Hakutulokset
- Uutiset
9.4.2019 13.30
Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen: Maahanmuuttoviraston toimintaohje ei perustunut lakiinApulaisoikeuskansleri antoi Maahanmuuttovirastolle huomautuksen perustuslain lakisidonnaisuusperiaatteen vastaisesta menettelystä. Kyse oli ohjeistuksesta, joka koski kansainvälistä suojelua hakeneiden hakijoiden passin haltuunottoa. Lisäksi sisäministeriön, Poliisihallituksen, Hämeen poliisilaitoksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen sekä näiden poliisilaitosten passin haltuunottoon osallistuneiden poliisivirkamiesten huomiota kiinnitettiin perustuslain ja ulkomaalaislain noudattamiseen. Myös yksittäisellä viranhaltijalla on velvollisuus olla soveltamatta lain kanssa ristiriitaista alemman asteista säännöstä. - Uutiset
29.3.2019 11.50
Huhtikuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaHuhtikuussa 2019 tulee voimaan lukuisia säädöksiä ja säädösmuutoksia, muun muassa:
- Äitiyslaki siihen liittyvine säädöksineen tulee voimaan 1.4.2019
- Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan 1.4.2019
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astuu voimaan 1.4.2019
- Sähköiset rahtikirjat käyttöön 11.4.2019 voimaan tulevalla tiekuljetussopimuslain muutoksella
- Jehovan todistajien vapautuslaki kumotaan 1.4.2019 alkaen - Uutiset
14.3.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion kansalaisuuden ja unionin kansalaisuuden menettämisestä suoraan lain nojallaSEUT 20 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan valossa, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään tietyin edellytyksin tämän jäsenvaltion kansalaisuuden menettämisestä suoraan lain nojalla, minkä seurauksena henkilöt, joilla ei ole myös toisen jäsenvaltion kansalaisuutta, menettävät Euroopan unionin kansalaisen asemansa ja siihen liittyvät oikeudet, kunhan kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja tarvittaessa myös kansalliset tuomioistuimet voivat tutkia liitännäiskysymyksenä tällaisen kansalaisuuden menettämisen seuraukset ja mahdollisesti määrätä kansalaisuus palautettavaksi ex tunc asianomaisille henkilöille siinä yhteydessä, kun nämä hakevat matkustusasiakirjaa tai mitä tahansa muuta asiakirjaa todistukseksi kansalaisuudestaan. - Uutiset
12.3.2019 8.21
Keskusverolautakunta: Ajoneuvon vakuuttamisen kustannuksista veloitettua korvausta oli pidettävä kokonaisuudessaan vastikkeena arvonlisäverottoman vakuutuspalvelun myynnistäA Oy otti vakuutusyhtiöltä vakuutuksen, johon liitettiin useita ajoneuvoja. A Oy veloitti ajoneuvon omistajilta tai haltijoilta korvauksen ajoneuvon vakuuttamisen kustannuksista. Asiakkaan ajotapa vaikutti korvauksen suuruuteen. A Oy:n ajoneuvon omistajalta tai haltijalta veloittamaa korvausta oli pidettävä kokonaisuudessaan vastikkeena AVL 44 §:ssä tarkoitetun arvonlisäverottoman vakuutuspalvelun myynnistä. (Lainvoimainen) - Uutiset
6.3.2019 8.00
Eduskunta hyväksyi lait sotilasvirkojen kelpoisuusvaatimusten tarkentamisestaSotilasvirkaan voidaan jatkossa nimittää vain, mikäli henkilöllä ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tarkoitus on, että lait tulisivat voimaan 1. heinäkuuta 2019. - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
12.2.2019 12.11
Asiakirjojen hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan EU-maissaTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistuksella pyritään vähentämään esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia. Uudistus merkitsee, että EU-maiden viranomaiset eivät enää jatkossa edellytä niin sanotun apostille-todistuksen esittämistä tiettyjen yleisten asiakirjojen yhteydessä, kun kyse on toisen EU-maan viranomaisen antamasta asiakirjasta. Apostille-todistuksella osoitetaan asiakirjan aitous. - Uutiset
31.1.2019 13.00
Hallinto-oikeus: Oppimisvaikeuksista kärsivän kansalaisuushakemus voitiin hylätä puuttuvan kielitaidon vuoksiHakijan hallinto-oikeudelle esittämä lääkärinlausunto erityisistä oppimisvaikeuksista ja niiden vaikutuksesta kielen oppimiseen merkitsi vetoamista 18 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun erittäin painavaan syyhyn. Hallinto-oikeus totesi, että hakijan suomen kielen opettajana toimineen S:n antama todistus ei ole todistus luku- ja kirjoitustaidottomuudesta vaan heikosta luku- ja kirjoitustaidosta. Hakija oli omankin kertomansa mukaan käynyt kotimaassaan yhden vuoden koulua ja oli maahan tullessaan osannut kirjoittaa ainakin hieman. Hakijaa ei siten voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla luku- ja kirjoitustaidottomana. (Vailla lainvoimaa 31.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 7.00
Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelyyn esitetään muutoksiaTurvapaikanhakijoiden uusintahakemuksien käsittelyä on tarkoitus tehostaa tarkentamalla uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Lakimuutos ei kuitenkaan estä uusintahakemusten tekemistä. Hakijan olisi jatkossa pystyttävä esittämään perustellut syyt sille, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin. Tällaisia syitä voivat olla hakijan kotimaassa tapahtuneet muutokset tai hakijan henkilökohtaisessa tilanteessa Suomessa tapahtuneet muutokset. Viivyttämistarkoituksessa tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirjan haltuunotosta ja täsmennettäisiin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön työnteko-oikeuden alkamista ja päättymistä. Hankkeen yhteydessä tehtäisiin myös EU:n tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät ulkomaalaislain muutokset, jonka mukaan pakolaisen iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivämäärää, kun kyseessä on perheenyhdistäminen. Työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla. - Uutiset
5.12.2018 14.08
Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuudenTiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia olisivat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Hallitus antoi esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta eduskunnalle 5. joulukuuta. Kansalaisuuden voisi menettää vain, jos henkilöllä on myös toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Myös syntyperäinen Suomen kansalainen voisi menettää kansalaisuutensa. - Uutiset
30.11.2018 8.00
Hallitus esittää sotilasvirkoihin tarkentavia luotettavuusvaatimuksia ulkomaansidonnaisuuksistaSotilasvirkaan voitaisiin nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta ulkomaansidonnaisuutta, joka vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 aikana. - Uutiset
23.11.2018 15.10
Hallinto-oikeus: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä Irakin kansalaisen kansalaisuushakemuksen neljä vuotta sitten tapahtuneen seksuaalirikoksen vuoksiHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuun tekoon, eikä hän siten täytä nuhteettomuusedellytystä. Arvioitaessa edellytyksestä poikkeamista oli huomattava, ettei hakija ollut syyllistynyt sen jälkeen muuhun kuin päiväsakoilla rangaistuun liikennerikkomukseen. Lisäksi hakija oli esittänyt selvitystä terveydentilastaan, jonka hoitamistarkoituksessa tapahtuvaa hakijan matkustamista Suomen kansalaisuuden saaminen mahdollisesti helpottaisi. Seksuaalirikosta oli kuitenkin pidettävä laadultaan erityisen vakavana rikoksena, eikä hakijalle siitä määrättyä rangaistusta voitu pitää vähäisenä. Kun lisäksi otettiin huomioon, että teosta oli maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä kulunut vasta noin neljä vuotta, virasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 10.15
Oikeusasiamies otti kantaa kaksoiskansalaisen kohteluun valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöönKantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan ulkoministeriön menettelyä valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöön. Kantelijan mukaan hänelle oli tarjottu harjoittelijapaikkaa, mutta kantelijan kerrottua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudestaan valintamenettely oli keskeytetty ja kaksoiskansalaisuus oli muodostunut valinnan esteeksi. Kantelijan mukaan menettely ei ollut perustunut lakiin ja oli syrjivä. Edelleen kantelija kertoi, että ministeriö oli kieltäytynyt kertomasta, mihin lakiin sen menettely oli perustunut ja antamasta perusteluja kirjallisesti. Oikeusasiamiehen mukaan lähetystöllä oli ollut lakiin nojautuva oikeuttamisperuste kantelijan erilaiseen kohteluun työhönotossa kansalaisuuden perusteella. Lähetystön olisi kuitenkin tullut oikeusasiamiehen mukaan oma-aloitteisesti selvittää jo esikysymyksenä, oliko kantelijan työhön ottamiselle olemassa jokin jo ennalta lähetystön tiedossa oleva yleinen tehtävän hoitamisen näkökulmasta ratkaiseva este. Kun näin ei ollut tapahtunut vaan valintamenettely oli keskeytetty vasta sen jatkuttua, menettely ei oikeusasiamiehen mukaan ollut hyvän hallinnon mukainen. Lisäksi valinnan epäämisen perusteet olisi kantelijan pyynnöstä tullut ilmoittaa hänelle myös kirjallisesti. - Uutiset
12.10.2018 9.00
Hallituksen esityksen taustalla EU-asetus: Asiakirjojen muodollisia hyväksymismenettelyjä yksinkertaistetaanTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Asetuksen tavoitteena on vähentää asiakirjojen hyväksymiseen liittyvien muodollisuuksien aiheuttamaa oikeudellista epävarmuutta, kustannuksia ja pitkällisiä menettelyjä. 11. lokakuuta eduskunnalle annetulla lakiesityksellä lainsäädäntöön tehtäisiin asetuksen edellyttämät täydentävät säännökset. - Uutiset
