Uutisten vuosihakemisto, Rikos- ja prosessioikeus 2021
prosessioikeus 2020 prosessioikeus 2022
- Uutiset
5.2.2021 9.35
KKO äänesti: Yhtiöiden läheisyyssuhteella ei ollut yhteyttä velan maksuunA Oy:llä oli saatava B Oy:ltä. A Oy asetettiin konkurssiin, minkä jälkeen sen konkurssipesän pesänhoitaja vaati konkurssiuhkaisella maksukehotuksella B Oy:tä suorittamaan velkansa. B Oy maksoi velan A Oy:n konkurssipesälle. Tämän jälkeen B Oy asetettiin konkurssiin. B Oy:n konkurssipesä vaati velan maksun peräyttämistä.
Korkein oikeus katsoi, että läheisyyssuhdetta oli arvioitava A Oy:n ja B Oy:n välillä. Asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että A Oy:n ja B Oy:n läheisyyssuhteella ei ollut ollut yhteyttä velan maksuun. (Ään.) - Uutiset
4.2.2021 14.15
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut perusteetonA:n ulosottovalituksen keskeisenä sisältönä oli ratkaisussa lausutuin tavoin maksuvelvoitteen lakkaaminen S:n maksusuorituksen johdosta. Väite maksuvelvoitteen lakkaamisesta ulosottoperusteen antamisen jälkeen kuuluu ulosottovalituksen alaan. A:lle määrätty maksuvelvoite sisältyy käräjäoikeuden 9.11.2018 antaman ratkaisun tuomiolauselmaan ja ulosottomies oli sen perusteella hänelle kuuluvan toimivaltansa nojalla ulosmitannut A:n palkan. Hovioikeus katsoi, että tässä tuomiolauselmassa A:n korvausvelvollisuus T:lle oli ilmaistu selvästi erillisenä S:n korvausvelvollisuudesta siten, ettei S:n tekemä maksusuoritus ulosottoon ollut vähentänyt A:n maksuvelvollisuutta T:lle ulosottovalituksessa väitetyin tavoin. Tämän vuoksi ulosottomiehellä ei ollut ulosottokaaren 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä ohjata A:ta kantelemaan tuomiosta sen epäselvyyden johdosta eikä tällaiselle erilliselle ohjaukselle ollut myöskään tarvetta ulosottoperustetta koskevan muutoksenhaun johdosta. Hovioikeus katsoi, että ulosmittaus ei ollut perusteeton ja A:n ulosottovalitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 13.51
Hallituksen esitys: Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajeneeHallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään 3 kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
4.2.2021 11.00
Hovioikeus: Arven aiheuttamaa kosmeettista haittaa on arvioitava tapauskohtaisestiNäin ollen jos esimerkiksi vanhemmalla henkilöllä on jo ennestään lukuisia arpia kasvoissaan, uusi suhteellisen huomaamaton arpi ei aiheuta yhtä paljon kosmeettista haittaa kuin vastaava arpi nuorelle ja hyväihoiselle henkilölle. HO korotti 28-vuotiaalle naiselle maksettavaksi tuomittavan korvauksen kosmeettisesta haitasta 1 000 eurosta 1 500 euroon. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 10.00
Hovioikeudella ei ollut toimivaltaa kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksiUlosottokaan ja sen nojalla määrättävä täytäntöönpanon kieltäminen soveltuvat rikosasioiden osalta vain rikosasiassa asetettuun yksityisoikeudelliseen velvoitteeseen. Vankeusrangaistuksen lykkäyksestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen HO:lla ei ollut toimivaltaa kieltää KO:n tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.2.2021 16.00
Hovioikeus: Puolustaja voitiin määrätä rikoksista epäillylle hakemuksesta, joka oli tehty esitutkinnan päätyttyä ja syyttäjän tehtyä syyttämättäjättämispäätöksenHO katsoi, ettei oikeusapulain 13 §:n 1 momenttia voida tulkita vastoin sen sanamuotoa ja lain esitöitä. Kun puolustajan määräyksen antamisen taannehtivasti on ROL 2 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetty tapahtuvan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin, taannehtivan puolustajan määräyksen edellytyksiä tulee arvioida samalla tavoin kuin oikeusapulain mukaan. Kun epäiltyjä rikoksia koskevaa asiaa ei ole ratkaistu tuomioistuimessa, puolustajan määräyksen antamiselle ei muodosta estettä se, että hakemus on tehty syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Puolustajan määräystä koskevat edellytykset ilmenevät ROL 2 luvun 1 §:stä. Kun valittajaa oli esitutkinnassa epäilty muun muassa törkeästä petoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, hänelle oli pyynnön mukaisesti määrättävä puolustajaksi asianajaja 28.11.2019 lukien. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 14.00
Kaksi saksanpaimenkoiraa karkasi pihalta yleiselle tielle ja puri siellä kahta henkilöä - hovioikeus hylkäsi syytteen eläimen vartioimatta jättämisestä ja tuomitsi koiranomistajan kahdesta vammantuottamuksesta yhteiseen 50 ps rangaistukseenKO oli tuominnut vastaajan eläimen vartioimatta jättämisestä, törkeästä vammantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin. HO muutti KO:n tuomiota. HO:n tuomio oli erimielinen kohdan 3 osalta siitä, oliko asianomistajalle aiheutunutta ruumiinvammaa pidettävä vähäisenä vai RL 21 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäistä vakavampana vammana. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 11.22
Vierashuoneessa OTM, ma. käräjätuomari Samuli Kulmala: Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon – muutoksenhakua käräjäoikeudessaTakaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon on muutoksenhakumenettely, johon riita-asioiden kanssa työskentelevät lakimiehet aina välillä törmäävät. Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään ylimääräisestä muutoksenhausta KKO 2021:2 ottanut kantaa takaisinsaantimenettelyyn ja sen suhteeseen ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mikäli takaisinsaannin määräaika on vielä avoinna, sulkeutuu ylimääräinen muutoksenhaku pois. Yksipuolisen tuomion kohteeksi joutuneen tuleekin siten ensi sijassa pyrkiä selvittämään takaisinsaannin mahdollisuus, koska sitä kautta yksipuolisen tuomion kohteena ollut ratkaisu tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden antamaan asiaratkaisuun voidaan hakea muutosta normaalilla tavalla. Takaisinsaannin hakeminen on kuitenkin menettely, jota koskevaan sääntelyyn liittyy eräitä tulkintakysymyksiä. - Uutiset
3.2.2021 10.26
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Lapsen vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakevien rikostaustatietojen käsittelyssä tarvetta korjauksilleHelsingin kaupunki on lapsen tai nuoren vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakevien rikostaustan selvityksen yhteydessä säännönmukaisesti pyytänyt poliisilta kaikki hakijoita koskevat rekisteritiedot. Pyydettyjä rekisteritietoja ei ole rajattu tukihenkilötoiminnan kannalta tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin, ja ne ovat sisältäneet tietoja esimerkiksi rikosasioista, joissa tukihenkilöksi hakenut on itse asianomistajana. Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi rekisterinpitäjän eli Helsingin kaupungin korjaamaan käytäntönsä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. - Uutiset
3.2.2021 10.08
Hovioikeus: Rikoshyödyn menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä - kun vastaaja oli hovioikeudessa peruuttanut tunnustuksensa, menettämistä koskevaa asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua ja asia oli palautettava käräjäoikeuteenHO katsoi KO:n tavoin, että menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Kun näyttö oli kirjallisessa menettelyssä perustunut vain siihen, että vastaaja oli KO:lle antamassaan ilmoituksessa tunnustanut rikoshyödyn menettämistä koskevan teonkuvauksen, ja kun hän oli sittemmin HO:ssa peruuttanut tunnustuksensa, asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua. Tässä tilanteessa HO katsoi oikeusastejärjestyksestä johtuen, että asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 9.34
KKO lähestymiskiellon rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta sekä vainoamisestaA oli lähettänyt lukuisia tekstiviestejä B:lle. A tuomittiin lähestymiskiellon rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta sekä vainoamisesta. B oli vaatinut rangaistusta A:lle myös viestintärauhan rikkomisesta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein, että tekstiviestien lähettäminen häirintätarkoituksessa tuli rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla toisaalta vainoamista, toisaalta lähestymiskiellon rikkomista koskevaa säännöstä. - Uutiset
3.2.2021 9.21
KKO: Rahapeliyhdistys tuomittiin yhteisösakkoon tuottamuksellisesta rahanpesusta - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaaOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisestaHO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 13.56
Unionin tuomioistuin: Luonnollisella henkilöllä, joka on sisäpiirikauppaa koskevan hallinnollisen tutkimuksen kohteena, on oikeus vaieta, jos hänen vastauksistaan voisi ilmetä, että hän vastaa rikkomuksesta, josta voidaan määrätä luonteeltaan rikosoikeudellisia hallinnollisia seuraamuksia, tai että hän on rikosoikeudellisessa vastuussaTällä vaikenemisoikeudella ei kuitenkaan voida oikeuttaa kieltäytymistä kaikesta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kuten kieltäytymistä osallistua kuulemiseen tai viivyttelytoimia. - Uutiset
2.2.2021 12.15
Maksuvälinepetosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset lausunnolle 8. maaliskuuta saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin niin sanotun maksuvälinepetosdirektiivin täytäntöön panemiseksi. - Uutiset
2.2.2021 11.55
Vierashuoneessa rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Millä perusteella rikosta on pidettävä kokonaisuudessaan arvioiden törkeänä?Millä edellytyksillä rikos on katsottava kokonaisuudessaan arvioiden törkeäksi? Rikoksen kokonaistörkeysarvioinnin perusteista ei ole säädetty tarkemmin. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että teko on laissa säädetty rangaistavaksi. Siten rangaistusta ei voi tuomita, jos teko ei täytä niitä edellytyksiä, jotka sisältyvät tapaukseen sovellettaviin rikossäännöksiin. Laillisuusperiaatteeseen sisältyy myös epätäsmällisyyskielto, joka kieltää säätämästä epäselviä kriminalisointeja. Kokonaistörkeyden arviointi on jätetty avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi, mikä on ongelmallista edellä mainitun laillisuusperiaatteen ja siihen liittyvän epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta. Asiaa pohtii rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori, post doc -tutkija Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
2.2.2021 10.00
Toisen tontilta puita kaatanut tuomittiin kotirauhan rikkomisesta ja vahingonteosta yhteiseen 30 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiinVastaaja oli ilman asianomistajan lupaa kaatanut useita asianomistajan tontin reunassa olleita puita noin 25-30 metrin matkalta.
prosessioikeus 2020 prosessioikeus 2022