Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusyhtiölakia, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia, vakuutusyhdistyslakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, vakuutuskassalakia, eläkesäätiölakia, liikennevakuutuslakia sekä potilasvahinkolakia. Ehdotetut muutokset aiheutuvat Suomen osallistumisesta Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siten, että talous- ja rahaliiton yhtenäisvaluutta euro korvaa Suomen kansallisen rahayksikön 1 päivästä tammikuuta 1999.

Esitys sisältää säännökset muutettaviksi ehdotettuihin lakeihin sisältyvien markkamäärien muuttamisesta euromääräisiksi. Lisäksi esitys sisältää säännöksiä, jotka mahdollistavat euron käyttöönoton muutettaviksi ehdotetuissa laeissa tarkoitetuissa vakuutuslaitoksissa euron käyttöönoton siirtymäkaudella, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001. Vakuutusyhtiölain osalta ehdotetut muutokset ovat tältä osin yhdenmukaiset osakeyhtiölain muuttamiseksi tehtyjen vastaavien ehdotusten kanssa.

Euro otettaisiin siirtymäkaudella käyttöön muuttamalla vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyk- sen peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevat määräykset euromääräisiksi. Euron käyttöönotosta päättäisi yhtiökokous. Jollei päätökseen liity nimellisarvon muuttamista tai siitä luopumista, päätös voitaisiin tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Esitys sisältää myös säännökset, joilla osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon pyöristämispäätöksen tekemiseen tietyissä tilanteissa vaadittavaa määräenemmistöä alennettaisiin.

Vakuutusyhtiölakia ja vakuutusyhdistyslakia ehdotetaan muutettaviksi myös siten, että vakuutusyhtiö tai vakuutusyhdistys voisi kokonaan luopua osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvosta.

Vakuutusyhtiö tai vakuutusyhdistys voisi tehdä päätöksen euron käyttöönotosta jo ennen lain voimaantuloa ja ilmoittaa muutoksen rekisteröitäväksi siten, että se tulee voimaan lain tullessa voimaan.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa 1 päivänä tammikuuta 1999.

---

Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU, engl. Economic and Monetary Union) kolmas vaihe alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999. Tuolloin yhtenäisvaluutta euro korvaa kansalliset rahayksiköt niissä jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen heti sen alusta lukien. Valtioneuvosto antoi 24.2.1998 tiedonannon eduskunnalle Suomen osallistumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen sisältyvään yhteisen rahan alueeseen (euroalue). Eduskunta on 17.4.1998 äänestänyt suuren valiokunnan mietinnön pohjalta valtioneuvoston tiedonannosta ja päättänyt, että Suomi osallistuu euroalueeseen. Valtion tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto päätti 2.5.1998 määräenemmistöllä talous- ja valtiovarainministereiden kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston suosituksista ja ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin lähentymisraportit sekä Euroopan parlamentin lausunnon siitä, mitkä jäsenvaltiot ottavat yhteisen valuutan käyttöön vuoden 1999 alusta ja mitkä jäsenvaltiot jäävät valtioiksi, joita koskee poikkeus. Tämän päätöksen mukaan Suomi kuuluu euroalueeseen.

Euron käyttöönoton oikeudelliset puitteet määritellään kahdessa neuvoston asetuksessa. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artiklan nojalla annetussa asetuksessa tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä (EY) N:o 1103/1997 säädetään Ecun korvaamisesta eurolla, oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuudesta, rahayksikköjen muunnon laskentaperiaatteista ja muunnossa noudatettavista pyöristämisperiaatteista. Oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, ettei euron käyttöönotto muuta säädösten, sopimusten tai muiden asiakirjojen ehtoja, jollei tästä ole erikseen sovittu. Asetus tuli voimaan 20.6.1997.

Euroopan unionin neuvosto on 7 päivänä heinäkuuta 1997 antanut päätöslauselman euron käyttöön ottamisen oikeudellisista puitteista (97/C 236/04). Päätöslauselmassa todetaan, että neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella annettavasta asetuksesta euron käyttöön ottamisesta (euroasetus). Tämä asetus on julkaistu mainitun päätöslauselman liitteenä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Asetus (EY) N:o 974/1998 annettiin välittömästi sen jälkeen, kun euron käyttöön ottavista jäsenvaltioista oli päätetty, ja se tulee voimaan vuoden 1999 alusta.

Euroasetuksessa säädetään siirtymäkauden menettelyistä sekä euron lopullisesta käyttöönotosta. Asetuksen mukaan euron käyttöönottoon liittyy 1 päivänä tammikuuta 1999 alkava ja 31 päivänä joulukuuta 2001 päättyvä kolmen vuoden siirtymäkausi. Euro on talous- ja rahaliittoon osallistuvissa valtioissa laillinen maksuväline heti siirtymäkauden alettua, ja kansalliset valuutat ovat euron laskentayksikköjä. Neuvoston asetuksissa määrätään oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen vastaavuus euroyksikköjen ja kansallisten rahayksikköjen kesken. Siirtymäkauden aikana euroa käytetään kuitenkin vain tilirahana. Euroa voidaan käyttää euromääräisenä määriteltyjen suoritusten maksamisessa.

Yhteisöillä ei ole siirtymäkaudella velvollisuutta ottaa euroa käyttöön. Varsinkin suurimpien osakeyhtiöiden, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden on kuitenkin oletettu olevan halukkaita siirtymään euron käyttämiseen heti siirtymäkauden alettua. Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys (HE 79/1998 vp), jonka mukaan osakepääoman muuttamista euromääräiseksi helpotettaisiin erityislainsäädännöllä. Samalla tehtäisiin mahdolliseksi osakkeen nimellisarvosta luopuminen. Tämä helpottaisi erityisesti niiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden siirtymistä euron käyttöön, joiden osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Vapaaehtoisuus euron käyttöönotossa ulottuu myös viranomaisiin, jotka voivat siirtymäaikana vaatia Suomen markan käyttämistä esimerkiksi viranomaiselle toimitettavassa tilinpäätöksessä.

Siirtymäkaudella jäsenvaltion rahan korvaaminen eurolla ei ilman eri toimenpiteitä muuta korvaamispäivänä olemassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa käytettyä rahayksikköä. Oikeudellisilla asiakirjoilla tarkoitetaan myös säädöksiä. Jos säännöksessä edellytetään tietty toimi tehtäväksi Suomen markoissa, euroa ei voida tältä osin siirtymäkaudella käyttää. Jäsenvaltiot voivat sallia euron täysimääräisen käytön siirtymäaikana.

Euroasetuksen mukaan siirtymäkauden päättyessä voimassa olevissa säädöksissä, sopimuksissa sekä asiakirjoissa, joilla on oikeusvaikutus, esiintyviä viittauksia pidetään viittauksina euroon niiden muuntokurssien mukaisesti, jotka euroa käyttöönotettaessa on vahvistettu. Siten Suomen lainsäädännössä esiintyvät markkaa koskevat viittaukset merkitsevät ilman eri toimenpiteitä vaihtokurssin mukaan laskettavaa euromäärää. Tämän on tulkittu (HE 79/1998 vp) kattavan myös esimerkiksi yhtiöjärjestykset ja -sopimukset sekä osakeyhtiöiden mahdolliset osakekirjat.

Yleistä

Vakuutusyhtiölain (1062/1979) mukaan suomalainen vakuutusyhtiö voi olla yhtiömuodoltaan joko vakuutusosakeyhtiö tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja, sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään, takuupääoman osuuden (takuuosuuden) omistajat. Vakuutusosakeyhtiön osakkaita ovat osakkeenomistajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusosakeyhtiön yhtiöoikeudellisista eroista huolimatta kumpaankin yhtiömuotoon sovelletaan osakeyhtiölakia (734/1978) ja osakeyhtiölain voimaanpanosta annettua lakia (735/1978) siten kuin vakuutusyhtiölaissa tarkemmin säädetään. Keskinäiseen vakuutusyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä vain niiltä osin kuin säännökset ylipäänsä ovat sovellettavissa keskinäiseen vakuutusyhtiöön sen osakeyhtiöstä poikkeavan yhtiömuodon johdosta. Tämän vuoksi osakeyhtiölakiin tehtävät muutokset vaikuttavat myös vakuutusyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön, mikä pätee myös euron käyttöönottoa koskeviin muutoksiin.

Päätös euron käyttöönotosta

Euron käyttöönotto perustuu euroasetuksen mukaan siirtymäkaudella vapaaehtoisuuteen. Euron käyttöönottoa koskevista asetuksista ei käy ilmi, miten vapaaehtoisuuden katsotaan toteutuvan osakeyhtiön tai muun yhteisön päättäessä siirtyä käyttämään euroa. Yhteisöjen keskeiset päätökset tehdään osakkaiden tai jäsenten toimesta yhteisön kokouksessa, esimerkiksi osakeyhtiön yhtiökokouksessa. Voimassa olevaa oikeutta on tulkittu (HE 79/1998 vp) siten, että osakkaat ja jäsenet voivat sopia euron käyttöönotosta yhtiökokouksen tai yhteisön kokouksen enemmistöpäätöksellä. Tämä tulkinta vastaa myös Euroopan yhteisöjen komission kantaa.

Komissio on myös katsonut, ettei yhteisö voi tilinpäätöksessään käyttää siirtymäkaudella euroa, jos yhteisön kotipaikan laki edellyttää tilinpäätöksen tekemistä muussa rahayksikössä. Euron käyttöönottoa koskevissa asetuksissa ei säädetä siitä, miten ja minkä yhteisön toimielimen toimesta päätös euromääräisen tilinpäätöksen käyttämisestä tehdään. Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat päätökset kuuluvat yleensä hallituksen toimialaan. Koska tilinpäätös kuitenkin lopullisesti vahvistetaan yhtiökokouksessa tai yhteisön kokouksessa, voidaan tulkita, että osakkaat tai jäsenet ovat vahvistamisen yhteydessä sopimukseen rinnastettavalla tavalla hyväksyneet euron käyttöönoton myös tilinpäätöksen osalta.

Osakkeen nimellisarvo

Euron käyttöönotto tapahtuu siirtymäkauden alkaessa määriteltävän vaihtokurssin mukaan. Vaihtokurssi määritellään tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annetun asetuksen 4 artiklan mukaan kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella. Asetuksessa ei ole täsmällisiä säännöksiä siitä, miten kansallisessa rahayksikössä määritellyn osakepääoman tai nimellisarvon muuntaminen euroiksi toteutetaan.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön osakkeen nimellisarvolla on merkitystä lähinnä yhtiötä perustettaessa, tilanteissa, joissa osakepääomaa korotettaessa on noudatettava alikurssikieltoa, sekä useiden osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä olevien määräysten suhteen, joiden nojalla osakkeen tuottama oikeus määräytyy suhteessa osakkeen nimellisarvoon. Osakepääoman ja osakkeen nimellisarvon määrittäminen ei oikeudellisesti tarkasteltuna ole ongelmallista, mutta nimellisarvon pyöristäminen saattaa aiheuttaa ongelmia yhtiössä, jonka osakkeiden oikeuksia on kytketty nimellisarvoon. Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä osakeyhtiölain muuttamisesta (HE 79/1998 vp) ehdotetaan tehtäväksi mahdolliseksi osakkeen nimellisarvosta luopuminen. Tämä helpottaisi erityisesti niiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden siirtymistä euron käyttöön, joiden osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Vastaavan muutoksen tekemistä harkitaan parhaillaan ainakin Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Nimellisarvottomien osakkeiden liikkeeseenlasku on jo nykyisellään mahdollista Belgiassa ja Luxemburgissa. Myös Euroopan yhteisöjen komissio on kehottanut jäsenmaita tutkimaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen nimellisarvottomia osakkeita, jotka on nähty ratkaisuksi nimenomaan euron käyttöönottamisen aiheuttamiin pyöristysongelmiin.

Esityksen tavoitteena on osakeyhtiölakiin tehtäväksi ehdotettujen (HE 79/1998 vp), euron käyttöönottoon liittyvien muutosten huomioonottaminen vakuutusyhtiö- ja vakuutusyhdistyslainsäädännössä. Lisäksi esityksen tavoitteena on euron käyttöönoton edellyttämien teknisluonteisten muutosten johdonmukainen toteuttaminen vakuutuslaitoslainsäädännössä. Osakeyhtiölain asemasta vakuutusyhtiöihin osittain sovellettavana säädöksenä seuraa, että osakeyhtiölakiin tehtäväksi ehdotettujen muutosten huomioonottaminen vakuutusyhtiölaissa edellyttää vakuutusyhtiölain muuttamista siltä osin kuin osakeyhtiölain muutetut säännökset eivät ole vakuutusyhtiöihin suoraan sovellettavissa. Esitys sisältää tältä osin ehdotukset säännöksiksi mahdollisuudesta luopua vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvosta ja tällöin yhtiökokouksessa noudatettavasta päätöksentekomenettelystä sekä ehdotukset euron käyttöönottoa vakuutusyhtiöissä koskeviksi erityisiksi siirtymäsäännöksiksi. Euron käyttöönotosta johtuvina teknisluonteisina muutoksina ehdotetaan Suomen markan määräisinä ilmaistujen säännösten muuttamista euromääräisinä ilmaistuiksi.