6.9.2018 13.52
KHO:n kaksi lyhyttä ratkaisuselostetta Maahanmuuttoviraston täydennyspyynnön lainmukaisuudesta kansalaisuusasioissaMaahanmuuttovirasto oli tapauksen oloissa voinut luottaa siihen, että sen lähettämä täydennyspyyntö menee valittajalle tiedoksi. Se valittajan ilmoittama seikka, että asiointipalveluun kirjautumisen oli valittajan luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suorittanut toinen henkilö valittajan puolesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä ei olisi lähetetty valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai että se ei olisi ollut Maahanmuuttoviraston esittämällä tavalla valittajan luettavissa sähköisessä asiointipalvelussa. Asiassa ei ollut muutoinkaan osoitettu, että Maahanmuuttovirasto olisi menetellyt lainvastaisesti. Toisessa tapauksessa KHO totesi, että yksinomaan valittajan väitteen perusteella ei ollut katsottava, että hän ei olisi saanut Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä tiedokseen hallintolain 59 §:n 2 momentissa tarkoitetussa seitsemän päivän määräajassa kirjeen lähettämisestä. - Uutiset
16.8.2018 9.19
KHO:n ratkaisu henkilöllisyyden riittävästä selvittämisestä kansalaisuuden myöntämistä koskevassa asiassaHallinto-oikeus oli katsonut, että kun valittaja oli itse antanut henkilöllisyydestään viranomaisille ristiriitaisia tietoja, ei hänen henkilöllisyytensä voitu katsoa tulleen kansalaisuuden myöntämiseksi riittävällä tavalla selvitetyksi. Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä kansalaisuushakemuksen. Asiassa oli KHO:ssa otettava kantaa siihen, oliko valittajan pyytämää korjausta syntymäaikaan pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. KHO katsoi, että viiden vuoden eroa ilmoitetuissa syntymäajoissa ei ollut pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Pyyntö valittajan henkilöllisyyden muuttamiseen oli näin ollen katkaissut kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan kulumisen. Sillä seikalla, että pyydettyä muutosta ei ollut merkitty väestötietojärjestelmään, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
2.8.2018 10.15
Apulaisoikeuskanslerin lausunto: Kansalaisuuden menettäminen rikoksiin syyllistymisen johdostaApulaisoikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta, jonka mukaan kansalaisuuslakia muutettaisiin siten, että eräisiin maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Muutos koskisi ainoastaan kaksoiskansalaisia, joilla on riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota muun ohessa ehdotuksen suureen periaatteelliseen ja käytännölliseen merkitykseen sekä tarpeeseen jatkovalmistelussa vielä selvittää kansalaisuuden menettämisen oikeudellista luonnetta, kansalaisuuden menettämisen ja karkottamisen välistä suhdetta, menettämistä koskevan arvioinnin tarkempaa sisältöä ja ehtoja sekä yksilön oikeusturvan toteutumista ulotettaessa valituslupamenettely kansalaisuuden menettämistä koskeviin asioihin. - Uutiset
12.7.2018 10.31
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen edellyttää luotettavasti selvitettyä henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys tullut luotettavasti selvitetyksi, on arvioitava kokonaisharkinnalla. - Uutiset
28.6.2018 16.04
Hovioikeus hylkäsi esittelymuistiosta tehdyn tietopyynnönVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan esittelymuistio, joka sisältää esittelijän arvion tosiseikoista, sovellettavasta oikeudesta sekä esittelijän ratkaisuehdotuksen, kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin, josta ei edes asianosaisella ole oikeutta saada tietoa. Ratkaisuehdotuksensa perusteluissa esittelijä tarvittaessa ilmoittaa, mitä hän katsoo selvitetyksi ja mitä jääneen näyttämättä sekä esittää oikeudellisen arvioinnin. Ratkaisuehdotus on näiden seikkojen perusteella tehtävä johtopäätös (KKO 1998:35, KKO 2002:27). Hakijan pyytämässä asiassa ei ollut laadittu esittelijän muistion julkista osaa. Asiassa laadittu muistio sisälsi neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvia arvioita, joista asianosaisellakaan ei ollut oikeutta saada tietoa. Näin ollen hakijan pyyntö oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.6.2018) - Uutiset
25.6.2018 8.10
Hallitus esittää: tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuudenSisäministeriö lähetti 21. kesäkuuta lausunnolle hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan kansalaisuuslain muuttamista siten, että tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. - Uutiset
