Esteellisyys
- Uutiset
20.12.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään asianomistajan apulaispoliisipäällikköä vastaan ajaman rikosasian yhden tuomarin kokoonpanossa - tuomari ei ollut esteellinenApulaispoliisipäällikkö oli syytettä ajaneen asianomistajan tuomareille lähettämien uhkauskirjeiden vuoksi antanut komisariolle tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin uhan poistamiseksi. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
7.12.2021 11.39
Defensor Legis 4/2021 on julkaistuLehden aiheita ovat muun muassa asianajajan salassapitovelvollisuus, esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa, osakkeen negatiivinen lunastushinta, tarjoajan poissulkeminen aiemmassa toiminnassa havaittujen epäkohtien vuoksi, rakennuksen vaurioiden ja vikojen korjaustoimenpiteiden arviointi osana kiinteistön laatuvirhettä, ulosottoon vapaaehtoisesti suoritetun maksun takaisinsaanti, ankkurointivaikutus ja syyttäjän seuraamuskannanotto, yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen, kyberrikokset tuomioistuimissa sekä riittävän tietosuojan tason määrittely. - Uutiset
26.11.2021 14.00
Hovioikeus: Lasten edunvalvojan sijaiseksi määrätty kaupungin taloussuunnittelija ei ollut esteellinenSe seikka, että kaupunki oli eri prosesseissa äidin vastapuolena, ei muodostanut perustetta katsoa edunvalvojan sijaiseksi määrättyä kaupungin taloussuunnittelijaa kaupungin työntekijänä esteelliseksi toimimaan lasten edunvalvojan sijaisena. (Vailla lainvoimaa 26.11.2021) - Uutiset
24.11.2021 9.44
KHO kumosi kunnanvaltuuston päätöksen: Valtuusto oli perusteettomasti todennut valtuutetun esteelliseksiKunnallisasia – Valtuutettu – Esteellisyys – Esteellisyyden toteaminen toimielimen päätöksellä – Menettelyvirhe – Menettelyvirheen vaikutus - Uutiset
20.10.2021 10.10
KHO:n muu päätös virkamiehen esteellisyydestä kaavoitusta koskevassa asiassaKoska kyseessä oleva asemakaavan muutos ei ollut koskenut apulaispormestaria henkilökohtaisesti eikä asianomaista henkilöä ollut pidettävä apulaispormestarin hallintolaissa tarkoitettuna läheisenä henkilönä, apulaispormestari ei myöskään ollut esteellinen käsittelemään asiaa valtuustossa. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
11.10.2021 10.00
Haluaisitteko tietää, ”miltä asia näyttää oikeuden mielestä tässä vaiheessa” - Hovioikeus: Velkomusasian tuomari oli esteellinenA Oy:n toistettua esteellisyysväitteensä valituksessaan HO:lle kysymys oli siitä, oliko käräjäoikeus ollut esteellinen ratkaisemaan asiaa sen asianosaisten asiamiehille esittämän alustavan näkemyksen johdosta. Valituksessa esteellisyysväitettä oli perusteltu muun ohessa sillä, että alustavaksi kuvattu näkemys oli sisältänyt käytännössä vain B Oy:n argumentteja ja selkeää näytön arviointia, ennen kuin näyttöä oli vastaanotettu. Lisäksi käräjätuomari oli ranskalaisiin viivoihin perustuvien yksipuolisten johtopäätösten jälkeen esittänyt selkeän, yhtä kuin -merkein varustetun asian ennakoidun lopputuloksen. HO katsoi, että pääasian ratkaissut käräjätuomari oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Käräjäoikeuden tuomio oli siten kumottava ja asia on palautettava uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, jonka on OK 21 luvun 16 §:n 2 momentin mukaisesti tutkittava asianosaisten HO:ssa esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset palautetun pääasian käsittelyn yhteydessä. Päätökseen sisältyy esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 9.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 9.22
KHO äänesti kunnanhallituksen jäsenen esteellisyydestäKunnallisasia – Esteellisyys valtuustossa – Valtuutettu – Kunnanhallituksen jäsen – Tilapäinen valiokunta – Luottamus valtuuston puheenjohtajistoon – Valtuuston puheenjohtajiston esteellisyys – Luottamus kunnanhallitukseen – Kunnanhallituksen jäsenen esteellisyys – Läsnäolo valtuuston kokouksessa - Uutiset
7.10.2021 9.29
