa oli kysymys siitä, minkä rikoksen teonkuvauksen vastaajan menettely täyttää ja mikä merkitys syyntakeettomuudella on syyksilukemiselle ja tahallisuudelle. HO totesi mm., että oikeuskäytännön perusteella näyttää siten siltä, ettei oikeuskirjallisuudessa esitetty käsitys siitä, miten syyntakeettomia tulisi rikosprosessissa kohdella, vastaa käytännön todellisuutta. HO:n tiedossa ei myöskään ole tapauksia, joissa olisi poikettu tästä vakiintuneesta käytännöstä ja syyte hylätty syyntakeettoman osalta sillä perusteella, että häneltä olisi katsottu mielentilalausunnon perusteella puuttuneen tahallisuus. HO katsoi, ettei asiassa esitetyistä toisensuuntaisista käsityksistä huolimatta ollut aihetta poiketa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 11.5.2018) - Uutiset
1.6.2017 15.04
Karkumatkalla tahdonvastaisesta hoidosta olleen ja alkoholia päihtymistarkoituksessa nauttineen naisen ei katsottu olleen syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen - virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 6 kk ehdollista vankeutta
Ottaen huomioon asiassa esitetyt seikat naisen oli täytynyt ymmärtää, että kyse oli ollut poliiseista, jotka olivat virkatehtävissään tulleet häntä hakemaan, mitä hän oli vastustanut nostamalla keittiöveitsen lyöntiasentoon. Edellä kuvatuissa olosuhteissa HO katsoi naisen ymmärtäneen tekonsa oikeudenvastaisuuden ja todellisen luonteen, eivätkä kirjallisina todisteina esitetyt potilaskertomukset osoittaneet naisella olleen sellaista sairautta tai vakavan mielenterveyden häiriötä, joka olisi ollut riippumaton hänen itse hankkimansa päihtymystilan ja sen aiheuttaman sekaisuuden vaikutuksesta. Asiassa ei ollut erityisen painavia syitä arvioida voimakkaasti päihtyneen naisen olleen tekohetkellä syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
10.3.2017 10.12
Äitinsä murhaan syyllistynyt mies jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta
Helsingin KO katsoi perjantaina (10.3.) antamassaan tuomiossaan, että tappo oli tehty RL 21 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin erityisen raa'alla tavalla. Erityistä julmuutta teon ei objektiivisesti arvioiden voitu katsoa osoittaneen. Kokonaisarvostelun osalta KO piti merkityksellisenä, että teko oli kohdistunut miehen äitiin, joka oli ollut tapahtuma-aikana nukkumassa asianosaisten yhteisessä kodissa sekä sitä, että äiti oli ollut teon aikana täysin puolustuskyvytön. Myös asiassa esitetty selvitys tekotavasta erityisen raakana puolsi teon arvioimista myös kokonaisuutena arvioiden törkeäksi. Miehen (s. 1997) katsottiin syyllistyneen myös huumausainerikokseen (osittain nuorena henkilönä). Koska mies oli murhan tehdessään ollut syyntakeeton, hänet jätettiin RL 3 luvun 4 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 12.35
Mielentilatutkimuksia tehdään vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninäMielentilatutkimus on tuomioistuimen määräämä tutkimus, jossa otetaan kantaa rikoksesta epäillyn tai syytetyn syyntakeisuuteen rikoksen tekohetkellä sekä hänen hoidon tarpeeseensa tutkimuksen päättyessä. Vuosien 2007 ja 2016 välisenä aikana THL on käsitellyt sairaaloissa tehtäviä mielentilalausuntoja keskimäärin 112 vuosittain. Vuodesta 2012 alkaen keskimääräinen vuosimäärä on ollut 104, ja vuonna 2016 se oli 96. - Uutiset
28.2.2017 11.07
Maahan kaatunutta lapsuuden ystäväänsä pesäpallomailalla mailan katkeamiseen asti lyönyt nainen syyllistyi käräjäoikeuden tuomitseman tapon yrityksen asemasta törkeään pahoinpitelyyn - vankeutta 4 v 6 kk:n asemasta 2 v 1 kkLyönnit olivat kohdistuneet naisen päähän ja ylävartaloon, ja ne olivat olleet voimakkaita, mitä oli osoittanut myös mailan katkeaminen. Lähinnä sattumanvaraisista seikoista johtuen asianomistajalle ei ollut vastaajan teosta aiheutunut erityisen vakavia vammoja. HO päätyi siihen, ettei asiassa ollut syyksilukemiseen riittävällä varmuudella näytetyksi, että vastaaja olisi pahoinpitelyn aikana väkivaltaa käyttäessään pitänyt RL 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla asianomistajan kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Vastaaja oli syyllistynyt toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti törkeään pahoinpitelyyn. Siihen nähden, että osapuolet olivat tunteneet toisensa lapsuudesta asti, vastaajan teon raakuuden ja julmuuden sekä sen yllätyksellisyyden oli voitu katsoa aiheuttaneen kärsimystä loukkaamalla erityisellä tavalla myös A:n perusturvallisuuden tunnetta. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017)