Lainvoima
- Uutiset
24.5.2021 16.00
Lainvoimainen velkajärjestelyn aloittamispäätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen, kun yksityisvelkojille ei ollut varattu tilaisuutta lausuman antamiseen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta
KO oli kantelun kohteena olevalla päätöksellä päättänyt aloittaa C:n velkajärjestelyn. Päätöksellään KO oli myös vahvistanut velkajärjestelyhakemuksen liitteenä olleen ja C:n velkojien lausumien perusteella päivittämän 3.3.2021 päivätyn maksuohjelmaehdotuksen sellaisenaan C:n maksuohjelmaksi. KO:n päätös on lainvoimainen. HO:ssa oli A:n ja B:n kantelun johdosta ratkaistavana kysymys siitä, oliko heille laiminlyöty varata velkajärjestelylain säädetyllä tavalla tilaisuus tulla kuulluksi asiassa, ja oliko KO:n päätös tämän vuoksi poistettava. HO katsoi, että ratkaisu C:n velkajärjestelyhakemukseen oli annettu varaamatta kantelijoille (A ja B) C:n velkojina tilaisuutta lausuman antamiseen hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta, ja he olivat kärsineet haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli tämän vuoksi poistettava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 14.30
Hovioikeus: Konkurssin peruuntumista koskevan hakemuksen tukimatta jättämisestä tehty kantelu jätettiin tutkimatta
Kantelun kohteena olevaa konkurssin peruuntumista koskevaa asiaa ei ollut ratkaistu lainvoimaisesti. Koska ylimääräisen muutoksenhaun kohteena voi olla vain lainvoimainen ratkaisu, kantelu oli jätettävä tutkimatta. Myös vaatimus tuomion purkamisesta jätettiin HO:n toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta. Koska kantelu jätettiin tutkimatta, ei ollut tarpeen lausua täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 13.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut ratkaista pysäköintiyhtiön velkomusasiaa yksipuolisella tuomiolla perustuen siihen, että vastaaja oli jättänyt vastauksen antamatta
Kantelijan asiassa esittämän selvityksen mukaan KO ei ollut asiaa ratkaistessaan ottanut huomioon kantelijan määräajassa antamaa vastausta, jossa hän oli vastustanut yhtiön kannetta. HO katsoi, että oikeudenkäynnissä oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:ssä tarkoitettu menettelyvirhe, minkä perusteella KO:n lainvoimainen ratkaisu oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisena
HO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
3.5.2021 15.00
Hovioikeus: Pian asiaa koskevan aiemman velkajärjestelyhakemuksen hylkäävän ratkaisun lainvoimaiseksi tulon jälkeen tehtyä hakemusta ei olisi tullut hylätä selvästi perusteettomana
Hakijan valituksen johdosta HO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko velkajärjestelyhakemus ollut sillä tavalla selvästi perusteeton, että se oli voitu OK 5 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan hylätä. Mikäli hakemus ei ollut ollut selvästi perusteeton, oli asiassa tutkittava velkajärjestelyn aloittamisen edellytykset. HO katsoi, ettei sitä, että hakija oli hakenut velkajärjestelyä pian asiaa koskevan aiemman hakemuksen hylkäävän ratkaisun lainvoimaiseksi tulon jälkeen, tai että hakemuksessa ei ollut KO:n käsityksen mukaan esitetty olennaisesti uusia asiaan vaikuttavia perusteita, ollut tässä tapauksessa perusteltua pitää sellaisina OK 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina seikkoina, joiden perusteella hakemusta olisi voitu pitää selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi KO:n ei olisi tullut hylätä hakemusta sanotulla perusteella. HO otti asian käräjäoikeuteen palauttamisen sijasta välittömästi ratkaistavakseen. Velkajärjestelyn aloittamiselle oli VJL 10 §:n 7 ja 10 kohdissa tarkoitetut esteet. Asiassa ei vielä tässä vaiheessa ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely lainvoimaisesti todetusta esteestä huolimatta. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.5.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.10
Hovioikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutus esti isän äitiin kohdistaman perusteettomasti maksettujen elatusapujen palauttamista koskevan kanteen tutkimisen
Vaikka isä oli uudessa kanteessaan kohdistanut perusteettoman edun palautusvaatimuksen äitiä kohtaan, vaatimuksen perusteena olivat kuitenkin nämä samat, elatusvelvollisuuden täyttämiseksi tosiasiallisesti tehdyt suoritukset, joihin isällä olisi ollut mahdollisuus vedota jo elatusvelvollisuuttaan koskeneessa oikeudenkäynnissä. Isällä olisi ollut mahdollisuus esittää myös KO:n päätöksen antamisen jälkeen 8.4.2019 maksamaansa 474,90 euron suoritusta koskeva vähentämisvaatimus elatusvelvollisuutta koskevaa asiaa HO:ssa käsiteltäessä. Siten HO:n lainvoimaisen päätöksen 2.3.2020 (KO:n päätös 22.2.2019) oikeusvoimavaikutus esti isän kanteen tutkimisen kaikilta asiassa tarkastelluilta osin toisin kuin KO oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
