Lapsi
579 hakuosumaa
- Uutiset
15.2.2021 10.32
Hovioikeus arvioi 5-vuotiaan lapsen kertomuksen luotettavuutta KKO:n palauttamassa vapaudenriistoa ja pahoinpitelyä koskevassa asiassa - oikeudenkäynnin viivästyminen hyvitettiin jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta
Koska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Viroon
HO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajenee
Hallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
27.1.2021 14.23
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei 8-vuotiaan lapsensa omakotitalon pihalle rauhoittumaan määrännyt äiti syyllistynyt pahoinpitelyyn
Asiassa oli riidatonta, että äiti oli syksyllä 2018 määrännyt lapsen omakotitalon pihalle rauhoittumaan. Riitaista oli, kuinka kauan lapsi oli ollut pihalla, oliko ulko-ovi ollut lukittu eli oliko häntä estetty tulemasta sisälle ja oliko hänen vaatetuksensa ollut riittävä ottaen huomioon sääolosuhteet. Riitaa oli siten siitä, oliko lapsen kohdistettu syytteessä kuvattu pahoinpitely vai oliko lapsi käsketty kasvatuksellisista syistä ulos. Edellä mainitut seikat vaikuttivat arviointiin äidin menettelyn hyväksyttävyydestä ja siihen, olisiko hänen täytynyt ymmärtää, että hän voi menettelyllään aiheuttaa vallinneissa olosuhteissa lapselle pahoinpitelysäännöksen edellyttämää ja syytteessä väitettyä kipua väkivaltaa tekemättä. Asiassa ei ollut esitetty muuta näyttöä kuin lapsen kertomus siitä, että hän olisi joutunut olemaan pihalla kauemmin kuin äiti oli myöntänyt. HO totesi, ettei äidin tunnustama tapahtumainkulku täyttänyt pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. Kyse oli ollut hyväksyttävästä kasvatuksellisesta keinosta saada lapsi rauhoittumaan ennen nukkumaanmenoa. Lapsen väitetty sairastuminen ei ollut ollut äidin näkökulmasta ja hänen kertomuksensa perusteella tarkasteltuna hänen menettelynsä varsin todennäköinen seuraus. Asiassa jäi varteen otettava epäily äidin syyllisyydestä ja syyte pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2021) - Uutiset
26.1.2021 12.16
Kuuden viikon ikäisen tyttärensä suupieltä voimakkaasti venyttänyt isä tuomittiin 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvauksiinVastaajan (s. 1980) oli korvattava lapselle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4 000 euroa ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta 500 euroa viivästyskorkoineen 12.9.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.10
Hovioikeus arvioi 9-12-vuotiaisiin lapsiin kohdistunutta ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa menettelyä toisin kuin käräjäoikeus - lasten isä ja tämän puoliso syyllistyivät lievien pahoinpitelyiden sijasta pahoinpitelyihinMenettelyt olivat kohdistuneet samassa taloudessa asuviin 9-12-vuotiaisiin lapsiin, mikä lisäsi tekojen vahingollisuutta. Tekijöinä oli ollut lasten isä ja tämän puoliso, joka myös asui lasten kanssa samassa taloudessa, mikä lisäsi tekijöiden syyllisyyttä. Teot olivat toisaalta liittyneet tilanteisiin, joissa lapsen toimintaan oli ollut tarve puuttua ja siltä osin kyse oli ollut sallitusta rajoittamisesta. Menettelyt olivat joka tapauksessa olleet syytekohdittain lausutuin tavoin lasten hyväksyttävänä ja sallittuna pidettävän rajoittamisen rajan ylittävää menettelyä, jota ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. RL 21 luvun 5 §:n mukaan pahoinpitelystä on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ottaen huomioon asiassa lausuttu rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu tekijöiden syyllisyys, vastaajat oli tuomittava teoista sakkorangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 13.40
Unionin tuomioistuin: Ennen kuin jäsenvaltio tekee ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä palauttamispäätöksen, sen on tarkistettava, että alaikäistä varten on järjestetty kohdevaltiossa asianmukainen vastaanotto
Jäsenvaltio ei voi panna palauttamispäätöstä täytäntöön, jos asianmukaista vastaanottoa ei taata enää maastapoistamisen vaiheessa. - Uutiset
