Lapsen etu
- Uutiset
4.3.2021 15.00
Lapset eivät olleet tavanneet isäänsä vuosiin - hovioikeus ei myöntänyt tapaamisoikeuden vahvistamista vastustaneelle äidille jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähtee siitä, että lapsen edun mukaista on tavata hänestä erossa asuvaa vanhempaa ja pitää häneen yhteyttä. On lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että hänellä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Tilanteessa, jossa vanhemmat ja lapsi eivät ole lainkaan asuneet perheenä yhdessä eikä lapsi tunne toista vanhempaansa tai tuntee hänet huonosti, lapsen tulee voida tutustua vanhempaansa vähitellen. Lapsen tapaamisoikeudesta tehtävä ratkaisu perustuu lapsen edun kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty. Lapsen iästä riippumatta lapsen etu ei välttämättä ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat ainoastaan yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Tässä asiassa lasten (9 v ja 11 v) mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, kun muu asiassa saatu selvitys ei tukenut sitä, että lasten mielipide vastaisi heidän kokonaisvaltaista etuaan. Käsillä ei ollut mitään syitä, joiden vuoksi lasten etu olisi edellyttänyt äidin vaatimin tavoin tapaamisten epäämistä. Sen sijaan lapsen edun vastainen olisi KO:n käsityksen mukaan tuomioistuimen ratkaisu, joka jättäisi vastuun yhteydenpidosta taikka tapaamisista ja niiden aloittamisen oikeasta ajankohdasta lapsille itselleen. Lasten edun mukaista oli, että heille luodaan edellytykset suhteen muodostamiselle isään vähitellen. Tapaamiset oli perusteltua määrätä aloitettavaksi tuettuina. Asiassa ei ollut käsillä sellaisia seikkoja, jotka aiheuttaisivat tarpeen määrätä tapaamiset toteutettaviksi valvottuina. (Vailla lainvoimaa 4.3.2021) - Uutiset
3.3.2021 14.00
Hovioikeus palautti 3- ja 6-vuotiaiden lasten asumisen äidilleLapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet äidin luona ennen heidän jäämistään isän luokse Y:hyn. Asiassa selostettu epäily äidin syyllistymisestä lasten pahoinpitelyyn oli johtanut siihen, että lastenvalvoja oli neuvonut isää pitämään lapset luonaan tutkinnan ajan ja Satakunnan käräjäoikeus oli samasta syystä antanut väliaikaismääräyksen lasten asumisen siirtämisestä Y:hyn isän luokse. Jälkikäteen arvioituna kysymys ei kuitenkaan ollut ollut sellaisesta kriisitilanteesta, että lasten asumista olisi ollut perusteltua siirtää pois äidiltä. Lasten edun mukaista oli siten palauttaa heidän asumisensa takaisin äidille. (Vailla lainvoimaa 3.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 13.01
Hovioikeuskin piti vuoroviikkoasumista lasten edun mukaisena ratkaisuna, vaikka vanhempien välit olivat riitaiset eikä heillä ollut toimivaa yhteistyötä lasten asioissaHO totesi mm., etteivät vanhempien kommunikointiongelmat poistu tuomioistuimen ratkaisulla. Lasten edun mukaista on, että vanhemmat panostavat yhteistyön ja kommunikoinnin parantamiseen. On tärkeää, että vanhemmat pystyvät keskinäisistä riitaisuuksistaan huolimatta kommunikoimaan keskenään, mitä jo lasten yhteishuolto joka tapauksessa edellyttää. Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO katsoi, että lapset olivat osoittaneet vuoroasumisen vaatimaa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja että vuoroasuminen oli lasten edun mukainen ratkaisu. Lasten isä oli pääkäsittelyssä ilmoittanut, että vuoroasuminen olisi lasten kannalta paras ratkaisu ja myös äiti oli pitänyt vuoroasumista parhaana ratkaisuna, jos lapsia ei määrätä asumaan hänen luonaan. (Vailla lainvoimaa 2.3.20201) - Uutiset
26.2.2021 16.00