Oikeusasiamies arvioi esteellisyysperusteita esitutkinnassa: Ei ollut aihetta epäillä, että tutkinnanjohtaja olisi ollut esteellinenOikeusasiamies totesi muun muassa, että esteellisyyden yhtenä edellytyksenä olisi, että asianomistajan avustajana toiminut B katsottaisiin olevan rikosylikomisario A:n esitutkintalain 2 luvun 8 §:ssä tarkoitettu ”läheinen”. Kun B ei ilmeisestikään ole A:n sukulainen, hänen tulisi siis olla A:lle ”muuten erityisen läheinen henkilö”. Kun otettiin huomioon se, mitä lain esitöissä on tältä osin todettu, oikeusasiamies katsoi, ettei pelkästään se, että A ja B ovat X:n valtuustoryhmän jäseniä, ole osoitus siitä, että he olisivat toisilleen erityisen läheisiä henkilöitä. Oikeusasiamies painotti, että kantelussa ei tuotu esiin, että heidän välillään olisi mitään muuta erityissuhdetta. - Uutiset
1.10.2021 13.13
Apulaisoikeusasiamies: Senaatti-kiinteistöjen työntekijän sivutoiminen yrittäjyysAOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset VM:n ja Senaatti-kiinteistöjen tietoon. Lisäksi hän toimitti päätöksensä myös OM:n tietoon, koska asialla on liittymäkohtia virkarikosoikeudellisen vastuun epäsymmetriaan liittyviin kysymyksiin. Muihin toimenpiteisiin AOA:lla ei toimivaltuuksiensa puitteissa ollut mahdollisuuksia ryhtyä. - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
15.9.2021 13.22
Hovioikeus kumosi ja palautti ositus- ja perinnönjakoasian: Asianajaja oli esteellinenKäräjäoikeus oli tuomiossaan arvioinut A:n ja asianajaja H:n käymien neuvottelujen sisältöä ja ottanut huomioon H:n ilmoittaman tapahtumainkulun. H:ta ei ollut kuultu asiassa todistajana sen vuoksi, että hän oli toiminut vastaajien avustajana. Joka tapauksessa H:n toimet olivat liittyneet A:n puolison kuolinpesään ja olleet välittömässä ajallisessa yhteydessä toisiinsa. Hänen oli siten katsottava toimineen samassa asiassa A:n asiamiehenä. Asianajaja H oli ollut esteellinen toimimaan asiassa B:eiden ja C:n asiamiehenä. Esteellinen asiamies on samalla tehtäväänsä sopimaton (KKO 2020:21 kohta 37). Näin ollen H:ta oli kiellettävä esiintymästä B:eiden ja C:n asiamiehenä asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2021) - Uutiset
13.9.2021 16.00
Rikosepäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta - käräjäoikeuden päätöslauselma kumottiinHO salli vedota erikoissyyttäjän sähköpostiviestiin koskien varatuomariin kohdistunutta epäilyä törkeästä kavalluksesta. Pääasian osalta HO totesi mm., ettei pelkkä väite tai epäily rikokseen syyllistymisestä sinänsä tee ehdokkaasta sopimatonta pesänjakajan tehtävään. Asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että varatuomariin kohdistuva epäily törkeästä kavalluksesta oli erikoissyyttäjän 19.1.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenevin tavoin edennyt esitutkinnasta syyteharkintaan. Kun otettiin lisäksi huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja luonne omaisuusrikoksena, epäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen arvioitaessa kaikkia asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena, HO katsoi, että asianajajaa oli pidettävä sopivampana pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 13.9.2021) - Uutiset
2.9.2021 16.00
Esteellisyysväitteen käräjätuomarista tehneelle isälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaValittaja oli vaatinut, että käräjäoikeuden antama tuomarin esteellisyyttä koskeva päätös kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi tai, mikäli asiaa ei palauteta käräjäoikeuteen, että käräjäoikeuden 11.3.2021 antamaa päätöstä muutetaan siten, että hänen hakemuksensa hyväksytään ja hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO tutki edellytykset jatkokäsittely luvan myöntämiselle. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 2.9.2021) - Uutiset
16.6.2021 16.00
25 vuotta jatkuneeseen ulosottoon turhautuneelle miehelle vankeusrangaistus käräjätuomarin kunnianloukkauksesta ja ulosottomiehen uhkailustaKäräjätuomarista valheellisia tietoja blogikirjoituksissaan ja eri tahoille lähettämissään sähköpostiviesteissä esittänyt ja ulosottomiestä sähköpostiviestissään uhkaillut mies tuomittiin kunnianloukkauksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mies velvoitettiin suorittamaan käräjätuomarille korvausta kärsimyksestä 2 000 euroa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen, rangaistusseuraamuksen ja korvausvaatimusten osalta. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
