Esteellisyys
218 hakuosumaa
- Uutiset
29.6.2020 11.30
KHO: Oopperaliput väliaikatarjoiluineen eivät etuutena vaikuttaneet moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteen
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa esteellisyyden syntymistä yleislausekkeen perusteella puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tuli olla suunnilleen saman asteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Siten asian käsittelyyn osallistuva henkilö voi jäävätä itsensä vain esteellisyyden kannalta olennaisten syiden perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että valtuutettujen osallistumisessa oopperaesitykseen väliaikatarjoiluineen oli kysymys tilaisuuden tarkoitukseen ja luonteeseen kiinteästi liittyvästä toiminnasta, jota oli pidettävä tavanomaisen ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden vastaanottamisena. Mainitun etuuden ei myöskään voitu katsoa vaikuttaneen moitittavalla tavalla kaupunginhallituksen päätöksenteon objektiivisuuteen yhdistyksen toiminta-avustuksen myöntämistä koskevassa asiassa. Näin ollen luottamus kaupunginhallituksen jäsenten puolueettomuuteen ei ollut vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. - Uutiset
26.6.2020 15.05
Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehty väite tuomarin esteellisyydestä jätettiin tutkimatta
Valittaja oli valituksensa oheen liitetyissä KO:n antaman tuomion jälkeen laadituissa ja oikeuteen toimitetuissa kirjelmissään katsonut, että KO:n ratkaisun antanut käräjätuomari oli ollut OK 13 luvun 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa lähestymiskieltoasiaa, koska sitä ei ollut käsitelty lain edellyttämällä tavalla kiireellisenä ja koska käräjätuomari oli vastaanottanut ainakin kuusi todistelua koskevaa sähköpostiviestiä ennen käsittelyä. Syyksi esteellisyysväitteen tekemiselle vasta tässä vaiheessa valittaja oli ilmoittanut sen, että hän oli saanut tietää mainituista lainkohdista ja OK 13 luvun 8 §:stä vasta tuolloin Finlexistä. HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä nyt kysymyksessä olevaa esteellisyysväitettä ennen pääasian ratkaisemista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 10.35
Vakuutusoikeus: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen
Vakuutusoikeus katsoi, että kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistunut sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen ei ollut esteellinen, vaikka hän oli Kansaneläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen samanaikaisesti, kun hän osallistui muutoksenhakijan työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. - Uutiset
10.6.2020 8.17
Kuntaliitto: Sanastot ja alustat asiantuntijatyön mahdollistajina – mistä puhutaan, kun puhutaan esteellisyydestä?
Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa. - Uutiset
9.6.2020 12.10
Hallinto-oikeus arvioi Nousiaisten kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuuttaYhteenvetona hallinto-oikeus totesi, että kunnanhallituksen päätökset eivät olleet valituksessa esitetyillä perusteilla syntyneet virheellisessä järjestyksessä, kunnanhallitus ei ollut ylittänyt asiassa toimivaltaansa eivätkä päätökset olleet muutenkaan lainvastaisia. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
9.6.2020 10.30
Hovioikeus poisti edunvalvojan sijaisen määräämisestä annetun päätöksen tuomiovirheen perusteellaKoska kantelijan lausumaa ei ollut asiaa ratkaistaessa huomioitu, asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe. Asian ratkaiseminen ilman kantelijan määräajassa KO:een toimittamaa vastustamista koskevaa lausumaa ja asian ratkaiseminen ennen lausumalle varatun määräajan päättymistä rinnastuvat tosiasiallisesti säännöksen 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jossa asia olisi ratkaistu ilman, että kantelijaa olisi kuultu. Kantelijan lausuma oli sisältänyt tiedon AA:n toimimisesta A:n avustajana lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, jossa kantelija ja A olivat olleet toistensa vastapuolia. Kantelijan lausumasta ilmi käyvä edellä kuvattu asiantila oli ollut sellainen seikka, jonka tiedossa olon puuttumisen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen ratkaisun lopputulokseen. Oikeudenkäynnissä oli edellä esitetyin perustein tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n § momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiian otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinen
Asiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
14.5.2020 16.00
Hovioikeus: Valittaja oli menettänyt oikeutensa vedota käräjäoikeuden puheenjohtajan esteellisyyteen
HO totesi, ettei valittaja ollut tehnyt väitettä puheenjohtajan esteellisyydestä viipymättä saatuaan tiedon seikasta, joka hänen näkemyksensä mukaan oli tehnyt puheenjohtajan esteelliseksi käsittelemään asiaa. Valittaja oli ilmoitettuaan harkitsevansa tarpeellisia toimenpiteitä puheenjohtajan menettelyn johdosta päätynyt esittämään vaatimuksen asian käsittelystä täysilukuisessa kokoonpanossa. Valittajalla oli ollut asiassa lainopillinen avustaja. Hän oli näin ollen OK 13 luvun 8 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota KO:n puheenjohtajan esteellisyyteen ja valitus oli jätettävä tältä osin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 14.5.2020) - Uutiset
6.5.2020 9.10
Hovioikeuden ratkaisu konkurssipesänhoitajan esteellisyydestä ja valinnasta
P Oyj:n esille tuomat seikat A:n toimimisesta R Oy:ssä ilman toimivaltaa eivät saaneet tukea muusta asiassa esitetystä todistelusta. P Oyj:n ulosottoselvityksen 17.7.2019 sekä Helsingin ulosottoviraston päätöksen 31.7.2019 perusteella A:lla oli ollut vähintäänkin perusteltu aihe uskoa, että P Oyj oli omistanut R Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan eikä hänen toimintansa R Oy:n konkurssiin hakemisen osalta osoittanut hänen olevan esteellinen P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ilmennyt sellaisia muitakaan seikkoja, joiden perusteella A:n olisi katsottava leimaantuneen jonkun P Oyj:n velkojan asiamieheksi tai olevan epäitsenäisessä asemassa suhteessa johonkin P Oyj:n velkojaan. A:ta ei ollut pidettävä esteellisenä P Oyj:n pesänhoitajan tehtävään. Hovioikeus katsoi myös, että asiaa kokonaisuutena arvioiden A:ta oli pidettävä sopivimpana henkilönä pesänhoitajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
16.3.2020 11.30
KHO: Vaikka suulliseen käsittelyyn osallistunut esteellinen HAO:n jäsen oli vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti, asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe
Suullisen käsittelyn toimittamiseen osallistunut hallinto-oikeuden jäsen oli jälkeenpäin todennut oman esteellisyytensä ja vetäytynyt asian käsittelemisestä enemmälti. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassa
A:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestä
Asianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksia
Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
21.2.2020 11.30
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomastiApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin. - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestä
Ottaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
17.1.2020 9.00
Hovioikeus ei ottanut käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä tutkittavakseenValittajan esteellisyysväite oli perustunut tuomarin ennakkoasenteeseen, joka on harkinnanvarainen seikka. Esteellisyysväite oli esitetty vasta HO:een saapuneessa valituksessa. Valittaja oli ennen asian ratkaisemista KO:ssa ollut tietoinen siitä, että sama käräjätuomari oli aikaisemmin ratkaissut samojen asianosaisten väliset riita- ja rikosasiat. Valittajalla oli KO:ssa ollut myös avustaja. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut, että hänellä olisi ollut OK 13 luvun 8 §:ssä tarkoitettu pätevä syy olla tekemättä väitettä esteellisyydestä aikaisemmin. KO:n tuomiossa ei ollut myöskään perusteluja, jotka olisivat osoittaneet tuomarin ennakkoasennetta asiassa. Koska valittaja ei ollut tehnyt väitettä tuomarin esteellisyydestä KO:ssa, HO ei ottanut esteellisyysväitettä tutkittavakseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
11.12.2019 10.56
Oikeuskansleri: Ministerin karenssista tulisi säätää lailla
Oikeuskansleri piti perusteltuna, että lailla säädettäisiin valtion intressit turvaavista menettelytavoista ministerin siirtyessä muihin tehtäviin. Ministerin karenssia koskevan lakiesityksen valmistelu oli vireillä vuonna 2018, mutta sitä ei enää ollut hallituksen syksyn 2019 ja kevään 2020 lainsäädäntösuunnitelmassa. Valtioneuvosto antoi tiistaina (11.12.) periaatepäätöksen ministerin toimenpiteistä hänen siirtyessä toisiin tehtäviin. - Uutiset
25.11.2019 10.30
Hovioikeus: Asiamiehen vaihtuminen ei itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle
HO katsoi, ettei asiamiehen vaihtuminen itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle, mikäli siitä johtuen valitus kuitenkin olisi voitu laatia alunperin valitukselle asetetussa määräajassa. Tässä asiassa kuitenkin ilmoitus avustajan vaihtumisesta oli tullut niin myöhään, ettei asianajaja ollut kyennyt riittävän ajoissa havaitsemaan esteellisyyttään. Uutta avustajaa ei ollut ehditty hankkia enää valitusajan viimeisenä iltapäivänä. HO katsoi edellä sanotusta johtuen, että asiassa oli ollut hyväksyttävä syy sille, ettei valitusta ollut pystytty laatimaan valitukselle asetetussa määräajassa. Näin ollen valituksen tekemiselle tuli myöntää lisäaika. Kun asiassa ei ollut pyydetty tiettyä lisäaikaa valituksen laatimista varten, HO katsoi, että uuden valitusajan oli oltava OK 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukainen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
6.11.2019 10.52
Hovioikeus katsoi Tullin entisen pääjohtajan syyllistyneen tahallisen virkavelvollisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen - KO:n tuomitsemaa lievää sakkorangaistusta (10 ps) ei kuitenkaan ollut syytä alentaa
Pääjohtaja oli jäävännyt itsensä asian käsittelystä, mutta ei ollut poistunut kokoustilasta. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.30
Oikeusasiamies otti kantaa AVI:n toimivaltaan valvoa asiantuntijalääkäreitä
Kantelija arvosteli Etelä-Suomen aluehallintoviraston 29.9.2017 antamaa päätöstä hallintokanteluun, joka koski asiantuntijalääkäreiden menettelyä. Erityisesti hän arvosteli sitä, että aluehallintovirasto katsoi, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä asiantuntijalääkäreiden esteellisyyteen liittyviä asioita. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen menettelyn virheellisyydestä Etelä-Suomen aluehallintoviraston tietoon vastaisen varalle.