5.6.2018 12.30
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten oleskeluvapautta koskevissa unionin oikeuden säännöksissä tarkoitettu aviopuolison käsite kattaa samaa sukupuolta olevat aviopuolisotVaikka jäsenvaltiot voivat vapaasti hyväksyä tai olla hyväksymättä samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen avioliiton, ne eivät voi rajoittaa unionin kansalaisen oleskeluvapautta kieltäytymällä myöntämästä tämän samaa sukupuolta olevalle aviopuolisolle, joka on kolmannen valtion kansalainen, johdettua oleskeluoikeutta alueellaan. - Uutiset
9.5.2018 12.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rajavalvontaa, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevassa asiassaEnnakkoratkaisupyyntö koski SEUT 20 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan sekä jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98) 5 ja 11 artiklan tulkintaa. Uninonin tuomioistuin totesi muun muassa, että direktiivin 2008/115 5 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan sellaisen kolmannen maan kansalaisen osalta, johon on jo kohdistettu palauttamispäätös, johon on liitetty vielä voimassa oleva päätös maahantulokiellosta, tehdään palauttamispäätös ottamatta huomioon sellaisia hänen perhe-elämäänsä liittyviä seikkoja – muun muassa hänen alaikäisen lapsensa etua –, jotka on mainittu tällaisen maahantulokiellon määräämisen jälkeen perheenyhdistämistä varten jätetyssä oleskelua koskevassa hakemuksessa, paitsi jos asianomainen olisi voinut vedota tällaisiin seikkoihin aikaisemmin. - Uutiset
4.5.2018 10.10
KHO:n kaksi ratkaisua kansalaisuuslain nuhteettomuusedellytyksestäMaahanmuuttovirasto ei ollut määrännyt A:lle kansalaisuuslain 19 a §:n 1 momentissa säädettyä odotusaikaa. Kun otettiin huomioon A:n rangaistavista teoista saatu selvitys ja erityisesti tekojen määrä ja toistuvuus sekä niistä kulunut aika, ei Maahanmuuttovirasto ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin jättäessään odotusajan määräämättä.
Toisessa tapauksessa KHO katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen A:n tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella arvioida, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle ollut perusteltua syytä. - Uutiset
11.4.2018 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kansalaisuudesta ja oikeasuhteisuudesta rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessaTapauksessa, jossa unionin kansalainen, jota koskee Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 25.6.2003 tehdyn sopimuksen perusteella tehty luovuttamispyyntö Yhdysvaltoihin, on tämän pyynnön mahdollista täytäntöönpanoa varten otettu kiinni muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalainen hän on, SEUT 18 ja SEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio perustuslaillisen säännön nojalla kohtelee eri tavalla omia kansalaisiaan kuin muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia ja että se sallii tämän luovuttamisen, vaikka se ei salli omien kansalaistensa luovuttamista, kun se on ennalta antanut sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka kansalainen kyseinen unionin kansalainen on, mahdollisuuden vaatia tämän kansalaisen luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella, eikä viimeksi mainittu jäsenvaltio ole toteuttanut tätä varten mitään toimenpiteitä. - Uutiset
29.3.2018 14.41
Hallinto-oikeuden kolme päätöstä kansalaisuuden saamisesta – hakemukset hylättiinTapaus 1. Hakijalla ei ollut kansalaisuuslaissa tarkoitettua suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullista ja kirjallista taitoa. Asiassa oli siten ratkaistava, voitiinko kielitaitoedellytyksestä hakijan osalta poiketa hakijan terveydentilan tai muun erittäin painavan syyn perusteella. Vaatimusta kielitaitoedellytyksen täyttämisestä ei voitu pitää kohtuuttomana. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kielen opiskelu olisi hakijalle olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen tosiasiallisesti mahdotonta. Maahanmuuttovirasto oli siten voinut hylätä kansalaisuushakemuksen.
Tapaus 2. Hakija ei esittänyt väitetystä suomen kielen opiskelusta todistusta. Esitettyjen selvitysten perusteella hakijan oli katsottava Suomessa asuessaan osallistuneen kieliopintoja sisältäneeseen koulutukseen vuonna 2011 noin kahden ja puolen kuukauden, vuonna 2012 hieman alle kuuden kuukauden ja vuonna 2016 runsaan neljä kuukauden ajan. Hakijan kielikoulutukseen osallistumista ei näin ollen voitu pitää sillä tavalla säännöllisenä, että kielitaitoedellytyksestä olisi voitu tälläkään perusteella poiketa.