15.6.2021 8.43
Hovioikeus: Pelkästään se, että syytteen nostanut syyttäjä oli aikaisemmin ajanut syytettä muussa samaa vastaaja koskeneessa asiassa, ei tehnyt häntä esteelliseksi ennakkoasenteen vuoksi - Uutiset
1.6.2021 14.09
Apulaisoikeuskansleri: Esteellisyys sisäministeriön suojelupoliisiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassaApulaisoikeuskanslerin mukaan neuvotteleva virkamies ja poliisijohtaja eivät olleet asiaa kokonaisuutena arvioiden voineet osallistua arvioinnin kohteena olleisiin suojelupoliisiin kohdistuneisiin tarkastustoimenpiteisiin vaarantamatta luottamusta heidän puolueettomuuteensa. He olivat siten olleet näissä toimissaan esteellisiä yleislausekejäävin perusteella. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita todeta neuvottelevan virkamiehen ja poliisijohtajan henkilökohtaisen menettelyn olleen lainvastaista, joten apulaisoikeuskansleri ei kohdistanut moitteitaan heihin. Apulaisoikeuskansleri toi lisäksi esille, että hallintolain esteellisyyssäännöksien soveltamiseen liittyy tulkinnanvaraisuutta nimenomaan virkavapausasetelmassa. - Uutiset
31.5.2021 9.34
KHO: Kaupunginvaltuuston tuulivoimaosayleiskaavapäätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessäKaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt X:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä. Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä sekä hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä oli hylätty, oli tämän vuoksi kumottava. - Uutiset
18.5.2021 14.00
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa varoitus esteellisyyden vuoksiOttaen huomioon, että korkein oikeus oli katsonut A:n olleen esteellinen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei antanut se, että A:n menettelyä koskenut korkeimman oikeuden ratkaisu oli ollut äänestysratkaisu. Tulkinnanvaraisuus oikeudenkäymiskaaren säännösten soveltamisessa ei tarkoita, että kysymys esteellisyydestä olisi tulkinnanvarainen asianajajia velvoittavien tapaohjeiden valossa. Myöskään se, että A oli työskennellyt asianajotoimistossa työntekijäasemassa, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, kun otettiin huomioon päätöksessä selostetut tapaohjeiden kohdat 3.3 ja 6.5 sekä se, että A oli jatkanut Y Oy:n toimeksiannon hoitamista tultuaan asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusHO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
19.4.2021 11.00
Hovioikeus hylkäsi väitteen asessorin esteellisyydestäVäitteen esittäjä ei ollut esittänyt eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt mitään OK 13 luvussa mainittua seikkaa, jonka perusteella asessori olisi esteellinen käsittelemään väitteen esittäjän valitusasiaa. Asessorin puolueettomuutta ei myöskään ollut perusteltua aihetta epäillä muulla OK 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettavalla perusteella. - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
17.3.2021 15.15
Kirkkohallituksen täysistunnolta suositus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto antoi kokouksessaan 16.3.2021 suosituksen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta kirkossa. Suositus tehtiin kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan johtotehtävistä tai luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä. Lisäksi sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi sellaisesta omaisuudesta ja omistusosuuksista, jotka on hankittu liike- tai sijoitustoimintaa varten. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen kannalta merkittävänä pidetään sellaista osakkeenomistusta tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Suositus muistuttaa, että myös henkilön yhdistys- tai säätiötoiminnalla saattaa olla merkitystä päätöksenteon puolueettomuuden arvioinnissa. - Uutiset
22.2.2021 12.47