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lapsen Ruotsiin palauttamiseksiHO katsoi, ettei äiti ollut tuonut lasta luvattomasti Suomeen marraskuussa 2020 noudattaessaan viranomaisen antamaa määräystä. Tapauksen olosuhteissa äidillä oli oikeus luottaa Ruotsin maahanmuuttoviranomaisen ilmoittamiin tietoihin lapsen maahantuloa koskevista rajoituksista sekä siihen, että lapsen turvapaikkahakemus käsitellään Suomen viranomaisten ilmoittamalla tavalla Suomessa. Sen vuoksi lapsen palauttamatta jättämistä Ruotsiin ei voitu pitää huoltolain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla luvattomana, vaikka isä ei ollutkaan antanut suostumustaan lapsen oleskelulle Suomessa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu myöskään tehdä johtopäätöstä, että äiti olisi isän väittämällä tavalla käyttänyt turvapaikkasääntelyä väärin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
16.2.2021 10.00
Vuonna 2019 syntyneen lapsen huolto ja asuminen muutettiin isälleEsitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun perusteella oli selvitetty, että äiti oli ollut haluton myötävaikuttamaan lapsen ja isän suhteen kehittymiseen. Äiti ei ollut noudattanut KO:n asiassa antamia ratkaisuja eikä ollut osoittanut tehneensä konkreettisia toimenpiteitä lapsen ja isän tapaamisten toteuttamiseksi kuluneen runsaan vuoden aikana. HO piti selvänä, ettei äiti ollut valmis muuttamaan kielteistä suhtautumistaan isään, mikäli lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Tällaista lopputulosta ei ollut pidettävä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä. Lapsen myönteisen suhteen säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapsi määrättiin asumaan isänsä luona ja lapsella oli oikeus tavata äitiään KO:n päätöksessä vahvistetuin tavoin. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että huoltomuotona muu kuin yksinhuolto ei tullut kysymykseen näissä olosuhteissa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
9.2.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden päätöstä 5-vuotiaan pojan asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaaTodistelusta kokonaisuudessaan oli pääteltävissä, että KO:n päätöksen jälkeen lapsen olosuhteet olivat isän luona samoin kuin äidin luona vakiintuneet lapsen elämän sujuessa hyvin. Kuvatunlaisessa tilanteessa vanhempien ollessa erittäin tasavertaisia toimimaan pojan lähivanhempana HO katsoi, että KO:n päätöstä lapsen asumisen määräämisestä isän luokse ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
14.1.2021 13.40
Unionin tuomioistuin: Ennen kuin jäsenvaltio tekee ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä palauttamispäätöksen, sen on tarkistettava, että alaikäistä varten on järjestetty kohdevaltiossa asianmukainen vastaanottoJäsenvaltio ei voi panna palauttamispäätöstä täytäntöön, jos asianmukaista vastaanottoa ei taata enää maastapoistamisen vaiheessa. - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
18.8.2020 8.00
Hovioikeus vahvisti väliaikaismääräyksellä lapsille oikeuden tavata äitiään 9 kuukauden jälkeen - rikosepäilyt eivät vaikuttaneet asian ratkaisemiseenEdellisestä tapaamisesta oli kulunut jo noin 9 kuukautta. HO totesi, että lasten kannalta on erittäin tärkeää, että lasten (s. 2008, 2010, 2012) suhde äitiinsä turvataan oikeudenkäynnin aikana. HO totesi edelleen, että äitiin kohdistuvista esitutkinnassa olevista rikosepäilyistä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä ja asian ollessa vasta esitutkintavaiheessa rikosepäilyt eivät vaikuta asian ratkaisemiseen. Koska edellisestä lasten sekä äidin välisestä tapaamisesta on kulunut pitkä aika, tapaamisten uudelleen käynnistämisen ja lasten luottamuksen rakentamisen vuoksi lasten edun mukaista on järjestää tapaamiset aluksi valvottuina, minkä jälkeen tapaamisia jatketaan päivätapaamisilla, kunnes HO ratkaisee pääasian. - Uutiset
24.7.2020 9.53
