Henkirikos
- Uutiset
18.4.2024 12.44
Naisen ja tytön sukuelinten silpominen, tahallisen henkirikoksen syyteoikeuden vanhentuminen ja lapsensurma: Ehdotukset rikoslain muuttamisesta lausunnoilla 23. toukokuuta 2024 saakkaOikeusministeriössä on valmisteltu esitys rikoslain muuttamiseksi koskien naisen ja tytön sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun säätämistä rangaistavaksi, tahallisen henkirikoksen syyteoikeuden vanhentumista koskevan sääntelyn uudistamista sekä lapsensurmaa koskevan lainsäännöksen kumoamista. Lakiehdotukset ovat nyt lausunnoilla. - Uutiset
19.5.2023 15.15
Väitös naismurhista: Naisiin kohdistuvan väkivallan äärimmäiset muodot Euroopassa – Extreme Forms of Violence against Women in Europe. Femi(ni)cide in GermanyMA Aleida Luján Pinelo esittää väitöskirjansa ”Extreme Forms of Violence against Women in Europe. Femi(ni)cide in Germany” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12.15 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku). - Uutiset
19.5.2022 10.10
Haaste-lehden 2/2022 teemana on väkivaltaVäkivalta koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia ja aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä rikosten uhreille ja heidän läheisilleen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna kirjattiin lähes 36.000 pahoinpitelyrikosta tai henkirikoksen yritystä ja yli 5.000 seksuaalirikosta. Suurin osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Kriminaalipolitiikan tueksi tarvitaan vankkaa tutkimustietoa sekä väkivallan määrästä ja syistä että toimivista keinoista tukea uhreja. 18.5.2022 ilmestyneessä Haaste-lehtien numerossa 2/2022 käsitellään laajasti väkivallan eri muotoja, muun muassa väkivaltaa lähisuhteissa, kouluympäristössä ja sotarikoksina, ja keskitytään sekä väkivallan uhreihin että tekijöihin. - Uutiset
21.9.2020 10.14
Krimon henkirikoskatsaus 2020Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan 83 (–13 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,5. Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, viimeisen arvion (15.1.2020) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2019 oli 88 (+2 %). Lopullinen määrä tulee olemaan pienempi. Henkirikosten määrä ei siten vuonna 2019 eronnut merkittävästi edellisvuodesta. Vuoden 2018 kasvutrendi ei enää jatkunut, mutta rikosmäärä ei myöskään palannut vuosien 2016–2017 tasolle. Toisaalta se jäi selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun keskitason. - Uutiset
13.6.2019 15.30
Hovioikeus katsoi, että avopuolisolla ei ollut oikeutta käyttää asianomistajan syyteoikeutta henkirikosasiassaA, B, C ja tämän ja surmansa saaneet yhteiset lapset D ja E olivat vaatineet, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen murhasta. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus katsoi, että ainoastaan uhrin ja C:n yhteisillä lapsilla oli oikeus käyttää asiassa asianomistajan syyteoikeutta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
23.5.2019 11.00
Henkirikoskatsaus 2019Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi tuoreimman henkirikoskatsauksen 21. toukokuuta. Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Henkirikosten määrä kasvoi siten vuonna 2018 selvästi edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymmentä vuotta jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen kuitenkin päättyi. Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhmässä. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. - Uutiset
13.9.2018 14.29
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2002 syntyneen nuoren miehen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta - vuonna 2001 syntynyt nuori mies jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsemattaVastaajat olivat laatineet yksityiskohtaisen suunnitelman henkirikoksen tekemisestä. Tekoa ja sen yksityiskohtia oli suunniteltu matkapuhelimilla ryhmäkeskusteluun lähetettyjen viestien välityksin sekä henkilökohtaisesti keskustellen. Vastaajat olivat neuvotelleet mahdollisista tekopaikoista ja muun muassa vertailleet eri tekotapoihin liittyviä riskejä. Tekohetkellä 15-vuotias vastaaja tuomittiin 1 vuoden 7 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.2020 päättyvin koeajoin. Lisäksi hänet määrättiin ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. Tekohetkellä 16-vuotias vastaaja oli mielentilatutkimuksen perusteella ollut tekoaikaan syyntakeeton, minkä vuoksi hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. 15-vuotiaalta vastaajalta takavarikoidut veitset tuomittiin valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 13.9.2018) - Uutiset
14.12.2015 10.10
Haaste-lehden teemana historia: Opettaako historiaRikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaiseman Haaste-lehden 4/2015 on teemana historia. Lehdessä katsotaan menneisyyteen ja tarkastellaan, miten yhteisöt ja yhteiskunnat ovat aiemmin selvinneet historiallisten muutosten tuomista haasteista. Verkkolehteen poimitut jutut käsittelevät muun muassa henkirikollisuuden kehitystä historian saatossa, rikoslain muutoksia ja väkivallan ehkäisyä. - Uutiset
11.3.2015 12.37
Vastaaja lähti omien sanojensa mukaan tappamaan mukanaan vesuri ja kääntöveitsi – käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, hovioikeus tuomitsiA tarkoituksena oli tehdä B:lle rikoslain 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla väkivaltaa ja hänellä oli tätä varten ollut hallussaan vesuri ja kääntöveitsi. A ei ollut vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta eikä vaara rikoksen tekemisestä ollut vähäinen. Hovioikeuden mukaan A oli siten menettelyllään syyllistynyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun. (Vailla lainvoimaa 11.3.2015) - Uutiset
