Toimitusjohtaja
- Uutiset
28.5.2021 12.20
Toimitusjohtajan vastuu työturvallisuussäännösten noudattamisesta korostuu pienissä yhtiöissäItä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi rakennusalan yrityksen toimitusjohtajan 30 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Laiminlyönnit tulivat ilmi julkisivun maalaustyössä Tuusulassa heinäkuussa 2018 tapahtuneen putoamistapaturman tutkinnassa. Rakennuskohteessa käytetty työteline kaatui, jolloin molemmat telineellä olleet maalarit putosivat, ja toinen maalareista loukkaantui. Käräjäoikeuden mukaan yrityksen toimitusjohtajalla on työnantajan edustajana viimekätinen vastuu siitä, että yhtiön toiminnassa huolehditaan työturvallisuussäännösten noudattamisesta. Velvollisuus korostuu pienessä yhtiössä ja organisaatiossa, josta esillä olevassa tapauksessa oli kyse. Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja toimi huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
25.3.2021 15.30
Hovioikeus tulkitsi kauppakirjaa sen sanamuodon mukaisesti – yhtiöllä ei ollut velvollisuutta suorittaa vastapuolelle lomapalkkoja ja muita vastaaviaItä-Suomen käräjäoikeus oli katsonut, että sopimuksen tarkoituksena oli ollut se, että yhtiö maksaa kantajalle tämän työsopimukseen/toimitusjohtajasopimukseen perustuvat saatavat viimeistään allekirjoituspäivänä. Hovioikeus tulkitsi asiaa sopimuksen kohdan sanamuodon mukaisesti niin, että Y oli luopunut näistä saatavista, sillä esitetyt perusteet eivät olleet riittävät sopimuksen tulkitsemiseksi sen sanamuodon vastaisesti. Hovioikeus katsoikin, että tämän nojalla valittaja vapautetaan käräjäoikeuden tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle lomapalkkoja ja lomarahoja korkoineen, velvollisuudesta tehdä ilmoituksia eläkevakuutusyhtiölle ja suorittaa muita työnantajavelvoitteita lomapalkkoihin ja lomarahoihin liittyen sekä velvollisuudesta korvata Y:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
8.9.2020 12.27
Selvitys: Suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajat vaihtoon maailmanennätysvauhtiaSuomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajat hoitavat tehtäväänsä keskimäärin jopa kaksi vuotta vähemmän kuin kansainväliset kollegansa. Tuore Tulos tai ulos? Toimitusjohtajat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2020 -selvitys osoittaa, että Helsingin pörssiin listattujen yritysten ylin johto vaihtuu keskimäärin 4,9 vuoden välein. Vaihtuvuus on nopeampaa kuin koskaan aiemmin sotien jälkeisen Suomen historiassa. - Uutiset
17.4.2020 8.00
Hovioikeus tulkitsi toimitusjohtajasopimusta ja oikeutta korvaukseenYhtiö oli käräjäoikeudessa vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan sille yhtiön tililtä nostamansa 37.600 ja 2.620 euroa. Käräjäoikeus oli velvoittanut A:n suorittamaan määrät yhtiölle, koska A oli varat nostaessaan ylittänyt toimitusjohtajalle kuuluvan toimivallan. A ei hakenut ratkaisuun tältä osin muutosta. A:n oli siten todettu ylittäneen toimivaltansa. Hänen menettelynsä oli ollut siinä määrin moitittavaa, että kertakorvauksen suorittamista koskevan sopimusehdon soveltaminen johtaisi näissä olosuhteissa kohtuuttomuuteen. Näin ollen hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että A:lla ei ollut oikeutta toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen kertakorvaukseen. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
18.12.2019 16.00
Yhdistyksen toiminnanjohtaja voitiin irtisanoa työntekijästä johtuvasta syystäYhdistyksen toiminnanjohtajan, toisin kuin osakeyhtiön toimitusjohtajan, asemaa ei ole laissa säännelty. Käytännössä toiminnanjohtaja, vaikka onkin työsuhteessa yhdistykseen, hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita samaan tapaan kuin osakeyhtiön toimitusjohtaja. Toiminnanjohtajan asema muistuttaa monin tavoin osakeyhtiön toimitusjohtajan asemaa, mikä on tärkeä irtisanomisperusteen olemassaoloa koskevassa harkinnassa huomioitava seikka. Jutun johtopäätöksissä oli todettu, että kantajan menettely oli ollut sellaista, ettei se olisi oikeuttanut ns. tavallisen työntekijän irtisanomiseen. Kokonaisuutena arvioiden tilanne oli ollut sellainen, ettei yhdistykseltä työnantajana ollut voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksiHO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 10.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjoikeuden tuomiota toimitusjohtajasopimuksen rikkomista koskevassa riidassa - oikeudenkäyntiä ei näytetty myöskään pitkitetyn eikä asianajaja ollut velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle yhteisvastuullisesti päämiehensä kanssaHO:een valittaneella yhtiöllä ei katsottu olleen perusteita katsoa, että sillä olisi ollut oikeus purkaa toimitusjohtajasopimus. A ei ollut rikkonut 21.4.2016 saakka voimassa ollutta kilpailu- ja houkuttelukieltoa. Edellytyksiä velvoittaa A:ta suorittamaan sopimussakkoa ei ollut, eikä B Oy:llä ollut ollut oikeutta pidättäytyä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen maksamisesta A:lle. Edellytyksiä kohtuullistaa B Oy:n velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkkaa ja erokorvausta ei myöskään ollut. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 11.00
Työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut asiallisia ja painavia syitä, kun irtisanominen oli toteutettu runsaat kolme viikkoa uuden työntekijän palkkaamisen jälkeen56-vuotiaan kantajan työsuhde oli kestänyt vain kuusi kuukautta. Verrattaessa sitä, mitä kantaja ja uusi työntekijä olivat todellisuudessa tehneet, kyse oli ollut samankaltaisista tehtävistä. Kantajan irtisanomisella ja uuden työntekijän palkkaamisella katsottiin olleen ajallinen yhteys. Kolme viikkoa oli ollut uudelle työntekijälle liian lyhyt aika sen arvioimiseen, oliko kantajan työsuhteen päättämiseen ollut tarvetta ja perusteita vai ei. Oikeudenmukainen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli kuuden kuukauden palkka. - Uutiset
28.6.2019 11.27
Hovioikeus ei pitänyt toimitusjohtajasopimusta tekaistuna tai pätemättömänä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti yhtiön suorittaamaan entiselle toimitusjohtajalleen ryhmäeläkevakuutuksen säästöosuutta vastaavan määrän 42 620 euroaHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko 1.10.2011 päivätty toimitusjohtajasopimus ollut väitetyllä tavalla tekaistu. Mikäli toimitusjohtajasopimusta ei voitu pitää väitetyllä tavalla tekaistuna, ratkaistavaksi tuli, voitiinko A:n katsoa toimineen kunnianvastaisesti ja arvottomasti siten, että toimitusjohtajasopimusta tai ainakin sen 8. kohdan ehtoa olisi sen vuoksi ollut pidettävä pätemättömänä. HO katsoi asiassa, että koska toimitusjohtajasopimus ei ollut tekaistu tai pätemätön ja yhtiön takaisinosto-oikeus oli sopimuksen 8. kohdan ehtojen mukaan ollut mahdollista vain A:n kirjallisella suostumuksella, A:lla oli oikeus ryhmäeläkevakuutuksen 42.620 euron säästöosuutta vastaavaan korvaukseen korkoineen 10.3.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
12.4.2019 15.30
