Hakutulokset
- Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessaPesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016) - Uutiset
26.5.2016 10.45
KKO: Miehen ei katsottu toimineen vaimonsa lukuun kaupantekohetkellä – kesämökkikiinteistö katsottiin yksin miehen omaisuudeksiPuolisoiden yhteisessä käytössä olleen kesämökkikiinteistön kauppakirjan mukaan ostajana oli yksin mies. Puolisot olivat osallistuneet yhdessä kiinteistön hankkimista koskeviin toimiin ja kaupan rahoittamiseen. Vaimo vaati osituksessa, että hänen katsotaan omistavan puolet kiinteistöstä. Puolisot olivat hyväksyneet kiinteistönkaupan tehtäväksi niin, että ostajana oli yksin mies. He olivat siten kaupantekohetkellä tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet niin, että mies tuli yksin kiinteistön omistajaksi. Tämän vuoksi KKO katsoi, ettei vaimo ollut osoittanut puolisoiden tarkoituksena olleen hankkia kiinteistö yhteiseksi ja miehen toimineen kaupassa vaimon lukuun. Kiinteistö katsottiin yksin miehen omaisuudeksi. - Uutiset
17.5.2016 14.13
Ei näyttöä, että hävitetty asiakirja olisi ollut ositussopimus - kolmen miljoonan euron korvausvaatimus voitiin hylätä perusteettomanaHO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa asiassa, jossa KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että ositussopimuksen laatineen vastaajan (C) hävittämä 22.1.2010 allekirjoitettu asiakirja olisi ollut ositussopimus, jossa olisi lopullisesti sovittu siitä miten ositus kantajan (A) ja B:n välillä toimitettiin. Tässä tilanteessa, kun mitään kanteessa vaadittua korvausvelvollisuutta ei kantajan mukaan C:lle voinut aiheutua, A:n kanne oli perusteettomana hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
11.5.2016 9.00
Hovioikeus: Lapsella oli oikeus saada isältään koulutusavusta neljä vuotta kestäviin lukio-opintoihin - oikeus myös saada oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittäviin kustannuksiinHO totesi, että lukion suoritusaika on pääsääntöisesti enintään neljä vuotta. Tämän vuoksi oli perusteltua katsoa, että isän velvollisuus suorittaa lapselleen koulutusavustusta päättyy viimeistään 31.5.2018 riippumatta opintojen vaiheesta. Tädin tai isoäidin A:lle antamillaan rahasuorituksilla ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko lapsen isä velvollinen suorittamaan tyttärelleen koulutusavustusta. Asiassa oli oikeusapulain 3 b §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta KO:ssa ja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 16.00
Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta seurantaryhmän loppuraportti: Toimiva ja tuloksellinen malliHuoltoriitojen asiantuntija-avusteista sovittelua tuomioistuimissa on toteutettu koko maassa vuodesta 2014. Oikeusministeriön asettama seurantaryhmä on selvittänyt huoltoriitasovittelun toteutumista käytännössä. Seurantaraportin mukaan sovittelu on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi malliksi. - Uutiset
4.5.2016 10.47
Hovioikeudessa arvioitiin lasten huoltoriidan käsitelleen tuomarin väitettyä esteellisyyttä ja ennakkoasennetta - asian hävinnyt valittaja velvoitettiin korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaValittajan mahdollisesti vireille laittama kantelu oikeusasiamiehelle ei tehnyt käräjätuomarista esteellistä. Asiassa myös katsottiin, etteivät asiasta (valittajan toimista oman ensi- ja turvakodin perustamisessa) ilmoittaminen laamannille, muistion laatiminen tapahtumista laamannin pyynnöstä, kanteluun tutustuminen tai lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan pääasian lopputulos antanut perusteltua aihetta epäillä käräjätuomarilla olleen pääasiaan ennakkoasenne. Käräjätuomarin toiminta ei ollut muutoinkaan antanut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan asian ratkaisijana. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valittaja korvaamaan puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 8.00
Apulaisoikeuskansleri: Maistraatti ei selvittänyt asiaa hallintolain mukaisesti riittävästi eikä siten kuullut lapsen isää nimenmuutosasiassaApulaisoikeuskansleri katsoi, että maistraatti oli laiminlyönyt hallintolain säännösten edellyttämän asian riittävän ja asianmukaisen selvittämisen. Maistraatin olisi tullut tarkistaa se, miten lapsen huolto oli jaettu, ja kuulla lapsen isää asiassa. - Uutiset
3.5.2016 15.06
Lapsenhuoltolain uudistukseen ehtii vielä ottaa kantaa 8. toukokuuta saakkaKeskustelu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta jatkuu verkkosivulla vaikuta-lakiin.fi. Kommenteissa on otettu aktiivisesti kantaa erityisesti tapaamisoikeuden ongelmiin. Keskusteluun voi osallistua verkkosivulla edelleen 8. toukokuuta saakka. - Uutiset
3.5.2016 13.00
Pelkästään pelko isän poistumisesta taas Suomesta tai erimielisyys lasten sukunimestä ei ollut peruste äidin yksinhuollolle - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi lasten huoltoa koskevassa riidassa, että lähtökohtaisesti lasten edun mukaista on, että molemmat vanhemmat vastaavat lastensa huollosta. Yhteishuollosta poikkeamiseen tulee olla riittävät perusteet. Äidin isää kohtaan kokema luottamuksen puute liittyi siihen mahdollisuuteen, että isä taas ilmoittamatta poistuisi Suomesta. HO katsoi, että pelkästään tämän pelon varaan ei voitu perustaa ratkaisua, jolla isä olisi erotettu omien lastensa huoltajuudesta. Myöskään lasten sukunimestä vallitseva erimielisyys ei ollut peruste erottaa isää lastensa huollosta. (Vailla lainvoimaa 3.5.2016) - Uutiset
3.5.2016 9.02
Vuoroasumisjärjestelyllä asuneen esikoulun aloittavan tytön asuminen määrättiin isän asemasta äidille äidin toiselle paikkakunnalle muuton jälkeen - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, että olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat vakiintuneet ja hyvät. Vaikka lapsi oli vanhempien eron jälkeen vuonna 2011 jäänyt virallisesti asumaan äitinsä luokse, hän oli ensin vuoroasumisjärjestelyllä ja sen jälkeen muiden tapaamissopimusten mukaisesti ollut varsin paljon myös isänsä luona. HO:ssa esitetyn perusteella molemmat vanhemmat asennoituivat myönteisesti toisiinsa ja kykenivät yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa. Edellä todetut seikat sekä lapsen etu huomioon ottaen HO päätyi toisin kuin KO siihen, ettei asumisen muuttaminen nykyisessä tilanteessa ollut lapsen edun mukaista. Näin ollen lapsi määrättiin asumaan edelleen äitinsä luona. (Vailla lainvoimaa 3.5.2016) - Uutiset
2.5.2016 10.32
Käräjäoikeuden laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä lapsen elatuksen muuttamista koskevan ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenäAsiassa oli asiakirjoista ilmenevällä tavalla asianmukaisesti järjestetty tulkkaus ja tuomiosta oli lähetetty käännös valittajalle. KO:n laatima yhteenveto oli toimitettu asianosaisille etukäteen ja heillä oli myös ollut mahdollisuus lausua käsityksensä siitä. Yhteenveto oli ollut osittain puutteellinen ja käännettynä englanniksi vain osittain. Asian käsittelykieli oli kuitenkin kielilain mukaisesti ollut suomi. Yhteenvetoa ei ollut täydennetty prosessin aikana, vaan kyseiset täydennykset ja muutokset oli tehty suoraan KO:n tuomioon. Näin ollen KO:n laatiman yhteenvedon väitettyjä puutteellisuuksia ei ollut pidettävä ratkaisun lopputulokseen vaikuttavana menettelyvirheenä. (Vailla lainvoimaa 2.5.2016) - Uutiset
27.4.2016 11.12