12.1.2021 9.16
KHO äänesti - lihasrappeumasairautta sairastavan lapsen hakemus kehitysvammalain mukaisen erityishuolto-ohjelman hyväksymiseksi oli voitu hylätäAsiassa oli ratkaistavana, onko spinaalinen lihasatrofia (SMA) -nimisen hermostoperäisen lihasrappeumasairauden II-tyyppiä sairastavaa lasta, jolla on myös puheen tuottamisen häiriö, pidettävä kehitysvammalaissa tarkoitettuna kehitysvammaisena henkilönä, jolle kunnan tulee järjestää mainitun lain mukaista erityishuoltoa. Kun otettiin huomioon, että A:n kognitiivinen kehitys oli normaali ja hän ymmärsi puhetta ikätasoisesti, hänen hakemuksensa kehitysvammalain mukaisen erityishuolto-ohjelman hyväksymiseksi oli voitu hylätä. Ään. 5-3. - Uutiset
30.12.2020 13.00
2-vuotias sai palovamman horjahdettuaan ruoanlaittotilanteessa jakkaralta ja vetäistyään päälleen keittiön liedellä paistinpannussa olleet kuumat kanafileet ja kananrasvan - lapsen äiti ei syyllistynyt pahoinpitelyyn eikä vammantuottamukseen
Pelkästään sen johdosta tai seurauksena, ettei äiti ollut vienyt lasta lääkärin arvioon, ei ollut osoitettu äidin aiheuttaneen lapselle kipua. Näin ollen HO katsoi jääneen näyttämättä, että äiti olisi menettelyllään aiheuttanut lapselle kipua. KO:n ratkaisun lopputulosta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
2.12.2020 15.30
Elatusapukannetta ja tapaamisoikeuden vahvistamishakemusta ei olisi tullut jättää tutkimatta käräjäoikeudessa - tuomioistuimen ei tarvinnut viran puolesta selvittää toimivallan olemassaoloa
HO katsoi toisin kuin KO, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta KO:ssa. Oikeusastejärjestyksestä johtuen KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen siellä käsiteltäväksi. Tapaamisoikeutta koskevan hakemusasian osalta lopputulos oli sama. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
1.12.2020 11.20
Hovioikeus arvioi 9-vuotiaan lapsen mielipiteen merkitystä ja isoäiti-lapsenlapsisuhdetta - isoäidin vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta oli voitu hylätä
HO totesi mm., että lapsen kuulemisen tuomioistuimessa tai lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisessa sosiaalilautakunnalta hankittavassa selvityksessä ei ollut nyt esillä olevan kysymyksen osalta hänen ikäänsä ja kaikkeen siihen, mitä asiassa oli tullut muutoin ilmi, nähden perusteltua. Kaiken asiassa esille tulleen perusteella isoäidin ja lapsen välinen isoäiti-lapsenlapsisuhde ei KO:n lausumin tavoin tässä tapauksessa täyttänyt 9 c §:n 1 momentissa säädettyä erityisen läheisyyden määritelmää, vaikka sitä sinänsä voitiin pitää lapsen kannalta merkityksellisenä. Se, että isoäidin ja lapsen välillä ei ollut ollut lapsen vanhempien ja isoäidin välirikon alkamisen jälkeen tavanomaistakaan yhteydenpitoa, ei lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenevin tavoin voinut laajentaa erityisen läheisyyden käsitettä tilanteessa, jossa säännöksessä tarkoitettua erityistä läheisyyttä ei objektiivisesti arvioiden ollut. Asiassa lausutulla KO:n ratkaisun perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei KO:n päätöksen lopputulosta ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. Lapsen vanhemmat voittavat muutoksenhaun valituksen osalta mutta hävisivät sen vastavalituksen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2020) - Uutiset
26.11.2020 13.00
Apulaisoikeusasiamies esitti Helsingin sosiaalitoimelle harkittavaksi, miten se voisi hyvittää kantelijan ja lapsen oikeuksien loukkaukset
Kantelija arvosteli Helsingin sosiaalitoimea lapsen sijoitusta ja taloudellisen tuen järjestämistä koskevassa asiassa. Apulaisoikeusasiamies piti Helsingin sosiaalitoimen laiminlyöntejä tapauksessa vakavina kantelijan ja kantelijan hoidossa olleen lapsen oikeusturvaa vaarantavina. Kokonaisarviossaan apulaisoikeusasiamies päätyi tämän takia siihen, että antoi Helsingin sosiaalitoimelle huomautuksen. Apulaisoikeusasiamies esitti, että Helsingin sosiaalitoimi harkitsee, miten se voisi hyvittää asiassa todetut kantelijan ja lapsen oikeuksien loukkaukset. - Uutiset