Käräjätuomari ei ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaaPerusteena esteellisyysväitteelleen A oli muun ohella lausunut, että KäT oli esteellinen käsittelemään riita-asiaa, koska hän oli ilmoittanut hylkäävänsä A:n vaatimuksia, ei ollut hyväksynyt A:n nimeämää todistelua ja vastaavasti pyytänyt todisteita vastapuolelta. KO oli hylännyt väitteen tuomarin esteellisyydestä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
16.11.2020 15.31
Hovioikeus: Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteetonHO katsoi, että asiaa käsittelevä kokoonpano oli toimivaltainen käsittelemään esteellisyysväitteen. Väite kokoonpanon esteellisyydestä oli selvästi perusteeton ja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 15.30
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei asiassa ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella käräjätuomaria olisi voitu pitää esteellisenä hakijaa koskevassa rikosasiassa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. - Uutiset
27.10.2020 9.37
Hovioikeuden tuomio lippueamiraalin esteellisyyttä koskeneessa sotilasrikosasiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi tiistaina (27.10.) antamallaan ratkaisulla merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen vastaajan neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta yhteiseen 20 päiväsakon sakkorangaistukseen. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2020) - Uutiset
22.10.2020 13.00
Hovioikeus: Asianajaja ei ollut esteellinen toimimaan vastaajan avustajana sen jälkeen kun jutun syyttäjä oli tullut töihin hänen toimistoonsaAsianajaja X toimi rikosasiassa vastaajan avustajana. Käräjäoikeudessa syyttäjänä toiminut A oli käräjäoikeuden ratkaistua asian siirtynyt työskentelemään asianajaja X:n kanssa samaan asianajotoimistoon. Hovioikeusvaiheessa syyttäjäksi oli vaihtunut B. Hovioikeus katsoi, että asianajaja X ei ollut esteellinen jatkamaan asiassa vastaajan avustajana. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.39
KHO: Kunnansihteerin sijaisena toiminut ei ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaaKHO totesi, että HAO:n arvio A:n esteellisyydestä oli perustunut muodolliseen alaisuussuhteeseen sekä siihen seikkaan, että va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt A:n lyhyiksi määräajoiksi vs. kunnansihteerin virkasuhteeseen. A oli HAO:lle antamassaan selvityksessä todennut, että lyhyenä ajanjaksona, jolloin hän valmisteli asiaa, hänen ja va. kunnanjohtaja B:n välit olivat täysin ammatilliset. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, että A olisi ollut B:n ohjaus- tai valvontavallan alaisena kunnanjohtajan virkavaalia koskevassa asiassa. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A oli itse jäänyt vuosilomalle ja sittemmin siirtynyt eläkkeelle pian asian valmistelun ja esittelyn jälkeen, hänellä ei voitu arvioida olleen intressiä tai tarvetta suosia valmistelussa ja esittelyssä B:tä.KHO katsoi, ettei B:n ja A:n välillä asiassa mainituissa olosuhteissa ollut sellaista sidonnaisuutta, että luottamus A:n puolueettomuuteen olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaa. - Uutiset
9.10.2020 11.12
Hovioikeus arvioi asiamiehen esteellisyyden käsittelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista toisin kuin käräjäoikeusMainitsemillaan perusteilla HO katsoi, toisin kuin KO, että vastaajayhtiö oli velvoitettava korvaamaan kantajayhtiölle vastaajayhtiön asiamiehen esteellisyyden käsittelystä KO:sta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut määrällisesti myönnetyllä määrällä. Muilta osin aihetta muuttaa KO:n tuomiota oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
28.9.2020 11.25
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston huomiota sen toimivaltaan ja velvollisuuteen käsitellä esteellisyyskysymyksiäAluehallintoviraston on tapauskohtaisesti arvioitava esteellisyyskysymyksiä käsitellessään kanteluita ja suorittaessaan valvontatehtäviään. - Uutiset
16.9.2020 14.21