Unionin tuomioistuin otti kantaa siihen, voidaanko yhtiön ja sen johtajana toimivan yksityishenkilön välistä sopimusta pitää työsopimuksena Lugano II -yleissopimusta tulkittaessaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla allekirjoitetun yleissopimuksen, jonka tekeminen hyväksyttiin yhteisön puolesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/430/EY, II osaston 5 jakson määräyksiä (18–21 artikla) on tulkittava siten, että yhtiön ja sen johtajana toimivan yksityishenkilön välisellä sopimuksella ei synny niiden välistä alisteisuussuhdetta eikä sitä näin ollen voida katsoa näissä määräyksissä tarkoitetuksi työsopimukseksi, mikäli – vaikka tämän yhtiön osakkaalla tai osakkailla on valta päättää tämä sopimus – tämä henkilö voi päättää tai tosiasiallisesti päättää tämän sopimuksen ehdoista ja mikäli hän käyttää itsenäisesti määräysvaltaa tämän yhtiön päivittäisessä liiketoiminnassa ja hoitaa tehtäviään itsenäisesti. - Uutiset
2.4.2019 15.00
Hovioikeus: Myyjä syrji niqab-asuun pukeutunutta naista uskonnon perusteellaVastaaja oli elinkeinotoiminnassa ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta A:ta yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä asettanut tämän ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan uskonnon perusteella. Vastaaja oli syyllistynyt siihen rikokseen, mistä syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta muutoin, mutta hän ei ollut pyytänyt A:ta poistumaan liikkeestä. Vastaaja tuomittiin syrjinnästä 35 päiväsakon rangaistukseen. KO:n tuomiota ei muutettu lainkohtia lukuun ottamatta. (Vailla lainvoimaa 2.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 10.18
Hallinto-oikeus: Tuloverolain luovutusvoiton ja -tappion verotusta koskevat säännökset tulivat sovellettavaksi kun toimitujohtajalle myytyjen osakkaiden kauppahinta oli ollut nolla euroaA oli 30.12.2016 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt 163 207 kappaletta X Oy:n osakkeita yhtiön toimitusjohtajalle. Kauppahinta oli ollut nolla euroa. A oli merkinnyt osakkeet vuosina 2009–2016 yhteensä 245 686 eurolla. Osakekaupan osapuolet eivät olleet sukulaisia eikä olosuhteista muutoinkaan käynyt ilmi, että osakkeet olisi luovutettu lahjoitustarkoituksessa. A oli myös esittänyt selvitystä niistä perusteista, miksi sovittu kauppahinta oli ollut nolla euroa. Asiassa ei oltu väitettykään, että kysymys olisi ollut alihintaisesta kaupasta tai esimerkiksi veron kiertämiseen liittyvästä tilanteesta. Vaikka A ei ollut saanut osakkeiden luovutuksessa konkreettista vastiketta, niin pelkästään tällä perusteella ei voitu katsoa, että kysymys ei ollut tuloverolaissa tarkoitetusta luovutushinnasta. - Uutiset
22.1.2019 8.00
Päivitetty ohje: Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään osakeyhtiön ja muun yhteisön hallituksen ja muun hallintoelimen jäsenyydestä sekä toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkkion verokohtelua. Ohjeessa käsitellään lisäksi yhtiökokouksen puheenjohtajan, selvitysmiehen ja isännöitsijän palkkion verokohtelua. Ohjetta on päivitetty suorituksen maksajan menettelyiden osalta. Lisäksi tekstiä on tiivistetty. Ohje on voimassa 17. tammikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
4.12.2018 11.18
Hovioikeuden tuomio toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuustaHO katsoi, että toimitusjohtaja oli aiheuttanut opistolle vahinkoa menettelemällä luottamusaseman väärinkäytön ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa tunnusmerkistöt täyttävällä tavalla. Toimitusjohtaja velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti Kanta-Hämeen KO:n 2.11.2015 antamalla lainvoimaisella tuomiolla nro 146615 tuomitun B:n kanssa Opisto Oy:lle aiheuttamansa vahinko 203.254,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.3.2014 lukien. Toimitusjohtajalla oli oikeus käyttää palkkasaatavansa 10.133,57 euroa korkoineen 25.2.2014 lukien Opisto Oy:n saatavien kuittaukseen. Opisto Oy vapautettiin toimitusjohtajalle ja valtiolle KO:ssa tuomitusta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
