Pakkotila
- Säädökset > Lainsäädäntö28/1998Laki Etelämantereen ympäristönsuojelusta
- lain soveltamatta jättäminen hätätilanteessa 36 §
- Säädökset > Lainsäädäntö543/1994Vakuutussopimuslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPaukkeri, Riku-Olli: Vastuuvapausperusteet metsästysrikoksissa1.8.2023, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötNieminen, Kati Marjaana: Oikeus ja omatunto – oikeudellisia näkökulmia tottelemattomuuteen15.3.2012, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLaaninen, Tuomo: Myyjän oikeus voimakeinojen käyttöön2.10.2006, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitPennanen, Mika: Perusoikeudet ja pakkotila27.1.2006, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötRuutiainen, Satu: Pakkotila vastuuvapausperusteena Suomen, Englannin ja kansainvälisessä rikosoikeudessa20.7.2004, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesBackman, Eero: Pakkotila ja velvollisuuksien kollisio rikosoikeudessaLakimies 3/2004 s. 395 – 403, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesLappi-Seppälä, Tapio: Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeva uudistus IILakimies 1/2004 s. 3 – 36, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesMatikkala, Jussi: Rikosoikeuskomitea ja rikosoikeuden kehitysLakimies 8/1998 s. 1325 – 1340, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
5.4.2023 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun äidin menettelyn pakkotilatekona sallituksi - järjestyksenvalvoja syyllistyi pahoinpitelyyn1. Äidillä oli ollut ollut tilanteessa suuri huoli poikansa terveydentilasta tämän sydänviasta johtuen.
2. Järjestyksenvalvojan käyttämät voimakeinot eivät olleet käsillä olleessa tilanteessa tarpeellisia eivätkä puolustettavia.
(Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
2.5.2022 10.30
Kaksinkertaista nopeutta sallittuun enimmäisnopeuteen nähden ajaneen 20-vuotiaan naisen tekoa ei voitu pitää pakkotilatekona sallittuna - hovioikeus lievensi ehdollisen vankeusrangaistuksen tuntuvaksi sakoksiVastaaja oli ylittänyt huomattavasti sallitun enimmäisnopeuden ajamalla Venäjän rekisterikilvillä varustettua urheiluautoa 80 km/h rajoitusalueella 177 km/h keskinopeudella Nuijamaantiellä. Nopeus oli mitattu keskinopeusmittarilla kilometrin matkalta. Vastaaja oli vedonnut saaneensa ajoneuvoa kuljettaessaan tiedon isänsä saamasta sairauskohtauksesta ja siitä, että hänen 12-vuotias pikkusiskonsa oli jäänyt tämän johdosta ilman huolenpitoa. Vastaaja oli vedonnut siihen, että hänellä oli ollut kiire selvittävään isänsä vakuutusasioita, että mahdollinen leikkaus olisi saatu käyntiin. (Vailla lainvoimaa 2.5.2022) - Uutiset
28.1.2021 14.30
Hovioikeus: Vastaajan menettelyä ajaa sairaalaan alkoholin vaikutuksen alaisena ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä puolustettavana eikä siten pakkotilana sallittuna, vaikka pelastettava etu oli tärkeäLaukauksen osuttua B:hen tämä oli ollut hengenvaarassa ja kiireellisen sairaalahoidon tarpeessa. A:n ajaessa sairaalaan alkoholin vaikutuksen alaisena hän oli aiheuttanut vaaraa muille tiellä liikkuneille ja auton matkustajille. Suojeltavia etuja verrattaessa on todettavissa, että B:n henki oli ollut turvalliseen tieliikenteeseen verrattuna lainkohdassa tarkoitettu oikeudellisesti suojatumpi etu ja että sitä oli uhannut välitön vaara. Teko ei kuitenkaan ole ollut tarpeellinen, koska käytettävissä olisi ollut muita pelastuskeinoja kuten hätäkeskuksen kautta saatava sairaankuljetus. A:n menettelyä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä puolustettavana eikä siten pakkotilana sallittuna. Tilanne oli ollut RL 4:5.2:ssa tarkoitetulla tavalla yllättävä ja pelastettava etu tärkeä. A:lla ei kuitenkaan ollut pakottavaa tarvetta kuljettaa autoa. Häntä ei näin ollen ollut jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
16.12.2020 10.30
Hovioikeus arvioi oliko tienlaitaan rikkoutuneen auton ohittanut pakettiauton kuljettaja syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen vai kuolemantuottamukseen ja oliko kyse ollut pakkotilastaVastaaja oli 7.1.2018 syytteessä tarkoitetulla tavalla lähtenyt ohittamaan kuljettamallaan pakettiautolla saman ajokaistan oikeaan reunaan rikkoutumisen vuoksi pysäköityä henkilöautoa niin, että pakettiauto oli törmännyt vastaantulevan liikenteen kaistalla ajaneen, X:n kuljettaman henkilöauton keulaan. X oli menehtynyt törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Vastaaja oli saanut törmäyksessä vakavia vammoja, ja myös hänen kyydissään ollut vastaajan alaikäinen lapsi oli vammautunut törmäyksessä. HO tuomitsi vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 17.26