Vakuutusyhtiölaki

Nimellisarvottomat osakkeet tai takuuosuudet. Yhdenmukaisesti osakeyhtiölakiin ehdotettujen muutosten (HE 79/1998 vp) kanssa vakuutusosakeyhtiön osakkeiden ja keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääoman osuuksien nimellisarvoa koskevia vakuutusyhtiölain säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että nimellisarvosta luopuminen tulisi mahdolliseksi. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös nimellisarvottoman osakkeen tai takuuosuuden kirjanpidollisen vasta-arvon määrittämisestä sekä täydentävät säännökset vakuutusyhtiön perustamiskirjassa, yhtiöjärjestyksessä ja rekisteri-ilmoituksessa mainittavista tiedoista silloin, kun vakuutusyhtiön osakkeilla tai takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa. Kirjanpidollinen vasta-arvo laskettaisiin jakamalla yhtiön osake- tai takuupääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä.

Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset nimellisarvottomia osakkeita tai takuuosuuksia käyttävän vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien lisäämisestä tai vähentämisestä siten, ettei yhtiön osake- tai takuupääoma muutu.

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös menettelystä, jossa vakuutusyhtiön yhtiökokous tekee päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että yhtiö luopuu osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta. Yhtiökokous tekisi päätöksen kahden kolmasosan määräenemmistöllä keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiökokouksessa annetuista äänistä tai vakuutusosakeyhtiön yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Ehdotetut säännökset olisivat tältäkin osin yhdenmukaiset osakeyhtiölakiin ehdotettujen muutosten kanssa, joita ei voida suoraan soveltaa vakuutusyhtiöihin.

Markkamäärien muuttaminen euromääriksi. Lakiin sisältyvät markkamäärät ehdotetaan muutettavaksi euromääräisiksi. Muutos koskisi vakuutusyhtiöltä lain mukaan edellytettävän peruspääoman sekä vakuutusyhtiön toimintapääoman ja takuumäärän vähimmäismäärän määrittelyn osalta lakiin sisältyviä lukuja. Peruspääomavaatimukset määriteltäisiin euromääräisiksi keskenään entisen kaltaisessa suhteessa tasalukuina siten, ettei niissä tapahtuisi määrällisesti merkityksellisiä muutoksia. Euromääräisiä peruspääoman vähimmäismäärää koskevia vaatimuksia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen. Toimintapääoman ja takuumäärän vähimmäismäärän osalta otettaisiin suoraan euromääräisinä käyttöön Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiveihin 73/239/ETY, 79/267/ETY ja 92/49/ETY sisältyvät Euroopan yhteisöjen laskentayksikössä (ecu) määritellyt vähimmäismäärävaatimukset, joiden mukaan nykyiset vakuutusyhtiölain säännökset on laadittu.

Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi lakiin sisältyvä säännöskohta mahdollisuudesta asetuksella muuttaa vakuutusyhtiön toimintapääomaa ja takuumäärän vähimmäismäärää koskevia vaatimuksia valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi. EMU:n kolmannen vaiheen alkamisen myötä euron käyttöönottavien valtioiden kansallisten rahayksiköiden välillä ei enää ole valuuttariskejä, minkä johdosta säännöskohta muuttuu tarpeettomaksi.

Siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännöksissä ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta perustaa vakuutusyhtiö tai jatkaa yhtiön toimintaa euron käyttöönoton siirtymäkaudella siten, että yhtiön peruspääoma ja sen osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvo olisivat Suomen markan määräisiä. Siirtymäsäännöksissä säädettäisiin myös euron käyttöönottoa koskevan päätöksen tekemisestä yhtiökokouksessa. Päätös tarkoittaisi käytännössä vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen peruspääomaa ja osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvoa koskevien säännösten muuttamista euromääräisiksi. Yhtiön hallitus voisi päättää yhtiön tilinpäätöksen rahayksikön muuttamisesta euroiksi. Yhtiökokous ratkaisisi euron käyttöönoton hyväksyessään lopullisesti tilinpäätöksen. Samassa yhteydessä siirtymäsäännöksissä säädettäisiin, miten vakuutusyhtiön peruspääoma ja osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvo katsotaan muutetuksi euromääräiseksi, jollei yhtiökokous nimenomaisesti muuta päätä. Säännös koskisi myös siirtymäkauden päättyessä tapahtuvaa peruspääoman ja osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvon muuntumista euromääräisiksi. Näissä tilanteissa peruspääoma katsottaisiin muunnetuksi euromääräiseksi vahvistetun vaihtokurssin mukaisesti ja lähimpään senttiin pyöristettynä. Osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo laskettaisiin jakamalla euromääräinen peruspääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä. Nimellisarvo tulisi määritellyksi useiden desimaalien tarkkuudella, mutta se saataisiin esittää lähimpään senttiin pyöristettynä.

Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä

Ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettuun lakiin (398/1995) ehdotetaan tehtäväksi ulkomaisen vakuutusyhtiön edustuston peruspääomavaatimusten osalta vakuutusyhtiölain peruspääomavaatimuksiin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset. Lisäksi ehdotetaan teknisenä muutoksena, että lakiin sisältyvä valtuutus muuttaa asetuksella peruspääomavaatimuksia yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti muutetaan markkamääristä euromääriin kohdistuvaksi.

Vakuutusyhdistyslaki

Nimellisarvottomat takuuosuudet. Vakuutusyhdistyslakiin (1250/1987) ehdotetaan tehtäväksi vakuutusyhtiölakiin ehdotettujen, euron käyttöönottoon liittyvien säännösten kaltaiset muutokset. Takuuosuuden nimellisarvoa koskevia vakuutusyhdistyslain säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että nimellisarvosta luopuminen tulisi mahdolliseksi. Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset nimellisarvottomia takuuosuuksia käyttävän vakuutusyhdistyksen takuuosuuksien lisäämisestä tai vähentämisestä siten, ettei takuupääoma muutu. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös menettelystä, jossa vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous tekee päätöksen yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että vakuutusyhdistys luopuu takuuosuuden nimellisarvosta. Osakeyhtiölakiin ehdotettuihin muutoksiin (HE 79/1998 vp) perustuen vakuutusyhdistyksen antamaan takuuosuuskirjaan ei vastaisuudessa tarvitsisi merkitä takuuosuuden nimellisarvoa tai sen alentamista.

Markkamäärien muuttaminen euromääriksi. Lakiin sisältyvät markkamäärät ehdotetaan muutettavaksi euromääräisiksi. Muutos koskisi vakuutusyhdistykseltä lain mukaan edellytettävän peruspääoman, pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman sekä vakuutusyhdistyksen toimintapääoman ja takuumäärän vähimmäismäärän määrittelyn osalta lakiin sisältyviä lukuja. Peruspääomavaatimukset määriteltäisiin euromääräisiksi keskenään entisen kaltaisessa suhteessa tasalukuina siten, ettei niissä tapahtuisi määrällisesti merkittäviä muutoksia. Euromääräisiä peruspääomavaatimuksia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn yhdistysjärjestyksen vahvistamista koskevaan hakemukseen. Toimintapääoman ja takuumäärän vähimmäismäärän osalta otettaisiin suoraan euromääräisinä käyttöön Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin 73/239/ETY (ns. ensimmäinen vahinkovakuutusdirektiivi) sisältyvät Euroopan yhteisöjen laskentayksikössä (ecu) määritellyt vähimmäismäärävaatimukset, joiden mukaan nykyiset vakuutusyhdistyslain säännökset on laadittu.

Lisäksi ehdotetaan poistettavaksi lakiin sisältyvä mahdollisuus muuttaa asetuksella vakuutusyhdistyksen toimintapääomaa ja takuumäärän vähimmäismäärää koskevia vaatimuksia valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.

Siirtymäsäännökset. Ehdotetut siirtymäsäännökset on laadittu soveltuvin osin samansisältöisiksi kuin vakuutusyhtiölakiin ehdotettujen muutosten siirtymäsäännökset.

Laki työeläkevakuutusyhtiöistä, vakuutuskassalaki ja eläkesäätiölaki

Lakia työeläkevakuutusyhtiöistä (354/1997), vakuutuskassalakia (1164/1992) ja eläkesäätiölakia (1774/1995) ehdotetaan muutettavaksi eräiltä osin vakuutusyhtiölakiin ehdotettujen euron käyttöönottoon liittyvien muutosten mukaisesti. Lakeihin sisältyvät markkamäärät ehdotetaan muutettaviksi euromääräisiksi tekemättä niihin määrällisesti merkittäviä muutoksia.

Ehdotetulla lailla työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta muutettaisiin työeläkevakuutusyhtiön peruspääoman määrää koskeva vähimmäisluku. Euromääräistä peruspääomavaatimusta sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen. Vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain osalta muutettaisiin kuukausieläkkeiden enimmäismääriä, jotka koskevat pienten eläkkeiden maksamista kertasuorituksena, sekä vähimmäismääriä, jotka koskevat etuuden suorittamisen viivästymisestä aiheutuvan etuuden korotuksen maksamista. Lisäksi vakuutuskassalakiin ehdotetaan muutettavaksi enimmäismäärää, joka koskee eronneelle jäsenelle suoritettavan vapaakirjan takaisinostoarvoa. Eläkesäätiölaissa säädetty kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärä ehdotetaan myös muutettavaksi euromääräiseksi. Suomen markan määrät ehdotetaan muutettavaksi euromääriksi siten, että mainittujen voimassa olevien lakien mukaan vuonna 1998 noudatettaviin indekseillä tarkistettuihin markkalukuihin ei tulisi määrällisesti merkittäviä muutoksia.

Mainittuihin lakeihin liittyvät siirtymäsäännökset vastaisivat soveltuvin osin vakuutusyhtiölakiin ehdotettujen muutosten siirtymäsäännöksiä.

Liikennevakuutuslaki ja potilasvahinkolaki

Liikennevakuutuslakiin (279/1959) ja potilasvahinkolakiin (585/1986) ja ehdotetaan tehtäväksi vakuutusyhtiölakiin ehdotettuja, euron käyttöönottoon liittyviä teknisluonteisia muutoksia vastaavat muutokset. Lakeihin sisältyvät Suomen markan määrät ehdotetaan muutettavaksi euromääriksi tekemättä lukuihin määrällisesti merkittäviä muutoksia.

Ehdotetuilla säännöksillä mahdollistetaan euron käyttöönotto vakuutus- ja eläkelaitoksissa jo siirtymäkaudella yhteisvaluuttaan. Koska euro joka tapauksessa tulee käyttöön siirtymäkauden päätyttyä, ehdotusten ainoa vaikutus on se, että ne mahdollistavat euron käyttöönoton jo siirtymäkaudella. Esitys ei juurikaan aiheuta sellaisia kustannuksia, jotka eivät aiheutuisi viimeistään euron käyttöönoton siirtymäkauden päättyessä. Euron käyttöönotto siirtymäkaudella olisi vapaaehtoista. Ehdotuksessa annettu mahdollisuus euron käyttöönottoon jo siirtymäaikana sekä ehdotetut käyttöönoton helpotukset on tarkoitettu helpottamaan yritysten toimintaa.

Ehdotuksen vaikutukset kotitalouksille ovat vähäisiä.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä, jolloin on erityisesti otettu huomioon euron käyttöönoton johdosta ehdotetut osakeyhtiölain muutokset (HE 79/1998 vp), jotka ovat eduskunnan käsiteltävinä, sekä vakuutusalan valmistelun aikana esittämät näkökohdat. Esityksen sisältävästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi ovat antaneet lausuntonsa oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Vakuutusyhdistysten Keskusliitto, Svenska Försäkringsföreningarnas Förbund, Työeläkelaitosten Liitto, Vakuutuskassojen yhdistys, Eläkesäätiöyhdistys ESY, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutusyhdistys sekä Kuluttajien vakuutustoimisto. Lausunnot on otettu huomioon luonnoksen jatkovalmistelussa hallituksen esitykseksi. Esitys on ollut tarkastettavana oikeusministeriön tarkastustoimistossa.

Esityksessä ehdotetut muutokset tulisi saattaa voimaan samanaikaisesti osakeyhtiölakiin tehtäväksi ehdotettujen (HE 79/1998 vp) muutosten kanssa.

2 luku. Vakuutusyhtiön perustaminen

3 §. Pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että sellaisen vakuutusyhtiön perustamiskirjassa, jonka takuuosuuksilla tai osakkeilla ei ole nimellisarvoa, olisi mainittava, miten takuuosuudesta tai osakkeesta maksettava määrä jakautuu takuu- tai osakepääomaan ja ylikurssiin. 4 §:n 3 momentista johtuu, että takuu- tai osakepääomaan merkittävän määrän on oltava kaikkien takuuosuuksien tai osakkeiden osalta sama. Tällaisen vakuutusyhtiön takuu- tai osakepääomana rekisteröitäisiin 11 §:n muutettavaksi ehdotetun 1 momentin mukaan merkittyjen ja maksettujen takuuosuuksien tai osakkeiden yhteenlaskettu, perustamiskirjan mukaan takuu- tai osakepääomaan merkittävä määrä. Muutos vastaisi osakeyhtiölain 2 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohtaan ehdotettua (HE 79/1998 vp) muutosta, joka ei vakuutusyhtiölain mukaan tulisi vakuutusyhtiöihin sovellettavaksi.