Lapsen etu ei vaatinut, että hovioikeus ennen valituksen ratkaisemista antaa käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudestaLapsen äiti oli perustellut vaatimustaan sillä, että lapsen isällä oli pitkäaikainen alkoholismitausta eikä hän ollut päässyt irti alkoholista. Äidin mukaan isällä oli heikko turvaverkosto. Olosuhdeselvityksessä oli suositeltu vain valvottuja tapaamisia. Äidin mukaan vapaat tapaamiset merkitsisivät 4- vuotiaan pojan saattamista merkittävään vaaraan. - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaistaLapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
15.6.2020 16.00
Hovioikeuskaan ei antanut lapsen isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta muutettava siten, että vanhempiensa yhteishuollossa olevan lapsen huoltajien tehtäviä jaetaan niin, että isälle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä. Isä oli HO:n pääkäsittelyssä ilmoittanut, että mikäli hänelle annetaan oikeus yksin päättää lapsen sukunimestä, lapsen sukunimeksi tulee vanhempien sukunimiyhdistelmä. HO katsoi, että olosuhteet olivat sopimuksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet siten, että lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta voitiin muuttaa. HO katsoi kuten KO, ettei ollut lapsen edun mukaista antaa isälle oikeutta yksin päättää lapsen sukunimestä. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi isän tietojensaantioikeuden rajoittamistaHO:ssa oli kysymys siitä, tuliko isälle KO:n päätöksen mukaisesti määrätä rajoittamaton oikeus saada lapsiaan koskevia tietoja, vai tuliko tietojensaantioikeutta rajoittaa äidin vaatimalla tavalla siten, että tietojensaantioikeudella ei loukata turvakieltoa ja että tietojensaantioikeus koululta rajataan vain Wilma-oikeuden yleisiin viesteihin ja sairaalasta vain lääkärinlausuntoihin. HO katsoi, ettei asiassa ollut syytä rajoittaa isän tietojensaantioikeutta muulla tavalla kuin, että turvakiellon voimassa ollessa isällä ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee lasten tai äidin asuinpaikka tai osoite. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luonaArvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 15.32
Hovioikeus: Valvotut tapaamiset ovat aina viimesijainen vaihtoehto ja niihin tulee turvautua ainoastaan, mikäli tuetut tapaamiset eivät riitä turvaamaan lapsen etuaHO arvioi, tuliko lapsen (3 v.) ja isän väliset tapaamiset toteuttaa toistaiseksi vain valvottuina vai siten, että tapaamiset toteutetaan toteutuneiden valvottujen tapaamisten jälkeen tuettuina tapaamisina. Tässä tapauksessa valvottuja tapaamisia puoltavia seikkoja olivat lapsen ja isän välisistä tapaamisista kulunut pitkä aika sekä äidin ja isän välinen väitetystä pahoinpitelystä ja lapsikaappausuhasta johtuva luottamuspula. HO totesi, että tässä tilanteessa lapsen ja isän väliset tapaamiset oli perusteltua aloittaa valvottuina, mutta valvottuja tapaamisia ei tule jatkaa pidempään kuin se on välttämätöntä. Kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen HO harkitsi lapsen edun mukaista olevan, että tapaamiset muuttuvat tuetuiksi kymmenen toteutuneen valvotun tapaamiskerran jälkeen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että tieto lapsen kotikunnasta voitiin antaa isälle - valvottujen tapaamisten vahvistaminen ei ollut ristiriidassa lapsen edun kanssaLapsen (s. 2009) tai äidin etu ei antanut aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä olisi saanut tietää lapsen kotikuntaa, josta saattoi olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ollut esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten äiti oli subjektiivisesti kokenut uhan, HO päätyi lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ollut syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin. Lapsi ei ollut tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän oli asian ollessa KO:ssa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. HO:sa ei ollut kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen olisi voitu katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 12.30
Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia 1. tammikuuta 2020 voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksistaMiten lastensuojelulain muutokset vaikuttavat sijaishuollossa olevien lasten oikeuksiin? Kenelle jälkihuolto jatkossa kuuluu? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastattu lastensuojelulain muutoksista kertovalla STM:n verkkosivulla. - Uutiset
29.1.2020 12.25
Lasten osallistumisoikeuksia arvioitu SuomessaLasten osallistumisoikeuksia Suomessa on arvioitu oikeusministeriön koordinoimassa pilotointihankkeessa. Helmikuussa julkaistavan arviointiraportin keskeisiä havaintoja esiteltiin 29. tammikuuta hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä. Arvioinnin mukaan Suomen lainsäädäntö ja osallistumisen rakenteet ovat lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta pääosin kunnossa, mutta käytännön toimeenpanossa ja viestinnässä on monilta osin vielä kehitettävää. - Uutiset
29.1.2020 8.00
Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa meneteltiin virheellisesti siltä osin kuin lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta - apulaisoikeusasiamies esittää lainsäädännön täsmentämistäApulaisoikeusasiamies katsoi Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa menetellyn virheellisesti siltä osin kuin kantelijan lapsille oli annettu MPR-rokotteet ilman toisen huoltajan suostumusta. Koska lainsäädäntö ei nyt kyseessä olevassa asiassa ole yksiselitteinen, apulaisoikeusasiamies piti riittävänä esittää käsityksensä virheellisestä menettelystä Helsingin kaupungille. Apulaisoikeusasiamies pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin asiassa mainituilta osin EIS 8 artiklan oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä lapsen edun arvioinnissa noudatettavan menettelyn selkeyttämiseksi. - Uutiset
27.1.2020 9.30
EIT:n ratkaisun tiivistelmä yksityis- ja perhe-elämän suojan rikkomisesta norjalaisessa huostaanottoasiassa on julkaistu FinlexissäAsia koski sitä, rikkoivatko lastensuojeluviranomaiset oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa päättäessään pikkulapsen huostaanotosta ja biologisten vanhempien tapaamisoikeuden rajoittamisesta huostaanoton aikana. EIT katsoi, ettei huostaanotolla ollut rikottu EIS 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden rajoittamisella oli sen sijaan rikottu EIS 8 artiklaa. EIT myönsi valittajille yhteensä 10 000 euroa hyvityksenä aineettomasta vahingosta ja 2 300 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
21.1.2020 11.00
KHO:n ratkaisu huostassapidon lopettamisesta sekä äidin ja huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisestaHAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen huostassapidon lopettamista koskevilta osin ei ollut perusteita. Mitä tuli yhteydenpidon rajoittamiseen, niin KHO totesi, että asiakassuunnitelmaan oli kirjattu sijaisvanhempien ja äidin välillä vakiintunut käytäntö, jonka mukaan äidin ja lapsen tapaamisia oli keskimäärin kerran kuukaudessa sijaisperheessä. Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta oli tehty sen jälkeen, kun äiti oli elokuun 2017 alussa ilmaissut sosiaalitoimelle olevansa tyytymätön sijaisvanhempien läsnäoloon tapaamisissa. Äiti oli vaatinut yhteydenpidon lisäämistä maaliskuussa 2017 hakiessaan samalla huostassapidon lopettamista. Näissä oloissa viimeistään yhteydenpidon rajoittamispäätökseen 14.8.2017 olisi tullut kirjata, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Koska yhteydenpidon rajoittamista koskeva aika oli jo päättynyt, HAO:n päätöstä ei tältä osin muutettu. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.00