23.11.2020 13.50
Lapsi kuoli alle vuorokauden ikäisenä - apulaisoikeusasiamies esittää STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksiKantelija arvosteli Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) menettelyä alle vuorokauden ikäisenä kuolleen tyttärensä potilasasiakirjojen luovuttamisessa sekä päätöstä olla antamatta tietoja. Kantelija arvosteli sairaalan epäyhdenmukaisia käytäntöjä kuolleen lapsen potilastietojen antamisessa. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.3.3 ja 3.4.3) esittämänsä käsitykset Tampereen yliopistollisen sairaalan tietoon. Tässä tarkoituksessa hän lähetti jäljennöksen päätöksestään Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Lisäksi hän esitti STM:lle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksi siten, että säännös nykyistä paremmin ottaisi huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen yksittäisissä tilanteissa, kuitenkin suojaten vainajan yksityisyyttä. - Uutiset
23.11.2020 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä lapsensa palauttamatta jättäneelle vanhemmalleSEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka mukaan siitä, että vanhempi jättää toisessa jäsenvaltiossa olevan lapsensa palauttamatta nimetylle huoltajalle, voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaikka ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti, kun taas silloin, kun lapsi on ensin mainitun jäsenvaltion alueella, tämä sama teko on rangaistava vain, jos on käytetty väkivaltaa, uhkailtu tuntuvalla haitalla tai menetelty vilpillisesti. - Uutiset
20.11.2020 15.00
Kriminaalihuollon tukisäätiö: Vankien lapsia koskevat suositukset nyt myös suomen kielellä – ohjeet koskevat muun muassa poliittisia päättäjiä, poliisia, tuomareita, vankiloiden henkilökuntaa sekä vankien lapsia hoitavia ihmisiäEuroopan neuvosto on laatinut kaikille 47 jäsenmaalleen suositukset siitä, miten vankien lapsille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version, ja nyt nämä lapsiystävälliset suositukset ovat ilmestyneet myös suomen kielellä. Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt suositukset englannista suomeksi, ja lasten vertaisryhmissä on varmistettu, että suomennos on lapsille ymmärrettävä. Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tietoon ja oman mielipiteen ilmaisuun. - Uutiset
19.11.2020 10.30
Hovioikeus: "Hatkassa" olleen 14-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi varteenotettava epäily
Asiassa oli kysymys siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn rikokseen vai jäikö hänen syyllisyydestään varteenotettava epäily. Erimielinen KO oli hylännyt syytteen. HO:ssa asiassa ei ollut esitetty muuta suoranaista näyttöä väitetystä tapahtumankulusta kuin asianomistajan oma kertomus. Muu asiassa esitetty syytettä tukeva todistelu oli liittynyt A:n kertomuksen luotettavuuden arviointiin sekä vastaajan väitetystä menettelystä A:lle aiheutuneisiin seurauksiin. Teonkuvauksessa esitetylle menettelylle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja sitä vastaan puhui vahvasti vastaajan oma kertomus asiassa. Kaikki asiassa käsitellyt seikat erikseen ja kokonaisuutena arvioituina vähensivät A:n kertomuksen luotettavuutta. Asiassa ei ollut esitetty siinä määrin luotettavaa ja vahvaa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, että syytteenalainen menettely olisi voitu sen perusteella lukea hänen syykseen. Vastaajan syyllisyydestä jäi siten varteenotettava epäily. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt siihen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 8.00
Oikeusasiamies arvioi edunvalvojan menettelyä lapsikorotuksen hakemisessa