Tapaus 3. Maahanmuuttovirasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. Esitetty selvitys huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto oli myös voinut olla määräämättä hakijalle odotusaikaa. - Uutiset
22.2.2018 14.21
15 petosrikokseen vuoden aikana syyllistyneen rikoksia ei pidetty kokonaisuutena arvostellen vähäisinä - syyllistyi lievien petosten asemasta petoksiinVastaaja oli noin vuoden aikana syyllistynyt 15 petosrikokseen, joissa aiheutettu vahinko oli ollut 20–257 euroa. Tavoiteltu hyöty ja aiheutetun vahingon määrä oli näin ollen ollut kaikissa tapauksissa vähäinen. HO katsoi vastaajan syyllistyneen hänen syykseen luetuilla menettelyillä petoksiin. Kysymys myös yhdyskuntapalvelurangaistukseen tuomitsemisen edellytyksistä ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 14.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti oli voinut jättää tutkimatta turvapaikanhakijan avioliiton esteetA ei ollut esittänyt sellaista voimassa olevaa henkilöllisyysasiakirjaa, josta hänen henkilöllisytensä olisi voitu luotettavasti todeta. Hän oli esittänyt jäljennöksen poliisin haltuun ottamasta Irakin passista, jonka voimassaoloaika oli ollut 4.7.2007–3.7.2015. Vanhentunutta matkustusasiakirjaa ei ollut voitu hyväksyä selvityksenä henkilöllisyydestä, koska A:ta ei ollut rekisteröity väestötietojärjestelmään, joten passin henkilötietoja ei voitu verrata väestötietojärjestelmän tietoihin. (Ei lainvoim. 1.2.2018) - Uutiset
16.1.2018 15.15
Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta – perustuslaki asettaa reunaehtojaTulevaisuuden kunta -hankkeessa on laadittu selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Selvityksen tehnyt työryhmä toteaa, että monipaikkaisuus perustuu mahdollistavaan lainsäädäntöön: valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strategia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulee jatkossa huomioida paremmin keinot, joilla monipaikkaisuutta voidaan edistää. - Uutiset
11.1.2018 14.47
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus aviopuolison käsitteen tulkinnasta oleskelulupaa myönnettäessäUnionin tuomioistuimella on ensimmäisen kerran tilaisuus ottaa kantaa direktiivissä 2004/38 tarkoitetun aviopuolison käsitteeseen kahden miehen välillä solmitun avioliiton yhteydessä. Julkisasiamies esittää torstaina (11.1.) antamassaan ratkaisuehdotuksessa, että aviopuolison käsitettä sovelletaan Euroopan unionin kansalaisen kanssa avioituneeseen, tämän kanssa samaa sukupuolta olevaan kolmannen valtion kansalaiseen. - Uutiset
27.12.2017 11.00
KHO:n kaksi vuosikirjaratkaisua kielitaitoedellytyksestä kansalaisuutta myönnettäessäKorkein hallinto-oikeus katsoi valittajan itse kirjoittaman turvapaikkapyynnön sekä valittajan kertomuksen oleskelulupa-asiassa osoittavan yksiselitteisesti, että hän oli Suomeen saapuessaan osannut lukea ja kirjoittaa. Näin ollen valittajan kansalaisuushakemukseensa liittämän oman suomen kielen opettajan todistuksen vuodelta 2014 oli katsottava perustuvan tältä osin selkeästi virheellisiin tietoihin valittajan taidoista vuonna 2008. Päätöstä ei siten näissä olosuhteissa voitu perustaa mainittuun opettajan todistukseen. Toisessa asiassa KHO puolestaan katsoi, että Maahanmuuttoviraston olisi tullut ottaa ratkaisunsa perusteeksi sille esitetty valittajan oman suomen kielen opettajan antama todistus. - Uutiset
14.11.2017 15.31
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kolmannen maan kansalaisen oleskeluoikeudestaKolmannen maan kansalainen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, voi saada oleskeluoikeuden jäsenvaltiossa, jossa tämä unionin kansalainen on oleskellut ennen kuin hän on hankkinut kyseisen jäsenvaltion kansalaisuuden alkuperäisen kansalaisuutensa lisäksi. Tämän oleskeluoikeuden myöntämisen edellytysten ei pidä olla ankarampia kuin edellytykset, joista säädetään unionin kansalaisten oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen annetussa direktiivissä. - Uutiset
17.10.2017 11.20
KHO ei pitänyt valittajan sukupuolta ja siitä johtuvaa perhetilannetta perusteena poiketa Suomen kansalaisuuden saamiseksi asetetuista kielitaitoedellytyksistäMaahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt valittajalle Suomen kansalaisuutta, koska hakija ei täytä kielitaitoedellytystä eikä siitä ole perusteita poiketa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Valittaja on esittänyt muun ohella, että hänen kyvyttömyytensä hankkia vaadittava kielitaito johtuu hänen sukupuolestaan. Valittajan mukaan hänen ei ole ollut mahdollista opiskella raskauksista ja pienten lasten hoidosta johtuen. KHO:n mukaan perusteita poikkeuksen myöntämiseen yksinomaan valittajan sukupuolen ja siitä johtuvan perhetilanteen perusteella ei ole. - Uutiset
13.10.2017 10.00
KHO: Valittaja oli esittänyt väärennettyjä asiakirjoja henkilöllisyytensä osoittamiseksi Suomeen tullessaan – kansalaisuutta ei voitu myöntääTapauksessa katsottiin, että Suomen kansalaisuutta hakenut Irakin kansalainen ei ollut selvittänyt henkilöllisyttään luotettavasti eikä myöskään ollut esiintynyt johdonmukaisesti samoilla henkilötiedoilla Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä vaadittavaa kymmentä vuotta. Näin ollen kansalaisuutta ei voitu myöntää valittajalle. (Lyhyt ratkaisuseloste) - Uutiset
11.9.2017 14.10
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste kansalaisuuden kielitaitoedellytyksestä ja päätöksen valituskelpoisuudestaHallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen, palautti asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi tämän uuden selvityksen perusteella ja liitti päätökseensä valituskiellon. Perusteluissaan hallinto-oikeus oli tosiasiallisesti ratkaissut kysymyksen siitä, täyttääkö valittaja kansalaisuuslain 18 b §:n 2 momentissa luku- ja kirjoitustaidottomalle säädetyn edellytyksen kielitaitoedellytyksestä poikkeamiseksi. Hallinto-oikeuden päätös sisälsi valituskelpoisen ratkaisun. Korkein hallinto-oikeus poisti valituskiellon ja tutki Maahanmuuttoviraston valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. - Uutiset
15.8.2017 9.53
KHO: Passihakemus voitiin hylätä sillä perusteella ettei hakija ollut suostunut antamaan sormenjälkiään talletettavaksi passin sirun lisäksi passin ulkopuoliseen poliisin tietojärjestelmään kuuluvaan passirekisteriinKHO totesi muun muassa, että poliisin oikeus käyttää sormenjälkitietoja muuhun kuin passin myöntämistä ja valmistamista koskeviin tarkoituksiin on täsmällisesti ja tarkkarajaisesti rajattu lailla vain tilanteisiin, joissa on kyse luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamisesta. Näissä tilanteissa sormenjälkiä voidaan verrata rekisteröityihin sormenjälkiin, mutta vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen. Tämän vuoksi ja päätöksessä muutoin esitetyn perusteella voitiin todeta sormenjälkien tallettamisen passirekisteriin täyttävän 52 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa mainitut edellytykset sekä myös perustuslain suojaamien perusoikeuksien rajoitusedellytykset erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimusten kannalta. - Uutiset
29.6.2017 13.00
Poliisin maksuihin muutoksia 1. heinäkuuta alkaenPoliisin maksuihin tulee muutoksia 1. heinäkuuta 2017 alkaen. Muun muassa passien, henkilökorttien ja Supon tekemien turvallisuusselvitysten hinnat nousevat. Henkilökortin ja passin hinnat nousevat neljä euroa. Passin hinta sähköisesti haettuna on 1.7. alkaen 48 euroa ja henkilökortti 54 euroa. Ampuma-aseiden hankkimis- ja hallussapitoluvan hinta nousee 86 euroon (nyt 79 euroa). Myös muut paikallispoliisin maksut nousevat noin 10 prosentilla. - Uutiset
9.6.2017 8.10
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiakirjojen julkisuudestaKorkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, jonka oli tehnyt Sanoma Media Finland Oy / Helsingin Sanomat. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
1.6.2017 16.00
Hovioikeus äänesti ulkomaalaisrikkomuksestaKäräjäoikeus katsoi, että todennäköisesti vastaaja ei olisi saanut tutkintavankeuden aikana poistumislupaa vankilasta passiasiansa hoitamiseen. Toisaalta vastaaja ei väittänyt edes yrittäneensä saada vankilasta poistumislupaa passiasiansa hoitamiseksi. Joka tapauksessa vastaaja oli vapautunut tutkintavankeudesta 25.3.2015, mutta varannut ajan uuden muukalaispassia koskevan hakemuksen jättämiselle vasta 5.6.2015. Vastaaja ei esittänyt seikkaa, joka olisi estänyt häntä hakemasta passia 25.3.2015–5.6.2015 välisenä aikana. Käräjäoikeus katsoi, että vastaaja oli tahallaan oleskellut Suomessa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa ja siten syyllistynyt ulkomaalaisrikkomukseen. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden eikä muuttanut sitä. Yksi tuomari kolmesta olisi kuitenkin hylännyt syytteen, koska asiassa ei selvitetty pysyvän oleskeluluvan Suomessa omaavan A:n menetelleen tahallisesti varatessaan ajan uuden muukalaispassin hakemiseksi vasta 5.6.2015. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
30.5.2017 10.35