20.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ylimääräinen muutoksenhaku ja työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaika – KKO:2020:77
Korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat olleet eri mieltä työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevien säännösten tulkinnasta. Tähän erimielisyyteen yritettiin saada ratkaisu vaatimalla työtuomioistuimen tuomion purkamista ylimääräisen muutoksenhaun avulla sillä perusteella, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Vaikka työtuomioistuin tulkitsi kanne- ja vanhentumisaikoja toisin kuin korkein oikeus, tulkinta ei korkeimman oikeuden tuomion mukaan kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ratkaisu herättää kysymyksen siitä, mitä tuomio merkitsee erityisesti työtuomioistuimen ja toisaalta kanteen nostajien kannalta. - Uutiset
7.10.2020 9.14
KKO: Työtuomioistuimen lainvoimaisen tuomion purkamiselle ei ollut edellytyksiä
Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, oliko työtuomioistuimen välituomio ja siihen kannevaatimusten vanhentumattomuuden osalta perustunut työtuomioistuimen tuomio perustunut hakemuksessa esitetyillä perusteilla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen ja oliko välituomio tai tuomio tällä perusteella purettava. Tuomion purkamista koskevan hakemuksen mukaan työtuomioistuimen tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, koska tuomiossa oli tulkittu työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevia säännöksiä Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:10 poikkeavalla tavalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, ettei työmarkkinalaitos A ollut esittänyt perusteita, joiden nojalla työtuomioistuimen välituomio ja siihen vanhentumiskysymyksen osalta perustunut tuomio olisi voitu purkaa. - Uutiset
31.7.2020 9.00
Kuoli ennen tuomion julistamista - lainvoimainen tuomio poistettiin
Vastaajan kuolema oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu seikka, jonka johdosta KO:n olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää vastaajaa koskeva rangaistusvaatimus tutkittavaksi ottamatta. (Vailla lainvoimaa 31.7.2020) - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen
Kun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
3.4.2020 10.30
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa Maahanmuuttoviraston päätöstä kansainvälistä ja toissijaista suojelua koskevassa asiassa päätöksen lainvoimaisuuden vuoksiMaahanmuuttovirasto ei ollut KHO:n ratkaisussa lausuttu huomioon ottaen toiminut lainvastaisesti, kun se oli ratkaissut A:n kansainvälistä suojelua koskevan asian uudelleen myös turvapaikan osalta. Tähän nähden hallinto-oikeuden ei olisi tullut poistaa mainittua Maahanmuuttoviraston päätöstä eikä siihen liitettyä valitusosoitusta. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
4.3.2020 15.07
Apulaisoikeusasiamies: Tuomion lainvoimaisuustiedon antaminen
Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen silloisen Hyvinkään KO:n menettelyn virheellisyydestä olla merkitsemättä lainvoimaisuustietoa heti tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päätyttyä ratkaisu- ja päätöstietojärjestelmään Itä-Uudenmaan KO:n tietoon. Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi Itä-Uudenmaan KO:n tietoon asiassa esittämäänsä käsityksen KO:n menettelyn virheellisyyttä lainvoimaisuustiedusteluihin vastaamisessa. - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaa
Jättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 11.00
Hovioikeus poisti työsuhdetta koskevassa riita-asiassa annetun lainvoimaisen yksipuolisen tuomion
KO oli valtion ja sen puhevaltaa käyttäneen ELY-keskuksen vastaajaksi merkitessään laiminlyönyt selvittää, mille taholle työnantajan puhevallan käyttäminen yksipuoliseen tuomioon päättyneessä asiassa oli kuulunut. Vaikka lakiin ei sisälly suoranaisia säännöksiä siitä, kuinka palkkaturva-asia käsitellään KO:ssa tilanteessa, jossa työnantajana ollut osakeyhtiö on poistettu kaupparekisteristä ja jossa yhtiön konkurssi on sittemmin rauennut varojen puutteeseen, osakeyhtiölakiin (OYL) toisaalta sisältyy säännöksiä rekisteristä poistetun yhtiön edustamisesta sekä haasteen ja muun tiedoksiannon toimittamisesta yhtiölle silloin, jos rekisterissä poistetulla yhtiöllä ei ole edustajaa (ks. OYL 20 luvun 21 § ja OYL 24 luvun 5 §:n 2 momentti). Koska A oli palkkaturvapäätöksen 20.3.2018 muutoksenhakuohjauksen mukaisesti nostanut kanteen määräajassa, asia oli yksipuolisen tuomion poistamisen johdosta OK 31 luvun 6 §:n nojalla palautettava käsiteltäväksi uudelleen KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