Apulaisoikeusasiamies: Talous- ja velkaneuvoja menettelli hallintolain vastaisesti ilmoittaessaan, ettei johtavasta julkisesta oikeusavustajasta rikosilmoituksen tehnyt velallinen saa talous- ja velkaneuvontaaKantelija pyysi tutkimaan Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan menettelyä, kun hän ei ollut saanut talous- ja velkaneuvontaa kotipaikkakunnallaan oikeusaputoimistosta jääviyden perusteella. Talous- ja velkaneuvoja katsoi, että toimiston esimiehestä tehty rikosilmoitus voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei voisi varmistua talous- ja velkaneuvonnan mahdollisuudesta valvoa asiakkaan etua kaikista vaikutteista riippumattomana. Johtavan julkisen oikeusavustajan selvityksen mukaan hän oli jäävännyt itsensä kantelijan hänestä tekemän rikosilmoituksen vuoksi hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden perusteella, joissa asianajajan esteettömyys on perusarvo. Hän katsoi, että hänen esimiesasemansa vuoksi myöskään talous- ja velkaneuvonnan henkilöstön kohdalla ei voida varmistua siitä, etteikö esimiestä kohtaan esitetty rikosilmoitus haittaisi talous- ja velkaneuvonnan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaan etua. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdissa 3.1 ja 3.2) esittämänsä käsityksen Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojan menettelyn hallintolain vastaisuudesta hänen tietoonsa. Apulaisoikeusasiamies saattoi toimiston esimiehen, johtavan julkisen oikeusavustajan tietoon käsityksensä esteellisyyssäännösten soveltamisesta talous- ja velkaneuvonnassa. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä talous- ja velkaneuvojan esteellisyydestä myös OM:n tietoon. - Uutiset
20.8.2020 15.07
Itsensä esteelliseksi katsonut oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistostaKeski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli lausumassaan selvittänyt, millä perusteella se oli katsonut olevansa esteellinen käsittelemään valittajan oikeusapuhakemusta. Esteellisyyden perusteena olevasta luottamuspulasta oli myös ilmoitettu valittajalle sähköpostitse. Kuten KO oli todennut, asiassa ei ollut ratkaistu sitä, onko valittaja oikeutettu oikeusapuun vai ei. Keski-Uudenmaan oikeusaputoimisto oli toiminut oikeusapulain 11 §:n 1 momentin mukaisesti ohjatessaan valittajan hakemaan oikeusapua toisesta oikeusaputoimistosta. Asiassa ei ollut ilmennyt, etteikö valittaja voisi näin toimia. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2020) - Uutiset
6.8.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi sen tuomareista tehdyn esteellisyysväitteen - käräjätuomariin kohdistettu rangaistusvaatimus virkarikoksesta jätettin tutkimattaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä (ks. HE 78/2000 vp s. 42-43, KKO 1997:102 ja KKO 1997:175). Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut hovioikeuden tuomarit olivat aikaisemmin käsitelleet yhtiön asiaa, ei tehnyt koko hovioikeutta esteelliseksi. Yhtiö oli vaatinut myös asian ratkaisseelle käräjätuomarille rangaistusta virkarikoksesta ja, että käräjätuomari ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan yhteisvastuullisesti B:n, C:n ja D:n kanssa korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa 16.800 eurolla laillisine korkoineen. Koska rangaistusvaatimusta virkarikoksesta ei tutkittu, myös oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.8.2020) - Uutiset
29.6.2020 11.30
KHO: Oopperaliput väliaikatarjoiluineen eivät etuutena vaikuttaneet moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteenKorkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa esteellisyyden syntymistä yleislausekkeen perusteella puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tuli olla suunnilleen saman asteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Siten asian käsittelyyn osallistuva henkilö voi jäävätä itsensä vain esteellisyyden kannalta olennaisten syiden perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valtuutettujen osallistumisessa oopperaesitykseen väliaikatarjoiluineen oli kysymys tilaisuuden tarkoitukseen ja luonteeseen kiinteästi liittyvästä toiminnasta, jota oli pidettävä tavanomaisen ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden vastaanottamisena. Mainitun etuuden ei myöskään voitu katsoa vaikuttaneen moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteen yhdistyksen toiminta-avustuksen myöntämistä koskevassa asiassa. Näin ollen luottamus kaupunginhallituksen jäsenten puolueettomuuteen ei ollut vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
26.6.2020 15.05
Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehty väite tuomarin esteellisyydestä jätettiin tutkimattaValittaja oli valituksensa oheen liitetyissä KO:n antaman tuomion jälkeen laadituissa ja oikeuteen toimitetuissa kirjelmissään katsonut, että KO:n ratkaisun antanut käräjätuomari oli ollut OK 13 luvun 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa lähestymiskieltoasiaa, koska sitä ei ollut käsitelty lain edellyttämällä tavalla kiireellisenä ja koska käräjätuomari oli vastaanottanut ainakin kuusi todistelua koskevaa sähköpostiviestiä ennen käsittelyä. Syyksi esteellisyysväitteen tekemiselle vasta tässä vaiheessa valittaja oli ilmoittanut sen, että hän oli saanut tietää mainituista lainkohdista ja OK 13 luvun 8 §:stä vasta tuolloin Finlexistä. HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä nyt kysymyksessä olevaa esteellisyysväitettä ennen pääasian ratkaisemista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 10.35
Vakuutusoikeus: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinenVakuutusoikeus katsoi, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen, vaikka hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti, kun hän osallistui muutoksenhakijan työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. - Uutiset
10.6.2020 8.17
Kuntaliitto: Sanastot ja alustat asiantuntijatyön mahdollistajina – mistä puhutaan, kun puhutaan esteellisyydestä?Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa. - Uutiset
9.6.2020 12.10
Hallinto-oikeus arvioi Nousiaisten kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuuttaYhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että kunnanhallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, kunnanhallitus ei ollut ylittänyt asiassa toimivaltaansa eivätkä päätökset olleet muutenkaan lainvastaisia. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinenAsiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteenHO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.10
Hovioikeuden ratkaisu konkurssipesänhoitajan esteellisyydestä ja valinnastaP Oyj:n esille tuomat seikat A:n toimimisesta R Oy:ssä ilman toimivaltaa eivät saaneet tukea muusta asiassa esitetystä todistelusta. P Oyj:n ulosottoselvityksen 17.7.2019 sekä Helsingin ulosottoviraston päätöksen 31.7.2019 perusteella A:lla oli ollut vähintäänkin perusteltu aihe uskoa, että P Oyj oli omistanut R Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan eikä hänen toimintansa R Oy:n konkurssiin hakemisen osalta osoittanut hänen olevan esteellinen P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ilmennyt sellaisia muitakaan seikkoja, joiden perusteella A:n olisi katsottava leimaantuneen jonkun P Oyj:n velkojan asiamieheksi tai olevan epäitsenäisessä asemassa suhteessa johonkin P Oyj:n velkojaan. A:ta ei ollut pidettävä esteellisenä P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi myös, että asiaa kokonaisuutena arvioiden A:ta oli pidettävä sopivimpana henkilönä pesänhoitajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
16.3.2020 11.30
KHO: Vaikka suulliseen käsittelyyn osallistunut esteellinen HAO:n jäsen oli vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti, asiassa oli tapahtunut menettelyvirheSuullisen käsittelyn toimittamiseen osallistunut hallinto-oikeuden jäsen oli jälkeenpäin todennut oman esteellisyytensä ja vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestäAsianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksiaHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
21.2.2020 11.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomastiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin.