Hakutulokset
- Uutiset
11.3.2022 8.00
AVI: Ostaja vastaa lemmikin maahantuonnin laillisuudesta – kissan- tai koiranpennun liian nuori ikä yksi merkki laittomasta tuonnista
Ulkomailta tuodun lemmikin ostajan pitää varmistaa, että eläimen maahantuonnin vaatimukset täyttyvät. Alle 15 viikon ikäisiä koiran- ja kissanpentuja ei saa tuoda kaupallisesti Suomeen. Laiton lemmikkituonti lisää vaarallisten tautien leviämisen riskiä ja aiheuttaa eläimille kärsimystä. - Uutiset
10.3.2022 11.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta kiinteistön kauppaa koskevassa asiassa (öljyvahinko)
Reklaamaatio oli ollut oikea-aikainen. Kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ollut ollut sellainen kuin oli sovittu (MK 2:17.1:n 1 kohta). KO:n tuomitseman määrän (48.186,25 euroa) vahvistettiin olevan kokonaisuudessaan vahingonkorvausta eikä hinnanalennusta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Ään. (Vailla lainvoimaa 10.3.2022) - Uutiset
10.3.2022 10.00
Hovioikeus arvioi paljonko naapurin puita oli kaadettu ja kuinka suuri vahinko siitä oli aiheutunut - vahingonteosta 5.000 euron korvausvelvollisuus ja 40 päiväsakkoa
HO katsoi asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden näytetyksi, että vastaaja oli kaatanut asianomistajien omistamalta metsäkiinteistöltä ainakin 100 puuta tai puuntainta. Asianomistajan kertomuksen ja hänen kiinteistöltään ottamiensa valokuvien sekä niiden kuvaamisajankohtien perusteella HO katsoi kuten KO, että suurin osa vahingoista oli aiheutettu 12.8.2018, mutta joitakin yksittäisiä puita tai puuntaimia oli hävitetty myös syyskuussa 2019. Huomioon ottaen aiheutuneen vahingon määrä ja tekotapa vahingontekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt vahingontekoon. (Vailla lainvoimaa 10.3.2022) - Uutiset
9.3.2022 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Houkuttelukieltosopimukset ja työelämän Tinder
Lähes kaikki työntekijät jossakin työuran vaiheessa ajattelevat työpaikan vaihtamista. Tällaisista asioista keskustellaan työpaikan sisällä ja myös muualle siirtyneiden työntekijöiden kanssa. Uuteen työpaikkaan siirtyneet työntekijät tyypillisesti puhuvat positiivisesti työpaikastaan ja voivat myös kertoa siellä avoinna olevista tehtävistä. Työpaikan vaihtamiset tapahtuvat käytännössä usein saman alan sisällä ja usein myös samalla toimialueella. Tällaisessa tilanteessa ajankohtaistuvat kysymykset tavasta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen ja houkuttelukiellon rikkomisesta. Siirtyneen työntekijän kanssa on mahdollista tehdä myös houkuttelusopimus. Eli työtehtävänä on houkutella työntekijöitä. Tiettyjä oikeudellisia ongelmia liittyy siihenkin (milloin houkuttelun saa kohdistaa entiseen työnantajaansa jne.). Tässä yhteydessä keskityn houkuttelukieltosopimuksiin.Avoin uutinen - Uutiset
9.3.2022 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pankilla ollut oikeutta eräännyttää lyhennysvapaasta sopineen kuluttajan koko saatavaa maksettavaksi
Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajalla ollut maksuvelvollisuutta korkojen ja erääntyneiden lainanlyhennysten osalta pankin myöntämän lyhennysvapaan aikana sekä sen arvioinnista, oliko pankilla ollut oikeus irtisanoa velka siitä huolimatta, että vastaajalla oli ollut sosiaalinen suorituseste. Vastaajan velan pääoma oli alun perin ollut 30 000 euroa. Irtisanomishetkellä koko irtisanotun luoton määrä oli korkoineen, viivästyskorkoineen ja kuluineen ollut 12 169,02 euroa. Jäljellä olevan luoton määrä, vastaajan toimet lainan maksamiseksi sekä luoton vakuutena olevat kiinteistö ja täytetakaus huomioon ottaen HO katsoi, että luottotappion riski oli varsin pieni. Lisäksi oli otettava huomioon, että luotonantajana oli osuuskuntamuotoinen talletuspankki, jonka asemaan yksittäisen luoton kohtalo ei todennäköisesti suurestikaan vaikuttanut. Sen sijaan vastaaja oli ollut pitkäaikaisesti työkyvytön, minkä johdosta hänen maksukykynsä oli alentunut. Asian merkitys oli hänelle kuluttajana siten selvästi suurempi kuin pankille. Edellä lausuttu huomioon ottaen HO katsoi ettei luoton eräännyttämisen epääminen ole luotonantajalle ilmeisen kohtuutonta. Pankilla ei ole näin ollen ollut oikeutta 1.9.2020 eräännyttää koko saatavaa maksettavaksi ja kanne on hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.3.2022) - Uutiset
9.3.2022 10.14
Hovioikeus: Kiinteistön vallintavirheestä 10 000 euroa, kun toisella asuinrakennuksena myydyllä rakennuksella ei ollut asumiskäyttöön oikeuttavaa rakennuslupaa
Asiassa oli MK 2 luvun 18 §:ssä tarkoitettu vallintavirhe, koska kiinteistöllä sijainneella toisella asuinrakennuksena myydyllä rakennuksella ei ollut ollut asumiskäyttöön oikeuttavaa rakennuslupaa. KO:n lausumalla tavalla myyjien suoritus ei vastannut heidän sopimusvelvoitteitaan. KO:n lausumilla perusteilla ostajalla oli virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen. KO:n toteamalla tavalla täsmällistä määrällistä arviota virheen merkityksestä ei tässä tapauksessa ollut mahdollista antaa. Näin ollen hinnanalennuksen määrä oli arvioitava asiassa esitetyn selvityksen perusteella. Ottaen huomioon asiassa hinnanalennuksen määrää koskevasta näytöstä lausutun ja muut KO:n tuomiossaan lausumat seikat HO katsoi, että KO:n tuomitseman 10 000 euron suuruisen hinnanalennuksen määrää ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.3.2022) - Uutiset
8.3.2022 10.45
Omakotitalon kaupan 90.000 euron hinnanalennusvaatimus hylättiin - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen sopijapuolet olivat yksilöidysti sopineet, etteivät myyjät vastaa betonilaatan yläpuolisessa puulattiarakenteessa ja väliseinän lattiapinnan alapuolessa todetuista virheistä. Kantajat eivät olleet olleet tietoisia kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta he olivat olleet tietoisia virheen mahdollisuudesta rakenteessa olevan riskirakenteen vuoksi. Lisäksi kantajat olivat kauppakirjan kirjauksen perusteella täytynyt ymmärtää, että kauppakirjassa luetteloiduin osin heidän tulee varautua korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteisiin. Kantajat olivat vapaaehtoisesti sopimuksella hyväksyneet, että riski mahdollisesta virheestä jää heidän vastattavaksi. Näin ollen vastaajat myyjinä eivät olleet vastuussa kyseessä olevasta laatuvirheestä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2022) - Uutiset
8.3.2022 9.43
KHO: AVI oli voinut antaa LKV:lle varoituksen sillä perusteella, että yhtiön käyttämän yhteistyösopimuksen perusteella välitysliikkeen nimissä välitystehtäviä suorittaneet henkilöt eivät olleet välitysliikkeen palveluksessa (ään. 3-2)
Välitysliikkeen toiminnassa oli menetelty AVI:n toteamalla tavalla välitysliikelain vastaisesti. HAO:n päätös kumottiin ja AVI:n päätös varoituksen antamisesta saatettiin voimaan. Eri mieltä olleet oikeusneuvokset puolestaan katsoivat, ettei AVI ollut voinut voinut antaa LKV:lle varoitusta sillä perusteella, että yhtiö oli käyttänyt välitystehtäviä suorittavien henkilöiden edustamien tahojen kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia, joiden mukaan välittäjät eivät olleet työsuhteessa välitysliikkeeseen. - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallalla
Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
7.3.2022 15.00
Uusi julkaisu: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassaLapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä - Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina kunnassa -ohjeistus on tarkoitettu kuntien valtuutetuille, nuorisovaltuustoille ja muille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille. Ohjeistuksessa tuodaan esille keskeisiä asioita lapsivaikutusten arvioinnista, lapsibudjetoinnista, lapsista ja nuorista tiedontuottajina kunnan päätöksenteossa sekä koronakriisin kielteisten vaikutusten torjunnasta. - Uutiset
7.3.2022 12.20
Hallinto-oikeus: Terveystalolle ei voitu myöntää toisiolain mukaista yksittäistä tietolupaa siihen, että se voi toteuttaa tutkimuksia siten, ettei erillisiin tutkimuksiin haeta erillisiä tietolupia tietolupaviranomaiselta
Suomen Terveystalo Oy oli hakenut Sosiaali- ja terveysalan tietolupa- viranomaiselta (Tietolupaviranomainen) toisiolain mukaista tietolupaa käyttää yhtiön potilastietoja niin sanotuissa RWD (Real World Data) -tutkimusprojekteissa siten, ettei erillisiin tutkimuksiin haeta erillisiä tietolupia. Hakemuksen mukaan tutkimusluvat myönnettäisiin Terveystalon eettisen toimikunnan käsittelyn perusteella ja olisivat näin ollen tietolupaviranomaisen helposti valvottavissa. (Ei lainvoim. 7.3.2022. Julkaisematon) - Uutiset
7.3.2022 11.50
Vierashuoneessa KTT, OTK, VT, yliopistonlehtori Hanna Savolainen: Oikeudellisessa arvonmäärityksessä arvoltaan negatiivisen pienyrityksen käypä arvo ei välttämättä ole nolla euroa
Erilaisissa oikeudellisissa yhteyksissä tulee toisinaan määritettäväksi yrityksen käypä arvo. Arvonmääritys voi liittyä esimerkiksi ositukseen tai perinnönjakoon tai erilaisiin yhtiöosuuksien tai osakkeiden lunastustilanteisiin tai vaikkapa verotukseen. Kyse on usein pienyrityksestä, jonka arvon määrittäminen jo lähtökohtaisesti on haastavaa, sillä yleensäkään yritykselle ei ole määritettävissä yhtä ainoaa, absoluuttisen oikeaa arvoa ja pienyrityksen kohdalla arvonmäärittämiseen sisältyy paljon harkinnanvaraisuutta. Niinpä osapuolilla voi olla hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä yrityksen arvosta. Usein omaa näkemystä perustellaan arvonmääritykseen perehtyneen asiantuntijan, kuten KHT-tilintarkastajan laatimalla lausunnolla, joissa niissäkin on saatettu päätyä toisistaan suurestikin poikkeaviin näkemyksiin. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen yrityksen käyvästä arvosta, sen määrittää ulkopuolinen taho, kuten tuomioistuin, pesänjakaja tai välimiesoikeus.Avoin uutinen - Uutiset
7.3.2022 11.28
Lääkeriippuvaisen naisen tekemän testamentin katsottiin vastanneen hänen viimeistä tahtoaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa
Riidatonta oli ollut, että testaattori (s. 1979) oli ollut lääkeriippuvainen usean vuoden ajan, myös testamentin tekohetkellä. Asiassa todetuin tavoin KO oli katsonut testamentin vastanneen testaattorin viimeistä tahtoa. Siten vastaajan vetoaminen testamenttiin ei voinut olla OikTL 33 §:n nojalla kunnianvastaista tai arvotonta. Kantaja oli lisäksi esittänyt oikeudenkäynnin aikana väitteen, että testamenttiin vetoaminen olisi ollut myös kunnianvastaista ja arvotonta sillä perusteella, että kysymys oli suvun omaisuudesta. KO oli todennut, että myöskään siltä osin kysymys ei ollut oikeustoimilain mukaisesta kunnianvastaisesta tai arvottomasta menettelystä, kun testaattorin nimenomaisena tahtona ja tarkoituksena oli ollut testamentata hänelle kuuluva omaisuus sukunsa ulkopuolelle perintökaaren mukainen perimysjärjestys syrjäyttäen. Testamentin moitekanne oli hylätty. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vastaajalle hänen oikeudenkäyntikulunsa yht. 31.479,08 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt KO:n tuomioon muutosta hakeneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
7.3.2022 10.00
Kylpyhuoneen laattojen irtoaminen oikeutti hinnanalennukseen - ennen oikeudenkäyntiä käytyjä keskusteluja virheen oikaisemisen hinnasta ei ollut aihetta ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa
Asiaa kokonaisuutena punnittuaan KO oli harkinnut olevan syytä velvoittaa vastaajayhtiön korvaamaan kantajan sinänsä määrältään oikeaksi myöntämistään oikeudenkäyntikuluista kolme neljäsosaa. Vastaajayhtiö oli velvoitettu maksamaan kantajalle vahingonkorvauksena 5.000 euroa sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja 6.101,25 eurolla viivästyskorkoineen. KO:ssa oli ollut kysymys myös virheilmoituksesta ja kantajan oikeudesta vedota virheeseen. Vastaajayhtiö vaati HO:ssa, että oikeudenkäyntikulut jätetään molempien vahingoksi. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
7.3.2022 8.37
Kahden hevosen huolenpidon myrskyisän laivamatkan aikana laiminlyönyt mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen - hovioikeus korotti toisen kuolleen hevosen arvon 15.000 eurosta 30.000 euroksi
Hevosten oli Tukholmaan saavuttaessa todettu kuolleen matkan aikana. Asiassa kerrotun perusteella HO katsoi vastaajan näytetyn suhtautuneen välinpitämättömästi hevosten hyvinvointiin myrskyisän merimatkan aikana. Hän oli myös suhtautunut välinpitämättömästi siihen, miten hevosista huolehditaan hänen ollessaan meripahoinvoinnin takia kyvytön menemään laivan kannelle katsomaan hevosia. Vastaaja oli laiminlyönyt hevosten huolenpidon laivamatkan aikana. Asiassa oli riidatonta, että toinen hevosista oli menehtyessään noin 5,5 vuotta vanha ja sen ansiot vuonna 2016 olivat olleet noin 14.000 euroa. HO arvioi asiassa mainitun perusteella asianomistajan menehtyneen hevosen arvoksi 30.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 15.30
Hovioikeus: Tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa aiheuttaneen teko loukkasi kotirauhaa - törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta tuomittu oli velvollinen suorittamaan asukkaille korvausta myös kärsimyksestä
Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut tulipalon kerrostalon ullakkotiloissa, joka oli muun ohella aiheuttanut vastavalittajien asunnoissa mittavia vahinkoja. HO arvioi, että asunnon näin mittava vaurioituminen loukkasi asunnon haltijan kotirauhaa ja oli omiaan herättämään turvattomuuden, pelon ja mielipahan tunnetta. Teko oli ollut laadultaan sellainen, että se oli objektiivisesti arvioiden aiheuttanut kärsimystä loukkauksen kohteeksi joutuneille vastavalittajille. Koska teko oli edellä kuvatuin tavoin loukannut vastavalittajien kotirauhaa, vastaaja oli velvollinen suorittamaan korvausta vastavalittajille aiheutuneesta kärsimyksestä, jonka määräksi HO arvioi 1.500 euroa vastavalittajaa kohden. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 14.51
