-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen hallussapito
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Uutiset
17.4.2026 12.18
Lakiluonnos eläintenpitokiellosta lausunnoilla 19.5.2026 asti
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja 19. toukokuuta mennessä eläintenpitokieltoa koskevan sääntelyn muuttamisesta. Tarkoitus on lisätä eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikosten yhteydessä sekä pidentää eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa ja säätää kiellon rikkominen vankeusuhalla rangaistavaksi. - Uutiset
24.3.2026 14.10
Prejudikaattipalsta (KKO): Eläintenpitokielto ja ammatinharjoittaminen (KKO 2026:20)
Korkein oikeus käsitteli ratkaisussaan sitä, oliko eläintenpitokiellolle ollut peruste, kun kielto käytännössä esti vastaajien ammatinharjoittamisen. - Uutiset
13.3.2026 9.16
KKO: Viiden vuoden pituinen eläintenpitokielto oli määrättävä siitä huolimatta, että eläintenpidolla oli ollut keskeinen merkitys tuomittujen henkilöiden toimeentulon kannalta
A ja B olivat syyllistyneet elinkeinoaan harjoittaessaan eläinsuojelurikokseen jättämällä omistamiaan useita kymmeniä nautoja noin 1,5 vuoden ajan vaille tarpeellista hoitoa ja ravintoa sekä laiminlyömällä muitakin eläintenhoitoon liittyviä velvollisuuksiaan aiheuttaen naudoille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että tuotantoeläimiä koskevalle eläintenpitokiellolle oli laissa säädetyt edellytykset ja eläintenpitokielto oli määrättävä siitä huolimatta, että eläintenpidolla oli ollut keskeinen merkitys tuomittujen henkilöiden toimeentulon kannalta. Hovioikeuden vastaajille määräämää viiden vuoden pituista eläintenpitokieltoa ei ollut aihetta lyhentää. - Uutiset
24.2.2026 13.59
Hovioikeus lievensi eläinsuojelurikoksen rangaistusta ajan kulumisen vuoksi ja hylkäsi syyttäjän vaatimukset eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksesta
Rangaistusta alentavana seikkana on rikoslain 6 luvun 7 §:n 3 kohdan nojalla otettava huomioon, että rikoksesta on kulunut huomattavan pitkä aika. B:n syyksi luetun rikoksen tekoaika oli 20.9.2017–12.4.2018. Syyte asiassa oli nostettu 30.11.2020 ja B oli saanut haasteen tiedoksi 26.3.2021. Käräjäoikeuden tuomio oli annettu 12.9.2023. Rikoksen tekoajan päättymisestä hovioikeuden tuomion antamiseen kulunut aika oli siten noin 8 vuotta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asian käsittelyn kokonaiskesto oli ollut teon laatuun nähden huomattavan pitkä, ja että vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus johtaisi B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällä perusteella hovioikeus katsoi, että rangaistusta oli lievennettävä, ja että oikeudenmukainen rangaistus B:n syyksi luetusta rikoksesta oli 45 päivän vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 24.2.2026) - Uutiset
24.2.2026 11.20
Prejudikaattipalsta (KKO): Pysyvän eläintenpitokiellon määrääminen (KKO 2026:16)
Korkein oikeus arvioi, tuliko koiriaan kaltoin kohdelleelle vastaajalle määrätä pysyvä eläintenpitokielto. - Uutiset
19.2.2026 12.59
KKO: Törkeä eläinsuojelurikos ja eläintenpitokielto
A oli tuomittu kahdesta törkeästä eläinsuojelurikoksesta hänen laiminlyötyään huolehtia siitä, että hänen kaksi koiraansa saivat riittävästi hoitoa, ruokaa ja juotavaa, sillä seurauksella, että toinen koira oli nälkiintymisen seurauksena kuollut ja toinen oli myöhemmin löydetty A:n asunnosta sairaalloisen alipainoisena, nälkäisenä ja janoisena.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, ettei A:ta ollut pidettävä pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. Pysyvän eläintenpitokiellon edellytykset eivät siten täyttyneet, eikä hovioikeuden A:lle määräämää 15 vuoden pituista eläintenpitokieltoa ollut aihetta muuttaa. - Uutiset