Hovioikeus ei muuttanut alle 15-vuotiaan tytön asumista äidille tytön toiveesta huolimattaHO:ssa arvioitiin yläasteen viimeistä luokkaa käyvän ja lukioon siirtyvän tytön mielipiteen merkitystä hänen asumisestaan päätettäessä. Sisarensa kanssa isänsä luona asuva tyttö olisi halunnut muuttaa äitinsä luokse, minkä hän oli ilmaissut johdonmukaisesti koko prosessin ajan. HO kuitenkin katsoi, ettei tyttö ollut riittävästi selvillä siitä, mikä merkitys nyt käsiteltävänä olevalla asialla oli hänen tulevan elämänsä kannalta eikä asiaa voitu sen vuoksi ratkaista yksin hänen toivomuksensa mukaisesti. Asiassa ei ollut perusteita muuttaa tytön asumista, koska vallitsevissa olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutenkaan mitään muutosta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2016) - Uutiset
21.4.2016 10.07
Hovioikeudessa arvioitiin muusikkona itsensä elättäneen isän potentiaalista elatuskykyä ja hänen ansaintamahdollisuuksiaanKO:n päätöstä, jolla muusikkona itsensä elättämään pyrkineen 35-vuotiaan isän elatuskyky oli vahvistettu 0 euroksi, ei muutettu. Lapsen isällä ei ollut tällä hetkellä tosiasiallista elatuskykyä ja hänen tosiasialliset mahdollisuudet parantaa elatuskykyään nykyisessä ammatissaan olivat vähäiset. (Vailla lainvoimaa 21.4.2016) - Uutiset
19.4.2016 12.29
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäPerheenkokoajan omien oleskelulupien myöntämisen yhteydessä hänen ensimmäistä avioliittoaan oli pidetty luonteeltaan aitona perhesiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös ei perustunut seikkoihin, jotka olisivat tulleet viranomaisen tietoon vasta nyt kyseessä olleen valittajan oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että perheenkokoajan aiemmin oman oleskelulupa-asiansa yhteydessä antamat tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa, eikä asiassa siten ollut perusteltua aihetta epäillä, että perheenkokoaja olisi saanut oman oleskelulupansa ulkomaalaislain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla maahantulosäännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. - Uutiset
19.4.2016 8.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lainsäädäntöön voi ottaa kantaaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Keskustelu asiasta alkoi 18. huhtikuuta verkkosivulla www.vaikuta-lakiin.fi. Keskustelunaiheet koskevat muun muassa lapsen asumista, tapaamisoikeutta sekä lapsen mielipiteen huomioon ottamista, kun vanhemmat avioeron yhteydessä sopivat lapsen huoltoon liittyvistä järjestelyistä. - Uutiset
15.4.2016 15.03
Kahta biologista isää ei voinut olla samaan aikaan - isyyden vahvistamista koskeva kanne hylättiin haastetta antamattaKantaja oli vaatinut B:n vahvistamista hänen isäkseen. KO oli todennut, ettei kantajalla voinut olla samaan aikaan kahta biologista isää. Kantajan isä oli edelleen A. Sellaista ratkaisua, jonka mukaan A:n isyys olisi kumottu, ei ollut olemassa. Kanne oli selvästi perusteeton ja hylättävä haastetta antamatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
15.4.2016 14.09
Hovioikeus kumosi avioeron jälkeen lastaan isän luona tapaamassa käyneelle äidille määrätyn laajennetun lähestymiskiellonAsiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että lapsen äiti tulisi ilman lähestymiskiellon määräämistä häiritsemään lapsen isää. Lähestymiskiellon määräämiselle ei ollut edellytyksiä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
11.4.2016 7.54
Vaikka isyysasian käsittelyssä maistraatissa oli tapahtunut kuulemisvirhe, KHO ei palauttanut asiaa uudelleen käsiteltäväksiMaistraatilla oli tosiasiassa ollut etukäteen tiedossaan A:n kielteinen kanta asioissa, koska tämä oli sen kertonut käydessään henkilökohtaisesti maistraatissa ennen kuin lapsen äiti oli hakenut lapsen sukuaseman muutosta koskevan merkinnän tekemistä. A:n esittämät näkökohdat olivat tulleet esille sekä oikaisuvaatimusvaiheessa että valitusvaiheessa. A:n vaatimuksen keskeinen sisältö kohdistui itse isyyden tunnustamiseen Venäjällä, ei asiakirjojen oikeellisuuteen sinällään. Helsingin hovioikeus voi isyyslain mukaan hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu todistus Suomessa. Näiden syiden perusteella asiaa ei ollut perustetta palauttaa kuulemisvirheen vuoksi maistraatille uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakinOikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
7.4.2016 15.00
Samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton edellyttämät lainmuutokset tulevat voimaan samaan aikaan avioliittolain muutosten kanssa 1. maaliskuuta 2017 – sosiaaliturvaetuusmuutokset vielä valmisteillaAvioliittolain muutos, jonka myötä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun 2017 alusta. Muutoksen edellyttämät muut lainmuutokset menevät tasavallan presidentin vahvistettavaksi 8. huhtikuuta, ja myös ne tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2017. Avioliittolain muutoksen edellyttämät muutokset sosiaaliturvaetuuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin lakeihin ovat vielä valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. - Uutiset
24.3.2016 14.10
Hovioikeus: Espoon käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen käsittelemään Viroon viedyn lapsen huolto- ja elatusasiaaHO katsoi, ettei Espoon KO ollut toimivaltainen käsittelemään lapsen isän vaatimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta. Valituksessa esitetyt seikat eivät riittäneet perusteeksi epäillä KO:n tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta tekemää johtopäätöstä, jonka mukaan lapsi oli Bryssel IIa -asetuksen 10 artiklan b kohdassa tarkoitetuin tavoin, ennen lapsen isän hakemuksen vireille tuloa, asunut Virossa vähintään vuoden siten, että isä oli tiennyt lapsen olinpaikan. Lapsen ikä (s. 2012) huomioon ottaen voitiin pitää selvänä, että lapsi oli tässä ajassa äitinsä mukana sopeutunut uuteen ympäristöönsä. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
24.3.2016 10.14
KKO sovelsi Bryssel IIa -asetusta: Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessaBelgialainen tuomioistuin oli päätöksellään määrännyt A:n ja B:n yhteiset lapset asumaan A:n luona ja lasten oikeudesta tavata B:tä. Samalla tuomioistuin oli asettanut tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi uhkasakon, joka A:n oli suoritettava B:lle. B vaati päätöksen julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi uhkasakon osalta. B:n hakemukseen sovellettiin Bryssel IIa -asetusta. Uhkasakon täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen edellytyksenä oli, että sen lopullinen rahamäärä oli vahvistettu tuomiovaltion tuomioistuimessa. - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassaAvioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
22.3.2016 13.38
Hovioikeus arvioi lapsen käytöshäiriöiden syitä ja määräsi koko ikänsä äitinsä luona asuneen lapsen kesken kouluvuoden asumaan isänsä luona toisella paikkakunnallaHO:n arvioitavana oli keskeisesti kysymys siitä, liittyivätkö lapsella (s. 2007) todetut käytöshäiriöt meneillään olevaan oikeudenkäyntiin ja siihen liittyvään uhkaan asumisen muutoksesta vai oliko näiden käytöshäiriöiden taustalla muita syitä, joihin voitiin mahdollisesti vaikuttaa muuttamalla lapsen asuminen isänsä luokse. Vaikka lapsen oma mielipide tuki asumisen säilyttämistä äidin luona, lapsi määrättiin asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
14.3.2016 15.14
Hovioikeus arvioi puolittamisperiaatteesta poikkeamista perinnönjaossa eläkesäästämisen johdostaHovioikeus katsoi, että myös tässä tapauksessa perintökaaren 3 luvun 4 §:n 1 momentin puolittamisperiaatteesta poikkeamista oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Ansioeläkkeiden säästämisen ei siten voitu katsoa olevan ansiotoimintaa, jota eloonjäänyt puoliso oli harjoittanut ensiksi kuolleen puolison jälkeen etenkään, kun eläke oli perustunut jo ennen leskeksi jäämistä tehtyyn ansiotyöhön. Tämän vuoksi A:n kuolinpesän vaurastumista ei ollut pidettävä sellaisena ansiotoimintaan perustuvana vaurastumisena, jota säännöksessä tarkoitetaan. Kuten käräjäoikeus oli todennut, asiassa ei ollut perusteita poiketa perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesta puolittamisperiaatteesta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 13.50
Lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskeva hakemus ja vaatimus väliaikaismääräyksen osalta jätettiin tutkimatta kun lapsen tapaamisoikeuden muutosvaatimus kohdistui ei-lainvoimaiseen tapaamisoikeuspäätöksen - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoska lapsen tapaamisoikeudesta ei ollut olemassa lainvoimaista ratkaisua, uuden muutoshakemuksen vireillepaneminen ei ollut mahdollista. Näin ollen myöskään tapaamisoikeusvaatimukseen liittyvän väliaikaismääräyksen käsittely ei ollut mahdollista. Hakemuksessa esitetty huollon muuttamista koskeva vaatimus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 12.40
Pesänjakajaa ei vapautettu tehtävästään - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa esitetyt seikat huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että pesänjakajalla oli kulunut ositukseen aikaa. Pesänjakaja oli asianmukaisesti pyrkinyt saamaan tietoja osapuolilta ositettavasta omaisuudesta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osituksen pitkittyminen olisi johtunut pesänjakajasta sekä se, että ositukseen käytetty aika olisi epätavallisen pitkä asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen. Asiassa ei siis ollut näytetty hakijan väitettä siitä, että pesänjakaja ei ollut hoitanut pesänjakajan tehtävää sen edellyttämällä tavalla eikä pesänjakaja hallinnut tehtäväänsä. Asiassa ei myöskään ollut näytetty väitettä siitä, että pesänjakaja olisi ollut taitamaton tehtäväänsä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 7.56
Eduskunnan kirjaston lakitietopaketti perheenyhdistämisen ehtojen tiukennuksistaPerheenyhdistämisen ehtoja ehdotetaan tiukennettavaksi ulkomaalaislakia muuttamalla. Jatkossa toimeentuloedellytyksen täyttyminen olisi aina perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys tilanteissa, joissa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös tilanteissa, joissa turvapaikan saaneen kolmannen maan kansalaisen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen laajennettaisiin koskemaan myös Suomen kansalaisen perheenjäseniä. - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 7.08
Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn - pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 12. helmikuuta 2016Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla on perustettu yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena. - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
11.2.2016 10.37
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa ei voitu vahvistaa vähäistä suurempia tapaamisajan ja -paikan muutoksiaKun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanopäätöksessä vaaditut määräykset eivät olleet vähäisiä, HO katsoi, ettei edellytyksiä muutosten tekemiselle ollut. Porrastettujen aikojen ja tapaamispaikan muutoksessa ei ollut kysymys vain välttämättömien käytännön järjestelyjen täsmentämisestä tai tarkistamisesta, vaan sellaisesta laajemmasta tapaamisoikeuden muuttamisesta, joka oli arvioitava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n nojalla. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 13.31
Lastenvalvoja toimi lainvastaisesti kun hän ei tunnistanut omaa esteellisyyttään eikä ollut vetäytynyt kantelijan lasten huoltoa, tapaamisoikeutta sekä elatusapua koskevan asian hoitamisestaApulaisoikeusasiamies totesi sille tehdyssä kanteluasiassa, että lastenvalvojan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon erityisesti, olivatko hänen aiempi asemansa vastapuolena auton kolhimisasiassa ja siitä saatu sakkorangaistus tai alais-esimiessuhde henkilöön, joka oli toisen asianosaisen lähisukulainen, sellaisia näkökohtia, joiden valossa hänen toimintansa näytti objektiivisesti tarkastellen vaarantavan hänen esteettömyytensä riippumatta siitä, oliko asiassa sinänsä aihetta epäillä suositun jompaakumpaa vanhempaa. Objektiivisesti tarkasteltuna asiassa ei ollut vailla merkitystä myöskään se, että lastenvalvojan esimies on kantelijan entisen puolison lähisukulainen. - Uutiset
8.2.2016 13.44
Hovioikeus kumosi lapsen tapaamisoikeusasiassa maksettavaksi määrätyn 1.000 euron uhkasakonHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden useista päätöksistä ilmenee, että lapsen etu on ollut arvioitavana toistuvasti. B:n valituksen johdosta käräjäoikeus oli 28.4.2015 antamalla ratkaisulla määrännyt, että 4.12.2014 asetetun uhkasakon sijasta VA oli noudettava 25. - 26.4.2015 määrätyn tapaamisen sijasta siirtyneeseen tapaamiseen 2. - 3.5.2015. B oli siten menestynyt vaatimuksessaan. Hovioikeuden 30.6.2015 antamalla ratkaisulla tapaamisoikeutta oli puolestaan muutettu A:n vaatimalla tavalla. Hovioikeuden 30.6.2015 antamassa ratkaisussa yötapaamiset oli muutettu päivätapaamisiksi perhekodissa ja VA:n äitinsä luona tapahtuvia tapaamisia oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Tämän perusteella A:lla oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 11.45
KO ja HO: Avoliittolain hyvityssäännöksen "hän" ei tarkoita kolmannen henkilön panosta avopuolisoiden yhteistalouden hyväksiAvoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (KKO:2018:5: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta, Ään.) - Uutiset
3.2.2016 14.15
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeuteen liittyvän uhkasakon täytäntöönpanostaHarkittaessa sitä, oliko ennakkopäätöksestä KKO 1983 II 59 ilmenevä oikeusohje säädösmuutoksista huolimatta sovellettavissa nyt kysymyksessä olevaan asiaan hovioikeus totesi, että sanotun ennakkopäätöksen kysymyksenasettelu muistuttaa nyt käsiteltävänä olevaa tilannetta siten, ettei myöskään tuolloin voimassa olleeseen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annettuun lakiin sisältynyt kannanottoa siitä, estääkö uusi perustepäätös uhkasakon tuomitsemisen. Kun voimassa olevassa täytäntöönpanolaissa ei nimenomaisesti ole estetty aiemman perustepäätöksen nojalla asetetun uhkasakon tuomitsemista, ja kun ennakkopäätöksen oikeusohjeen perusteella tällainen uhkasakko voidaan uudesta perustepäätöksestä huolimatta tuomita, hovioikeus katsoi, että aihetta tuomitun uhkasakon poistamiseen ei ollut. (Lainvoimainen) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 7.21
Hovioikeus: Lapsen saama kuntoutusraha on elatuslain 2 §:n 2 momentissa huomioon otettavaa tuloaHO totesi, että lapsen saama kuntoutusraha on hänen saamaansa rahaa, joka lähtökohtaisesti lisää hänen kykyään vastata omasta elatuksestaan. HO katsoi, että kuntoutusrahan kohtuudella huomioon otettavan toimeentuloa turvaavan osuuden määrä oli tässä tapauksessa 100 euroa. Oikeusministeriön ohje ei sitonut tuomioistuinta. Aihetta KO:n elatusapuratkaisun muuttamiseen lapsen oman elatuskyvyn arvioinnin osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 13.18