Helsingin käräjäoikeus: Ulkoministeriö syrji Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa työskennellyttä kantajaa tehtävään määräämisessä tasa-arvolain syrjintäkiellon vastaisesti
Kun UM oli tehtävään valitessaan syrjäyttänyt kantajan, joka oli ansioituneempi kuin valituksi tulleet toista sukupuolta olevat ja iältään huomattavasti nuoremmat henkilöt, asiassa oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama. KO katsoi, ettei UM ollut osoittanut, että se olisi punninnut valituksi tulleiden ja valitsematta jääneen hakijan kykyjä ja ominaisuuksia keskenään. UM:llä ei ollut ollut menettelylleen hyväksyttävää syytä. UM:n siirtosuunnittelumenettelyä ei voitu pitää UM:n esittämällä tavalla tasa-arvolain vastaisen syrjinnän oikeuttamisperusteena. Kohtuulliseksi hyvityksen määräksi KO harkitsi 11 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 14.00
Avopuoliso muutti yhteenoton jälkeen turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon - hovioikeus arvioi asumishyötykorvauksen perustetta ja määrää samoin kuin käräjäoikeus
Asiassa oli ollut KO:ssa riidatonta, että kantaja ja vastaaja olivat eläneet useita vuosia yhteistaloudessa yhteisessä kodissa, josta kantaja oli 29.3.2019 tapahtuneen yhteenoton jälkeen muuttanut pois turvakotiin ja turvakodista edelleen omaan vuokra-asuntoon. Asiassa oli riidatonta myös, ettei kantaja ollut ajanjaksona, jolta kantaja vaatii asumishyötykorvausta (1.4.2019-31.10.2019) asunut aiemmin yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, vaan asunto oli ollut sanotun ajanjakson vastaajan käytössä. KO oli katsonut kohtuulliseksi määrätä asumishyötykorvausta suoritettavaksi ajalta 1.6.2019 - 31.10.2019. Asiassa korvauksen määrän arvioinnista sanottu ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden KO oli päätynyt siihen, että kohtuullisena korvauksen kuukausikohtaisena määränä voitiin pitää 240 euroa. HO arvioi todistelua ja asiaa oikeudellisesti samalla tavoin kuin KO. KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
3.3.2022 13.31
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan blogissa: Yhdenvertaisuuden edistäminen tekoälyjärjestelmissä vaatii muitakin kuin teknisiä työkaluja
Automatisoitu päätöksenteko voi johtaa algoritmiseen syrjintään useilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten luotonannossa. Tekoälyn vinoumien välttäminen -hankkeen toisessa osassa kartoitettiin ja analysoitiin viranomais-, tutkimusryhmien sekä toisen ja kolmannen sektorin toimijoiden raportteja sekä tutkimuskirjallisuutta tekoälysovellusten käyttöön liittyvistä syrjintäriskeistä, kirjoittavat Atte Ojanen ja Otto Sahlgren. - Uutiset
3.3.2022 9.55
Hovioikeus palautti velkomusasian käräjäoikeuteen
Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen selvästi perusteettomana ja perustellut ratkaisuaan sillä, että kantajat olivat saattaneet vireille lukuisia riita-asioita, jotka oli säännönmukaisesti hylätty selvästi perusteettomina. Tässä asiassa laskun ja väitetyn saatavan peruste näytti olevan toisenlainen. Haastehakemuksen liitteestä oli pääteltävissä, että vaatimuksen perusteena olisi saamatta jäänyt tilavuokra. Asiassa ei ollut haastehakemuksen perusteella selvää, että tällainen saatava olisi olemassa kokonaan tai osittain tai että kantajilla olisi oikeus sellaista vaatia, mutta pelkästään kanteen perusteella ei myöskään ollut selvää, että näin ei voinut olla. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta mainitsemillaan perusteilla haastetta antamatta selvästi perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022)