20.2.2015 13.16
Syyttäjän vaatimus törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ei menestynyt hovioikeudessakaan – vastaaja syyllistyi kuitenkin laittomaan uhkaukseenVeitsi oli ollut A:n hallussa hänen vankilasta vapautumisestaan lähtien. Hänen selitystään veitsen hallussapidosta tavan vuoksi ja myös itsepuolustusta varten ei voitu pitää kokonaan epäuskottavana. Yhteenvetona hovioikeus katsoi, että näyttöä kokonaisuudessaan arvioitaessa asiassa ei oltu esitetty riittävää selvitystä siitä, että A olisi tahallaan pitänyt veistä hallussaan syytteessä mainitun törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua varten. (Vailla lainvoimaa 20.2.2015) - Uutiset
28.2.2014 12.31
Henkirikoskatsaus 2014Vaikka henkirikosten määrä vuonna 2013 kasvoikin edelliseen vuoteen verrattuna, oli se edelleenkin matala viime vuosikymmenten keskitasoon verrattuna. Vuotuinen henkirikollisuuden taso on ollut vuotta 2013 matalampi vain seitsemänä vuonna vuoden 1927 jälkeen, jolloin valtakunnallinen rikostilastointi maassamme aloitettiin. - Uutiset
13.1.2014 10.32
Suomen Kuvalehti: Tapoista tuli murhia – elinkautisvankien määrä seitsenkertaistuiTappo on yleisin henkirikoksen muoto. Vaikka rikokset eivät juuri ole muuttuneet, niin niistä annettavat tuomiot ovat, Suomen Kuvalehti väittää. Henkirikoksista elinkautista vankeusrangaistusta kärsivien määrä on lehden mukaan lisääntynyt rajusti. Elinkautisvankien määrä on lähes seitsenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1992 elinkautista istui 31 henkilöä, niin vuoden 2013 alussa heitä oli 200. - Uutiset
20.2.2013 7.11
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsaus 2013Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on julkaissut uusimman henkirikoskatsauksensa. Siitä selviää muun muassa, että vuonna 2012 henkirikosten määrä oli alhaisin sitten vuoden 1970. Vuotuinen henkirikollisuuden taso on ollut vuotta 2012 matalampi vain kuutena vuonna vuoden 1927 jälkeen, jolloin valtakunnallinen rikostilastointi maassamme aloitettiin. Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat huomattavat. - Uutiset
25.10.2012 15.18
Hallituksen esitys eräiden vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisoimiseksiSäännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta aiotaan lisätä rikoslakiin. Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaan rangaistaviksi teoiksi säädettäisiin henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa olisi myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen. - Uutiset
17.8.2012 15.09
Sisäasiainministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin henkirikosten ja joukkosurmien uutisointiaMiltä joukkosurmasta hengissä selvinneestä ja hänen lähipiiristään tuntuu lukea mediasta rikoksesta? Miksi viranomaiselta menee tunteja vahvistaa tieto, jonka sosiaalinen media selvittää minuuteissa? Miten toimitukseen tulvivista tietolähteistä voitaisiin vahvistaa todenperäisyys, uhrien lähipiiriä kunnioittaen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Säätytalolla 15. elokuuta 2012 järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa. - Uutiset
9.5.2012 11.34
KKO myönsi odotetusti valitusluvan Ulvilan surma -asiassaKorkein oikeus on myöntänyt syyttäjille ja osalle asianomistajia valitusluvan murhaa koskevassa ns. Ulvilan surma -asiassa, KKO tiedottaa. - Uutiset
3.5.2012 10.11
Syyttäjät ratkaisivat 76 000 asiaa vuonna 2011 - käsittelyaika keskimäärin 7,6 kuukauttaTilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 syyttäjät ratkaisivat 75 900 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syyteratkaisuun syyttäjä päätyi 59 200 asiassa eli 78 prosentissa ratkaisuista. Vastaajien lukumäärä syyteratkaisuissa oli 79 700. Syyttäjällä päättyneitä juttuja oli 16 700, joista suurin osa oli syyttämättä jättämisiä. - Uutiset
20.2.2012 13.00
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsaus 2011Henkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti). Viimeisen kymmenen vuoden aikana taso on ollut selvässä laskussa, joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut yksinomaisesti miesten tekemissä henkirikoksissa, sekä miehiin että naisiin kohdistuneissa. Muun muassa tämä ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Henkirikoskatsaus 2011 -julkaisusta. - Uutiset
28.7.2011 11.33
MTV3: Elinkautinen on Suomessa keskimäärin 14,7 vuottaHelsingin hovioikeus on Suomen ainoana tuomioistuimena vastannut elinkautisvankien vapauttamisesta vuoden 2006 lokakuusta alkaen. Noin viidessä vuodessa vapauttamisista on muodostunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan elinkautinen on Suomessa keskimäärin 14,7 vuotta, MTV3 Uutiset kertoo. - Uutiset
19.1.2011 12.12
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkirikoskatsaus 2010 - Euroopan unionin kuudenneksi korkein taso selittyy keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasollaHenkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti). Viimeisten kymmenen vuoden aikana taso on ollut selvässä laskussa, joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut yksinomaisesti miesten tekemissä henkirikoksissa, sekä miehiin että naisiin kohdistuneissa, todetaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 2010 henkirikoskatsauksessa.