Käräjäoikeus tuomitsi kahdeksan eduskuntatalon pylväisiin kiipeillyttä ilmastomielenosoittajaa julkisrauhan rikkomisesta 30 päiväsakon rangaistuksiin - teko ei ollut pakkotilatekona sallittu tai anteeksiannettavaKO katsoi, että ottaen huomioon asiassa todettu vastaajien menettely, olosuhteet kokonaisuudessaan sekä todistajan kertomus tapahtumista, vastaajien mielenilmauksessaan käyttämät keinot olivat olleet etukäteen suunniteltuja ja harkittuja. Kysymys ei siten ollut ollut vastaajien näkökulmasta arvioituna välittömästä ja yllättävästä tilanteesta. Kysymyksessä oli ollut tietoinen ratkaisu saavuttaa poikkeuksellisilla keinoilla huomiota vastaajien tärkeäksi ja kiireelliseksi katsomalle yhteiskunnalliselle asialle. Vastaajien käytettävissä olisi kuitenkin ollut myös muita, laillisia keinoja mielipiteensä ilmaisuun. Huolimatta siitä, oliko kiireellisille lainsäädäntötoimille ollut tarvetta, tilanne ei ollut ollut pakkotilasäännöksen tarkoittamalla tavalla pakottava, eikä vaara välitön. Näin ollen teko ei ollut ollut pakkotilatekona sallittu. Vastaajien käytettävissä oli ollut mahdollisuus mielenilmaisuun ja poliittiseen vaikuttamiseen myös täysin laillisin keinoin. Heiltä oli voitu myös kohtuudella vaatia laillisten keinojen käyttöä. Ottaen lisäksi huomioon muu asiassa lausuttu, asiassa ei ollut myöskään kysymys tilanteesta, jossa tekoa olisi pidettävä anteeksiannettavana ja vastaajat olisi katsottava rangaistusvastuusta vapaiksi. Vastaajien menettelyyn ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua vastuuvapausperustetta ja heidän syykseen oli luettava julkisrauhan rikkominen. Föreningen Greenpeace Norden tuomittiin menettämään valtiolle teossa käytetyt kiipeily- ja viestintävälineet. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
14.10.2020 14.30
Hovioikeus: Sokeuteen johtava sairaus ei aiheuttanut pakkotilaa – kannabista sisältävästä lääkkeestä annettu resepti oli kuitenkin lieventävä tekijä huumausainerikoksen rangaistusharkinnassaA oli laittomasti viljellyt ja käyttänyt kannabista. Hän vetosi pakkotilasäännökseen, koska hänellä oli todettu retinitis pigmentosa (silmäpohjan rappeuma), joka johtaa sokeuteen ja jota vastaan ei ole Suomessa hyväksyttyä toimivaa lääkettä. Kysymys siitä, voitiinko pakkotilaa koskevaa säännöstä soveltaa. Hitaasti etenevää tautia ei voitu pitää pakkotilan edellytyksenä olevana uhkaavana, välittömänä ja pakottavana vaarana. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, sillä A:lle määrätty kannabista sisältänyt lääke oli jo otettu lieventävänä tekijänä huomioon. Vahvennettu istunto, äänestys. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
24.7.2019 11.21
Kehitysvammaisen aikuisen poikansa kädet huivilla sitoneen äidin katsottiin toimineen pakkotilassa, mutta vapaudenriisto pojan rauhoittumisen jälkeen ei ollut enää tarpeenKO:n tuomitsemaa rangaistusta alennettiin. HO tuomitsi pojan äidin tuottamuksellisesta vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä yhteiseen 20 päiväsakon rangaistukseen. Lisäksi äiti tuomittiin korvamaan pojalleen kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 300 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 400 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) - Uutiset
24.4.2018 14.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää sakkomääräyksestä tehtyä valitusta tutkimattaValittaja oli ensinnäkin valittanut siitä, että hän ei ollut antanut pätevästi suostumustaan asian käsittelemiselle sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaisessa menettelyssä. Tästä hänellä oli lain 35 §:n perusteella oikeus valittaa. KO oli tältä osin tutkinut valituksen ja katsonut, että valittaja oli antanut pätevästi suostumuksensa. HO hyväksyi KO:n tätä valitusperustetta koskevan perustelun ja päätelmän. Valittaja oli valituksessaan vedonnut myös siihen, että hän oli ajanut ylinopeutta, koska hänen vaimonsa oli tarvinnut kiireellistä sairaalahoitoa ja ambulanssi oli ollut myöhässä. Tältä osin oli katsottava olleen kysymys siitä, oliko tekoon tullut soveltaa RL 4 luvussa mainittuja vastuuvapausperusteita, kuten pakkotilaa koskevia säännöksiä, tai oliko ollut perusteita jättää rangaistus RL 6 luvun säännösten mukaan tuomitsematta taikka määrätä rangaistus noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa. Valitus koski siten sitä, oliko määräyksessä ratkaistu asianmukaisesti kysymys rikosoikeudellisesta vastuusta, ja näin ollen sitä, oliko määräys perustunut väärään lain soveltamiseen (ks. HE 94/2009 vp s. 47). Tästäkin valittajalla oli ollut oikeus valittaa lain 35 §:n nojalla. KO oli kuitenkin virheellisesti jättänyt valittajan tämän vaatimuksen tutkimatta. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 24.4.2018)