13-vuotiasta lasta kuultiin huostaanottohakemuksen johdosta siten, että paikalla olivat vain HAO:n jäsenet - KHO ei kumonnut päätöstä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi eikä palauttanut asiaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksiKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsen mielipide huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta oli HAO:ssa selvitetty, lapsen kuulemisen pääkohdat oli kuulemisen jälkeen selostettu asianosaisille, tallenne kuulemisesta oli toimitettu lapsen ja äidin avustajille suullisen käsittelyn jälkeen ja se, että lapsen edun mukaista ei ollut toimittaa asiassa uutta suullista käsittelyä, päätöstä ei ollut syytä HAO:n virheellisen menettelyn vuoksi kumota ja asiaa palauttaa HAO:lle uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa ei ollut myöskään tarvetta asian selvittämiseksi toimittaa uutta suullista käsittelyä KHO:ssa. - Uutiset
17.12.2019 9.00
Hovioikeus korosti koulunkäynnin aloittaneen lapsen olosuhteiden vakiinnuttamista - lapsen asumista ei muutettu isälleIsä oli lausunut, että KO oli ratkaissut asian vakiintuneiden olosuhteiden ja lapsen edun vastaisesti. Isän mukaan lapsi oli asunut hänen luonaan suurimman osan elämästään ja hänen olosuhteensa olivat vakiintuneet isän luokse. HO totesi, että isä ja äiti olivat molemmat hyviä vanhempia ja kykenivät vastaamaan lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta. HO totesi, että lapsen asuinpaikkaa arvioitaessa korostui se, että hänen olosuhteidensa vakiinnuttaminen oli hänen turvallisen kehityksensä ja kasvunsa kannalta erittäin tärkeää. Hän oli asunut noin puolen vuoden ajan äitinsä luona ja aloittanut siellä koulunkäynnin. KO:n ratkaisun muuttaminen olisi merkinnyt lapselle jälleen kerran muuttoa toiselle paikkakunnalle ja lisäksi koulun vaihtamisen myötä sopeutumista uuteen kouluympäristöön. Edellä todettua ei ollut pidettävä lapsen edun mukaisena. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 10.30
Lasten oikeus tavata äitiään poistettiin äidin vaatimuksestaÄiti oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämä tapaamisoikeus hänen ja lasten välillä poistetaan. Perusteinaan äiti oli lausunut, ettei hän tule tapaamaan lapsiaan isän vaatimin ja KO:n määräämin tavoin. Äidin mukaan KO:n päätös oli lasten edun kannalta haitallinen ja se toimi esteenä sille, että lasten ja äidin tapaamisia järjestettäisiin kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Isä oli vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan isä oli lausunut, että sopimukseen perustuva KO:n ratkaisu oli katsottava äitiä sitovaksi. Isän mukaan KO:n vahvistama tapaamisoikeus oli lasten edun mukainen. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 12.30
Tarja Pösö, Virve Toivonen ja Laura Kalliomaa-Puha: Huolellisesti perusteltu lapsen edun arviointi olisi tärkeää huostaanoton jatkamista koskevissa päätöksissäLapsen huostaanotto on yksi vaikeimmista lastensuojelun ratkaisuista. Päätöksenteko on vaativaa myös tilanteissa, joissa ollaan erimielisiä siitä, tuleeko huostaanottoa jatkaa. Yksi tapa työstää erimielisyyttä on valitus hallinto-oikeuteen. Tarja Pösön, Virve Toivosen ja Laura Kalliomaa-Puhan Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkitaan, miten vanhemmat ja lapset esittävät ja perustelevat huostaanoton purkua koskevan erimielisyyden heidän ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välillä ja miten hallinto-oikeudet tähän vastaavat. Aineistona on kolmen hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut vuosilta 2014-2016 (N=125). Lisäksi on analysoitu yhdelle hallinto-oikeudelle osoitetut asianosaisten valitusasiakirjat (N=60). Valituksen tekijänä oli useimmiten äiti. Lapsi oli valittajana yksin vain kahdessa valituksessa. Valittajalla oli avustaja valtaosassa valituksista. Pääsääntöisesti valitukset eivät menestyneet ja perheen jälleenyhdistäminen jäi toteutumatta valittajien toivomalla tavalla. Tässä erimielisyyksien käsittelyprosessissa lapsen näkökulman ja tarpeiden saaminen esille näyttää edelleen haastavalta – lähinnä lapsen kantaan vedottiin silloin, kun se tuki vanhemman tai hallinto-oikeuden kantaa. Lapsen edun vertailu eri toimenpidevaihtoehtojen välillä tavallisesti puuttui hallinto-oikeuksien päätösteksteistä. - Uutiset
18.10.2019 14.19
Hovioikeus: Lapsen edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskevaa ratkaisua huostaanoton aikana ei ollutAsiassa oli arvioitavana se, oliko lapsen (s. 2009) edun mukaista antaa hänen huoltoaan ja asumistaan koskeva ratkaisu huostaanoton aikana. Korkein oikeus on ratkaisussaaan KKO 2011:59 katsonut, että lapsen huoltoa ja asumista koskevan asian ratkaiseminen on lapsen edun mukaista etenkin silloin, kun huostaanotto suunnitellaan lopetettavaksi. Toisaalta korkein oikeus on myös todennut, että tuomioistuin joutuu kussakin yksittäistapauksessa arvioimaan, onko lapsen edun mukaista antaa lapsen huoltoa koskeva ratkaisu, vai onko esitettyjen vaatimusten tutkiminen ennenaikaista tai lapsen edun kannalta jopa haitallista. HO katsoi kuten jo KO, että lapsen huoltoon ja asumiseen liittyvien kysymysten käsittely oli tässä vaiheessa ennenaikaista eikä siten lapsen edun mukaista. Isän hakemus oli voitu hylätä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 15.00
Isä ei ollut kolmeen vuoteen ollut tekemisissä 7-vuotiaan tyttärensä kanssa - äidin sisar määrättiin lapsen oheishuoltajaksi isän vastustuksesta huolimattaYhteishuollon tarpeellisuutta arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota lapsen ja ei-huoltajana olevan vanhemman suhteeseen. Isä ei ollut tavannut, ollut yhteydessä eikä kiinnittänyt huomiota lapseen kolmeen vuoteen. Lapsen ja isän välillä ei siis vallinnut minkäänlaista isä-/lapsisuhdetta tällä hetkellä. Isä oli perustellut vaatimustaan ja kertonut, että hänen tarkoituksensa on palauttaa suhteensa lapseen ja toivottavasti myös äitiin. Tämä asia oli ollut vireillä yli vuoden ja käsittely oli pitkittynyt mm. sen vuoksi, että isän avustaja oli vaihtunut kahdesti. Äidin nyt käsiteltävä vaatimus oli ollut isän tiedossa yli vuoden eikä isä ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin huolto- ja tapaamissuhteen luomiseksi lapseen. Tämän vuoksi isän kertomiin tulevaisuudensuunnitelmiin ei tullut kiinnittää huomiota. Näin ollen isän ja lapsen välisestä suhteesta johtuvaa estettä oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. HO ei myäntänyt KO:n päätöksen hylkäämistä vaatineelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
25.9.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapset asumaan isänsä luonaAsiassa mainittuja seikkoja ja muuta asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkiten HO katsoi, että isä oli vanhempien eron jälkeen osoittanut pystyvänsä paremmin ottamaan huomioon lasten edun päätöksissään kuin äiti. Hän oli myös vaikuttanut yhteistyökykyisemmältä, minkä vuoksi hän oli soveltuvampi lähivanhemmaksi. Mainitsemillaan perusteilla HO määräsi lapset asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonKoska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 9.47
KHO: 12 vuotta täyttäneelle lapselle ja muille asiaan osallisille olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen sijaishuoltopaikan muuttamistaHAO:n päätös sekä viranhaltijan tekemät päätökset sijaishuoltopaikan muuttamisesta kumottiin kuulemisvirheen vuoksi ja asia palautettiin viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Tähän nähden asiassa ei lausuttu siitä, oliko sijaishuoltopaikan muuttamisille ollut lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset. - Uutiset
9.9.2019 15.27
Väitteet isän päihteiden käytöstä olisi tullut selvittää käräjäoikeudessa - hakemuksen mukaisesti ratkaistu huoltoriita palautettiin käräjäoikeuteenIsä ei ollut vastannut hakemukseen KO:ssa. HO totesi, ettei KO ollut hankkinut sosiaalilautakunnalta selvitystä perheen ja lapsen tilanteesta, eikä asiassa ollut esitetty mitään todistelua tai muutakaan selvitystä. Asiassa olisi tullut järjestää valmisteluistunto, jossa isällä olisi ollut mahdollisuus lausua suullisesti hakemuksen perusteista. Hakemuksen perusteet olisi tullut joka tapauksessa selvittää edellyttämällä hakemusta tukevaa todistelua tai hankkimalla olosuhdeselvitys. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
