Työtaistelu
- Säädökset > Lainsäädäntö 19.9.2022/826 Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (voimassa 20.9.2022–31.1.2023)
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötViinikka, Aleksanteri: Työtaisteluoikeuden asema ryhmänormeihin kohdistuvissa työtaistelussa työehtosopimuksen puuttuessa16.8.2021, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesBruun, Niklas: Vastaväittäjän lausunto Johannes Lammisen väitöskirjasta "Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja"Lakimies 5/2020 s. 740 – 743, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLamminen, Johannes: Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suojaLakimies 5/2020 s. 732 – 739, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeusJunni, Jussi: Kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeuden rajoittaminen perusoikeusnäkökulmastaOikeus 4/2019 s. 397 – 417, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Päättymissopimuksen ehdosta olla osallistumatta millään tavoin asiaa koskevaan oikeusriitaan5.5.2017, Asiantuntija-artikkeliTyötuomioistuimen ja ylimalkaan tuomioistuimen vahvistamat sovinnot jäävät usein tieteellisen tarkastelun ulkopuolelle, vaikka sovinnon kohteena saattaa olla merkittävä juridinen kysymys. Tässä artikkelissa tarkastellaan työtuomioistuimen 15.3.2017 (Nro 43 R 72/16) vahvistamaa sovintoa, josta itsessään ei paljastu nyt esiteltävä työoikeudellinen problematiikka eli päättymissopimuksen ehdon laillisuus, vaikka sen juridiikka oli vahvasti mukana jutun riitakysymyksenä ja siitä...
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Laiton työtaistelu ja osallistujien syrjintäsuojaOikeustieto 6/2016 s. 8 – 11, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimenpide työtaistelutilanteessa työehtosopimuksen voimassaolon aikanaOikeustieto 3/2016 s. 4 – 8, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Työtaistelun alaisen työn suojaOikeustieto 6/2015 s. 11 – 13, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Poliittisten työtaistelujen laillisuusOikeustieto 5/2015 s. 17 – 19, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLamminen, Johannes: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja yhdistymisvapaus – työtaisteluoikeutta vaiheittainLakimies 6/2014 s. 844 – 868, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Turvaamistoimesta työtaistelun yhteydessä9.10.2012, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään turvaamistoimen käyttämistä työtaistelun yhteydessä. Turvaamistoimen tarkoitus on turvata myöhemmin annettavan, pääasiaa (tiettyä oikeutta) koskevan tuomion täytäntöönpano. Turvaamistoimena voi olla takavarikko rahasaatavan turvaamiseksi (OK 7:1), takavarikko omistusoikeuden tai muun niin sanotun paremman oikeuden turvaamiseksi (OK 7:2) tai muu turvaamistoimi eli yleinen turvaamistoimi, joka on käyttöalaltaan laaja (OK 7:3). Turvaamistointen muodoista yleinen...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLamminen, Johannes: Työtaisteluoikeuden asema ja rajoitusperusteet19.1.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimi työtaistelutilanteessa ruotsalaisittainOikeustieto 5/2012 s. 25 – 30, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Turvaamistoimen käyttö työtaistelutilanteessaOikeustieto 1/2012 s. 17 – 21, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > PDF-kirjatKanninen, Heikki – Koskinen, Hannu – Rosas, Allan – Sakslin, Maija – Tuori, Kaarlo (toim.): Puhuri käy – Muuttuva suomalainen ja eurooppalainen valtiosääntömmeEdilex Kirjat 24.5.2010, Kokoomateos
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Tukiainen, Teemu: Laittomista työtaistelutoimenpiteistä tuomittavien hyvityssakkojen määräytyminen työtuomioistuimen käytännössä19.5.2010, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksessa tarkastellaan ammattiosastoille työehtosopimusten rikkomisen johdosta tuomittavien hyvityssakkojen määräytymistä työtuomioistuinkäytännössä. Lainsäätäjä on jättänyt runsaasti harkintavaltaa lainsoveltajalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää empiirisesti, millä kriteereillä tuomittavan hyvityssakon suuruutta arvioidaan, toisin sanoen, mikä painoarvo esimerkiksi lakon kestolla, lakosta aiheutuneilla taloudellisilla menetyksillä tai lakkoon osallistuneiden määrällä on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Asiantuntija-artikkeliTyövoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle....