4 §. Pykälässä säädetään vakuutusyhtiön yhtiöjärjestykseen otettavista seikoista. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiössä, jonka takuuosuuksilla tai osakkeilla ei ole nimellisarvoa, yhtiöjärjestykseen merkittäisiin takuuosuuksien tai osakkeiden lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osakkeiden lukumäärän vähimmäis- tai enimmäismäärälle tai määrien väliselle suhteelle ei ehdoteta asetettavaksi mitään rajoituksia. Säännöksestä ilmenee, että kaikilla takuuosuuksilla tai osakkeilla on joko oltava nimellisarvo tai ei. Sekajärjestelmät eivät olisi mahdollisia.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen otettaisiin nimellisarvottomia osakkeita koskevat perussäännökset. Ehdotuksen mukaan vakuutusyhtiön takuuosuuksilla tai osakkeilla voisi olla nykyiseen tapaan nimellisarvo. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin vaihtoehtoisesti määrätä, ettei takuuosuuksilla tai osakkeilla ole nimellisarvoa. Tällöin yhtiöjärjestyksessä olisi 4 §:n 1 momentin muutettavaksi ehdotetun 5 kohdan mukaan mainittava takuuosuuksien tai osakkeiden lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä.

Muun muassa osakkeiden ja takuuosuuksien samanmääräisyyden vaatimuksesta johtuu, että vakuutusyhtiön kaikkien osakkeiden tai takuuosuuksien on oltava joko nimellisarvoisia tai nimellisarvottomia.

Nimellisarvottomille osakkeille tai takuuosuuksille laskettaisiin kirjanpidollinen vasta- arvo jakamalla osake- tai takuupääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä. Kirjanpidolliseen vasta-arvoon sovellettaisiin yleensä, mitä nimellisarvosta on säädetty. Poikkeuksen muodostaisivat ne lainkohdat, joissa on kirjanpidollista vasta-arvoa koskevia erityissäännöksiä. Erityissäännöksiä ehdotetaan 2 luvun 3 §:ään (perustamiskirja), 4 §:ään (yhtiöjärjestys) ja 11 §:ään (rekisteröinti) sekä 3 luvun 2 a §:ään (kirjanpidollisen vasta-arvon muuttaminen osake- tai takuupääomaa muuttamatta). Lisäksi ehdotetaan useita siirtymäsäännöksiä.

5 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusyhtiön peruspääoman (osakepääoma tai takuupääoma ja pohjarahasto) vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Henkivakuutusliikettä ja vahinkovakuutusluokkiin 10―16 kuuluvaa vakuutusliikettä harjoitettaessa vähimmäisperuspääoma olisi 2 400 000 euroa ja muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa 1 200 000 euroa. Määrät on asetettu siten, että ne ovat nykyisen kaltaisessa suhteessa toisiinsa eivätkä määrällisesti muutu merkityksellisellä tavalla. Määriä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

Ehdotus mahdollistaa uuden vakuutusyhtiön perustamisen ja jo toimivan yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisen siten, että yhtiön peruspääoma, osakkeiden tai takuuosuuksien nimellisarvo ja muut mahdolliset yhtiöjärjestyksen määräykset, joissa käytetään rahayksikköä, määritellään euroissa. Tällöin yhtiön yhtiöoikeudelliset toimet, kuten osake- tai takuupääoman korottaminen ja alentaminen, tapahtuvat lähtökohtaisesti euromääräisinä.

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutetaan markasta euroksi.

11 §. Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutusyhtiön rekisteröitävän takuu- tai osakepääoman laskemisesta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiössä, jonka takuuosuuksilla tai osakkeilla ei ole nimellisarvoa, takuu- tai osakepääomana rekisteröitäisiin merkittyjen ja maksettujen takuuosuuksien tai osakkeiden 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu takuu- tai osakepääomaan merkittävien määrien summa.

3 luku. Vakuutusyhtiön osakkuus

2 §. Pykälän 2 momentissa säädetään vakuutusyhtiöön vakuutusyhtiölain 3 luvun säännösten lisäksi sovellettavista osakeyhtiölain säännöksistä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen mukaan osakeyhtiölain ehdotettua (HE 79/1998 vp) 3 luvun 4 a §:ää ei sovellettaisi vakuutusosakeyhtiöön siitä huolimatta, että osakeyhtiölain 3 luvun säännöksiä muutoin sovelletaan vakuutusosakeyhtiöön. Tämä on tarpeen, koska ehdotetussa osakeyhtiölain 3 luvun 4 a §:ssä viitataan osakeyhtiölain 9 luvun 14 §:ään, jota vakuutusyhtiölain 8 luvun 1 §.n mukaan ei sovelleta vakuutusosakeyhtiöön ja sen yhtiökokoukseen.

2 a §. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 a §, jossa säädettäisiin nimellisarvottomia osakkeita käyttävän vakuutusyhtiön osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärän lisäämisestä tai vähentämisestä siten, ettei yhtiön osake- tai takuupääoma muutu. Yhtiökokous voisi päättää osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärän lisäämisestä tai vähentämisestä samalla määräenemmistöllä, jolla yhtiö voi lain 8 luvun 10 §:n mukaan muuttaa yhtiöjärjestystään. Muilta osin osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärän muuttaminen ei kuitenkaan rinnastuisi yhtiöjärjestysmuutokseen.

Osakkeiden tai takuuosuuksien lisäämisen tai vähentämisen on tapahduttava osakkeiden tai takuuosuuksien omistusten ja osake- tai takuuosuuslajien suhteessa. Muutokset eivät siten vaikuta osakkeenomistajien tai takuuosuuden omistajien suhteellisen yhtiöosuuden suuruuteen.

Uusien osakkeiden antamisessa sovellettaisiin soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölaissa säädetään osakeantitodistuksista ja -lipuista sekä mitä rahastoannissa annettavien osakkeiden menettämisestä säädetään osakeyhtiölain 4 luvun 14 §:ssä. Vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n perusteella takuuosuuksien määrää ei kuitenkaan olisi mahdollista lisätä osakeyhtiölain 4 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai 13 §:ssä tarkoitetulla rahastoannilla.

Vähennettäviin osakkeisiin ja takuuosuuksiin sovellettaisiin ehdotuksen mukaan soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 3 luvun 6 ja 14 §:ssä sekä 6 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetään.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, koska annettavat uudet osakkeet tai takuuosuudet tuottavat osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeudet. Momentissa viitattaisiin uusmerkinnässä ja rahastoannissa noudatettavaan osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momenttiin. Uudet osakkeet tai takuuosuudet tuottaisivat siten osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeudet osakkeiden tai takuuosuuksien rekisteröinnin jälkeen. Vakuutusyhtiön yhtiökokous voi kuitenkin päättää, että oikeudet syntyvät myöhäisempänä ajankohtana, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröinnistä. Jos yhtiö on päättänyt vähentää osakkeita tai takuuosuuksia, vähentäminen tulisi voimaan päätöksen rekisteröinnillä.

Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärän muuttamista koskeva päätös vaikuttaisi muutosta vastaavalla tavalla optio-oikeuteen ja vaihtovelkakirjan tuottamaan oikeuteen merkitä uusia osakkeita tai takuuosuuksia uusmerkinnässä.

8 luku. Yhtiökokous

10 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin menettelystä silloin, kun vakuutusyhtiö luopuu osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta. Menettelyä voitaisiin soveltaa myös niissä tilanteissa, joissa osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa muutetaan.

Päätös nimellisarvosta luopumisesta olisi tehtävä pykälän 1 momentin mukaisesti eli kahden kolmasosan määräenemmistöllä keskinäisen vakuutusyhtiön yhtiökokouksessa annetuista äänistä tai vakuutusosakeyhtiön yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Jos yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrätty tätä suuremmasta määräenemmistöstä, noudatettaisiin yhtiöjärjestyksen määräystä. Nimellisarvosta luovuttaessa yhtiöjärjestykseen olisi 2 luvun 4 §:n 1 momentin muutettavaksi ehdotetun 5 kohdan mukaisesti otettava maininta takuuosuuksien tai osakkeiden lukumäärästä tai vähimmäis- ja enimmäismäärästä.

Nimellisarvosta luopuminen ei vaikuttaisi osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan sellaiseen oikeuteen, joka määräytyy nimellisarvon perusteella, jollei nimenomaisesti toisin päätetä. Jos kirjanpidollista vasta-arvoa muutettaisiin osake- tai takuupääomaa tai osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärää muuttamalla ilman, että samalla muutettaisiin yhtiöjärjestystä, osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeuden turvaamiseksi noudatettaisiin soveltuvin osin 8 luvun 10 a §:n säännöksiä. Tällöin samat päätöksentekosäännöt, joita sovelletaan nimellisarvon muutoksiin, koskisivat myös nimellisarvosta luopuneita yhtiöitä. Säännösviittaus on tarpeellinen, koska osakkeen tai takuuosuuden kirjanpidollisen vasta-arvon muuttaminen ei aina merkitse yhtiöjärjestyksen muuttamista. Jos vakuutusyhtiö on luopunut nimellisarvon käyttämisestä, yhtiö voisi palata nimellisarvolliseen järjestelmään muuttamalla yhtiöjärjestystä asianmukaisesti. Tällaisessa tilanteessa nimellisarvoksi määriteltäisiin ilmeisesti osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo.

11 luku. Toimintapääoma

2 §. Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. 1 ja 2 kohtaan sisältyvät, vähimmäismäärän määrittelyssä käytetyt markkamäärät perustuvat suoraan Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 73/239/ETY (ns. ensimmäinen vahinkovakuutusdirektiivi) 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin laskentayksiköiden (ecu) määriin, minkä johdosta ehdotetut euromäärät, 10 miljoonaa ja 7 miljoonaa, ovat samat kuin mainitut laskentayksikköjen määrät. Samalla korjataan 2 kohtaan nykyisellään sisältyvä virheellinen viittaus 1 kohdan toiseen virkkeeseen viittaukseksi 1 kohdan kolmanteen virkkeeseen.

3 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vahinkovakuutusyhtiön takuumäärän vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Määrittely toteutettaisiin teknisesti kuten 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan osalta, kuitenkin siten, että 2 momentin 1 kohtaan sisältyvää euromääräistä takuumäärää vastaava vakuutusmaksutulo olisi yhtäläinen Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 92/49/ETY (ns. kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun 2 500 000 laskentayksikön suuruiseen vakuutusmaksutuloon nähden. 2―4 kohtiin sisältyvät takuumäärän vähimmäismäärät määriteltäisiin euroina vastaavasti suoraan ensimmäisen vahinkovakuutusdirektiivin 17 artiklan 2 a) kohdan mukaisten laskentayksikköjen määrien perusteella, jotka ovat 2 kohdan osalta 400 000 laskentayksikköä, 3 kohdan osalta 300 000 laskentayksikköä ja 4 kohdan osalta 200 000 laskentayksikköä.

5 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkivakuutusyhtiön takuumäärän vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. 2 momentin mukainen takuumäärän vähimmäismäärä on määritelty markkoina Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 79/267/ETY (ns. ensimmäinen henkivakuutusdirektiivi) 20 artiklan 2 a) kohdan perusteella, minkä johdosta ehdotettu euromääräinen henkivakuutusyhtiön takuumäärän vähimmäismäärä on sama kuin 20 artiklan 2 a) kohdan mukainen laskentayksikköjen määrä, 800 000 euroa.

8 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään sisältyvä markkamäärän käsite korvattaisiin euromäärän käsitteellä ja että pykälästä poistettaisiin säännöskohta, joka koskee mahdollisuutta muuttaa asetuksella 11 luvussa säädettyjä, vakuutusyhtiön toimintapääomaa koskevia markkamääriä valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi. EMU:n kolmannen vaiheen alkamisen myötä euron käyttöönottavien valtioiden kansallisten rahayksiköiden välillä ei enää ole valuuttariskejä, minkä johdosta säännöskohta muuttuu tarpeettomaksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

1. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999, koska tuolloin alkaa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe. Lain 2 luvun 5 §:n 1 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

2. Lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan vakuutusyhtiön peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo voisivat 2 luvun 5 §:n muutettavaksi ehdotetun 1 momentin estämättä siirtymäkaudella olla Suomen markan määräisiä. Säännös koskisi sekä yhtiöitä, jotka on perustettu ennen tämän lain voimaantuloa, että yhtiöitä, jotka perustetaan siirtymäkaudella. Vastaavasti myös peruspääoman korotus voitaisiin siirtymäkaudella toteuttaa Suomen markan määräisenä, jos yhtiön peruspääoma on Suomen markan määräinen. Siirtymäkauden päättymisen jälkeen yhtiöitä ei enää voitaisi perustaa tai peruspääomaa korottaa siten, että peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo määriteltäisiin Suomen markkoina.

