-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
135 hakuosumaa
- Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksi
Tuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
27.11.2020 14.59
Hallinto-oikeus: Valvontaeläinlääkäri oli voinut olla palauttamatta koiraa sen omistajalle
A:n auto oli ollut kooltaan koirille liian pieni ja muutenkin soveltumaton niiden pääasialliseksi pitopaikaksi. Paikoitusaluekaan ei ollut ollut lainmukainen ulkotila koirien pitämiseksi kytkettyinä tai vapaina. Miisu-koira oli myös toistuvasti karannut. Näissä oloissa valvontaeläinlääkäri oli voinut katsoa, että Miisu-koiran palauttaminen A:lle vaarantaisi sen turvallisuuden ja välittömänä toimenpiteenä päättää olla palauttamatta koiraa A:lle ja hankkia sille hoitoa muualta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksesta
Hovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksen
A:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 13.45
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet kissan ampumisesta
Riidatonta oli ollut, että vastaaja oli pienoiskiväärillään ampunut asianomistajan kissaa seurauksella, että kissa oli myöhemmin kuollut. Vastaaja oli kiistänyt tahallisuuden sekä katsonut, että kyse oli ollut metsästystilanteesta ja sen takia metsästyslain säännökset soveltuisivat tekoon. KO oli hylännyt syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta samoin kuin asianomistajan korvausvaatimukset. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kyse siitä, soveltuivatko eläinsuojeluasetuksen 30 ja 32 §:ien säännökset kyseessä olevaan tilanteeseen sekä siitä, oliko vastaaja joka tapauksessa menettelyllään aiheuttanut tahallaan eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. KO:n tuomiota ei muutettu. Valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät
Eläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
22.4.2020 10.16
Tutkimus: Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoilla
Nautoja ja sikoja koskevien oikeuteen päätyneiden eläinsuojelurikostapausten taustasyinä olivat 2011–2016 useimmiten likaisuus sekä ruuan ja veden puutteet, todetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa. Tyypillisesti rikoksista annettiin lieviä tuomioita. Puolessa tapauksista tuomioita tehostettiin eläintenpitokielloilla. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksi
A oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeä
A:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 13.00
Ammoniakin ja veden sekoitusta naapurin koirien päälle suihkuttaneen miehen tekoa ei pidetty lievänä – sakot eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystä
Asian tapahtumainkulku ei ollut ollut merkittävästi riitainen. Vastaaja oli ruiskuttanut ammoniakin ja veden sekoitusta asianomistajan koiriin. KO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, että liuosta oli joutunut myös asianomistajan silmiin. Liuoksen joutuminen asianomistajan silmiin oli aiheutunut vastaajan toiminnasta. Vaikka ammoniakki oli ollut vanhaa, ei sen syövyttävyyttä ja muuta myrkyllisyyttä ollut voitu sulkea täysin pois ja siksi tekomuotoa ei ollut kummassakaan syytekohdassa pidettävä lievänä. Tätä oli tukenut myös se, että vastaaja oli tiennyt ammoniakin tehon entisenä maalarina ja hänellä oli ollut selkeä tarkoitus toiminnalleen, koirien hiljentäminen ammoniakin avulla. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi vaatimuksen vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja vaatimuksen eläintenpitokieltoon liittyvästä menettämisseuraamuksesta
Hovioikeus katsoi, että laiminlyönnit eivät toistuvuudestaan huolimatta olleet sellaisia, että ne osoittaisivat A:n olevan kykenemätön tai soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista. Vaatimus A:n määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.09
Hovioikeuden ratkaisu eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksesta
Vastaajan syyksi luettu menettely ja sen seuraukset hevosten osalta olivat olleet vakavat. Tekoaika oli ollut noin puoli vuotta. Vastaajan syyksi luettujen laiminlyöntien laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeudenmukaisena eläintenpitokiellon kestona oli pidettävä noin viittä vuotta. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Koska vastaaja oli määrätty kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun vastaajan pitämien tai omistamien eläinten tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