Käräjäoikeus ei suostunut määräämään lapsen huoltoa yksin äidille kun molempien vanhempien elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja talous heikko – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVaikka isällä oli jossakin määrin ongelmia oman elämänsä hallinnassa, oli äidin oman elämänhallinnan vaikeuksien ja puutteellisen suomenkielen taidonkin vuoksi perusteltua katsoa, että lapsen isän osallistuminen lasta koskevien päätösten tekemiseen oli selvästi lapsen edun mukaista. Oli jäänyt näyttämättä perusteet sille, että lapsen huolto olisi uskottava yksin äidille. Kummallakaan vanhemmalla ei voitu arvioida olevan varaa vastata tapaamiskuljetuskuluista täysimääräisesti käytettävissään olevilla varoilla ja sen vuoksi he joutuisivat turvautumaan niiden osalta toimeentulotukeen. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tapaava vanhempi vastaa pääsääntöisesti lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut perusteltua velvoittaa lähivanhempaa osallistumaan lapsen kuljetuksiin tapaamisiin enemmälti kuin hän oli myöntänyt eikä myöskään kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
28.1.2016 9.29
Eron jälkeisestä vainosta tehdään poliisille yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – opaskirja vainon uhrin suojautumisen tueksi julkaistuVainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa. Ilmoitusten määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin, sillä poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä lainvoimaisista tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeisen vainon tilanteisiin, Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan. - Uutiset
27.1.2016 15.51
Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat myös Suomessa – luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilleSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnoille 27. tammikuuta. Jatkossa sekä kansainvälistä suojelua saavilta että Suomen kansalaisilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentulovaatimus voidaan ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa, koska se ei vaadi hallinnollisia muutoksia. EU-direktiivi mahdollistaa myös muita lisäedellytyksiä, mutta niiden käyttöönotto kestäisi pitempään. - Uutiset
27.1.2016 15.11
Käräjäoikeus ei kuullut pesänjakajan määrätessään kaikkia asianosaisia vaikka hakijan osakkuus kuolinpesässä oli epäselvä – hovioikeus poisti päätöksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi mutta ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteenKoska käräjäoikeus oli ratkaissut A:n pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen varaamatta B:lle ja muille C:n jälkeen laaditussa perukirjassa yksilöidyille henkilöille tilaisuutta tulla kuulluiksi hakemuksen johdosta, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli siten poistettava. Koska asianosaisilla on oikeus panna asia vireille uudella hakemuksella, hovioikeus ei tässä tapauksessa katsonut olevan tarvetta palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016) - Uutiset
26.1.2016 16.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistui muistio – kansalaisia kuullaan helmi-maaliskuussaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen on hallituksen ohjelman tavoitteena. Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, johon on koottu lain soveltamisessa ministeriön tietoon tulleita ongelmia sekä ehdotuksia lain uudistamistarpeiksi. - Uutiset
26.1.2016 12.02
Hovioikeuden ratkaisu asumishyödystä avioerotilanteessaTässä tapauksessa A:n osituksen moitetta koskevassa kanteessaan esittämä vaatimus pesänjakajan ratkaisun muuttamisesta oli kohdistunut myös avioeroa edeltävään aikaan, jolloin puolisoiden avioliitto ja siihen kuuluva elatusvelvollisuus olivat edelleen voimassa. A:n vaatimus koski siten tältä osin avioliittolain puolison elatusta koskevien säännösten mukaan arvioitavaa kysymystä, jota pesänjakaja ei korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ole voinut ottaa toimitusosituksessa käsiteltäväkseen. Sen vuoksi myöskään käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa A:n avioeroa edeltävältään aikaan kohdistunutta asumiskorvausvaatimusta tutkittavakseen. Siltä osin kuin A vaati asumiskorvauksen korottamista 350 eurosta 500 euroksi aihetta pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016)