Lakiin ehdotetut euromääräiset rahamäärät muunnettaisiin niitä vakuutusyhtiöitä silmällä pitäen, joiden peruspääoma määritellään Suomen markkoina, Suomen markoiksi euron käyttöönoton yhteydessä määriteltävän lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

Jos vakuutusyhtiön peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo ovat Suomen markan määräisiä, tehtäisiin tarvittavat rekisteri-ilmoitukset Suomen markan määräisinä. Vastaavasti euron käyttöön siirtyneissä yhtiöissä rekisteri-ilmoitukset tehtäisiin euromääräisinä. Siirtymäkauden päätyttyä kaikki rekisteri-ilmoitukset tehtäisiin euromääräisinä. Euroasetuksen 14 artiklasta seuraa, että esimerkiksi yhtiö, jonka perustamistoimet ovat alkaneet ennen siirtymäkauden päättymistä ja jonka perustamisasiakirjoissa peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo ilmaistaan Suomen markan määräisinä, voitaisiin siirtymäkauden päätyttyä ilmoittaa rekisteröitäväksi niin, että peruspääoma ja nimellisarvo ilmaistaan euromääräisinä. Siirtymäkauden päättyminen ei siten vaikuttaisi tällaisen yhtiön perustamisasiakirjojen pätevyyteen.

3. Euron käyttöönotto tapahtuisi toimivassa yhtiössä siirtymäkauden aikana muuttamalla peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä siten, että peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo ilmaistaan euromääräisinä. Siirtymäsäännöksessä ehdotetaan ensinnäkin säädettäväksi, että yhtiökokous voi tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä sellaisen päätöksen euron käyttöönotosta, johon ei liity osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon tai peruspääoman määrän muuttamista tai nimellisarvosta luopumista. Päätös olisi siten pätevä, jos sitä on kannattanut enemmän kuin puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, yhtiökokouksen puheenjohtaja. Päätökseen ei sovellettaisi 8 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tarvittavasta määräenemmistöstä. Päätökseen ei myöskään sovellettaisi mahdollisia yhtiöjärjestyksessä olevia määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamiseen vaadittavasta määräenemmistöstä tai osakkaiden suostumuksesta. Muita laissa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja vaatimuksia kuitenkin noudatettaisiin.

Jos päätökseen liittyy peruspääoman korottaminen tai alentaminen tai nimellisarvosta luopuminen, noudatettaisiin myös päätökseen vaadittavan enemmistön osalta, mitä näistä säädetään laissa tai määrätään yhtiöjärjestyksessä. Säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin selvyyden vuoksi.

Säännös on voimassa vain euron käyttöönoton siirtymäkaudella. Siirtymäkauden päätyttyä vakuutusyhtiöt siirtyvät euron käyttöön suoraan euroasetuksen nojalla. Tämä ei kuitenkaan edellytä yhtiöjärjestyksen tai muiden asiakirjojen muuttamista. Jos yhtiö haluaa siirtymäkauden päätyttyä muuttaa yhtiöjärjestykseensä sisältyvät Suomen markoissa ilmaistut määrät euromääräisiksi, tämä tapahtuisi tavanomaisessa järjestyksessä.

Teknisesti yhtiöjärjestyksen peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevien määrien muuttaminen tapahtuisi siirtymäsäännösten 7 kohdassa tarkemmin säännellyllä tavalla, jollei samalla nimenomaisesti muuta päätetä.

Kun vakuutusyhtiö tekee siirtymäkaudella päätöksen ottaa euro käyttöön muuttamalla peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä, yhtiö siirtyy myös peruspääomaa korottaessaan käyttämään euroa sekä korotuksen rahayksikkönä että korotuksen maksun rahayksikkönä. Yhtiö voi kuitenkin siirtymäkaudella päättää korottaa euromääräistä peruspääomaansa siten, että korotus voidaan maksaa myös tai yksinomaan Suomen markoilla.

Lakiin ei ehdoteta otettavaksi erillistä säännöstä siitä, mikä vakuutusyhtiön toimielin päättää, missä rahayksikössä yhtiön kirjanpito pidetään. Hallituksen katsotaan voivan päättää juoksevan kirjanpidon pitämisestä sekä yhtiön tilinpäätöksessä käytettävästä rahayksiköstä. Yhtiökokous kuitenkin hyväksyy tilinpäätöksen ja ottaa tässä yhteydessä kantaa myös tilinpäätöksen rahayksikköön.

4. Siirtymäsäännösten 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi määräaikaisesta helpotetusta osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon pyöristämisestä. Helpotettu pyöristäminen voitaisiin tehdä euron käyttöönoton yhteydessä tai sen jälkeen. Pyöristäminen olisi kuitenkin tehtävä niin, että se voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004. Säännöksen tarkoituksena on helpottaa osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon muuttamista tarkoituksenmukaiseksi luvuksi. Säännöksen mukaan pyöristettäessä nimellisarvoa tietyissä rajoissa päätökseen ei vaadittaisi yhtiöjärjestyksen muuttamiselta tavallisesti 8 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla vaadittavaa kahden kolmasosan määräenemmistöä. Päätökseen sovellettaisiin kuitenkin soveltuvin osin, mitä 8 luvun 10 §:n 4 momentissa säädetään osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeuden turvaamisesta.

Vakuutusyhtiö voisi ehdotuksen mukaan muuttaa osakkeen tai takuuosuuden euromääräisen nimellisarvon joko ylempään tai alempana olevaan lähimpään euromääräiseen tasalukuun tai näiden välillä olevaan euron kymmenesosaan tai neljäsosaan. Osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo voisi markkamääräisestä euromääräiseksi muuntamisen jälkeen olla esimerkiksi 1,86742 euroa. Säännös koskisi tällaisen euromäärän muuntamista:

a) yhteen euroon tai kahteen euroon;

b) johonkin tällä välillä olevaan euron kymmenesosaan eli 1,1, 1,2, ... 1,9 euroon; tai

c) johonkin tällä välillä olevaan euron neljäsosaan eli 1,25, 1,50 tai 1,75 euroon.

Kun nimellisarvo on kerran muutettu säännöksessä tarkoitettuun tasalukuun, kymmenesosaan tai neljäsosaan, sitä ei voida muuttaa säännöksessä tarkoitetulla enemmistöllä enää uudelleen. Jos yhtiön osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo sattuu euromääräiseksi muuntamisen jälkeen olemaan tasaluku tai säännöksessä tarkoitettu kymmenesosa tai neljäsosa, helpotettua pyöristämistä ei voitaisi tehdä. Tämä johtuu siitä, että säännöksen tarkoituksena on ainoastaan helpottaa siirtymistä pyöristettyyn euromäärään.

Päätöksen tekemistä koskeva helpotus liittyy siihen, ettei nimellisarvon muuttaminen yhtiöjärjestyksen muutoksena edellyttäisi tavanomaista kahden kolmasosan määräenemmistöä. Kaikki muut yhtiöjärjestyksen muuttamiseen sekä osake- tai takuupääoman korottamiseen ja alentamiseen liittyvät säännökset tulisivat noudatettaviksi.

Jos vakuutusyhtiön osakkaan oikeus on sidoksissa osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoon, sovellettaisiin 8 luvun 10 §:n 4 momentin toisen virkkeen säännöksiä. Nimellisarvon pyöristäminen ei siten, ellei näin nimenomaisesti päätetä, vaikuttaisi osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeuteen.

Siirtymäsäännöksessä ehdotetaan lisäksi vakuutusyhtiölle annettavaksi oikeus siirtää alennettava määrä ylikurssirahastoon. Tällainen puhdas rahastosiirto ei muutoin ole mahdollinen. Osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon pyöristäminen tulisi tehdä siten, että se ilmoitettaisiin rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004.

5. Siirtymäsäännösten 5 kohdassa ehdotetaan vakuutusyhtiölle annettavaksi mahdollisuus päättää euron käyttöön ottamisesta jo ennen euron käyttöönoton siirtymäkauden alkamista ja ennen ehdotetun lain voimaantuloa. Päätös olisi sikäli ehdollinen, että sen pysyvyys riippuisi ehdotetun lain voimaantulosta.

Yhtiökokous voisi jo ennen lain voimaantuloa tehdä 3 kohdan mukaisen päätöksen euron käyttöön ottamisesta. Yhtiökokouksen päätös euron käyttöönotosta 3 kohdan nojalla tarkoittaa sitä, että peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevaa yhtiöjärjestyksen määräystä muutetaan siirtymäsäännösten 7 kohdan mukaisesti. Yhtiökokous voisi myös ennen lain voimaantuloa päättää, että yhtiö luopuu osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta siten kuin 8 luvun 10 §:n 4 momentissa säädetään. Lisäksi yhtiökokous voisi valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään siirtymäsäännösten 4 kohdassa tarkoitetusta peruspääoman pyöristämisestä.

Ennen lain voimaantuloa vakuutusyhtiön tiedossa ei ole se, mikä on Suomen markan ja euron välinen vaihtokurssi. Tämän vuoksi siirtymäsäännösten 6 kohtaan ehdotetaan otettavaksi erityissäännös siitä, miten edellä tarkoitettu yhtiökokouksen päätös ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Jos yhtiö on ennen lain voimaantuloa tehnyt päätöksen luopua osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta, tämä muutos olisi rekisteröitävä kuten yhtiöjärjestyksen muutokset tavallisestikin. Tällöin siirtymäsäännösten 6 kohdassa tarkoitettu erityinen menettely koskisi vain peruspääomaa koskevan yhtiöjärjestyksen määräyksen muuttamista.

Yhtiökokous voisi siirtymäsäännösten 3 kohdassa tarkoitetun euron käyttöönoton ja nimellisarvosta luopumisen lisäksi päättää hallituksen valtuuttamisesta päättämään nimellisarvon pyöristämisestä siirtymäsäännösten 4 kohdan mukaisesti. Valtuutuspäätöksen voisi tehdä ainoastaan ennen lain voimaantuloa. Varsinaisen pyöristyspäätöksen tekisi vakuutusyhtiön hallitus vaihtokurssin tultua vahvistetuksi. Valtuutuspäätöksen sisältöä rajoittaisivat 4 kohdassa pyöristykselle asetetut rajat. Lisäksi ehdotetaan, että hallitus voisi päättää ainoastaan rahastoannista, jossa ei käytetä vakuutusyhtiön yhtiön vapaata omaa pääomaa sekä osakkeiden tai takuuosuuksien mitätöinnistä siten, että alennettavaa määrää ei siirretä voitonjakokelpoisiin varoihin. Peruspääoman alentaminen on siten valtuutuksen nojalla mahdollista tappion kattamiseksi ja siten, että varoja siirretään ylikurssirahastoon. Yhtiökokous voisi lisäksi harkintansa mukaan asettaa rajoituksia esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon vakuutusosakeyhtiön muusta omasta pääomasta voidaan rahastoannissa siirtää osakepääomaan. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan koskisi keskinäisiä vakuutusyhtiöitä, koska 4 luvun 5 §:n mukaan keskinäisen vakuutusyhtiön takuupääomaa ei saa korottaa osakeyhtiölain 4 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Valtuutus olisi voimassa vain vuoden ajan. Koska kyse on siirtymävaiheen toimenpiteestä, pidempää valtuutusaikaa ei arvioitu tarvittavan. Valtuutuspäätös olisi rekisteröitävä lain vahvistamisen jälkeen. Jos valtuutuspäätös tehdään vasta lain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen lain voimaantuloa, rekisteröinti on tehtävä välittömästi valtuutuspäätöksen tekemisen jälkeen.

6. Ehdotetun 6 kohdan siirtymäsäännöksen nojalla siirtymäsäännösten 3 kohdassa tarkoitettu päätös euron käyttöönotosta voitaisiin ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen lain voimaantuloa. Rekisteröinti voitaisiin tehdä siten, että se tulee voimaan samana päivänä kuin ehdotettu laki. Koska vakuutusyhtiö ei kuitenkaan voi ennen lain voimaantuloa tietää Suomen markan ja euron välistä vaihtokurssia, otettaisiin lakiin säännös siitä, miten yhtiöjärjestyksen muutos näiltä osin ilmoitettaisiin rekisteröitäväksi. Ehdotetun säännöksen mukaan yhtiö noudattaisi muuten tavanomaista rekisteröintimenettelyä, mutta koska yhtiö ei voisi ilmoittaa peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten tarkkaa sisältöä, yhtiö pyytäisi rekisteri-ilmoituksessa rekisteriviranomaisia viran puolesta muuttamaan peruspääomaa ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä siten, että peruspääoma ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo ilmaistaan euromääräisinä. Tällaiseen muutokseen sovellettaisiin, mitä siirtymäsäännösten 7 kohdassa säädetään.