19.9.2019 10.10
Juoksuvaijeriin kiinnitetty kaukasiankoira karkasi pihaltaan ja puri koulusta kotiin palaamassa ollutta tyttöä - pariskunta tuomittiin metsästyslain rikkomisesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin
Vastaajat olivat töihin lähtiessään jättäneet koiran yksin pihalleen kiinnitettynä juoksuvaijeriin ja ketjuun ilman valvontaa. Koira oli karannut kiinnityksestä ja purrut sekä raapinut lasta aiheuttaen asiassa kuvatut vammat. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
22.7.2019 11.00
Sitoi eläinten raajat, minkä jälkeen viilsi niiden kurkut auki ilman eläinten tainnutusta - hovioikeus piti eläinsuojelurikosta erityisen raakana ja julmana ja myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä
Vastaaja oli teurastanut 8 vuohta, 2 lammasta ja 2 pientä sonnia syytteen teonkuvauksen tarkoitetulla tavalla, eli sitomalla ensin eläinten raajat ja sen jälkeen viiltämällä niiden kurkut auki ilman, että eläimiä oli tainnutettu lainkaan. HO piti rikoksen tekotapaa laissa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana ja erityisen julmana. HO totesi vielä, ettei vastaaja ollut voinut olla teon erityisen raakuuden ja erityisen julmuuden perustavista seikoista tietämätön. Vastaajan syyksi luettua eläinsuojelurikosta voitiin pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, kun huomioon otettiin hänen noudattamansa teurastustapa sekä lisäksi se, että teot olivat kohdistuneet 12 eläimeen ja että teot oli tehty vastaajan elinkeinotoiminnassa. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kohtien 1-2 ja 6 teoista oli yhteinen 7 kk vankeusrangaistus, joka voitin määrätä ehdolliseksi. Kohtuullinen eläintenpitokiellon pituus oli tässä tapauksessa noin 5 vuotta. Kielto koskee tuotantoeläimiä: nauta, sika, lammas, vuohi, siipikarja, turkiseläin. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
5.6.2019 13.13
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän tuotantoeläimiä koskevan eläintenpitokiellon ja siihen liittyvän menettämisseuraamuksen
Tuomiossa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi katsomaan, että vastaajaa ei ollut tekoaikana todetuista vakavista laiminlyönneistä huolimatta pidettävä eläintenpitokiellon tarkoittamalla tavalla kykenemättömänä huolehtimaan jatkossa eläinten, mukaan lukien syytteessä tarkoitettujen nautaeläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voitiin siten tässä asiassa jättää määräämättä. Näin ollen käräjäoikeuden antama määräys tuotantoeläimiä koskevasta eläintenpitokiellosta ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 9.22
Tuomioistuimilla ei ole yhteneväistä linjaa törkeissä eläinsuojelurikoksissa – tuomiot lieviä
Tuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Artikkeli on luettavissa Edilexissä. - Uutiset
2.5.2019 16.00
13 kanin hoidon laiminlyönyt nainen tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 4 vuoden eläintenpitokieltoon
KO oli katsonut naisen tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneen eläinten hoidon syytteen teonkuvauksen mukaisesti. Menettely täytti eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. HO ei mainitsemillaan perusteilla muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
28.3.2019 11.00
14-vuotiaan koiran hoidon laiminlyönnistä sakot ja eläintenpitokielto
Laiminlyönnit olivat liittyneet vanhan ja sairaan koiran pitämiseen. Menettely oli ollut moitittavinta turkin, korvien ja hampaiden huolenpidon laiminlyöntien osalta. Tekoaika oli päättynyt koiran eutanasiaan A:n omasta päätöksestä. - Uutiset
23.1.2019 11.00
Hovioikeus: Tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksen
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tuomion epätäydellisyydellä ei tarkoiteta tilannetta, jossa tuomioistuin on jättänyt virheellisesti ratkaisematta jonkin vaatimuksen. HO katsoi, ettei asiassa ollut kyse OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta sekavasta tai epätäydellisestä tuomiosta, koska kantelussa tarkoitettua vaatimusta vahingonkorvauksesta ei ollut edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla lain- ja oikeusvoimaisesti ratkaistu. Edellä mainituilla perusteilla kantelua ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta
Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019)