22.8.2019 8.45
Lasta kohdeltiin sijaishuollossa alistavasti - huomautus kunnalle ja sosiaalityöntekijälleApulaisoikeusasiamies piti Valkeakosken sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Menettely ja laiminlyönnit olivat saattaneet vakavasti vaarantaa kantelijan oikeuksien toteutumista. Tämän takia apulaisoikeusasiamies antoi Valkeakosken sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä. Apulaisoikeusasiamies piti myös sosiaalityöntekijän menettelyä ja laiminlyöntejä vakavina. Tämän takia apulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen myös sosiaalityöntekijälle hänen lastensuojelulain vastaisesta menettelystään. - Uutiset
22.8.2019 8.30
Lapsi ei saanut tarvitsemaansa terveydenhuoltoa - huomautus kunnalleApulaisoikeusasiamies piti Jyväskylän sosiaalitoimen laiminlyöntejä kantelijan sijaishuollon järjestämisessä ja sijaishuollon valvonnassa vakavina. Tämän takia hän antoi Jyväskylän sosiaalitoimelle vakavan huomautuksen sen lainvastaisesta ja lapsen etua vaarantaneesta menettelystä. - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 15.23
Kuntainfo: Lapsenhuoltolain muutokset voimaan 1. joulukuuta 2019 - koulutusta ja ohjeistusta lakimuutoksista tarjollaLapsenhuoltolain muutokset tulevat voimaan 1. joulukuuta ja vaikuttavat sosiaalihuollon tehtäviin. STM ohjeistaa kuntia muutosten toteuttamisesta sosiaalihuollossa. Jatkossa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat järjestelyt voidaan toteuttaa entistä monipuolisemmin sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella. STM, OM ja THL järjestävät koulutusta lakimuutoksista. THL:n sivuille kootaan lakiin liittyvää ohjeistusta sekä sosiaalihuollon asiakirjoja. - Uutiset
9.8.2019 11.25
Lasten tapaamisoikeutta ei voitu erimielisen hovioikeuden mielestä vahvistaa edes valvottuna - myös vaatimukset yhteishuollosta ja isän tietojensaantioikeudesta hylättiinLasten tapaamisten osalta HO:n enemmistö katsoi, ettei kolmen vanhimman lapsen tapaamisia voitu toteuttaa edes valvottuina ja niihin liittyvillä erityisjärjestelyillä kyseisten lasten hyvinvointia ja kehitystä vaarantamatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että myös vanhemmilla lapsilla olisi tullut olla oikeus tavata isäänsä valvotusti joka toinen viikko kahden tunnin ajan tulkin läsnäollessa lasten äidin kotikunnan sosiaaliviranomaisten valitsemassa tapaamispaikassa, jonka ei tarvitse sijaita äidin kotipaikkakunnalla, jos mainitut viranomaiset niin päättävät. Huollon osalta HO katsoi KO:n tavoin, että vanhempien välisten erimielisyyksien vuoksi yhteishuolto ei olisi ollut lasten edun mukainen ratkaisu. Tietojensaantioikeuden osalta HO totesi, että tietojen antaminen lasten koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa paljastamatta heidän olinpaikkaansa olisi ollut käytännössä mahdotonta. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
17.7.2019 11.00
KHO:n ratkaisu sukuelinten silpomisen uhasta turvapaikkaperusteenaMaahanmuuttovirasto oli hylännyt Somalian kansalaisen A:n ja hänen tyttärensä B:n turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää heidät Somaliaan. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä. A oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiemmin esittämänsä lisäksi esittänyt uutena seikkana pelon siitä, että hänen Suomessa syntyneen tyttärensä B:n sukuelimet silvotaan ja A:lle itselleen tehdään niin sanottu reinfibulaatio Somaliassa, jos heidät palautetaan sinne. Korkein hallinto-oikeus totesi, että turvapaikanhakijalta voidaan lähtökohtaisesti edellyttää, että hän esittää jo hakemusvaiheessa kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa perusteet. Turvapaikanhakija ei kuitenkaan välttämättä ole tietoinen siitä, että sukuelinten silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja että silpomisen uhka on merkityksellinen seikka naisen kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnin kannalta. Aiheen arkaluonteisuudesta johtuen silpomisen oma-aloitteinen puheeksi ottaminen voi myös olla hakijalle vaikeaa. Edellä todettuun nähden ja asiassa saatu selvitys huomioon ottaen, A:lla katsottiin olleen hyväksyttävä syy uuden turvapaikkaperusteen esiin tuomiselle vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja maatieto huomioon ottaen turvapaikkaperuste oli tutkittava. Alaikäisenä turvapaikanhakijana B oli erityisen haavoittuvassa asemassa. Ratkaisusta ilmenevin perustein korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että Maahanmuuttoviraston olisi ratkaistessaan asian tullut viran puolesta arvioida, oliko B kotimaahansa palautettuna vaarassa joutua silpomisen kohteeksi. Arviointi olisi tullut suorittaa siitä riippumatta, oliko lapsen huoltaja vedonnut tähän seikkaan. Korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
12.6.2019 10.00
Tuomarin tulee varmistua siitä, että huoltoratkaisu on lapsen edun mukainen – asiaa ei olisi pitänyt ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisen valmistelun perusteellaRatkaisu oli ollut asianosaisten oikeudenkäynnin osalta antamiin suostumuksiin nähden yllättävä. HO katsoi, että KO:n olisi tullut kuulla asianosaisia olosuhdeselvityksen johdosta ja tässä yhteydessä kiinnittää heidän huomiotaan siihen, että olosuhdeselvityksen laatijoiden näkemykset lapsen huollon ja tapaamisen järjestämisestä poikkesivat isän riidattomiksi käyneistä vaatimuksista ja että asia oli ratkaistava KO:ssa ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. HO katsoikin, ettei asiaa olisi pitänyt ratkaista KO:ssa kirjallisen valmistelun perusteella vaan asiassa olisi pitänyt toimittaa pääkäsittely. Asiassa oli näin ollen tapahtunut menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 10.00
Äitiä ja 13-vuotiasta lasta ei kuultu – lapsen asumista ym. koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenLapsen asumista koskevaa kysymystä harkittaessa keskeinen peruste on lapsen etu. Lapsen edun selvittäminen on kussakin tapauksessa kaikkeen asiassa esitettyyn selvitykseen perustuvaa kokonaisharkintaa. Lapsi on 13-vuotias, joten asiassa oli selvitettävä hänen omat toivomuksensa ja hänen mielipiteensä mahdollisuuksien mukaan. Huomioon ottaen asiassa lausuttu ja koska asiassa ei ollut kuultu lasta eikä äitä KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
22.5.2019 11.00
Tytär oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran – tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuottaVaikka lapsi oli KO:n päätöksen 9.5.2018 jälkeen täyttänyt 12 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voitu luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta olisi edustanut hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan, koska huolto- ja tapaamisoikeusriidan keskellä lapsi tavanomaisesti myötäilee lähivanhemman mielipidettä. A oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran, minkä vuoksi oli ilmeistä, että hänen käsityksensä tai mielikuvansa isästään eivät voineet perustua A:n omiin havaintoihin tai tietoihin. Selvää oli, että toteutumattomien tapaamisten vuoksi lapsi ei ollut voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvaa mielipidettä isästään ja tämän tapaamisesta. Lapsen mielipiteeseen oli täytynyt merkittävästi vaikuttaa isästä vieraantuminen ja lähivanhemman esittämät näkemykset isästä ja tapaamisista. Näin ollen lapsen vastustukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä eikä tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta tässä tapauksessa voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen uhkasakon asettamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019)