Jos yhtiö tekee 8 luvun 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta luopumisesta, voitaisiin myös tämä muutos ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen ehdotetun lain voimaantuloa siten, että rekisteröinti tulisi voimaan lain tullessa voimaan. Tällaisen yhtiöjärjestysmuutoksen rekisteröintiin ei liity tavanomaisesta rekisteröinnistä poikkeavia menettelysäännöksiä.

7. Ehdotetussa 7 kohdassa säädettäisiin, miten vakuutusyhtiön katsotaan siirtyneen euron käyttöön sellaisessa tilanteessa, jossa yhtiö ei pyöristä osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa tai luovu nimellisarvosta. Yhtiön katsottaisiin tällaisessa tilanteessa muuttaneen peruspääomansa lopullisen vaihtokurssin mukaisesti euromääräiseksi. Peruspääoma pyöristettäisiin lähimpään senttiin. Osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo laskettaisiin tämän jälkeen jakamalla osake- tai takuupääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä. Osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo sisältäisi tällöin useita desimaaleja. Näitä ei pyöristettäisi. Esitysteknisistä syistä nimellisarvo voitaisiin kuitenkin kaupparekisterissä, yhtiöjärjestyksessä ja oikeudellisissa asiakirjoissa esittää yhden sentin tarkkuudella. Tässä esitysteknisessä pyöristyksessä noudatettaisiin tietysti euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annetun asetuksen pyöristämissääntöjä. Tällä esitysteknisellä järjestelyllä ei olisi oikeudellista merkitystä. Kaupparekisteristä, yhtiöjärjestyksestä ja oikeudellisista asiakirjoista tulisi myös näkyä, miten tarkka nimellisarvo voidaan tarvittaessa laskea.

Ehdotetussa kohdassa säädettyjä periaatteita sovellettaisiin myös 1 päivänä tammikuuta 2002, jolloin euro tulee kaikissa vakuutusyhtiöissä käyttöön riippumatta siitä, muuttaako yhtiö yhtiöjärjestystään. Yhtiö voisi kuitenkin tässäkin yhteydessä tehdä erillisiä päätöksiä esimerkiksi osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon pyöristämisestä, jolloin nämä toimet syrjäyttäisivät kohdassa esitetyt periaatteet.

6 luku. Vakavaraisuus ja toiminnan harjoittaminen

28 §. Edustuston peruspääoma. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaisen vakuutusyhtiön edustuston peruspääoman vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Muutokset vastaisivat vakuutusyhtiölain peruspääomavaatimuksiin ehdotettuja muutoksia.

Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutettaisiin markasta euroksi.

1 luku. Yleisiä säännöksiä

1 §. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pienen vakuutusyhdistyksen vakuutusmaksutulon enimmäismäärä 6 000 000 markkaa määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi maininta sosiaali- ja terveysministeriöstä asianomaiseksi ministeriöksi.

Pykälän 6 momentista ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus muuttaa asetuksella pienen vakuutusyhdistyksen vakuutusmaksutulon enimmäismäärää valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.

2 luku. Vakuutusyhdistyksen perustaminen

2 §. Pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että sellaisen vakuutusyhdistyksen perustamiskirjassa, jonka takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, olisi mainittava, miten takuuosuudesta maksettava määrä jakautuu takuupääomaan ja ylikurssiin.

3 §. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusyhdistyksessä, jonka takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, yhdistysjärjestykseen merkittäisiin takuuosuuksien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä.

5 §. Pykälän 1, 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusyhdistyksen peruspääoman ja pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Euromääräisiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja peruspääomavaatimuksia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn yhdistysjärjestyksen vahvistamista koskevaan hakemukseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, johon otettaisiin nimellisarvottomia takuuosuuksia koskevat perussäännökset. Ehdotuksen mukaan vakuutusyhdistyksen takuuosuuksilla voisi nykyiseen tapaan olla nimellisarvo. Yhdistysjärjestyksessä voitaisiin vaihtoehtoisesti määrätä, että takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa. Nimellisarvottomille takuuosuuksille laskettaisiin kirjanpidollinen vasta-arvo jakamalla takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä.

Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutettaisiin markasta euroksi.

12 §. Pykälän 1 momentissa säädetään alikurssikiellosta. Koska perustettavalla vakuutusyhdistyksellä ei vielä ole takuupääomaa, josta kirjallinen vasta-arvo voitaisiin laskea, ehdotetaan momenttiin otettavaksi nimellisarvottomia takuuosuuksia käyttävien vakuutusyhdistysten osalta viittaus muutettavaksi ehdotettuun 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohtaan. Takuuosuudesta maksettava hinta ei vakuutusyhdistystä perustettaessa siten saa alittaa mainitun lainkohdan nojalla perustamiskirjassa määriteltävää määrää. Muutos ei koskisi takuupääoman korottamista. Ehdotettu säännös on soveltuvin osin sama kuin osakeyhtiölakiin ehdotettu vastaava muutos.

3 luku. Takuupääoma

4 a §. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin nimellisarvottomia takuuosuuksia käyttävän vakuutusyhdistyksen takuuosuuksien lukumäärän lisäämisestä tai vähentämisestä siten, ettei vakuutusyhdistyksen takuupääoma muutu. Vähennettäviin takuuosuuksiin sovellettaisiin soveltuvin osin, mitä 3 luvun 6 ja 14 §:ssä säädetään takuuosuuskirjasta.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, milloin annettavat uudet takuuosuudet tuottavat takuuosuuden omistajan oikeudet. Momentissa viitattaisiin takuupääoman korottamisessa noudatettavaan 4 luvun 8 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan uudet takuuosuudet tuottavat oikeuden korkoon sekä muut oikeudet vakuutusyhdistyksessä siitä päivästä lukien, jona korotus rekisteröidään, jollei korottamispäätöksessä toisin määrätä.

5 §. Pykälän 2 momentin säännöksiä takuuosuuskirjassa mainittavista seikoista ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei takuuosuuskirjassa enää tarvitsisi ilmoittaa takuuosuuden nimellisarvoa. Muutos koskee 3 luvun 8 §:ssä olevan viittauksen mukaisesti myös väliaikaistodistuksessa mainittavia seikkoja. Muutoksen takia vakuutusyhdistyksen ei tarvitse muuttaa takuuosuuskirjoja silloin, kun takuuosuuden nimellisarvo muutetaan markkamääräisestä euromääräiseksi. Muutoksia ei tarvitsisi tehdä myöskään silloin, kun vakuutusyhdistys muuttaa takuuosuuden nimellisarvoa esimerkiksi pyöristääkseen sen luontevammaksi euromääräksi tai luopuu nimellisarvon käytöstä. Annettavissa uusissa takuuosuuskirjoissa ei tarvitsisi mainita takuuosuuden nimellisarvoa, vaikka yhdistyksen aiemmin antamissa takuuosuuskirjoissa olisi tällainen maininta. Myöskään nimellisarvottomia takuuosuuksia käyttävän vakuutusyhdistyksen takuuosuuskirjoihin ei tarvitsisi merkitä takuuosuuden kirjanpidollista vasta-arvoa. Ehdotettu säännös on soveltuvin osin sama kuin osakeyhtiölakiin ehdotettu vastaava muutos.

6 §. Luvun 5 §:n 2 momentin ehdotetun muutoksen takia pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että takuuosuuskirjaan ei enää tarvitsisi tehdä muutoksia takuuosuuden nimellisarvon alentamisen johdosta.

6 luku. Vakuutusyhdistyksen johto

10 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi markkamäärän osalta siten, että hallintoneuvostoa ei voisi perustaa vakuutusyhdistykseen, jonka peruspääoma on pienempi kuin 84 000 euroa.

7 luku. Yhdistyskokous

17 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin menettelystä silloin, kun vakuutusyhdistys luopuu takuuosuuden nimellisarvosta. Menettelyä voitaisiin soveltaa myös niissä tilanteissa, joissa takuuosuuden nimellisarvoa muutetaan.

8 luku. Vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi

3 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan sellaisen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi muuttuvan vakuutusyhdistyksen, jonka takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, rekisteröitävää peruspääomaa laskettaessa käytetään nimellisarvon sijasta 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuupääomaan merkittävää määrää.

10 a luku. Toimintapääoma

2 §. Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. 1 ja 2 kohtaan sisältyvät, vähimmäismäärän määrittelyssä käytetyt euromäärät perustuvat Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 73/239/ETY (ensimmäinen vahinkovakuutusdirektiivi) 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin laskentayksiköiden (ecu) määriin.

3 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusyhdistyksen takuumäärän vähimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Määrittelyssä käytetyt euromäärät perustuvat ensimmäisen vahinkovakuutusdirektiivin 17 artiklan 2 a) kohdan mukaisiin laskentayksiköiden (ecu) määriin.

6 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutettaisiin markasta euroksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

1. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999, koska tuolloin alkaa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe. Lain 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn yhdistysjärjestyksen vahvistamista koskevaan hakemukseen.

2. Lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan vakuutusyhdistyksen peruspääoma ja takuuosuuden nimellisarvo voisivat 2 luvun 5 §:n 1―3 momentin estämättä olla Suomen markan määräisiä. Vastaavasti myös peruspääoman korotus voitaisiin siirtymäkaudella toteuttaa Suomen markan määräisenä, jos vakuutusyhdistyksen peruspääoma on Suomen markan määräinen. Säännös koskisi sekä vakuutusyhdistyksiä, jotka on perustettu ennen tämän lain voimaantuloa että vakuutusyhdistyksiä, jotka perustetaan siirtymäkaudella. Peruspääoman vähimmäismäärä ja muu laissa euromääräisenä ilmoitettu määrä muunnettaisiin Suomen markoiksi euron käyttöönoton yhteydessä määriteltävän lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

3. Siirtymäsäännösten 3 kohdan mukaan euron käyttöönotto tapahtuisi vakuutusyhdistyksessä siirtymäkauden aikana muuttamalla peruspääomaa ja takuuosuuden nimellisarvoa koskevia yhdistysjärjestyksen määräyksiä siten, että peruspääoma ja takuuosuuden nimellisarvo ilmaistaan euromääräisinä. Siirtymäsäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi, että yhdistyskokous voi tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä sellaisen päätöksen euron käyttöönotosta, johon ei liity takuuosuuden nimellisarvon tai peruspääoman määrän muuttamista tai nimellisarvosta luopumista. Jos päätökseen liittyy peruspääoman korottaminen tai alentaminen taikka nimellisarvosta luopuminen, noudatettaisiin myös päätökseen vaadittavan enemmistön osalta, mitä näistä säädetään laissa tai määrätään yhdistysjärjestyksessä.

4. Siirtymäsäännösten 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi määräaikaisesta helpotetusta takuuosuuden nimellisarvon pyöristämisestä. Helpotettu pyöristäminen voitaisiin tehdä euron käyttöönoton yhteydessä tai sen jälkeen. Pyöristäminen olisi kuitenkin tehtävä niin, että se voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004. Säännöksen tarkoituksena on helpottaa takuuosuuden nimellisarvon muuttamista tarkoituksenmukaiseksi luvuksi. Pyöristettäessä nimellisarvoa tietyissä rajoissa päätökseen ei vaadittaisi yhdistysjärjestyksen muuttamiselta tavallisesti 7 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla edellytettävää kahden kolmasosan määräenemmistöä. Päätökseen sovellettaisiin kuitenkin soveltuvin osin, mitä 7 luvun 17 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä säädetään takuuosuuden omistajan oikeuden turvaamisesta. Lisäksi siirtymäsäännöksessä ehdotetaan vakuutusyhdistykselle annettavaksi oikeus siirtää alennettava määrä ylikurssirahastoon.

5. Siirtymäsäännösten 5 kohdassa ehdotetaan vakuutusyhdistyksen yhdistyskokoukselle annettavaksi mahdollisuus päättää euron käyttöön ottamisesta yhdistyksessä jo ennen euron käyttöönoton siirtymäkauden alkamista ja ennen ehdotetun lain voimaantuloa. Päätös olisi sikäli ehdollinen, että se riippuisi ehdotetun lain voimaantulosta.

Yhdistyskokous voisi myös päättää hallituksen valtuuttamisesta päättämään nimellisarvon pyöristämisestä siirtymäsäännösten 4 kohdan mukaisesti. Valtuutuspäätöksen voisi tehdä ainoastaan ennen lain voimaantuloa. Hallitus voisi päättää ainoastaan sellaisesta takuuosuuksien mitätöinnistä, jossa alennettavaa määrää ei siirretä voitonjakokelpoisiin varoihin. Valtuutus olisi voimassa vain vuoden ajan.

6. Ehdotetun 6 kohdan siirtymäsäännöksen nojalla siirtymäsäännösten 3 kohdassa tarkoitettu päätös euron käyttöönotosta voitaisiin ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen lain voimaantuloa. Rekisteröinti voitaisiin tehdä siten, että se tulee voimaan samana päivänä kuin ehdotettu laki. Koska peruspääomaa ja takuuosuuden nimellisarvoa koskevien yhdistysjärjestyksen määräysten tarkkaa sisältöä ei olisi mahdollista ilmoittaa ennen euron käyttöön ottamisen yhteydessä tapahtuvaa lopullisen vaihtokurssin määrittämistä, vakuutusyhdistys pyytäisi rekisteri-ilmoituksessa rekisteriviranomaisia viran puolesta muuttamaan peruspääomaa ja takuuosuuden nimellisarvoa koskevia yhdistysjärjestyksen määräyksiä siten, että peruspääoma ja takuuosuuden nimellisarvo ilmaistaan euromääräisinä. Tällaiseen muutokseen sovellettaisiin, mitä siirtymäsäännösten 7 kohdassa säädetään.