27.1.2020 9.00
Käräjäoikeus tulkitsi tyytymättömyyden ilmoituksen myös valitukseksiKO oli tulkinnut sähköpostiviestin tyytymättömyyden ilmoituksen ohella valitukseksi ja lähettänyt sen ja muut asian asiakirjat HO:een valitus- ja vastavalitusaikojen päätyttyä. A oli ilmoittanut HO:lle, ettei hän pitänyt KO:n ratkaisun lopputulosta oikeana mutta ei halua valittaa siitä HO:een. HO ilmoitti tästä lopputuloksesta KO:lle tuomion 15.11.2019 merkitsemiseksi KO:ssa lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
14.10.2019 11.07
Väärälle henkilölle annettua yksipuolista tuomiota ei voitu perintäyhtiön vaatimuksesta poistaa tuomiovirheen perusteella - hovioikeudella ei ollut toimivaltaa tutkia perintäyhtiön hakemusta myöskään tuomion purkamista koskevana hakemuksena
Haastehakemuksessa ja yksipuolisessa tuomiossa mainitut saatavat olivat koskeneet toista henkilöä. KO:n ratkaisu oli tullut perintäyhtiöön nähden lainvoimaiseksi. HO tutki perintäyhtiön kirjelmän kanteluna ja tuomion purkamista koskevana hakemuksena. Kantelu hylättiin. Hakemus tuomion purkamisesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
6.9.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastamista viran puolesta
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen 1215/2012, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/281, luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, 53 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että ratkaisun antanut tuomioistuin, jolta on haettu kyseisen 53 artiklan mukaista todistusta lainvoimaiseksi tulleesta ratkaisusta, voisi selvittää viran puolesta, onko tämän asetuksen II luvun 4 jakson säännöksiä rikottu, jotta kuluttajalle voidaan ilmoittaa mahdollisesti todetusta rikkomisesta ja antaa hänelle mahdollisuus arvioida kaikista seikoista tietoisena mahdollisuutta vedota mainitun asetuksen 45 artiklassa säädettyyn oikeussuojakeinoon. - Uutiset
5.9.2019 13.37
Hovioikeuden tuomio työturvallisuusrikoksesta tuomitun yhteisösakon kohtuullistamisesta aikaisempien ja ainakin osaksi lainvoimaisten tuomioiden nojalla ja alentamisesta
HO totesi, että A Oy:n suorittamissa kattotöissä oli vaarallisia työtapoja vuosina 2015–2016, ja vuonna 2016 oli tapahtunut kolme putoamistapaturmaa. Syyttäjä oli KO:ssa vaatinut kustakin kohdasta 1–3 erikseen 20.000 euron yhteisösakkoa. Asiassa mainitut seikat, mainitut KKO:n ratkaisut ja KO:n tuomion perusteluissa A Oy:n suuresta koosta ja taloudellisesta kyvystä sekä piittaamattomuudesta mainitut seikat kokonaisharkinnassaan huomioiden HO katsoi, että A Oy:lle kohtien 1–3 työturvallisuusrikoksista määrättävän oikeudenmukaisen yhteisen yhteisösakon määränä oli pidettävä KO:n tuomitsemaa 50.000 euroa, vaikka arvioinnissa otettiin myös kohtuuden mukaan huomioon aiemmin tuomitut yhteisösakot. Aihetta yhteisösakon alentamiseen ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
10.4.2019 16.00
Hovioikeus hakijalegitimaatiosta - käräjätuomarin tekemää kantelua velkajärjestelyä koskevan päätöksen poistamiseksi ei voitu tutkia
HO katsoi, että kantelussa mainitun oikeudenkäyntivirheen korjaamiseen ei liittynyt sillä tavoin voimakasta julkista intressiä tai sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella asian ratkaisseella tuomarilla olisi voitu katsoa olleen hakijalegitimaatio eli oikeus tuomiovirhekantelun tekemiseen. Asiaa ei ollut arvioitava toisin kantelussa ja lausumassa esitettyjen seikkojen perusteella. Käräjätuomarin kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
29.1.2019 9.49
KHO:n ratkaisu sijaishuollon kustannusten korvaamista koskevan hakemuksen tutkimisesta
Turun HAO oli 5.9.2016 antamallaan päätöksellä Kosken kunnan hallintoriita-asiassa tekemästä hakemuksesta velvoittanut Loimaan kaupungin korvaamaan Kosken kunnalle 3.9.1999 syntyneen A:n sijaishuollon kustannukset 8.12.2014 alkaen. Päätös on lainvoimainen. Loimaan kaupunki oli Helsingin HAO:een 20.9.2016 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan Loimaan kaupungille A:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset. Helsingin HAO oli jättänyt Loimaan kaupungin hakemuksen tutkimatta. Loimaan kaupunki oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä. Kaupunki oli vaatinut, että KHO kumoaa HAO:n päätöksen ja tutkii Nurmijärven kunnan vastuun A:n sijaishuollosta aiheutuneista kustannuksista. KHO myönsi valitusluvan. KHO tutki Loimaan kaupungin valituksen ja hylkäsi sen. HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu.