Lapsen etu
138 hakuosumaa
- Uutiset
13.3.2023 11.30
Hovioikeus: Isänsä luo palaamasta kieltäytyneen 14-vuotiaan ja 11-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä - isän lasten ainoana huoltajana tekemää täytäntöönpanohakemusta ei tullut hylätä
Kun asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan täytäntöönpanolain 14 §:n 2 momentissakaan tarkoitettuja perusteita hylätä isän lasten ainoana huoltajana tekemää hakemusta, HO totesi esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että sovittelijan kuuleminen ja esitetyt uudet kirjalliset todisteet tukivat KO:n näytöstä tekemiä johtopäätöksiä, eikä HO:lla ollut näin ollen aihetta päätyä lasten luovuttamista ja noutoa koskevan määräyksen osalta eri johtopäätökseen kuin KO oli päätynyt. (Vailla lainvoimaa 13.3.2023) - Uutiset
7.3.2023 12.28
Hovioikeus kielsi isänsä luona asumaan määrätyn 10-vuotiaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanon isää kuulemattaOikeuskirjallisuudessa (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 434) on katsottu, että käytännössä päätöksen täytäntöönpanoa lykätään erittäin harvoin. Täytäntöönpanon lykkäämisellä voi kuitenkin olla lasta suojaava merkitys esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on päättänyt lapsen asuinpaikan siirtämisestä vanhemman luota toisen luokse. Jos päätöksestä valitetaan, päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden lykkääminen lainvoimaisuuteen asti estää, lapsen edestakaisen siirtelemisen vanhemmalta toiselle siinä tapauksessa, että hovioikeus tulee toiseen lopputulokseen kuin käräjäoikeus. - Uutiset
26.1.2023 9.45
KKO: Lasten edun mukaista oli tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isää
Lasten (A s. 2010, B s. 2012) huolto oli uskottu yksin heidän äidilleen ja lasten oikeus tavata isäänsä oli poistettu. Kysymys siitä, oliko asiassa perusteita olla vahvistamatta tapaamisoikeutta edes valvottuna. Ks. KKO:2007:71. Asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena punnittuaan korkein oikeus katsoi, että lasten ja isän väliset valvotutkin tapaamiset olivat vielä tässä vaiheessa omiaan psyykkisesti kuormittamaan lapsia ja aiheuttamaan vaaraa heidän tasapainoiselle kehitykselleen. Lasten edun mukaista oli tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isää. Kuten lapsenhuoltolain 12 §:stä ilmenee, asiaa on mahdollista arvioida uudelleen olosuhteiden muututtua taikka jos tähän muutoin on aihetta. HO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
25.1.2023 11.15
EIT:n suuri jaosto: Satukirjan merkitseminen lapsille haitalliseksi pelkästään LGBTI-sisällön vuoksi loukkasi sananvapautta
EIT:n suuri jaosto on arvioinut nyt ensimmäistä kertaa erityisesti lapsille kirjoitetulle, samaa sukupuolta olevien suhteita käsittelevälle kirjallisuudelle asetettuja rajoituksia. EIT katsoi liettualalaisessa tapauksessa yksimielisesti, että satukirjan merkitseminen lapsille haitalliseksi pelkästään LGBTI-sisällön vuoksi rikkoi EIS 10 artiklaa. - Uutiset
17.1.2023 13.00
Isoäitiä ei määrätty vanhempien ohella huostaanotetun lapsen oheishuoltajaksiKahta useamman huoltajan määräämiseen on vakiintuneesti suhtauduttu pidättyväisesti. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kahta useampi huoltaja on omiaan hankaloittamaan lapsen asioiden joustavaa hoitamista, minkä vuoksi useamman kuin kahden huoltajan määräämisen tulisi olla poikkeuksellista (Anna-Kaisa Aaltonen, Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, Porvoo 2020, s. 48). (Vailla lainvoimaa 17.1.2023) - Uutiset
10.1.2023 12.10
”Suomi ei vielä ole lapsen oikeuksien mallimaa” – Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle Suomen tilanteesta
Lapsiasiavaltuutettu on antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle arvionsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ollut komitean kuultavana. Lapsiasiavaltuutettu painotti komitealle lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen varmistamista sekä lasten hyvinvoinnin ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaamista. YK:n lapsen oikeuksien komitea käsittelee parhaillaan Suomen valtion määräaikaisraporttia. Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista, ja Suomen valtion tulee raportoida komitealle toiminnastaan. Osana prosessia lapsiasiavaltuutettu on luovuttanut oman raporttinsa ja osallistunut komitean kuulemiseen. Suomen valtio vastaa komitean esittämiin kysymyksiin kevään kuluessa, ja komitean loppupäätelmiä lapsen oikeuksien tilanteesta Suomessa odotetaan vuoden 2023 aikana. - Uutiset
28.12.2022 11.06
Hovioikeus: Äidin hyvä ystävätär voitiin määrätä lapsen oheishuoltajaksiLapselle tutun ja turvalliseksi kokeman henkilön määrääminen oheishuoltajaksi oli tässä tapauksessa perusteltua. HO totesi, että asiasa mainituista lainkohdista, ja myös oikeuskirjallisuudessa todetuin tavoin, lapsenhuoltolaissa ei ole erikseen säädetty oheishuoltajan määräämisen perusteista. Oheishuollon tarvetta arvioidaan yksinomaan lapsen edun kannalta. Sijaishuoltajan määrääminen sen sijaan edellyttää erityisiä perusteita (Aaltonen, Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 46 ja 50). (Vailla lainvoimaa 28.12.2022) - Uutiset
5.12.2022 11.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut lasten etu huomioon ottaen jatkaa asian käsittelyä riitaisena, kun vastaus oli saapunut määräajan päättymisen jälkeen
Tässä tapauksessa valittajan vastaus oli saapunut käräjäoikeuden asettaman määräajan päättymisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen asian ratkaisemista. Näin ollen asiassa ei ollut kyse asiassa kuvatusta OK 8 luvun 7 §:ssä mainitusta tilanteesta, jossa vastausta ei anneta ollenkaan. Valittaja oli vastauksessaan selkeästi riitauttanut hakemusasian, jolloin käräjäoikeuden olisi tullut lasten etu huomioon ottaen jatkaa asian käsittelyä riitaisena. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevilta osin. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
1.12.2022 9.39
KKO: Oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen ei voi yksinään olla riittävä peruste määrätä lasten virallinen asuinpaikka ilmoitettavaksi kauempana lasten lähikoulusta asuvan vanhemman luokse
Samassa kunnassa asuvien A:n ja B:n lapset oli määrätty yhteishuoltoon ja asumaan vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. A, joka asui 35 kilometrin päässä lasten lähikoulusta, vaati, että lasten viralliseksi asuinpaikaksi määrätään ilmoitettavaksi hänen kotinsa, koska tällöin kunta olisi velvollinen järjestämään lapsille maksuttoman koulukuljetuksen ja iltapäivätoimintaa. Korkein oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että lapsen viralliseksi asuinpaikaksi ilmoitettavaa kotia koskevaa määräystä annettaessa keskeinen harkintaperuste oli lapsen etu ja että oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen ei ollut yksinään riittävä peruste määrätä lasten virallinen asuinpaikka ilmoitettavaksi kauempana lasten lähikoulusta asuvan A:n luokse. - Uutiset
17.11.2022 11.30
EIT: Huoltajuuden poistaminen isältä seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn vuoksi ei loukannut perhe-elämänsuojaa
Islantilainen pariskunta menetti kahden lapsensa huoltajuuden hyväksikäyttösyytteiden seurauksena. Syytökset kohdistuivat isään, joka vapautettiin lopulta syytteestä. - Uutiset
27.7.2022 11.18
KHO palautti hylätyn perhesideperusteisen oleskelulupahakemusasian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi
Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Maahantulosäännösten kiertäminen – Käännyttäminen – Käännytyksen kokonaisharkinta – Oleskeluluvan epäämisen välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus – Muutoksenhakuvaiheessa syntynyt lapsi – Lapsen edun ottaminen huomioon - Uutiset
14.6.2022 9.12
KHO:n kaksi ratkaisua oleskeluluvasta perhesiteen perusteellaKorkein hallinto-oikeus päätyi toisen asian osalta punninnassa siihen, että oleskelulupahakemuksen hylkäämistä puoltavat seikat olivat painavampia kuin perhe-elämän suojasta ja lapsen edusta esitetyt seikat. Toisessa asiassa korkein hallinto-oikeus päätyi punninnassa puolestaan siihen, että perhe-elämän suojasta ja lasten edusta esitetyt seikat olivat painavampia kuin oleskelulupahakemuksen hylkäämistä puoltavat seikat. - Uutiset
7.3.2022 15.00
Uusi julkaisu: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä - Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina kunnassa -ohjeistus on tarkoitettu kuntien valtuutetuille, nuorisovaltuustoille ja muille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille. Ohjeistuksessa tuodaan esille keskeisiä asioita lapsivaikutusten arvioinnista, lapsibudjetoinnista, lapsista ja nuorista tiedontuottajina kunnan päätöksenteossa sekä koronakriisin kielteisten vaikutusten torjunnasta. - Uutiset
2.3.2022 9.22
KHO äänesti maasta karkottamisesta ja maahantulokiellosta
Asiassa oli kysymys maasta karkottamista ja maahantulokieltoa koskevasta kokonaisharkinnasta ja erityisesti siitä, miten tässä kokonaisharkinnassa tuli arvioida lapsen edun ja perhe-elämän suojan merkitystä suhteessa muutoksenhakija A:n karkottamisperusteisiin. KHO:n enemmistö katsoi, että kun otettiin huomioon ratkaisussa karkottamisen kokonaisharkinnan yhteydessä lausuttu ja se, että A voi tavata kohta täysi-ikäistyvää lastaan Schengen-alueen ulkopuolella ja pitää lapseensa yhteyttä myös Irakista käsin, A oli voitu määrätä viiden vuoden mittaiseen maahantulokieltoon. (Ään. 3–2 ja esittelijän eriävä mielipide) - Uutiset
7.2.2022 11.50
Kuntainfo: Opas lapsenhuoltolain mukaisen sosiaalilautakunnan selvitysten laatimiseksi on valmistunut
THL:n muodostama työryhmä on saanut valmiiksi oppaan, jonka tehtävänä on tuottaa valtakunnallista ohjeistusta tuomioistuimille annettavan sosiaalilautakunnan selvityksen laatimista varten. - Uutiset
28.1.2022 13.30
Poliisi: Uusi käsikirja lapsirikostutkintaan kokoaa hyvät käytännöt yksiin kansiinPoliisi ja THL:n Barnahus-hanke ovat julkaisseet käsikirjan, joka toimii lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnan kokoavana oppaana. Käsikirjaan on koottu tietoa esitutkinnan toimenpiteistä poliisille. Ajatus lapsirikostutkintoja tukevasta käsikirjasta syntyi, kun hankkeessa mukana olleet poliisin asiantuntijat ylikomisario Miia Lehtinen ja ylikonstaapeli Maria Rossi kiersivät syksyllä 2020 poliisilaitoksissa. - Uutiset
25.1.2022 15.00
Hovioikeus tarkasteli huoltokysymystä uudelleen ja määräsi lapsen äidin yksihuollosta vanhempien yhteishuoltoon
Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että isän ja äidin keskinäiset välit olisivat äidin väittämin tavoin sellaiset, etteivät he olleet kyenneet tai kykenisi jatkossa keskustelemaan ja tekemään yhdessä päätöksiä lastaan (s. 2016) koskevissa asioissa. Asiassa esitetyn perusteella ei voitu tehdä sitä johtopäätöstä, että isä olisi vastaisuudessa kykenemätön osallistumaan lapsensa huoltoa koskevaan päätöksentekoon. Nämä seikat puolsivat yhteishuoltoa ottaen huomioon yhteishuollon merkitys sekä lapselle että vanhemmille. Ottaen huomioon kaikki asiassa mainitut seikat kokonaisuudessaan sekä vanhempien yhteishuollon ensisijaisuuden HO katsoi, että lapsen huolto oli uskottava yhteisesti vanhemmille. (Vailla lainvoimaa 25.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinen
Elatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
14.12.2021 10.30
EIT:n suuri jaosto: Lapsen adoptio ottamatta huomioon äidin toiveita loukkasi yksityis- ja perhe-elämän suojaa
Norjan viranomaisten päätös sallia lapsen adoptio sijaisperheeseen vastoin hänen äitinsä toiveita loukkasi yksityis- ja perhe-elämänsuojaa (EIS 8). Äiti oli toivonut pojan säilyttävän kulttuuriset ja uskonnolliset juurensa. - Uutiset
24.11.2021 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi 3-vuotiaan lapsen asumaan äitinsä luona
KO oli määrännyt lapsen asumaan isällään ja vahvistanut lapselle oikeuden tavata äitiään. Asiassa oli HO:ssa äidin valituksen johdosta kysymys ensi sijassa siitä, tuliko lapsi määrätä asumaan äidin luona. Mikäli lapsi määrättiin asumaan äidilleen, kysymys oli myös isän tapaamisoikeuden laajuudesta. Elatusavun määrästä asianosaiset olivat olleet yksimielisiä. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan ja ottaen erityisesti huomioon olosuhdeselvityksessä tehdyt johtopäätökset asuinpaikasta, että viimeksi mainittuja seikkoja oli pidettävä lapsen asuinpaikan valinnassa painavampina. KO:n päätöstä oli siten muutettava niin, että lapsi määrätään asumaan äitinsä luona. Lapselle tuli määrätä toimiva ja laaja tapaamisoikeus isänsä kanssa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021)