Jos vakuutusyhdistys tekee 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen takuuosuuden nimellisarvosta luopumisesta, voitaisiin myös tämä muutos ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen ehdotetun lain voimaantuloa siten, että rekisteröinti tulisi voimaan lain tullessa voimaan.

7. Ehdotetussa 7 kohdassa säädettäisiin, miten vakuutusyhdistyksen katsotaan siirtyneen euron käyttöön sellaisessa tilanteessa, jossa vakuutusyhdistys ei pyöristä takuuosuuden nimellisarvoa tai luovu nimellisarvosta. Vakuutusyhdistyksen katsottaisiin tällaisessa tilanteessa muuttaneen peruspääomansa lopullisen vaihtokurssin mukaisesti euromääräiseksi. Peruspääoma pyöristettäisiin lähimpään senttiin. Takuuosuuden nimellisarvo laskettaisiin tämän jälkeen jakamalla takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Periaatteita sovellettaisiin myös 1 päivänä tammikuuta 2002, jolloin euro tulee kaikissa vakuutusyhdistyksissä käyttöön.

6 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työeläkevakuutusyhtiöltä lain mukaan edellytettävän osakepääoman tai takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärän (peruspääoma) vähimmäismäärä 30 miljoonaa markkaa määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina. Euromääräistä peruspääomavaatimusta sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

33 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutettaisiin markasta euroksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Lain 6 §:n 1 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiön peruspääoma voisi 6 §:n 1 momentin estämättä euron käyttöönottoon liittyvällä siirtymäkaudella olla Suomen markan määräinen. Peruspääoman vähimmäismäärä muunnettaisiin Suomen markoiksi euron käyttöönoton yhteydessä määriteltävän lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.Säännös koskisi sekä työeläkevakuutusyhtiöitä, jotka on perustettu ennen tämän lain voimaantuloa, että työeläkevakuutusyhtiöitä, jotka perustetaan siirtymäkaudella.

Euron käyttöönottoon liittyvän yhtiöjärjestyksen muuttamisen ja sen rekisteröitäväksi ilmoittamisen sekä muun euron käyttöönottoon liittyvän menettelyn osalta noudatettaisiin soveltuvin osin vakuutusyhtiölakiin ehdotettujen muutosten siirtymäsäännöksiä.

90 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä pienten eläkkeiden maksamista kertasuorituksena eläkkeensaajalle koskevan kuukausieläkkeen enimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markan sijasta euroina.

91 §. Pykälä sisältää etuuden suorittamisen viivästymisestä aiheutuvaan etuuden korotukseen liittyvät säännökset. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että etuuden korotuksen vähimmäismäärä määriteltäisiin markkojen sijasta euroina.

93 §. Pykälä koskee kassasta eroavan jäsenen oikeutta kassan varoihin. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahana palautettavan vapaakirjan takaisinostoarvon enimmäismäärä määriteltäisiin markkojen sijasta euroina.

94 §. Pykälään sisältyvä rahayksikön nimike ehdotetaan muutettavaksi markasta euroksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Lain 8 luvussa säädetyt euromäärät vastaisivat vuodelle 1998 vahvistettua, 94 §:ssä tarkoitettua työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaista palkkaindeksilukua.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan euroina määritellyt rahamäärät voisivat 90 §:n, 91 §:n 2 momentin ja 93 §:n 2 momentin säännösten estämättä euron käyttöönottoon liittyvällä siirtymäkaudella olla Suomen markan määräisiä. Euromääräisenä ilmoitetut määrät muunnettaisiin Suomen markoiksi euron käyttöönoton yhteydessä määriteltävän lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

48 §. Pykälän 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että B- ja AB-eläkesäätiössä työnantajan asettaman vakuuden vähimmäismäärä ja -arvo määriteltäisiin Suomen markkojen sijasta euroina.

Pykälän 6 momenttiin sisältyvä rahayksikön nimike ehdotetaan muutettavaksi markasta euroksi.

54 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvät pienten eläkkeiden maksamista kertasuorituksena eläkkeensaajalle koskevan kuukausieläkkeen enimmäismäärät määriteltäisiin Suomen markan sijasta euroina.

55 §. Pykälä sisältää etuuden suorittamisen viivästymisestä aiheutuvaan etuuden korotukseen liittyvät säännökset. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että etuuden korotuksen vähimmäismäärä määriteltäisiin markkojen sijasta euroina.

63 §. Pykälään sisältyvä rahayksikön nimike ehdotetaan muutettavaksi markasta euroksi.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Lain 7 luvussa säädetyt euromäärät vastaisivat vuodelle 1998 vahvistettua, 63 §:ssä tarkoitettua työntekijäin eläkelain mukaista indeksipistelukua.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan euroina määritellyt rahamäärät voisivat 48 §:n 2 ja 3 momentin, 54 §:n ja 55 §:n 2 momentin säännösten estämättä euron käyttöönottoon liittyvällä siirtymäkaudella olla Suomen markan määräisiä. Euromääräisenä ilmoitetut määrät muunnettaisiin Suomen markoiksi euron käyttöönoton yhteydessä määriteltävän lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

9 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä mainittu korvauksen enimmäismäärä määriteltäisiin Suomen markan sijasta euroina. Kyseiseen lukuun ei tehtäisi määrällisesti merkityksellisiä muutoksia.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvä rahayksikön nimike muutetaan markasta euroksi.

12 a §. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvät rahayksikön nimikkeet muutettaisiin markoista euroiksi. Pykälään sisältyvät markkamäärät ehdotetaan lisäksi ilmaistaviksi Suomen markan sijasta euroina siten, ettei kyseisiin lukuihin tehtäisi määrällisesti merkityksellisiä muutoksia.

10 a §. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyvät rahayksiön nimikkeet muutettaisiin markoista euroiksi. Pykälään sisältyvät markkamäärät ehdotetaan lisäksi ilmaistaviksi Suomen markan sijasta euroina siten, ettei kyseisiin lukuihin tehtäisi määrällisesti merkityksellisiä muutoksia.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa 1 päivänä tammikuuta 1999.

Vakuutus- ja eläkelaitokset voisivat siirtymäsäännösten mukaisesti tehdä päätöksen euron käyttöön ottamisesta jo ennen lakien voimaantuloa. Tällainen päätös voitaisiin ilmoittaa rekisteröitäväksi ennen lakien voimaantuloa. Päätökset rekisteröitäisiin ja ne tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Siirtymäsäännösten avulla laitokset voisivat käytännössä varmistaa euron käyttöönoton heti siirtymäkauden alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/1979) 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohta, 4 §:n 1 momentin 5 kohta ja 3 momentti, 5 §:n 1 ja 5 momentti sekä 11 §:n 1 momentti, 3 luvun 2 §:n 2 momentti sekä 11 luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti ja 8 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 4 §:n 3 momentti ja 11 §:n 1 momentti sekä 3 luvun 2 §:n 2 momentti laissa 611/1997, 2 luvun 5 §:n 1 momentti laeissa 318/1989 ja 389/1995 ja 5 §:n 5 momentti mainitussa laissa 389/1995 sekä 11 luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti ja 8 § laissa 752/1993, sekä

lisätään 3 lukuun siitä mainitulla lailla 389/1995 kumotun 2 a §:n tilalle uusi 2 a § ja 8 luvun 10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 611/1997, uusi 4 momentti seuraavasti:

2 luku

Vakuutusyhtiön perustaminen

3 §

Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yhtiöjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mainittava:

3) kustakin takuupääoman osuudesta (takuuosuus) tai osakkeesta yhtiölle maksettava määrä ja, jollei takuuosuudella tai osakkeella ole nimellisarvoa, mikä osa takuuosuudesta tai osakkeesta yhtiölle maksettavasta määrästä merkitään takuu- tai osakepääomaan;

---

4 §

Vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mainittava:

5) takuuosuuksien tai osakkeiden nimellisarvo tai, jollei takuuosuuksilla tai osakkeilla ole nimellisarvoa, takuuosuuksien tai osakkeiden lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä;

---

Vakuutusosakeyhtiön osakkeiden on oltava samanmääräisiä, jos osakepääoma on jaettu useaan osakkeeseen. Keskinäisen yhtiön takuuosuuksien tulee olla samanmääräisiä, jos takuupääoma on jaettu takuuosuuksiin. Osakkeelle tai takuuosuudelle voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä nimellisarvo. Jollei nimellisarvoa ole määrätty, osakkeelle tai takuuosuudelle lasketaan kirjanpidollinen vasta-arvo jakamalla osake- tai takuupääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä. Kirjanpidolliseen vasta-arvoon sovelletaan, mitä nimellisarvosta säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

---

5 §

Toimilupa on annettava, jos aiotusta vakuutusliikkeestä ja vakuutusyhtiön tämän luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuista osakkaista saadun selvityksen perusteella voidaan arvioida vakuutusyhtiön noudattavan toiminnassaan terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita, jos vakuutusyhtiön johto täyttää sille 7 luvun 3 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset ja jos vakuutusyhtiön osakepääoma tai takuupääoma ja pohjarahasto yhteensä (peruspääoma) on vähintään seuraava:

1) henkivakuutusliikettä ja vahinkovakuutusluokkiin 10―16 kuuluvaa vakuutusliikettä harjoitettaessa 2 400 000 euroa; sekä

2) muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa 1 200 000 euroa.

---

Tässä pykälässä säädettyjä euromääriä voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti. Mitä tässä pykälässä säädetään toimiluvan antamisesta, koskee vastaavasti toimiluvan laajentamista.

11 §

Vakuutusyhtiö on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen tekemisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi niin kuin siitä erikseen säädetään. Takuu- tai osakepääomana rekisteröidään merkittyjen ja merkitsijöille annettujen takuuosuuksien tai osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä osakeyhtiölain 2 luvun 12 §:n mukaan mitätöityjen osakkeiden tai takuuosuuksien yhteenlasketulla nimellisarvolla. Jos takuuosuuksilla tai osakkeilla ei ole nimellisarvoa, rekisteröitävää takuu- tai osakepääomaa laskettaessa käytetään nimellisarvon sijasta 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuu- tai osakepääomaan merkittävää määrää. Lisäksi rekisteröidään pohjarahaston määrä.

---

3 luku

Vakuutusyhtiön osakkuus

2 §

---

Vakuutusosakeyhtiöön sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi osakeyhtiölain 3 ja 3 a luvun säännöksiä lukuun ottamatta 3 luvun 4 a §:ää.

2 a §

Jos yhtiön osakkeilla tai takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, yhtiökokous voi 8 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla lisätä osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärää korottamatta osake- tai takuupääomaa tai vähentää osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärää alentamatta osake- tai takuupääomaa. Lisäämisen ja vähentämisen tulee tapahtua osakkeiden tai takuuosuuksien omistusten sekä osake- tai takuuosuuslajien suhteessa. Uusien osakkeiden antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölaissa säädetään osakeantitodistuksista ja -lipuista sekä mitä osakeyhtiölain 4 luvun 14 §:ssä säädetään rahastoannissa annettavien osakkeiden menettämisestä. Uusien takuuosuuksien antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölaissa säädetään osakeantitodistuksista ja -lipuista. Vähennettäviä osakkeita ja takuuosuuksia koskee soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 3 luvun 6 ja 14 §:ssä sekä 6 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetään.

Uusien osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamia osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeuksia koskee soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetään. Osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärä katsotaan vähennetyksi, kun päätös on rekisteröity.

Jos yhtiö muuttaa osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärää 1 momentissa tarkoitetulla päätöksellä, optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan tuottama oikeus merkitä uusia osakkeita tai takuuosuuksia muuttuu samassa suhteessa.

8 luku

Yhtiökokous

10 §

---

Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että yhtiö luopuu osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta, on tehtävä 1 momentin mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksestä tai tästä laista muuta johdu. Jos osakkeen tai takuuosuuden tuottama oikeus määräytyy osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon perusteella, nimellisarvosta luopuminen ei vaikuta tähän oikeuteen, jollei toisin päätetä. Jos kirjanpidollista vasta-arvoa muutetaan osake- tai takuupääomaa tai osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärää muuttamalla ilman, että samalla muutetaan yhtiöjärjestystä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 8 luvun 10 a §:ssä säädetään.

11 luku

Toimintapääoma

2 §

Vahinkovakuutusyhtiön toimintapääoman vähimmäismäärä on 1 ja 2 kohdan mukaan lasketuista määristä suurempi:

1) Lasketaan 18 prosenttia viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulosta. Jos vakuutusmaksutulo on suurempi kuin 10 000 000 euroa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 16 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuutuksenantajien osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.