- Lakikirjasto > OikeusHölttä, Kalevi: Myytti yleisestä työrauhavelvollisuudestaOikeus 1/2008 s. 67 – 86, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Korvausvastuusta saarron aiheuttamasta vahingostaOikeustieto 2/2000 s. 5 – 6, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
8.4.2024 8.00
Perustuslakivaliokunnan lausunto työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistuiValiokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide. - Uutiset
18.3.2024 8.58
Lakihanke suojelutyön turvaamisesta työtaistelutilanteessa käynnistyyEduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia. - Uutiset
29.2.2024 14.30
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista eduskuntaan - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus esittää työrauhan rikkomisesta tuomittavien sakkojen korottamista, suhteettomien myötätuntotaistelujen rajoittamista sekä enimmäiskestoa poliittisille lakoille. Uudistuksella ei rajoitettaisi työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla. - Uutiset
23.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Hallituksen käsitys työrauhalainsäädännön historiasta ja työrauhauudistusten kompromissiehdotuksiaTarkastelun kohteena ovat vain työrauhauudistukset ja työmarkkinamalli (tämä siksi, että se toteutettaisiin muuttamalla lakia työriitojen sovittelusta). Hallitus on väärässä, kun sen edustajat kertovat viimeisimpien uudistusten työrauhasääntelyyn tapahtuneen 1940 -luvulla. Osin työrauhasääntely on vielä vanhempaa ja osin sitä on uusittu ihan vastikään. Hallitus sanoo, että kaikki työrauhauudistukset toteutetaan. Yleensä, jos konfliktin olemassaolon tunnustaa ja tunnistaa, tehdään kompromisseja. Tässä kiistassa on mahdollista tehdä työrauhakysymystenkin osalta kompromisseja ilman, että hallituksen pitäisi luopua edes keskeisimmistä uudistuksistaan. Oppositiokin voi käyttää vahvinta keinoaan eli USAn mallin mukaista yhteen kytkemistä toteamalla esimerkiksi, että, jos kompromisseja ei tehdä, oppositio vaatii rajakysymyksessä kansainvälisten sopimusten noudattamista eikä suostu perustuslaista tehtäviin poikkeuksiin. - Uutiset
23.2.2024 7.00
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista viimeisteltävänä - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa. Hallitus rajaisi poliittisten työnseisausten enimmäiskeston 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskeston kahteen viikkoon. Hallitus aikoo esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. - Uutiset
13.2.2024 15.00
Arviointineuvosto työrauhaa koskevasta esityksestä: vaikutuksia työntekijäryhmien asemaan tarkennettavaLainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ns. työrauhaa koskevasta esityksestä. Esityksen taustasta ja tavoitteesta saa hyvän käsityksen. Esityksessä on tunnistettu eri vaikutuksia, mutta tarkennuksia kaivataan etenkin työntekijöiden asemaan. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
29.1.2024 15.15
KKV: Lakko ja matkustajan oikeudet - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
19.1.2024 8.30
Työsuojeluviranomainen korostaa työnantajan ennakoinnin merkitystä teollisuuslaitosten turvallisuuden varmistamisessa työtaistelujen aikana - Uutiset
15.1.2024 14.04
Tukes muistuttaa: Teollisuuslaitosten turvallisuus pitää varmistaa myös lakon aikanaTurvallisuus- ja kemikaalivirasto muistuttaa, että toiminnanharjoittajan tulee huolehtia turvallisuussäädösten vastuuhenkilöitä ja laitosten turvallista käyttöä koskevista velvoitteista myös mahdollisen lakon tai työseisauksen aikana. Työtaistelutoimenpiteet eivät saa vaarantaa laitosten turvallisuutta. Lainsäädäntö asettaa vaarallisten kemikaalien teolliselle käsittelylle ja varastoinnille sekä laitosten ja laitteistojen turvalliselle käytölle vaatimuksia, jotka on otettava huomioon myös lakon ja mielenilmausten aikana. Laitosten ja laitteistojen turvallisen käytön lisäksi vaatimukset kohdistuvat vastuuhenkilöihin, käytönvalvojiin sekä henkilöstön pätevyyteen ja riittävyyteen. - Uutiset
5.1.2024 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Turvaamistoimivaatimus lakon yhteydessä jälleen korkeimmassa oikeudessa – KKO:2023:95Yhtiöt olivat vaatineet turvaamistoimihakemuksessaan, että ammattiliittoa kielletään sakon uhalla ryhtymästä 1.1.2022 alkavaksi ilmoitettuun lakkoon ja jos siihen oli ryhdytty, lopettamaan lakon yhtiöiden kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevilla tehtaiden kaukolämpöä tuottavilla voimalaitoksilla ja jätevedenkäsittelyssä niiltä osin kuin työtaistelutoimenpiteet koskivat hakemuksessa yksilöityjä töitä, joiden tekemättä jättäminen lakon vuoksi johti yhtiöiden mukaan hengen ja terveyden ja/tai ympäristön tilan vaarantumiseen. Turvaamistoimihakemus oli koskenut lakon kieltämistä yhteensä 186 työntekijän töitä koskevilta osin, kun lakon piirissä oli ollut kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
