Yhtiökokous
- Uutiset
4.9.2020 10.10
Yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokousten järjestämiselle etäyhteyksin ehdotetaan jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiselle laille, jolla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää turvallisesti etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä koronaepidemian takia. Poikkeusten voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 kesäkuun loppuun. - Uutiset
28.8.2020 10.10
Selvitys yhteisöjen kevään ja kesän 2020 kokouskäytännöistäOikeusministeriössä on selvitetty yhteisöjen kokouskäytäntöjä kevään ja kesän 2020 poikkeusoloissa sekä keväällä 2020 voimaan tulleiden yhteisöjen kokouksia koskevien väliaikaisten poikkeussäännösten (laki 290/2020) toimivuutta. - Uutiset
2.7.2020 15.40
Hovioikeus: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätökset olivat mitättömiäSähköpostiviesti oli lähetetty kaikille yhtiön osakkeenomistajille tai heitä edustaneille tahoille A mukaan lukien. Asiassa ei väitetty, ettei peruuttaminen olisi tavoittanut muita osakkeenomistajia. Riippumatta siitä, oliko A saanut peruutuksen tiedokseen ennen 6.5.2017, hän ei ainoana paikalle tulleena ollut voinut pitää laillista yhtiökokousta, elleivät muut osakkeenomistajat, joille peruutus oli toimitettu, olleet antaneet siihen suostumustaan. Tällaista suostumusta ei asiassa edes väitetty annetun. Kutsun peruuttaminen 5.5.2017 oli johtanut siihen, ettei laillista yhtiökokousta 6.5.2017 ollut voitu pitää 28.4.2017 annetun kutsun perusteella. Näin ollen yhtiökokouksessa tehdyt päätökset olivat mitättömiä osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. (Vailla lainvoimaa 2.7.2020) - Uutiset
13.5.2020 9.00
KKO: Osakkeiden suunnattuun lunastamiseen ei ollut osakassopimuksen perusteella osakkaan suostumustaOsakassopimuksen mukaan osakeyhtiön osakkeenomistajalla oli velvollisuus tarjota omistamansa yhtiön osakkeet muiden osakkeenomistajien lunastettavaksi, kun hänen päätoiminen työskentelynsä yhtiössä päättyy. Yhtiöllä oli osakassopimuksen mukaan viime kädessä velvollisuus lunastaa osakkeet. Osakkeenomistajan A työsuhteen yhtiöön päätyttyä yhtiö oli ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättänyt A:n omistamien osakkeiden suunnatusta lunastamisesta hinnalla, jonka A oli ennen lunastamispäätöstä riitauttanut. Yhtiön mukaan A oli sitoutumalla osakassopimukseen antanut ennalta suostumuksensa osakkeidensa suunnattuun lunastamiseen. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, ettei osakkeiden suunnattuun lunastamiseen ollut osakassopimuksen perusteella A:n OYL 5 luvun 29 §:n 2 momentissa ja 15 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua suostumusta. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
6.5.2020 13.00
Luteita asunnoissa - osakehuoneiston ottamiselle asunto-osakeyhtiön hallintaan oli perusteet eikä hallintaan ottaminen kolmen vuoden ajaksi ollut kohtuutontaHO katsoi KO:n tavoin, että valittajien huoneiston ottamiselle asunto-osakeyhtiön hallintaan oli AOYL 8 luvun 2 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut perusteet. Ottaen huomioon, että asunto-osakeyhtiö oli jo kahden vuoden ajan pyrkinyt hävittämään luteita valittajien asunnosta siinä onnistumatta, HO katsoi KO:n tavoin, ettei luteiden hävittämisen edellyttämä aika ollut täsmällisesti rajattavissa eikä kolmen vuoden haltuunottoaikaa voitu valittajien esittämällä perusteella pitää kohtuuttomana. HO totesi lisäksi, ettei päätöksen kohtuuttomuudesta valittajien kannalta ollut esitetty enempää selvitystä. Asiassa ei näin ollen ollut AOYL:n mukaisia perusteita julistaa yhtiökokouksen päätöstä pätemättömäksi sen keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 6.5.2020) - Uutiset
24.4.2020 11.55
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätösten moittimista koskevassa asiassaHO:n arvioitavana oli, oliko kantaja menettänyt oikeutensa moittia AsOy:n yhtiökokouksen päätöksiä. Mikäli HO päätyi moiteoikeuskysymyksen suhteen toiseen johtopäätökseen kuin KO, tuli arvioitavaksi, oliko päätökset julistettava pätemättömiksi. Syytä KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantajan maksettava korvaus oikeudenkäyntikuluista KO:ssa alennettiin 33.881,88 euroksi. Kantaja velvoitettiin suorittamaan AsOy:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 8.467,60 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.4.2020) - Uutiset
23.4.2020 11.55
Professori Veikko Vahtera: Korkeimman oikeuden yhtiöjärjestyksen tulkintaa koskeva ratkaisu (KKO 2020:28)Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt ottaa osakkeenomistajan hallitsemat huoneistot kiinteistöosakeyhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden seurauksena. Kokouskutsu yhtiökokoukseen oli toimitettu viikkoa ennen kokousta. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että kutsu yhtiökokoukseen annetaan viimeistään viikkoa ennen kokousta. Toinen yhtiöjärjestyksen määräys koski huoneiston ottamista yhtiön hallintaan. Sen mukaan menettelyyn sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Asunto-osakeyhtiölain mukainen yhtiökokouksen vähimmäiskutsuaika on kaksi viikkoa.
Osakkeenomistaja moitti yhtiöjärjestyksen vastaisena pitämäänsä yhtiökokouksen päätöstä. Tuomioistuimissa asia jouduttiin ratkaisemaan yhtiöjärjestyksen sisältöä tulkitsemalla. Käräjäoikeus, jonka tuomiota hovioikeus ei muuttanut, julisti yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi, koska kokouskutsua ei ollut toimitettu asunto-osakeyhtiölain mukaisessa kahden viikon vähimmäisajassa. Korkein oikeus katsoi, että kutsu oli voitu toimittaa yhtiöjärjestyksen kutsua koskevan määräyksen mukaisesti viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Näin ollen yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamista koskeva kanne hylättiin. - Uutiset
26.3.2020 7.59
Vierashuoneessa Senior Manager Tomi Immonen: Koronavirustilanteen vaikutus pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseenHallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Osana koronavirustilanteen hoitamista julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Julkisten kokoontumisten rajoittamista koskeva toimivalta perustuu tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ään, joka koskee laajaan tartunnanvaaraan liittyviä toimenpiteitä. Oikeusministeriön ja aluehallintovirastojen tulkinnan mukaan myös yhtiökokoukset ovat pääsääntöisesti edellä mainittuja julkisia kokoontumisia. Koronavirustilanteen vaikutusta pörssiyhtiön yhtiökokouksen järjestämiseen pohtii Senior Manager Tomi Immonen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
23.3.2020 11.55
Professori Veikko Vahtera: Hovioikeudelta tärkeä ratkaisu koskien äänileikkurin poistamista yhtiöjärjestysmääräykselläYhtiökokouksessa oli äänestetty vastuuvapaudesta. Äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko yhtiöjärjestysmääräyksellä poikettu AOYL 6:13.2:n äänileikkurista, joka rajaa osakkeenomistajan äänimäärän viidesosaan kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä, jossa oli todettu, että yhtiökokouksessa on kullakin osakkeenomistajalla yksi ääni kutakin omistamaansa osaketta kohden, katsottiin poiketun äänileikkurista. Asiaa on pidetty oikeuskirjallisuudessa epäselvänä johtuen muun muassa vanhasta ristiriitaisesta hovioikeuskäytännöstä. Nyt annettu ratkaisu toivottavasti selventää oikeustilaa. (HHO 2.7.2019; S 17/2372, lainvoimainen - KKO ei myöntänyt valituslupaa) - Uutiset
23.3.2020 11.30
KHO:n päätös vastikkeiden vähentämisestä vuokratuloistaKHO ei tutkinut Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimusta HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätösten sekä toimitetun verotuksen kumoamisesta ja asian palauttamisesta Verohallinnolle uudelleenkäsiteltäväksi sen selvittämiseksi, täyttyivätkö VML 28 §:n soveltamisedellytykset siltä osin kuin verotuksen oikaisulautakunta oli katsonut rahoitusvastikkeet vähennyskelpoisiksi. Valituslupahakemus hylättiin hoitovastikkeiden osalta. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen näiltä osin. Rahoitusvastikkeiden osalta KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian ratkaisun kohdassa 1 mainituin rajoituksin. Valitus hyväksyttiin osittain. HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitettu verotus kumottiin tältä osin ja rahoitusvastikkeen vähennyskelpoiseksi määräksi vahvistettiin 31 724 euroa. (Julkaisematon 23.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 12.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta yhtiökokouksen päätöksen moittimista ym. koskevan asiassa – kantajan maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennettiin 70.543,30 eurosta 40.999,30 euroonKerrotuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan (valittaja HO:ssa) myöntämää määrää 40.999,30 euroa oli pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 16.00
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastuuvapauden myöntämistä yhtiön hallituksen jäsenille vastustaneen ja kanteensa voittaneen toisen osakkaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, kun epätodennäköistä oli, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiäKO oli vahvistanut Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa 31.3.2017 OYL 5 luvun 14 §:n vastaisesti tehdyn päätöksen hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta pätemättömäksi. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset oli hylätty. HO katsoi toisin kuin KO, että Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut KO:ssa. HO totesi mm., että oli epätodennäköistä, että asia olisi järjestynyt kantajan haluamalla tavalla ilman oikeudenkäyntiä. Asian näin päättyessä Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
11.2.2020 9.00
Ravintolahuoneisto voitiin ottaa yhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden vuoksiAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko liikehuoneistojen hallintaan ottamiselle edellytykset. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
10.12.2019 7.42
Hovioikeus palautti asunto-osakeyhtiötä koskevan turvaamistoimiasian käräjäoikeuteenKäräjäoikeuden olisi tullut kehottaa A:ta täydentämään pyyntöään. Käräjäoikeuden menettely sen hyväksyessä turvaamistoimivaatimuksen ja kieltäessä yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon vaadituilta osin pelkän täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen nojalla oli siten ollut virheellinen. Käräjäoikeuden virheellisen menettelyn vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.49
Professori Veikko Vahtera: Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös uuden hallituksen valinnasta oli pätevä, vaikka kokous oli kutsuttu koolle osakeyhtiölain vastaisesti (THO 29.1.2019; S18/299, lainvoimainen)Osakeyhtiön hallituksen ainoa jäsen A ja hallituksen varajäsen B olivat kuolleet. Tämän jälkeen osa osakkeenomistajista kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valitsemaan uutta hallitusta ilman OYL 5:17 edellyttämää aluehallintoviraston kutsuoikeutusta. Osakkeenomistaja C, joka ei ollut mukana yhtiökokouksen koollekutsumisessa, ja joka ei osallistunut ylimääräiseen yhtiökokoukseen, nosti moitekanteen yhtiökokouksen päätösten julistamiseksi mitättömäksi. Käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat, että yhtiökokouksen koollekutsumista koskevia osakeyhtiölain säännöksiä oli rikottu olennaisesti. Koska rikkomus ei ollut kuitenkaan vaikuttanut päätösten sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen muutoin, oli uuden hallituksen valintapäätös pätevä. - Uutiset
9.7.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus julisti pätemättömiksi yhtiökokouksen päätökset tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalleKäsiteltävänä olevassa asiassa A:n kutsumatta jättäminen oli tarkoittanut myös tosiasiassa sitä, ettei hänellä ollut ollut mahdollisuutta osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhe- ja äänivaltaa. Osakkeenomistajan perustavanlaatuinen oikeus oli siten jäänyt toteutumatta, joten virhe oli ollut olennainen. Asiassa käsiteltävänä olevia päätöksiä rasitti olennainen ja vaikutuksellinen virhe, minkä vuoksi ne olivat mitättömiä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 15.00
Hovioikeuden ratkaisu yhtiökokouksessa noudatettavasta äänestysmenettelystäHelsingin hovioikeus antoi 2. heinäkuuta tuomion riita-asiassa, joka koskee yhtiökokouksessa noudatettavaa äänestysmenettelyä. - Uutiset
22.5.2019 9.09
Hovioikeus: Yhtiövastikkeiden suorittaminen yhtiökokouksen haltuunottopäätöksen jälkeen ei estänyt osakkaan häätämistä ja huoneiston ottamista yhtiön hallintaanAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, mikä merkitys huoneiston hallintaan ottamista ja häätöä koskevan yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon kannalta oli annettava sille, että osakas oli sanotun päätöksen jälkeen maksanut erääntyneet yhtiövastikkeet. HO totesi, ettei A ollut määräajassa moittinut yhtiökokouksen hallintaan ottamista koskevaa päätöstä, joten päätös oli asiassa todetuin tavoin täytäntöönpantavissa. HO katsoi, että yhtiövastikkeiden suorittaminen mainitun yhtiökokouksen päätöksen jälkeen ei estänyt päätöksen täytäntöönpanoa (ks. KKO 1994:38). Tämä HO:n johtopäätös huomioiden asiassa ei ollut tarvetta arvioida sitä, mikä merkitys huoneiston hoitamattomuudelle tai A:n terveydentilalle ja maksukyvylle oli annettava. Asian näin päättyessä pääkäsittelyn toimittaminen HO:ssa oli ilmeisen tarpeetonta. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa osapuolia vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 11.40
Professori Veikko Vahtera: Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakehuoneiston käyttämistä olennaisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää tarkoitusta pidettiin vähäisenä rikkomuksena ja yhtiökokouksen huoneiston haltuunottopäätös oli pätemätön (KKO 2019:38, ään. 4-1)Nyt annettu ratkaisu on jo toinen yhtiöjärjestyksen käyttötarkoitusmääräyksen vastaisuuteen perustuva KKO:n huoneiston hallintaanottoa koskeva ratkaisu kolmen vuoden aikana. Ratkaisussa KKO 2017:22 huoneiston käyttöä vastoin käyttötarkoitusmääräystä ei pidetty vähäisenä rikkomuksena, ja yhtiöllä oli oikeus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan. Nyt arvioitavaa ratkaisua voidaan pitää ratkaisun KKO 2017:22 pääsääntöä täsmentävänä ratkaisuna. - Uutiset
14.5.2019 14.00
Hovioikeus pohti asunto-osakeyhtiön osakkaiden maksuvelvollisuutta korjaus- ja uudistustöistä sekä osakkaiden yhdenvertaisuuttaHovioikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiön päätös ikkunoiden uusimisesta ei rikkonut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiönlain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Kysymyksessä olleet porraskäytävien sähkötyöt olivat koskeneet yhtäläisesti kaikkia uudistuksen tarpeen täyttäviä yhtiön hallinnassa olevia kohteita eikä uudistukseen liittynyt rajauksia, jotka olisivat perusteetta sulkeneet joitakin kohteita uudistuksen ulkopuolelle. Työt eivät siten olleet omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei ollut. Päätös sähköpääkeskuksen uusimisesta ei ollut omiaan tuottamaan joillekin osakkeenomistajille epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella eikä ollut siten rikkonut osakkeenomistajien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Vastaavin perustein kuin ikkunoiden osalta oli todettu asunto-osakeyhtiön päätös ei rikkonut myöskään tältä osin osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta eikä ollut muutoinkaan asunto-osakeyhtiölain vastainen. Perusteita yhtiökokouksen päätöksen kumoamiselle tai toteamiselle mitättömäksi ei ollut. Maalausurakasta oli voitu päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Kysymys oli ollut osaksi kunnossapidoksi ja osaksi uudistukseksi katsottavista töistä. Maalaustyöt olivat koskeneet asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia tiloja. Töiden ei voitu katsoa tuottaneen kenellekään osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Perusteita yhtiökokousten päätösten kumoamiselle tai sen julistamiselle mitättömäksi ei tälläkään perusteella ollut. Xkiinteistöt Oy ei näyttänyt, että kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä olisi rikottu. Näin ollen ylimääräisen yhtiökokouksen päätös ei ollut tällä perusteella mitätön. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019)