Kantelun mukaan kantelijan entinen edunvalvoja oli laiminlyönyt hakea kantelijalle vuonna 2011 myönnetyn eläkkeen perusteella lapsikorotuksia kahdesta lapsesta. Kantelijalle oli sittemmin edunvalvonnan päätyttyä myönnetty vuonna 2019 hänen omasta hakemuksestaan lapsikorotusta jälkimmäisestä ja edunvalvonnan päättymisen jälkeen syntyneestä lapsesta takautuvasti laissa säädetyn enimmäisajan eli vain puolelta vuodelta ennen hakemuksen vireille tuloa. OA esitti asiassa todetun perusteella tapauksen olosuhteissa poikkeuksellisesti edunvalvontatoimistolle, että se vielä tarvittaessa yhteistyössä kantelijan kanssa pyrkisi selvittämään, oliko kantelijalle aiheutunut edunvalvojan menettelystä vahinkoa, ja mikäli näin oli, harkitsisi Valtiokonttorille tehtävän korvaushakemuksen edellytyksiä. Mikäli edunvalvontatoimisto ei oikeudellisesti perustellusta hyväksyttävästä syystä kuitenkaan katsoisi enää voivansa asiassa toimia, sen tuli viipymättä ilmoittaa asiasta kantelijalle, jotta tämä voi vielä itse harkita korvaushakemuksen tekemistä. OA pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin hänen esityksensä oli mahdollisesti antanut aihetta. - Uutiset
22.10.2020 11.00
Isä tuomittiin 4-5 -vuotiaan tyttärensä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakon rangaistukseen - pelkästään se, että tekijänä oli ollut oma isä, ei oikeuttanut kärsimyskorvauksen tuomitsemiseen
HO katsoi, etteivät asiassa ilmenneet seikat osoittaneet, että lapsen isä olisi menettelyllään vakavasti loukannut lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta. Kysymys oli lievästä pahoinpitelystä, johon ei ollut liittynyt olennaisia lapsen ihmisarvoa loukkaavia piirteitä eikä sitä ollut tehty erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla. Pelkästään se, että tekijänä oli oma isä, ei oikeuttanut kärsimyskorvauksen tuomitsemiseen. Perusteita korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ei siten ollut. Isä velvoitettiin suorittamaan lapselle vahingonkorvauksena kivusta ja särystä 200 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 10.32
Oliko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn - hovioikeus oli erimielinen
KO oli syytteen enemmälti hyläten katsonut, että lapsen äiti oli joululoman aikana 29.12.2017 tönäissyt lapsen (A, s. 2006) sohvalle siten, että tämän kylki oli osunut sohvan reunaan ja siten, että menettelystä oli aiheutunut A:lle kipua kylkeen. KO oli lukenut äidin syyksi kaksi lievää pahoinpitelyä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti syyllistynyt hänen syykseen luettuun tekoon sekä oliko hän sillä perusteella velvollinen suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. HO katsoi selvitetyksi, että äiti oli syyllistynyt siihen tekoon, josta hänelle oli vaadittu rangaistusta ja jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Äiti oli kuitenkin, toisin kuin KO oli todennut, tuomittava kahden lievän pahoinpitelyn sijasta yhdestä lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017. Eri mieltä olevan jäsen puolestaan katsoi, ettei A:n kertomus yksin riittävässä määrin tukenut syytettä. Kun myöskään muu syytteen tueksi esitetty todistelu ei yksiselitteisesti tukenut syytettä, asiassa jäi varteenotettava epäily äidin syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Näin ollen syyte lievästä pahoinpitelystä 29.12.2017 oli hylättävä ja äiti oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.39
Hovioikeus: Vastaajien ei näytetty huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselle akuuttia ja pitkäaikaista lääkemyrkytystä ja hengenvaarallista tilaa
KO oli tuominnut kaksi vastaajaa törkeästä vammantuottamuksesta 8 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja sen ohessa 50 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat oli velvoitettu korvaamaan yhteisvastuullisesti asianomistajalle törkeästä vammantuottamuksesta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 7.000 euroa viivästyskorkoineen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näytetty, että vastaajat olisivat huolimattomuudellaan aiheuttaneet asianomistajalle akuutin ja pitkäaikaisen lääkemyrkytyksen ja hengenvaarallisen tilan. Vastaajat vapautettiin tuomituista rangaistuksista ja suorittamasta vahingonkorvausta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisesta
Lapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin
Asiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteellaKO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.32
KHO: ADHD-diagnoosin saanutta lasta ei ollut pidettävä vaikeavammaisena henkilönä eikä älylukon voitu katsoa olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoista
HAO katsoi, että lapsi tarvitsi ikäistään enemmän vanhempien ohjausta ja valvontaa. Häntä ei ollut kuitenkaan pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuotti vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Älylukon ei voitu katsoa myöskään olevan välttämätön, jotta lapsi suoriutui tavanomaisista elämän toiminnoista. Hakemus älylukon kustannusten korvaamisesta oli siten voitu hylätä. KHO hylkäsi valituksen ja pysytti HAO:n päätöksen. - Uutiset
11.9.2020 9.18
Helsingin hovioikeudelta ensimmäinen ratkaisu törkeästä lapsenraiskauksesta - rangaistusta korotettiinAsiassa oli kysymys 22-vuotiaan vastaajan 15 vuoden ja 10 kuukauden ikäiseen asianomistajaan kohdistamasta raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksesta ja siitä tuomittavasta rangaistuksesta. Ratkaisu on ensimmäinen Helsingin hovioikeuden antama ratkaisu törkeästä lapsenraiskauksesta. Tiettävästi myöskään muissa hovioikeuksissa ei ole annettu tästä rikosnimikkeestä kuin kaksi tuomiota. Kyseisissä tuomioissa muutoksenhakuasetelma ei kuitenkaan ole rangaistuksen mittaamisen osalta ollut avoin myös ankarampaan suuntaan. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020)Avoin uutinen - Uutiset
9.9.2020 13.30
Lapsen huoltoa ja elatusta koskeva riita palautettiin käräjoikeuteen
HO katsoi, että olosuhdeselvityksen hankkiminen ja todistelun vastaanottaminen voi tässä tapauksessa soveliaimmin tapahtua KO:ssa. Elatusapuvaatimuksen osalta HO totesi mm., että lapsen elatusapu on kysymys, josta vanhemmat voivat sopia keskenään. Siihen nähden isällä ei olisi ollut oikeutta enää HO:ssa riitauttaa asiaa tältä osin. Isällä ei ollut kuitenkaan KO:ssa ollut lainoppinutta avustajaa, joten hän ei ollut välttämättä ollut tietoinen tästä seikasta. Tästä syystä ja kun asia joka tapauksessa huoltokysymyksen osalta käsitellään uudelleen ja kun tuolta osin annettavalla ratkaisulla saattaa olla olennaista merkitystä myös elatusapukysymyksen ratkaisuun, HO katsoi, ettei ollut perusteltua jättää tutkimatta isän elatusapua koskevia vaatimuksia. Näin ollen asia oli myös tältä osin palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
9.9.2020 12.00
Oikeusasiamies: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksiEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että olisi perusteltua säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias lapsi. Myös syyteharkintaa ja rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä tulisi vastaavalla tavalla tarkistaa.Avoin uutinen - Uutiset
9.9.2020 11.26
Vanhemmat tuomittiin 1–4-vuotiaan poikansa pahoinpitelystä ja vapaudenriistosta 1 vuoden 2 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja vahingonkorvauksiinKO oli katsonut vanhempien kaltoinkohdelleen lastaan laiminlyömällä hänen perushoidon kuten riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtimisen, riittävästä liikunnasta ja ulkoilusta huolehtimisen sekä terveydestä huolehtimisen. Lasta oli kaltoinkohdeltu eristämällä hänet ikätovereistaan ja vanhemmistaan, jättämällä lapsi useiksi tunneiksi vuorokaudessa yksin virikkeettömään ympäristöön vailla hoivaa ja hoitoa sekä turvaa ja suojelua hoitamalla nukkumisjärjestelyt vapaudenriistoa koskevassa syytekohdassa kuvatuin tavoin. Lisäksi vanhempien oli katsottu annetuista ohjeista huolimatta laiminlyöneen huolehtia lapsen kielen ja puheen oppimisen, kokonaiskehityksen