22.12.2023 9.07
KKO: Paperiliiton UPM:n tehtaisiin kohdistaman lakon rajoittamiselle turvaamistoimella ei ollut perusteita (ään.) - käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumottiinKorkein oikeus katsoi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, että lakkoa voidaan pitää oikeudenvastaisena, jos se välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa muiden perusoikeuksien, kuten hengen ja terveyden tai ympäristön suojan toteutumisen. Yhtiöt eivät olleet kuitenkaan saattaneet todennäköiseksi, että lakosta olisi aiheutunut tällaista vaaraa eikä lakon kieltämiselle turvaamistoimena siten ollut OK 7 luvun 3 §:n mukaisia edellytyksiä. KO:n ja HO:n päätökset kumottiin ja asiassa vahvistettiin, ettei edellytyksiä turvaamistoimen määräämiseen ollut ollut. (Ään.) - Uutiset
20.12.2023 10.53
EIT:n suuri jaosto: Lakkoihin osallistuneiden opettajien kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ei loukattuAsia koski kurinpitoseuraamuksia virkamiehen asemassa oleville opettajille, koska he olivat työaikanaan osallistuneet ammattiliittonsa järjestämiin lakoihin protestoidakseen opettajien työolojen heikkenemistä. - Uutiset
11.12.2023 11.55
Poliittinen työtaistelu, missä menevät sallittavuuden rajat? Näin vastaa työoikeuden emeritusprofessori - Uutiset
8.12.2023 10.21
Lentoyhtiö päätti lopettaa normaalia alemmalla hinnalla matkustamaan oikeuttavien lentolippujen tarjoamisen maapalveluja alihankintana lentoyhtiölle tuottavien yritysten työntekijöille - ammattiosaston järjestämä työnseisaus ei ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide (Ään.)Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi asiassa esitettyä näyttöä arvioituaan, että työnseisausta ei kokonaisuutena arvioiden ollut pidettävä työnantajayhtiöihin suunnattuna painostustoimena vaan enemmänkin lentoyhtiön päätökseen kohdistuneena mielenilmauksena. Näin ollen työnseisaus ei ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide. (Ään.) - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
30.6.2023 8.45
KKV: Bussilakko antaa aihetta kausilipun alennukselle – Tampere, Turku ja Lappeenranta korjasivat käytäntöjäänKuluttaja-asiamies on puuttunut Tampereen, Turun ja Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen tapaan tulkita sopimusehtojaan palvelun virheen hyvittämisestä lakon aikana. Palvelun virhettä ei voi kieltäytyä hyvittämästä joukkoliikenteen kausilipun ostaneille asiakkaille vetoamalla ylivoimaiseen esteeseen. - Uutiset
29.6.2023 9.00
Työtuomioistuin: Aluksen saarron jälkeen solmitut Portugalin lipun alla purjehtivia aluksia koskevat työehtosopimukset olivat pätevätSuomen Merimies-Unioni SMU oli solminut suomalaisen varustamoyrityksen kanssa Portugalin lipun alla purjehtivia aluksia koskevat työehtosopimukset sen jälkeen, kun yhdistys oli kohdistanut yhteen näistä aluksista saartotoimia. Kysymys työehtosopimusten pätevyydestä. TT totesi, että saarto oli asiassa todetuin tavoin perus- ja ihmisoikeutena turvattu työtaistelutoimi, eikä sitä tässä tapauksessa ollut voitu pitää toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraustensa johdosta oikeuden tai hyvän tavan vastaisena taikka kohtuuttomana. Asiassa lausutuin perustein SMU:n vahvistusvaatimukset oli hyväksyttävä. - Uutiset
21.3.2023 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ulkopuolinen työtaistelu ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus - tarkastelussa erityisesti julkisen liikenteen työtaisteluJoskus tulee eteen juridinen tulkintatilanne, jossa näkee olevansa toista mieltä kuin kaikki muut. Kaikkien kantoja ei tietenkään voida tietää, mutta työoikeudellisissa kysymyksissä voi olla myös toista mieltä kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lakimiehet ja edustajat, jotka ovat yllättäen asiasta samaa mieltä. Tällainen kysymys on se, voiko julkisen liikenteen työtaistelun yhteydessä toteutua työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä säännelty työnteon estyminen. Eli voiko työnantajalle syntyä arvioitavan työntekijän osalta ulkopuolisen työtaistelun johdosta palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijällä ei ole ollut mahdollisuutta päästä työhön? - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
24.11.2022 11.30
Hovioikeus: Palkkion maksaminen eri suuruisena työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneille kuin siihen osallistumattomille työntekijöille ei ollut hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksestaYhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, ettei TSL 2 luvun 2 §:n mukaista syrjintäkieltoa olisi rikottu. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevalta osalta (1 500 € /hlö). Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut (Vailla lainvoimaa 24.11.2022) - Uutiset
20.10.2022 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimipäätös ja velvollisuus kuulla vastapuoltaOikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n mukaan turvaamistoimihakemus on käsiteltävä kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi kuitenkin hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen varaamatta vastapuolelle sanottua tilaisuutta. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että vastapuolelle on pääsääntöisesti varattava tilaisuus tulla kuulluksi, vaikka kyse olisi summaarisesta turvaamistoimimenettelystä. Kuulematta jättäminen on poikkeuksellista. Ainoastaan silloin, jos kuulematta jättäminen perustuu riittäviin sekä asiallisiin että teknisiin syihin, se voidaan toteuttaa. Seuraavaksi tarkastelen kunta-alaa koskeneiden Tehyn ja Superin julistamien työtaistelujen osalta annettuja väliaikaisia turvaamistoimipäätöksiä. Niissä yhdessäkään ei kuultu vastaajia ennen päätöksen antamista. - Uutiset
7.10.2022 9.08
KKO:lta valituslupa Paperiliiton lakon rajoittamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiassa, jossa on kysymys siitä, täyttyivätkö laissa säädetyt edellytykset sille, että Paperiliitto ry:n työtaistelua voitiin rajoittaa tuomioistuimen turvaamistoimipäätöksellä. - Uutiset
4.10.2022 12.40
Työtuomioistuin tuomitsi AKT:n ja sen ammattiosastot Suomen satamissa järjestetystä valtakunnallisesta tukityötaistelusta hyvityssakkoihinAKT ja sen ammattiosastot järjestivät Suomen satamissa valtakunnallisen tukityötaistelun, joka alkoi 28.12.2021 kello 6.00 ja päättyi 29.12.2021 kello 6.00. Tukilakko oli koskenut ahtausalan työehtosopimuksen piirissa olevia työntekijöitä lukuun ottamatta korjaamossa työskenteleviä työntekijöitä. Tukilakolla tuettiin yhden ammattiosaston hieman aikaisemmin järjestämää työtaistelua, jonka työtuomioistuin on sittemmin todennut laittomaksi. Tukilakon katsottiin kohdistuneen sovellettavaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Ammattiliiton ja ammattiosastojen myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen ne tuomittiin hyvityssakkoon. - Uutiset
20.9.2022 10.47
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi vai potilasturvalaki vai molemmat?Eduskunta on nyt säätänyt lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (lyh. potilasturvalaki). Toisaalta Helsingin käräjäoikeuden tuomiot tehohoitoa ja Helsingin yhden alueen kotihoitoa koskien ovat edelleen olemassa ja jatkuvat. Oulun aluetta koskeva kotihoitotyötaistelu on siirretty alkamaan myöhemmin ja sen osalta ei ole tietoa mahdollisesta turvaamistoimihakemuksesta. Lain hyväksymisen jälkeen ongelmana on näiden kahden eri keinon välinen suhde. Tällä hetkellä turvaamistoimiasioissa on annettu väliaikaiset päätökset ja niiden mukainen oikeudenkäynti jatkuu, jos sitä ei hakija pyydä lopetettavaksi tai tuomari tätä määrää. Tällä hetkellä tilanne on se, että työtaistelut on tehohoidossa ja kotihoidossa kielletty käräjäoikeuden päätöksillä. Potilasturvalaki sen sijaan sallii nämäkin työtaistelut, kunhan suojelutyötä on riittävästi. - Uutiset
20.9.2022 8.00
Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana hyväksyttiin - laki voimassa 20.9.2022 - 31.1.2023Tasavallan presidentti vahvisti maanantaina 19.9. lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Laki tulee voimaan 20. syyskuuta 2022. Lain tarkoituksena on estää asiakkaiden ja potilaiden hengen vaarantuminen ja terveyden vakava vaarantuminen työtaistelusta aiheutuvan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Lakia ei saa soveltaa enää työtaistelun päätyttyä. - Uutiset
14.9.2022 8.00
Hallitus esittää lakia välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikanaHallitus antoi tiistaina 13.9. esityksen laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Tarkoituksena on estää asiakkaiden ja potilaiden hengen vaarantuminen ja terveyden vakava vaarantuminen työtaistelusta aiheutuvan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 31. tammikuuta 2023 asti. Lakia ei saisi soveltaa enää työtaistelun päätyttyä.