KHO pohti vankeusrangaistukseen tuomitun kansalaisuuden saamisen ajankohtaaMaahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentin tarkoittaman ilmoituksen tehneelle henkilölle Suomen kansalaisuutta, koska hänet oli ilmoituksen vireilletulon jälkeen, mutta ennen asian ratkaisemista tuomittu vankeusrangaistukseen. Hallinto-oikeus oli kumonut Maahanmuuttoviraston päätöksen, koska kansalaisuusilmoituksen tehnyt henkilö oli täyttänyt lain mukaiset edellytykset ilmoituksen vireilletulopäivänä. Hallinto-oikeuden mukaan kansalaisuuslain 31 §:ssä säädettyä ajankohtaa oli pidettävä kansalaisuutta myönnettäessä ehdottomana. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentissa säädetty erikseen ajankohdasta, jota on pidettävä ratkaisevana ilmoituksesta myönnettävän kansalaisuuden edellytysten täyttymisen kannalta. Kansalaisuuslain 31 §:n säännös koski ilmoituksen perusteella myönnettävän kansalaisuuden oikeusvaikutusten alkamista takautuvasti eräissä tilanteissa. Säännöksen perusteella ei kuitenkaan voitu vankeusrangaistukseen tuomitsemattomuutta koskevan edellytyksen kohdalla poiketa päätöksentekomenettelyä koskevasta yleisestä periaatteesta, jonka mukaan edellytysten on täytyttävä hakemuksen ratkaisuhetkellä. Asiaa arvioitaessa otettiin huomioon mainitun edellytyksen esitöistä ilmenevä luonne ja tarkoitus. Kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentin mukaisen vankeusrangaistukseen tuomitsemattomuutta koskevan edellytyksen täyttymisen kannalta ratkaisevana oli pidettävä Maahanmuuttoviraston päätöksen tekohetkeä. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettiin voimaan. - Uutiset
5.5.2017 15.31
EU-tuomioistuin: Ilmoitusvelvollisuus yli 10 000 euron käteisvaroista koskee myös EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevien lentokenttien kansainvälisiä kauttakulkualueitaJos luonnollinen henkilö, joka poistuu kolmannesta valtiosta saapuneesta ilma-aluksesta jäsenvaltion alueella sijaitsevalla lentoasemalla ja pysyy tällaisen lentoaseman kansainvälisellä kauttakulkualueella ennen nousuaan toiseen ilma-alukseen, joka on lähdössä toiseen kolmanteen valtioon, pitää hallussaan käteistä rahaa vähintään 10 000 euroa unionin alueelle saapuessaan, hänellä on asetuksen N:o 1889/2005 3 artiklan 1 kohdassa säädetty ilmoittamisvelvollisuus. - Uutiset
25.4.2017 11.04
Valediplomaatille tuomittua rangaistusta ei kohtuullistettu oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaVastaaja oli yrittänyt akkreditoitua väärillä asiakirjoilla Suomeen diplomaatiksi. KO oli tuominnut vastaajalle 6 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta 158 tuntia yhdyskuntapalvelua. Vastaajaa oli ensi kerran kuultu esitutkinnassa 30.10.2013. HO katsoi, ettei tästä hetkestä ollut vielä kulunut niin pitkää aikaa, että rangaistusta olisi tullut sen vuoksi kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 25.4.2017) - Uutiset
20.4.2017 15.01
Työryhmä valmistelemaan lakimuutoksia kokonaisturvallisuudelle tärkeistä kiinteistökaupoista – selvitys asiasta julkaistiinValtioneuvoston kanslia asettaa poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä valmistella valtion kokonaisturvallisuuden takaavat lakimuutokset kiinteän omaisuuden siirroissa ottaen huomioon eri hallinnonalojen näkemykset. Puolustusministeriön 20. huhtikuuta julkistamassa selvityksessä todetaan, että valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön muuttamista. - Uutiset
6.4.2017 15.44
EU-tuomioistuin: Lainaa hakevilta EU:n ja EFTA-alueen ulkopuolella syntyneiltä henkilöiltä voidaan vaatia jäljennös passista tai oleskeluluvastaRodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2000/43/EY 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä luottolaitoksen käytännölle, jonka mukaan asiakkaan, jonka ajokortissa mainitaan syntymämaana muu kuin Euroopan unionin tai Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltio, on todistettava henkilöllisyytensä lisäksi esittämällä jäljennös passistaan tai oleskeluluvastaan. - Uutiset
4.4.2017 15.21
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu viisumin myöntämisestä kieltäytymisestä Iranin kansalaiselle yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistäKansalliset viranomaiset voivat yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä kieltäytyä myöntämästä Iranin kansalaiselle, jolla on tutkintotodistus yliopistosta, johon on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä, viisumia tietoturvallisuuden kaltaisella arkaluonteisella alalla tapahtuvaa opiskelua varten. Vaikka kansallisilla viranomaisilla on laaja harkintavalta yleiselle turvallisuudelle muodostuvan uhan osalta, kieltäytymispäätös on kuitenkin perusteltava asianmukaisesti. - Uutiset