tukemisen sekä päivähoidon ja puheterapian jatkumisen. Näin toimiessaan vanhempien oli täytynyt ymmärtää, että kaltoinkohtelu varsin todennäköisesti johtaa lapsen terveyden vahingoittumiseen. Vanhemmat olivat riistäneet liikkumisvapauden pojaltaan sulkemalla hänet toistuvasti päivä- ja yöunien ajaksi suljetun oven taakse noin 15 tunnin ajaksi, joka oli osan ajasta ollut laudalla teljettynä. Huone oli ollut askeettisesti sisustettuja siellä oli ollut vähäisiä leikkikaluja lapselle. Päivällä telkeäminen oli tapahtunut muutaman kerran viikossa ja kestänyt noin 1,5 tuntia kerrallaan. Säännöllinen telkeäminen illalla/yöllä oli kestänyt 8-9 tuntia vuorokaudessa. KO oli katsonut kohtuulliseksi korvaukseksi sopeutumishäiriön aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli katsottu 9.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020) - Uutiset
8.9.2020 10.00
Hovioikeus määräsi isänsä luokse kiireellisesti sijoitetun lapsen asumaan oikeudenkäynnin ajaksi isänsä luona
Lain esitöiden mukaan väliaikaisen määräyksen ei tulisi aiheuttaa tarpeettomia muutoksia vallitsevissa oikeudellisissa ja tosiasiallisissa olosuhteissa (HE 224/1982 vp, s. 18). HO katsoi, että väliaikaismääräyksen tarkoituksena on ennen kaikkea lapsen suojaaminen ja hänen etunsa turvaaminen oikeudenkäynnin aikana. Jos lapsen turvallisuus on vaarassa hänen nykyisessä asuinpaikassaan tai olosuhteet siellä ovat muutoin sellaiset, että lapsen etu vaatii hänen asuinpaikkansa välitöntä muuttamista, väliaikaismääräys olisi annettava. Asiassa mainittu huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla lapsen edun vuoksi oli aihetta määrätä väliaikaisesti lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta KO:n päätöksestä poikkeavalla tavalla HO:n päätöslauselman mukaisesti. - Uutiset
7.9.2020 12.00
Apulaisoikeusasiamies: Hoitopäätös sijaishuollossa olleen lapsen ADHD-lääkityksen aloittamisesta olisi tullut tehdä yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien ja lastensuojelun kanssa
Koska lasta hoitava perusterveydenhuollon työryhmä oli selvityksessään ilmoittanut, että jatkossa lasta hoidetaan aina siten, että myös lapsen biologiset vanhemmat ovat tapaamisissa mukana, ei asia antanut apulaisoikeusasiamiehen puolelta aihetta enempään, kuin että hän saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä moittivan käsityksen sijaishuollossa olevan lapsen terveydenhuollossa huoltajien ja vanhempien sekä lastensuojelun kanssa tehtävästä yhteistyöstä Lasten ja nuorten keskus Nikulan tietoon vastaisessa toiminnassa huomioon otettavaksi. - Uutiset
31.8.2020 12.10
Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinä
Lapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia. - Uutiset
18.8.2020 8.00
Hovioikeus vahvisti väliaikaismääräyksellä lapsille oikeuden tavata äitiään 9 kuukauden jälkeen - rikosepäilyt eivät vaikuttaneet asian ratkaisemiseen
Edellisestä tapaamisesta oli kulunut jo noin 9 kuukautta. HO totesi, että lasten kannalta on erittäin tärkeää, että lasten (s. 2008, 2010, 2012) suhde äitiinsä turvataan oikeudenkäynnin aikana. HO totesi edelleen, että äitiin kohdistuvista esitutkinnassa olevista rikosepäilyistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä ja asian ollessa vasta esitutkintavaiheessa rikosepäilyt eivät vaikuta asian ratkaisemiseen. Koska edellisestä lasten sekä äidin välisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika, tapaamisten uudelleen käynnistämisen ja lasten luottamuksen rakentamisen vuoksi lasten edun mukaista on järjestää tapaamiset aluksi valvottuina, minkä jälkeen tapaamisia jatketaan päivätapaamisilla, kunnes HO ratkaisee pääasian. - Uutiset
30.7.2020 8.12
UM: Yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan (2007)Lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Lanzaroten sopimus) tavoitteena on lapsiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön ehkäiseminen ja torjuminen, seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lapsiuhrien oikeuksien suojeleminen sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Yleissopimuksen toimeenpanoa valvoo sopijapuolten edustajista koostuva komitea (Lanzarote-komitea).Avoin uutinen - Uutiset
27.7.2020 9.00
Apulaisoikeusasiamies arvioi sosiaalitoimen menettelyä lapsen sijaishuoltoon liittyvissä asioissa
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kunnan sosiaali- ja terveystoimen huomiota asiaan osallisten kuulemisesta ja siihen liittyvien kirjausmerkintöjen tekemisestä sanottuun, yhteydenottoihin vastaamisesta, lapsen asiakirjojen ylläpitämisestä ja lapsen oikeudesta sosiaalityöntekijään todettuun sekä päätöksentekovelvollisuudesta sanottuun. - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
7.7.2020 9.18
Oikeusasiamies antoi rikoskomisariolle ja vanhemmalle konstaapelille huomautuksen lapsen kuulemismenettelystäOikeusasiamies piti selvänä, että lapselle olisi tullut ennen kuulustelua määrätä esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisesti edunvalvoja ja edunvalvojalle olisi esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti tullut etukäteen ilmoittaa kuulustelusta ja varata tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Kun nämä toimenpiteet oli laiminlyöty, myöskään esitutkintalain 7 luvun 14 §:n momentin mukainen lapsen edun edellyttämä edunvalvojan oikeus olla läsnä kuulustelussa ei ollut voinut toteutua. Oikeusasiamies katsoi, että lapsen kuulustelussa oli menetelty selvästi lainvastaisesti ja lapsen edun vastaisesti. Menettelyn moitittavuutta lisäsi vielä se, että syyttäjä oli nimenomaisesti pyytänyt hakemaan lapselle edunvalvojan. - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä
HO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
5.6.2020 14.50
Vanhempien katsottiin huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapsen hampaiden reikiintymisen
Lapsen hampaiden reikiintymisen laajuus osoitti vanhempien menettelyssä piittaamattomuutta, koska reikiintymisen oli täytynyt tapahtua suhteellisen pitkän ajan kuluessa eli he olivat olleet RL 21 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla huolimattomia. Vanhemmat olivat syyllistyneet vammantuottamukseen. Rikos eli vammantuottamus oli sakkorangaistuksella (40 ps) sovitettavissa. Vanhemmat velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle vahingonkorvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1 000 euroa.Avoin uutinen - Uutiset
3.6.2020 16.00
Hovioikeus: Omiin alaikäisiin, hyvin nuoriin lapsiin kohdistuneet pitkään jatkuneet ja lukuisat teot eivät ole sakolla sovitettavissa
Seuraamuksen osalta asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin myöskään lasten isän henkilökohtaisten olojen tai terveydentilan perusteella eikä uutena kirjallisena todisteena vedotun erikoisalan sairauskertomuksen nojalla. 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus alennettiin 4 kuukauteen. (Vailla lainvoimaa 3.6.2020) - Uutiset
12.5.2020 14.22
Uusi kannanotto: Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta verotuksessa
Verohallinnon maanantaina 11.5. julkaisemassa kannanotossa kerrotaan tukihenkilölle ja tukiperheelle maksettujen korvausten verokohtelusta ja mitä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnasta aiheutuneita kuluja tukihenkilö ja tukiperhe voivat vähentää verotuksessaan. - Uutiset
11.5.2020 11.00
Törkeästä lapsenraiskauksesta 5 vuotta vankeuttaVastaaja oli pakottanut 14-vuotiaan lapsen kanssaan sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja käyttämällä hyväkseen asianomistajan pelkotilaa tai muuta avutonta tilaa, jonka vuoksi asianomistaja oli ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Rikos oli tehty erityisen nöyryyttävällä tavalla kuljettamalla uhri hänelle vieraaseen ympäristöön. Lisäksi vastaaja oli koskettelemalla tehnyt lapselle seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
22.4.2020 9.36
Reilun 3 kuukauden ikäisen lapsensa pahoinpidellyt nuori isä tuomittiin 1 v 10 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen, oheissakkoon ja vahingonkorvauksiin
Vastaaja tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä nuorena henkilönä 1 v 10 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 80 päiväsakkoon. Vastaajaa ei määrätty valvontaan. Vastaajan oli korvattava lapselle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 11.000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 3.500 euroa, molemmat korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.3.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 22.4.2020) - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioon
Hakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
16.4.2020 16.00
Koulutaksinkuljettaja tuomittiin heitteillepanosta 30 päiväsakon rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin
KO oli katsonut, että jättämällä lapset syytteessä kuvatulla tavalla ja siinä mainituilla seurauksilla vastaaja oli syyllistynyt heitteillepanoon. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan lasten vanhemmille toisen lapsen kadonneista silmälaseista 150 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 400 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020) - Uutiset
9.4.2020 11.45
KHO:n ratkaisu 7-vuotiaan lapsen oikeudesta saada vammaispalvelulain perusteella henkilökohtaista apua harrastuksiin ja vapaa-aikaanAsiassa saadun selvityksen perusteella lapselle harrastuksiin ja vapaa-aikaan haetussa avussa oli pääosin kysymys tarpeesta valvoa lapsen harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa ja olla sitä ohjaamassa. Tällöin kysymys ei ollut siitä, että avustaja auttaisi avustettavaa toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtaista apua koskeva hakemus oli voitu hylätä. - Uutiset
7.4.2020 9.33
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Huostaanotettujen lasten yhteydenpidon toteuttaminen koronapandemian aikana
Kantelija nosti esiin lapsen ja vanhemman yhteydenpidon toteuttamisen arvioimisen sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten sallimisen tai epäämisen perusteet koronapandemian aikana.Avoin uutinen - Uutiset
3.4.2020 13.00
Hovioikeus näytön arvioinnista rikosasiassaHO totesi, että näytön arviointi tuomioistuimessa perustuu OK 17 luvun 2 §:n mukaan vapaaseen todistusharkintaan. Jos syytteen tueksi on esitetty riittävää näyttöä, sen kestävyyttä on vielä tarkasteltava asiassa esitettyjen muiden mahdollisten tapahtumainkulkujen valossa. Näitä seikkoja on myös käsiteltävä tuomion perusteluissa (KKO 2013:96 kohta 6). - Uutiset
2.4.2020 9.32
Hovioikeus ei pitänyt entuudestaan tutun 71-vuotiaan talonmiehen tekoa tavanomaisena lapsen ystävällisenä kosketteluna - 6 kk ehdollista vankeutta
Tapahtuma-aikaan vastaaja oli ollut 71-vuotias ja asianomistaja 8-vuotias. Vastaaja oli toiminut talonmiehenä asunto-osakeyhtiössä, jossa asianomistaja oli asunut. Vastaaja oli lupaamalla suklaata johdatellut asianomistajan saunatiloihin muilta näkymättömiin ja siellä suudellut ja halannut asianomistaja sekä vielä varoittanut tätä puhumasta asiasta. HO katsoi, että mainitut olosuhteet huomioon ottaen tekoa ei voitu pitää tavanomaisena lapsen ystävällisenä kosketteluna. Asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella HO katsoi, että teko oli tapahtunut seksuaalisessa tarkoituksessa. Teko oli ollut vähintäänkin omiaan vaarantamaan asianomistajan kehitystä. HO katsoi tyynnyttelevän vastauksen ja muille kertomisesta varoittamisen sekä muiden tekoon liittyvien seikkojen perusteella, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää syyllistyvänsä seksuaalisesti olennaiseen tekoon, joka oli ollut omiaan vaarantamaan asianomistajan kehitystä. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 1.000 euroa. Asianomistajan huoltajien vaatimus muuttokustannusten ja välityspalkkion korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 2.4.2020)