2) Lasketaan 26 prosenttia kolmen viimeksi kuluneen tilikauden keskimääräisestä korvauskulusta. Jos keskimääräinen korvauskulu on suurempi kuin 7 000 000 euroa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 23 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan kuten 1 kohdan kolmannessa virkkeessä säädetään. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.

---

3 §

---

Takuumäärän vähimmäismäärä on:

1) 1 400 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 14 ja jos vakuutusyhtiön kolmen viimeksi kuluneen kunkin tilikauden vakuutusmaksutulo tästä vakuutusluokasta on ollut enemmän kuin 2 500 000 euroa tai enemmän kuin 4 prosenttia vakuutusyhtiön kokonaisvakuutusmaksutulosta;

2) 400 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 10―15, jollei 1 kohdasta muuta johdu;

3) 300 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 1―8, 16 tai 18;

4) 200 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 9 tai 17.

---

5 §

---

Takuumäärän vähimmäismäärä on 800 000 euroa.

8 §

Tässä luvussa säädettyjä euromääriä voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaaviksi.

---

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Tämän lain 2 luvun 5 §:n 1 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

2. Vakuutusyhtiön peruspääoma sekä osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo voivat 2 luvun 5 §:n 1 momentin estämättä olla Suomen markan määräisiä, jos yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa tai ennen 1 päivää tammikuuta 2002. Peruspääoman vähimmäismäärä ja muu tässä laissa euromääräisenä ilmoitettu määrä muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

3. Jos yhtiö ennen 1 päivää tammikuuta 2002 muuttaa yhtiöjärjestyksen peruspääomaa ja nimellisarvoa koskevia määräyksiä siten, että peruspääoma ja nimellisarvo ilmoitetaan euroissa, pätevän päätöksen syntymisen edellytyksenä on, että sitä on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, jos äänet ovat menneet tasan, että puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Jos yhtiö päättää samalla korottaa tai alentaa peruspääomaa tai luopua osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta 8 luvun 10 §:n 4 momentin mukaisesti, noudatetaan kuitenkin, mitä näihin päätöksiin vaadittavasta enemmistöstä säädetään.

4. Jos yhtiö päättää peruspääoman ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon euromääräiseksi muuntamisen yhteydessä tai sen jälkeen muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että nimellisarvoa korotetaan tai alennetaan lähimpään ylempänä tai alempana olevaan tasalukuun tai johonkin tällä välillä olevaan euron kymmenesosaan tai neljäsosaan, päätökseen ei sovelleta, mitä 8 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetään yhtiöjärjestyksen muutokseen vaadittavasta enemmistöstä. Päätöstä koskee soveltuvin osin, mitä 8 luvun 10 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä säädetään nimellisarvosta luopumisen vaikutuksesta osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan oikeuteen. Yhtiö voi siirtää alentamismäärän tai osan siitä ylikurssirahastoon. Muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004.

5. Jos yhtiö on ennen tämän lain voimaantuloa päättänyt 3 kohdassa tai 8 luvun 10 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yhtiöjärjestyksen muutoksesta, päätös on pätevä, jos se on tehty tämän lain mukaisesti. Yhtiökokous voi ennen tämän lain voimaantuloa valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiöjärjestyksen muuttamisesta 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää vain rahastoannista, johon ei käytetä yhtiön vapaata omaa pääomaa, ja sellaisesta osakkeiden tai takuuosuuksien mitätöinnistä, jossa alennettavaa määrää ei siirretä vapaaseen omaan pääomaan. Valtuutuspäätökseen vaadittavaan enemmistöön sovelletaan, mitä 4 kohdassa säädetään päätökseen vaadittavasta enemmistöstä. Alentamista koskevaan valtuutuspäätökseen sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä 5 luvussa säädetään peruspääoman alentamisesta. Osakepääoman korottamista koskevaan valtuutuspäätökseen sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään rahastoannista. Valtuutuspäätöksessä ei kuitenkaan tarvitse mainita osakkeen uutta nimellisarvoa eikä sitä määrää, joka muusta omasta pääomasta siirretään osakepääomaan. Valtuutus on voimassa enintään yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä. Valtuutuspäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viivytyksettä lain vahvistamisen jälkeen.

6. Edellä 3 kohdassa ja 8 luvun 10 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhtiöjärjestyksen muutos voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi ennen tämän lain voimaantuloa siten, että rekisteröinti tulee voimaan tämän lain tullessa voimaan. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröidään viran puolesta siten, että rekisteriviranomainen muuttaa yhtiöjärjestyksen osake- tai takuupääomaa ja, jollei yhtiö ole luopunut osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvosta 8 luvun 10 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvoa 7 kohdan mukaisesti.

7. Jos yhtiö päättää peruspääoman ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvon muuttamisesta euromääräiseksi ennen 1 päivää tammikuuta 2002 eikä päätöksestä käy muuta ilmi, yhtiön peruspääoma katsotaan muutetuksi euromääräiseksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti lähimpään senttiin pyöristettynä, ja osakkeen tai takuuosuuden nimellisarvo lasketaan jakamalla euromääräinen osake- tai takuupääoma osakkeiden tai takuuosuuksien lukumäärällä. Näin saatua nimellisarvoa ei pyöristetä, mutta se voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi sekä esittää yhtiöjärjestyksessä ja muissa oikeudellisissa asiakirjoissa yhden sentin tarkkuudella tämän kuitenkaan vaikuttamatta osakkeenomistajan tai takuuosuuden omistajan tai muun oikeuteen. Rekisteristä, yhtiöjärjestyksestä ja muista oikeudellisista asiakirjoista on käytävä ilmi, että kysymyksessä ei ole nimellisarvon tarkka arvo. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös euron tullessa yhtiössä käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2002.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (398/1995) 28 §:n 1 ja 4 momentti seuraavasti:

28 §
Edustuston peruspääoma

Kolmannen maan vakuutusyhtiöllä on aina oltava yhtiön Suomessa harjoittamaa ensivakuutusliikettä varten Suomessa varoja vähintään:

1) henkivakuutusliikettä ja vahinkovakuutusluokkiin 10―16 kuuluvaa vakuutusliikettä harjoitettaessa 2 400 000 euroa; sekä

2) muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa 1 200 000 euroa.

---

Edellä 1 momentissa säädettyjä euromääriä voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 §:n 4 ja 6 momentti, 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 5 kohta, 5 § ja 12 §:n 1 momentti, 3 luvun 5 §:n 2 momentti ja 6 §:n 1 momentti, 6 luvun 10 §:n 1 momentti, 8 luvun 3 § sekä 10 a luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti ja 6 §

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 §:n 4 ja 6 momentti laissa 451/1995, 2 luvun 5 § osaksi laissa 483/1993 sekä 10 a luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti ja 6 § viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään 3 lukuun uusi 4 a § ja 7 luvun 17 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

---

Tässä laissa tarkoitetut vakuutusyhdistykset ovat joko pieniä vakuutusyhdistyksiä, joiden vakuutusmaksutulo on enintään 1 000 000 euroa vuodessa, tai suuria vakuutusyhdistyksiä, joiden vakuutusmaksutulo ylittää mainitun määrän. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat säännökset tämän momentin soveltamisesta.

---

Valtioneuvosto voi muuttaa tässä pykälässä säädettyä euromäärää yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.

2 luku

Vakuutusyhdistyksen perustaminen

2 §

---

Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yhdistysjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mainittava:

3) kustakin takuupääoman osuudesta (takuuosuus) yhdistykselle maksettava määrä ja, jollei takuuosuudella ole nimellisarvoa, mikä osa takuuosuudesta yhdistykselle maksettavasta määrästä merkitään takuupääomaan;

---

3 §

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on mainittava:

5) takuuosuuksien nimellisarvo tai, jollei takuuosuuksilla ole nimellisarvoa, takuuosuuksien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä;

---

5 §

Vakuutusyhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston (peruspääoma) tulee olla yhteensä vähintään 42 000 euroa. Perustettavan vakuutusyhdistyksen peruspääoma on maksettava rahana.

Jos yhdistyksen toiminta käsittää henkilövakuutuksen tai yhdistyksen toiminta-alue käsittää enemmän kuin 25 kuntaa, tulee peruspääoman olla vähintään 84 000 euroa.

Pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman on oltava vähintään 42 000 euroa lisättynä kuudella prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta vakuutusmaksujen keskimäärästä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suuria vakuutusyhdistyksiä koskevista pääomavaatimuksista säädetään 10 a luvussa.

Takuuosuudelle voidaan yhdistysjärjestyksessä määrätä nimellisarvo. Jollei nimellisarvoa ole määrätty, takuuosuudelle lasketaan kirjanpidollinen vasta-arvo jakamalla takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Kirjanpidolliseen vasta-arvoon sovelletaan, mitä nimellisarvosta säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Valtioneuvosto voi korottaa tässä pykälässä mainittuja euromääriä vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia.

12 §

Takuuosuudesta maksettava määrä ei saa olla takuuosuuden nimellisarvoa tai, jollei takuuosuudella yhdistystä perustettaessa ole nimellisarvoa, 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua takuupääomaan merkittävää määrää pienempi.

---

3 luku

Takuupääoma

4 a §

Jos yhdistyksen takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, yhdistyskokous voi 7 luvun 17 §:ssä säädetyllä tavalla päättää lisätä takuuosuuksien lukumäärää korottamatta takuupääomaa tai vähentää takuuosuuksien lukumäärää alentamatta takuupääomaa. Lisäämisen ja vähentämisen tulee tapahtua takuuosuuksien omistusten sekä takuuosuuslajien suhteessa. Vähennettäviä takuuosuuksia koskee soveltuvin osin, mitä 3 luvun 6 ja 14 §:ssä säädetään.

Uusien takuuosuuksien tuottamia takuuosuuden omistajan oikeuksia koskee soveltuvin osin, mitä 4 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetään. Takuuosuuksien lukumäärä katsotaan vähennetyksi, kun päätös on rekisteröity.

5 §

---

Takuuosuuskirjassa on mainittava yhdistyksen toiminimi ja takuuosuuden tai takuuosuuskirjan järjestysnumero. Takuuosuuskirjan tulee olla päivätty ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Takuuosuuskirja saadaan allekirjoittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla.

---

6 §

Jos yhdistys takuupääoman takaisinmaksamisen vuoksi tai yhdistystä purettaessa suorittaa maksun takuuosuudenomistajalle, takuuosuuskirjaan on viivytyksettä tehtävä siitä merkintä. Takuuosuuskirjaan on tehtävä merkintä myös, jos takuuosuus on mitätöity maksua suorittamatta.

---

6 luku

Vakuutusyhdistyksen johto

10 §

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto. Yhdistykseen, jonka peruspääoma on pienempi kuin 84 000 euroa, ei voida perustaa hallintoneuvostoa.

---

7 luku

Yhdistyskokous

17 §

---

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että yhdistys luopuu takuuosuuden nimellisarvosta, on tehtävä 1 momentin mukaisesti, jollei yhdistysjärjestyksestä tai tästä laista muuta johdu. Jos takuuosuuden tuottama oikeus määräytyy takuuosuuden nimellisarvon perusteella, nimellisarvosta luopuminen ei vaikuta tähän oikeuteen, jollei toisin päätetä. Jos kirjanpidollista vasta-arvoa muutetaan takuupääomaa tai takuuosuuksien lukumäärää muuttamalla ilman, että samalla muutetaan yhdistysjärjestystä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 7 luvun 18 §:ssä säädetään.

8 luku

Vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi

3 §

Vakuutusyhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten kuuden kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukainen peruspääoma on kokonaan maksettu. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on myös nimellisarvon ylittävä määrä oltava maksettuna. Jos takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, rekisteröitävää takuupääomaa laskettaessa käytetään nimellisarvon sijasta 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuupääomaan merkittävää määrää. Vakuutusyhdistyksen katsotaan muuttuneen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, kun muutos on rekisteröity.

10 a luku

Toimintapääoma

2 §

Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman vähimmäismäärä on 1 ja 2 kohdan mukaisesti lasketuista määristä suurempi:

1) Lasketaan 18 prosenttia viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulosta. Jos vakuutusmaksutulo on suurempi kuin 10 000 000 euroa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 16 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuutuksenantajien osuuden vähentämistä. Käytetty suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.

2) Lasketaan 26 prosenttia kolmen viimeksi kuluneen tilikauden keskimääräisestä korvauskulusta. Jos keskimääräinen korvauskulu on suurempi kuin 7 000 000 euroa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 23 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan kuten 1 kohdan kolmannessa virkkeessä säädetään. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.

---

3 §

---

Takuumäärän vähimmäismäärä on:

1) 300 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 10―13;

2) 225 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 1―8, 16 tai 18; sekä

3) 150 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkaan 9 tai 17.

---

6 §

Valtioneuvosto voi muuttaa tässä luvussa säädettyjä euromääriä yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaaviksi.