3.4.2017 13.35
Oikeusasiamies: Suurlähetystö menetteli lainvastaisesti viisumiasian oikaisuvaatimuksen käsittelyssä eikä vastannut asiakkaan tiedusteluihinOikeusasiamies katsoi Suomen suurlähetystön Kosovossa menetelleen lainvastaisesti siinä, että oikaisuvaatimukseen tehty päätös oli perustunut virheelliseen tietoon, vaikka maahantulokieltoa koskevan merkinnän virheellisyys oli päätöksentekohetkellä lähetystön tiedossa. Suomen suurlähetystö oli lisäksi toiminut hyvän hallinnon periaatteiden ja hallintolain vastaisesti, koska kantelijan kysymyksiin ja tiedusteluihin ei ollut vastattu. - Uutiset
15.3.2017 12.00
KHO:n ratkaisu toimeentulon luotettavasta selvittämisestä kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto oli pyytänyt kansalaisuusasiassa hakijalta selvitystä toimeentulostaan ajanjaksoilta, jolloin hänen toimeentulonsa ei ollut perustunut toimeentulotukeen tai muihin toimeentuloa turvaaviin etuuksiin. Hakijan käytössä olleiden rahavarojen alkuperästä saatua selvitystä ei pidetty luotettavana, kun otettiin huomioon hakijan työsuhteeseen ja tilitietoihin liittyneet epävarmuustekijät. Tämän vuoksi hakija ei ollut kansalaisuuslain 13 §:n 1 momentin 5 kohdan edellyttämällä tavalla luotettavasti selvittänyt, miten hän oli saanut toimeentulonsa Maahanmuuttoviraston päätöstä edeltävällä ajanjaksolla. - Uutiset
3.3.2017 14.43
Kantelu kaksoiskansalaisten kohtelusta puolustusvoimissa ja ulkoasiainministeriössä ei johtanut apulaisoikeusasiamiehen enempiin toimenpiteisiinApulaisoikeusasiamies katsoi puolustusvoimia koskevan kantelun osalta, ettei kantelussa tarkoitettu asia ainakaan tässä vaiheessa edellyttänyt häneltä enempiä toimenpiteitä. Ulkoasiainministeriötä koskevan kantelun osalta apulaisoikeusasiamies totesi mm., ettei hänen tietoonsa ollut tullut sellaista yksilöityä aineistoa, jonka perusteella hän olisi voinut arvioida tarvetta ulkoasiainministeriön toiminnan lähempään laillisuusvalvonnalliseen tarkasteluun. - Uutiset
20.2.2017 7.00
Virkamieslain muutos kaksoiskansalaisuusasiassa lausuntokierrokselleVirkamieslain 7 §:ään sisältyvää luetteloa niistä viroista, joihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen, ehdotetaan muutettavaksi. Valtion virkamieslakiin tulisi myös säännös virkaan valittavan henkilön nuhteettomuuden varmistamisesta sekä siitä, ettei valittavalla saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka voivat vaarantaa virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Turvallisuusselvityslakia muutettaisiin siten, että henkilön luotettavuuden ja painostuksesta vapaan ja riippumattoman tehtävien hoidon varmistamiseksi turvallisuusviranomaiset voivat selvittää hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan nykyistä laajemmin. - Uutiset
17.2.2017 10.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu rajoitetusti verovelvollisen luxemburgilaisen henkivakuutusyhtiön Suomesta saamien tulojen verottamisestaAsiassa oli kysymys siitä, voitiinko Suomessa rajoitetusti verovelvollisen luxemburgilaisen henkivakuutusyhtiö A:n sijoituksista saatua tuloa verottaa verosopimuksen mukaan Suomessa ja muodostuiko A:lle ylipäänsä Suomessa verotettavaa tuloa, kun otettiin huomioon A:n maksuvelvoitteet vakuutuksenottajille ja EVL 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukainen vakuutusmaksuvastuuseen perustuva vähennys. HAO katsoi, että yhtiön Suomesta saamia TVL10 §:ssä tarkoitetuttuja tuloja tai muita Suomesta saatuja tuloja voitiin verosopimuksen estämättä verottaa Suomessa riippumatta siitä, sisälsikö tulo myös yhtiölle kuuluvan palkkio-osuuden. Suomessa verotettavan tulon määrää laskettaessa yhtiön vakuutuksenottajilta veloittamat kulut olisi tullut huomioida EVL 8 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetun vähennyksen määrässä. HAO kumosi A:n vuosilta 2012 ja 2013 toimitetun verotuksen ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. (Ään 2-1) - Uutiset
7.2.2017 13.11
Julkisasiamies: Jäsenvaltioiden on myönnettävä viisumi humanitaarisista syistä, kun on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että viisumin epääminen asettaa kansainvälistä suojelua etsivät henkilöt alttiiksi kidutukselle taikka epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulleSillä, onko asianomaisen henkilön ja jäsenvaltion, jolle viisumihakemus tehdään, välillä siteitä, ei ole merkitystä