12.10.2018 11.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota asianosaiskulujen korvaamisesta toimitusjohtajalle - tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2 400 euron välilläYhtiön edustaja oli vaatinut asiaosaiskulujen korvausta yhteensä 89.301,08 euroa. Määrä oli koostunut noin 136,5 työtunnista ja tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2.400 euron välillä. KO oli todennut, että oikeuskäytännössä oman työn kohtuullinen tuntiveloitus on ollut yleensä noin 20 euroa tunnilta. Vaaditut tuntipalkkiot olivat sen vuoksi myös täysin ylimitoitettuja. KO oli arvioinut tämän perusteella kohtuullisen tuntipalkkion määräksi 20 euroa. Kantaja oli velvollinen maksamaan asianosaiskulujen korvausta yht. 42,5 työtunnilta á 20 euroa eli 850 euroa. HO ei vastausta pyytämättä muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
13.12.2017 16.00
Päivitetty ohje: Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotusVerohallinnon ohjeessa käsitellään osakeyhtiön ja muun yhteisön hallituksen ja muun hallintoelimen jäsenyydestä sekä toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkkion verokohtelua. Ohjeessa käsitellään lisäksi yhtiökokouksen puheenjohtajan, selvitysmiehen ja isännöitsijän palkkion verokohtelua. - Uutiset
8.2.2017 11.13
Toimitusjohtajalle 14 520 euron sakot ja tuhansien eurojen vahingonkorvausvelvollisuus työntekijän epäasiallisesta kohtelustaEpäasiallinen kohtelu ilmeni ainakin huutamisena, nimittelynä, syrjimisenä, perusteettomana moittimisena ja nyrkin puimisena. Vuosia jatkuneen epäasiallinen menettelyn seurauksena työntekijä oli sairastunut vaikeaan masennukseen. Toimitusjohtaja tuomittiin 60 päiväsakkoon. Yhtiö tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle mm. 5 000 euroa tilapäisestä haitasta, 25 178,41 euroa ansionmenetyksestä, ja oikeudenkäyntikuluja 7 161 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2107) - Uutiset
19.12.2016 8.05
Hovioikeuden ratkaisu toimitusjohtajan johtajasopimuksen tulkinnasta sopimuksen purkamista ja palkkaetuja koskienHovioikeus totesi muun muassa, että vaikka toimitusjohtajaan sovellettaisiin työntekijöitä varten säädettyä työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua purkamisperustetta, merkitsee häntä koskeva tavallista vaativampi lojaliteettivelvoite ja luottamuksellisuuden vaatimus sitä, että toimitusjohtajan työsuhteen päättämiskynnys ylittyy helpommin kuin työntekijän. Koska yhtiön suorittaman toimitusjohtajasopimuksen päättämisen syy oli ollut vastaava kuin työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä on säädetty, A:lla ei ollut oikeutta toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen erokorvaukseen. (Vailla lainvoimaa 19.12.2016) - Uutiset
26.9.2016 13.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion toimitusjohtajan kilpailukiellon rikkomista koskevassa asiassa ja määräsi hänet maksamaan kohtuullistetun sopimussakon 48.000 euroaKun A:n kilpailukiellon ja salassapitovelvollisuuden rikkominen liittyivät samaan asiakokonaisuuteen ja kun salassapitovelvollisuuden rikkominen oli tapahtunut A:n 7.6.2012 C:lle lähettämässä sähköpostiviestissä, jolla A:n oli jo katsottu rikkoneen kilpailukieltoaan, hovioikeus katsoi, että sopimussakon tuomitseminen kahteen kertaan johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen myös sopimussakon suuruus huomioon ottaen. Kun kilpailukielto- ja salassapitoehtojen rikkominen oli tapahtunut A:n toimisuhteen aikana, kyseisten ehtojen ei voitu katsoa rajoittaneen A:n toimintavapautta eikä asiassa ollut perusteita A:n vapauttamiselle kokonaan korvausvastuusta. Näin ollen A velvoitettiin suorittamaan M Oy:lle korvauksena yhdestä kilpailukiellon rikkomisesta 48.000 euron sopimussakko.