12.2.2026 16.00
Hovioikeus: Eläintenpitokielto
Punnittuaan asiassa tuomiossa lausuttuja ja käräjäoikeuden tuomiosta muutoin ilmenneitä seikkoja hovioikeus päätyi siihen, että eläintenpitokielto voitiin määrätä määräajaksi, mutta sen tuli olla kestoltaan huomattavan pitkä. Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa kaikkia eläimiä koskevan eläintenpitokiellon pituudeksi tuli määrätä 15 vuotta. (Vailla lainvoimaa 12.2.2026) - Uutiset
28.11.2025 13.20
Hovioikeus: Kuuden viikon ikäisiä koiranpentuja Virosta Suomeen tuoneet syyllistyivät lievään eläinsuojelurikokseen - eläintenpitokieltoa ei tullut määrätä
Syyttäjä oli valituksessaan katsonut, että vastaajat tulisi tuomita lievän eläinsuojelurikoksen asemesta eläinsuojelurikoksesta. Vaatimuksensa perusteluina syyttäjä oli muun muassa lausunut, että kuuden viikon ikäiset pennut eivät olleet lähtökohtaisesti olleet kuljetuskuntoisia ilman emoaan. (Vailla lainvoimaa 28.11.2025) - Uutiset
18.11.2025 15.57
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus määräsi eläinsuojelurikokseen syyllistyneille määräaikaisen eläintenpitokiellon ja tuomitsi menettämisseuraamuksen
Hovioikeudessa oli kysymys eläintenpitokiellon määräämisestä. Mikäli eläintenpitokielto määrättiin, kysymys oli myös kiellon laajuudesta ja pituudesta. Käräjäoikeuden ratkaisu oli jäänyt syyksilukemisen osalta lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 18.11.2025) - Uutiset
10.11.2025 15.56
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksesta
Hovioikeuden ratkaistavaksi jäi, oliko 29.10.2021 ja 24.5.2022 tehdyissä tarkastuksissa havaittu syytteessä väitettyjä eläinsuojelulainsäädännön vastaisia puutteita tai laiminlyöntejä, oliko niistä aiheutunut eläimille tarpeetonta kipua tai kärsimystä, ja oliko vastaaja menetellyt tahallaan tai törkeän huolimattomasti. Eläinsuojelurikoksen syyksilukemisen edellytyksenä on, että vastaus kaikkiin kysymyksiin on myöntävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2025) - Uutiset
6.11.2025 15.00
Hovioikeus arvioi syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisen edellytyksiä luvattoman eläinlääkäritoiminnan harjoittamista ja eläinsuojelurikkomusta koskevan syytteen osalta toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei erittäin tärkeä yleinen etu vaatinut syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista. Näin ollen syyttäjän hakemus syytteiden vanhentumisajan jatkamisesta oli hylättävä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 6.11.2025) - Uutiset
8.10.2025 11.44
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomitseman törkeän eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi – kysymys myös eläintenkieltenpitokiellon pituudesta ja avustajan palkkiosta
Asiassa oli ratkaistavana vastaajan valituksen osalta, oliko vastaaja menetellyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla ja oliko vastaajan menettelystä aiheutunut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kysymys oli lisäksi siitä, minkä rikoksen tunnusmerkistön vastaajan syyksi luettava menettely täytti. Lisäksi kysymys oli rangaistusseuraamuksesta ja eläintenpitokiellosta. (Vailla lainvoimaa 8.10.2025) - Uutiset
19.9.2025 14.52
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksesta
Asiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko N jättänyt eläimet tarpeellista hoitoa vaille tai toiminut muutoin vastoin eläinsuojelulain tai eläinsuojeluasetuksen säännöksiä, kun eläimille ei annettu kivunlievitystä eikä niitä viety eläinlääkäriin. Edelleen hovioikeuden tuli arvioida, oliko N:n menettelystä aiheutunut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Lisäksi eläinsuojelurikoksen syyksilukeminen edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2025) - Uutiset
8.8.2025 8.00
Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto : Lausuntotiivistelmä
Arviomuistio eläinsuojelurikosten rangaistuksista ja eläintenpitokiellosta oli lausuntokierroksella 26.5 – 13.7.2025. Oikeusministeriö sai arviomuistiosta yhteensä 29 lausuntoa. - Uutiset
29.7.2025 10.10
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikokseen syyllistyneen miehen hänelle tuomitusta eläintenpitokiellosta
Hovioikeus lievensi eläinsuojelurikoksesta tuomittua sakkorangaistusta, vapautti vastaajan hänelle tuomitusta eläintenpitokiellosta ja hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen rikoshyödyn menettämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 29.7.2025) - Uutiset
13.5.2025 11.11
Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus määräsi eläinsuojelurikoksesta tuomitun hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon ja tuomitsi myös menettämisseuraamuksen
Ottaen huomioon, että yhtään hevosta ei ollut kuollut eikä niitä ollut eläinsuojelullisista syistä jouduttu lopettamaan, hovioikeus katsoi olevan riittävää, että B:lle määrättävä eläintenpitokielto määrättiin koskemaan hevosia. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 3 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita eläintenpitokieltoon määrättävä päätöstä annettaessa pitää tai jotka hän omistaa, on tuomittava valtiolle menetetyksi. Hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi varata B:lle tilaisuuden itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet määräajassa viimeistään 31.8.2025. Mikäli B näin menettelee, menettämisseuraamus raukeaa. (Vailla lainvoimaa 13.5.2025) - Uutiset
28.4.2025 15.11
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus?
A:n tuomiossa todettu menettely täytti eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Koska B:n ei tuomiossa katsottu menetelleen törkeän huolimattomasti, hänen menettelynsä ei täyttänyt eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistöä. Sen sijaan hänen menettelynsä täytti tekoaikana voimassa olleen eläinsuojelulain 54 §:n 1 momentissa (9.8.2013/584) tarkoitetun eläinsuojelurikkomuksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän hovioikeudessa esittämää tuotantoeläimiin rajoittuvaa eläintenpitokieltoa voitiin pitää A:n osalta riittävänä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2025) - Uutiset
17.4.2025 16.00
Prejudikaattipalstalla OTT Heikki Kemppinen: Rangaistuksen mittaaminen törkeästä eläinsuojelurikoksesta lampaiden laittoman teurastustavan perusteella (KKO 2025:47)
Ratkaisun merkitys rangaistuksen mittaamisohjeena on todennäköisesti vähäinen tapauksen poikkeuksellisen moitittavuuden takia. Toisaalta se kuvaa osaltaan sitä, että korkeimman oikeuden rangaistuksen mittaamista koskevilla ratkaisuilla voi olla myös yhteiskunnallisia funktioita. - Uutiset
14.4.2025 9.16
KKO: Rangaistuksen mittaaminen eläinsuojelurikoksissa
A oli lähes 18 vuoden aikana lopettanut yli 2 000 lammasta ja muuta eläintä viiltämällä niiden kaulat auki ilman, että eläimet oli ensin tainnutettu laissa edellytetyin tavoin. A:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikoksen ja törkeän eläinsuojelurikoksen käsittävä rikos.
Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. - Uutiset
7.4.2025 11.32
Hovioikeus: Prekluusiosäännökset, lainvalinta, eläinsuojelurikos, rangaistustuksen mittaaminen, eläintenpitokielto ja menettämisseuraamus
Hovioikeus katsoi muun muassa, että A-K:n ja K:n antama hoito ei ollut asianmukaista ja riittävää ja näin ollen he olivat laiminlyöneet hankkia hevoselle asianmukaista hoitoa ja laiminlyöneet sijoittaa sairaan eläimen erilleen muista eläimistä asianmukaiseen tilaan ja menettelyllään aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä ja kipua. (Vailla lainvoimaa 7.4.2025)