---

1.Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.Tämän lain 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen jätettyyn yhdistysjärjestyksen vahvistamista koskevaan hakemukseen.

2. Vakuutusyhdistyksen peruspääoma ja takuuosuuden nimellisarvo voivat 2 luvun 5 §:n 1―3 momentin estämättä olla Suomen markan määräisiä, jos yhdistyksen perustamiskirja on allekirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa tai ennen 1 päivää tammikuuta 2002. Peruspääoman vähimmäismäärä ja muu tässä laissa euromääräisenä ilmoitettu määrä muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

3. Jos yhdistys ennen 1 päivää tammikuuta 2002 muuttaa yhdistysjärjestyksen peruspääomaa ja nimellisarvoa koskevia määräyksiä siten, että peruspääoma ja nimellisarvo ilmoitetaan euroissa, pätevän päätöksen syntymisen edellytyksenä on, että sitä on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, jos äänet ovat menneet tasan, että puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Jos yhdistys päättää samalla korottaa tai alentaa peruspääomaa tai luopua takuuosuuden nimellisarvosta 7 luvun 17 §:n 4 momentin mukaisesti, noudatetaan kuitenkin, mitä näihin päätöksiin vaadittavasta enemmistöstä säädetään.

4. Jos yhdistys päättää peruspääoman ja takuuosuuden nimellisarvon euromääräiseksi muuntamisen yhteydessä tai sen jälkeen muuttaa yhdistysjärjestystä siten, että nimellisarvoa korotetaan tai alennetaan lähimpään ylempänä tai alempana olevaan tasalukuun tai johonkin tällä välillä olevaan euron kymmenesosaan tai neljäsosaan, päätökseen ei sovelleta, mitä 7 luvun 17 §:n 1 momentissa säädetään yhdistysjärjestyksen muutokseen vaadittavasta enemmistöstä. Päätökseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 7 luvun 17 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä säädetään nimellisarvosta luopumisen vaikutuksesta takuuosuuden omistajan oikeuteen. Yhdistys voi siirtää alentamismäärän tai osan siitä ylikurssirahastoon. Muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004.

5. Jos yhdistys on ennen tämän lain voimaantuloa päättänyt 3 kohdassa tai 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yhdistysjärjestyksen muutoksesta, päätös on pätevä, jos se on tehty tämän lain mukaisesti. Yhdistyskokous voi ennen tämän lain voimaantuloa valtuuttaa hallituksen päättämään yhdistysjärjestyksen muuttamisesta 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää vain sellaisesta takuuosuuksien mitätöinnistä, jossa alennettavaa määrää ei siirretä vapaaseen omaan pääomaan. Valtuutuspäätökseen vaadittavaan enemmistöön sovelletaan, mitä 4 kohdassa säädetään päätökseen vaadittavasta enemmistöstä. Alentamista koskevaan valtuutuspäätökseen sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä 5 luvussa säädetään takuupääoman alentamisesta. Valtuutus on voimassa enintään yhden vuoden yhdistyskokouksen päätöksestä. Valtuutuspäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viivytyksettä lain vahvistamisen jälkeen.

6. Edellä 3 kohdassa ja 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhdistysjärjestyksen muutos voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi ennen tämän lain voimaantuloa siten, että rekisteröinti tulee voimaan tämän lain tullessa voimaan. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu yhdistysjärjestyksen muutos rekisteröidään viran puolesta siten, että rekisteriviranomainen muuttaa yhdistysjärjestyksen peruspääomaa ja, jollei yhdistys ole luopunut takuu- osuuden nimellisarvosta 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, takuuosuuden nimellisarvoa 7 kohdan mukaisesti.

7. Jos yhdistys päättää peruspääoman ja takuuosuuden nimellisarvon muuttamisesta euromääräiseksi ennen 1 päivää tammikuuta 2002 eikä päätöksestä käy muuta ilmi, yhdistyksen peruspääoma katsotaan muutetuksi euromääräiseksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti lähimpään senttiin pyöristettynä, ja takuuosuuden nimellisarvo lasketaan jakamalla euromääräinen takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Näin saatua nimellisarvoa ei pyöristetä, mutta se voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi sekä esittää yhdistysjärjestyksessä ja muissa oikeudellisissa asiakirjoissa yhden sentin tarkkuudella tämän kuitenkaan vaikuttamatta takuuosuuden omistajan tai muun oikeuteen. Rekisteristä, yhdistysjärjestyksestä ja muista oikeudellisista asiakirjoista on käytävä ilmi, että kysymyksessä ei ole nimellisarvon tarkka arvo. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös euron tullessa käyttöön yhdistyksessä 1 päivänä tammikuuta 2002.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työeläkevakuutusyhtiöistä 25 päivänä huhtikuuta 1997 annetun lain (354/1997) 6 §:n 1 momentti ja 33 § seuraavasti:

6 §
Toimilupa

Työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava työntekijäin eläkelain taikka työntekijäin eläkelain ja yrittäjien eläkelain mukaisen toiminnan harjoittamista varten valtioneuvoston antama toimilupa, joka on voimassa Suomessa. Valtioneuvoston on myönnettävä toimilupa, jos aiotun vakuutusliikkeen tai vakuutusyhtiölain 2 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitettujen yhtiön osakkaiden ei katsota vaarantavan eläkevakuutustoiminnan tervettä kehitystä, jos vakuutusyhtiön johto täyttää sille tässä laissa ja vakuutusyhtiölain 7 luvussa asetetut vaatimukset ja jos työeläkevakuutusyhtiön osakepääoma tai takuupääoma ja pohjarahasto yhteensä (peruspääoma) on vähintään 5 000 000 euroa.

---

33 §
Säädettyjen euromäärien tarkistaminen

Tässä laissa säädettyjä euromääriä voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaaviksi.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Tämän lain 6 §:n 1 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen jätettyyn toimilupahakemukseen.

Työeläkevakuutusyhtiön osakepääoma tai takuupääoma ja pohjarahasto voivat 6 §:n 1 momentin estämättä olla Suomen markan määräisiä, jos yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa tai ennen 1 päivää tammikuuta 2002. Euromääräisenä ilmoitettu osakepääoman tai takuupääoman ja pohjarahaston yhteismäärän vähimmäismäärä muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun vakuutuskassalain (1164/1992) 90 §, 91 §:n 2 momentti, 93 §:n 2 momentti ja 94 § seuraavasti:

90 §

Vakuutuskassalla on oikeus maksaa kertasuorituksena vanhuus- tai perhe-eläke taikka vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke, joka on pienempi kuin kymmenen euroa kuukaudessa. Kertasuoritus lasketaan asianomaisen ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

91 §

---

Jos 1 momentissa tarkoitettua etuutta ei ole voitu edunsaajasta johtuvasta syystä maksaa oikeassa ajassa, kassa ei ole velvollinen maksamaan etuutta korotettuna pitemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona este kassan tieten on lakannut. Jos etuuden suorittaminen viivästyy lain säännöksen vuoksi taikka yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisen taikka muun sen kaltaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, kassa ei ole velvollinen maksamaan etuutta korotettuna tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta. Etuuden korotusta, jonka määrä on pienempi kuin kolme euroa, ei ole maksettava.

---

93 §

---

Jos jäsenyys päättyy ennen vakuutustapahtuman sattumista, 1 momentin estämättä on eronneelle jäsenelle kuitenkin annettava vapaakirjana vähintään hänen omia maksujaan vastaava osuus vakuutusmaksuvastuusta. Tämä osuus vakuutusmaksuvastuusta voidaan ilman kuulutusmenettelyä siirtää vakuutusyhtiöön tai toiseen vakuutuskassaan. Jos vapaakirjan takaisinostoarvo on pienempi kuin 4 800 euroa, se suoritetaan eronneelle jäsenelle hakemuksesta. Jos vapaakirjan takaisinostoarvo on pienempi kuin yksi viidesosa edellä mainitusta määrästä, se saadaan suorittaa rahana ilman hakemusta, jos sääntöihin on otettu tästä määräys.

94 §

Edellä 90 §:ssä, 91 §:n 2 momentissa ja 93 §:n 2 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten perusteella sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään kymmeneen senttiin.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tämän lain 8 luvussa säädetyt euromäärät vastaavat vuodelle 1998 vahvistettua 94 §:ssä tarkoitettua palkkaindeksilukua.

Tässä laissa euroina ilmoitetut rahamäärät voivat 90 §:n, 91 §:n 2 momentin ja 93 §:n 2 momentin estämättä 31 päivään joulukuuta 2001 olla Suomen markan määräisiä. Euroina ilmoitetut rahamäärät muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1995 annetun eläkesäätiölain (1774/1995) 48 §:n 2, 3 ja 6 momentti, 54 §, 55 §:n 2 momentti ja 63 §,

sellaisena kuin niistä on 48 §:n 2 momentti laissa 1323/1997 seuraavasti:

48 §

---

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vakuuden (kannatusmaksuvakuus) on oltava 46 §:ssä tarkoitettuja katekelpoisia varoja ja sitoumuksia. Kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärä on neljä kahdestoistaosaa eläkesäätiön vuoden vastuumenoista. Vuoden vastuumenoilla tarkoitetaan eläkkeistä tilivuonna aiheutuvien suoritusten ja eläkevastuun muutoksen yhteismäärää. Jos eläkesäätiön säännöissä määrätään kannatusmaksuja suoritettavaksi useammin kuin kolmannesvuosittain, kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärää pienennetään maksuvälin muutosta vastaavasti. Kannatusmaksuvakuuden vähimmäismäärä on kuitenkin aina vähintään 84 000 euroa ja enintään 15 prosenttia eläkesäätiön eläkevastuun määrästä.

Eläkesäätiön toiminnan alkaessa vakuutta on asteittain kartutettava 2 momentissa tarkoitettuun vähimmäismäärään neljän vuoden kuluessa siten, että kunkin kalenterivuoden lopussa vakuuden arvo on vähintään eläkesäätiön toiminnan alkamisen jälkeen päättyneiden kalenterivuosien lukumäärän osoittama määrä neljäsosia vakuuden vähimmäismäärästä. Vakuuden arvon on kuitenkin aina oltava vähintään 84 000 euroa.

---

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä euromäärää voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti.

---

54 §

Eläkesäätiöllä on oikeus maksaa kertasuorituksena vanhuus- tai perhe-eläke taikka vapaakirjaan perustuva työkyvyttömyyseläke, joka on pienempi kuin 20 euroa kuukaudessa tai eläkkeensaajan suostumuksella 40 euroa kuukaudessa. Kertasuoritus lasketaan asianomaisen ministeriön määräysten mukaisesti.

55 §

---

Jos 1 momentissa tarkoitettua etuutta ei ole voitu etuudensaajasta johtuvasta syystä maksaa oikeassa ajassa, eläkesäätiö ei ole velvollinen maksamaan etuutta korotettuna pitemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona este eläkesäätiön tieten on lakannut. Jos etuuden suorittaminen viivästyy lain säännöksen vuoksi taikka yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisen taikka muun sen kaltaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, eläkesäätiö ei ole velvollinen maksamaan etuutta korotettuna tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta. Etuuden korotusta, jonka määrä on pienempi kuin viisi euroa, ei ole maksettava.

---

63 §

Edellä 54 §:ssä ja 55 §:n 2 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan kalenterivuosittain sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään kymmeneen senttiin.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tämän lain 7 luvussa säädetyt euromäärät vastaavat vuodelle 1998 vahvistettua 63 §:ssä tarkoitettua indeksipistelukua.

Tässä laissa euroina ilmoitetut rahamäärät voivat 48 §:n 2 ja 3 momentin, 54 §:n ja 55 §:n 2 momentin estämättä 31 päivään joulukuuta 2001 olla Suomen markan määräisiä. Euroina ilmoitetut rahamäärät muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikennevakuutuslain (279/1959) 9 §:n 1 momentti ja 3 momentti sekä 12 a §:n 4 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 1 ja 3 momentti laissa 361/1993 sekä 12 a §:n 4 momentti laissa 941/1984, seuraavasti:

9 §

Omaisuuteen kohdistuneesta yhdestä liikennevahingosta tai välittömästi toinen toiseensa liittyvästä useammasta liikennevahingosta yhteensä suoritetaan korvausta enintään 3 300 000 euroa kutakin vahingosta vastuussa olevaa liikennevakuutusta kohden.

---

Tässä pykälässä säädettyä euromäärää voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti.

12 a §

---

Korvauksen korotusta, jonka määrä on pienempi kuin 2,5 euroa, ei ole maksettava. Mainittua euromäärää tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:ssä säädetyn palkkaindeksin mukaan. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään kymmenen senttiin.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:

muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun potilasvahinkolain (585/1986) 10 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 973/1993, seuraavasti:

10 a §

---

Korvauksen korotusta, jonka määrä on pienempi kuin neljä euroa, ei ole maksettava. Mainittua euromäärää tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetyn palkkaindeksiluvun mukaan. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään kymmeneen senttiin.

---

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

---

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre