Ylityö
- Uutiset
16.11.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi osapuolten sopineen ns. pekkaskorvausten sisältymisestä aika- ja urakkapalkkaanVaikka työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty tunti- ja urakkapalkasta erillisenä lisänä työehtosopimuksessa kuvattujen laskusääntöjen mukaisesti, selvitetyksi oli tullut, että yhtiö ja työntekijät olivat sopineet työajan lyhennyskorvauksen sisältymisestä aika- sekä urakkapalkkaan ja että työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävän korvauksen tekemästään työstä. Työajan lyhennyskorvauksen osuuden erittelemättä jääminen palkkalaskelmissa ei siksi oikeuttanut työntekijöitä saamaan jälkikäteen toiseen kertaan työajan lyhennyskorvausta sillä perusteella, että työajan lyhennyskorvausta ei ollut palkkalaskelmissa eritelty omana lisänään. Työntekijöiden vaatimus työajan lyhennyskorvausten osalta oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 16.00
Palkan maksusta vaatimuksia esittäneen rakennusmiehen työsopimus purettiin koeajalla epäasiallisilla perusteilla - hovioikeus ei muuttanut työntekijän palkkaetuja koskevaa tuomiota miltään osinAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta riitaista se, oliko kantajalla yhtiön palveluksessa työskennellessään ollut työehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaluokan II vai palkkaluokan III mukaiseen palkkaan, oliko 10.8.2018 ollut kantajan palkallinen työpäivä vai palkaton vapaapäivä ja oliko kantajalla ollut oikeus vaatimiinsa ylityökorvauksiin. Näiden seikkojen lisäksi riitaista oli se, oliko kantajan työsopimus purettu epäasiallisella perusteella, ja jos oli, oliko KO:n työsuhteen päättämisen perusteella tuomitseman korvauksen määrä liian suuri. Kantajalle maksettavan odotusajan palkan määrä ja se, oliko kantajalla oikeus työajan lyhennyskorvaukseen, lomarahaan ja irtisanomisajan palkkaan, riippui edellä mainittuihin riitaisiin seikkoihin annettavista ratkaisuista. Yhtiö (OÜ) hävisi asian. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
16.6.2020 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen ja Vesa Ullakonoja: Varallaolojärjestelmä vaarantaa eettisesti kestävän työelämän - Esimiesten varallaolon rajanveto-ongelmiaEsimiesten työtehtäviksi on määritelty myös sellaisia tehtäviä, joita suoritetaan säännöllisen työvuoron lisäksi ajasta ja paikasta riippumatta. Esimiesten kohdalla voidaan työaikalain mukaan sopia lisä- ja ylityökorvausten sekä sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Osa esimiehen vapaa-aikana suorittamista työtehtävistä voi olla tällaisen kuukausikorvauksen kattamaa ylityötä eikä sen suorittamiseksi tarvita varallaolojärjestelyä. Näiden tehtävien suorittamiseen käytetty aika on työaikaa, jonka korvaaminen suoritetaan sovitulla kuukausikorvauksella. Esimiehenkään työaika ylityö mukaan lukien ei kuitenkaan saa ylittää työaikalain mukaan keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Varallaolojärjestelmillä ei saada kiertää työaikalain säännöksiä siitä, mikä on luettava työajaksi. - Uutiset
10.6.2020 11.19
Maalausliike palkkasi toimialueellaan useita työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei maalaus- ja tasoitetyöntekijän työsuhteen päättämiselle ollut asiallista irtisanomisperustettaHO:ssa pohdittiin mm. yleisen tuomioistuimen toimivaltaa, sovintosopimuksen sitovuutta, kantajan palkkaryhmää, hyvitysvaatimusta, sunnuntai- ja ylitöitä, työn vähentymistä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne oli hylätty ja kantaja oli velvoitettu korvaamaan maalausliikkeelle oikeudenkäyntikuluja. Maalausliike velvoitettiin suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon, että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, määrä oli viideltä kuukaudelta korvausta aineettomasta vahingosta ja viideltä kuukaudelta korvausta menetetyistä palkkaeduista. Tuomio oli erimielinen. (Ks. KKO:2022:17: Työehtosopimuksessa sovittua alueellista rajoitusta ei otettu huomioon arvioitaessa, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
27.12.2019 11.45
Seppo Koskinen: ”Ylityöt” ja työnantajan työajan valvontavelvoiteYlityötä tehdään työnantajan aloitteesta. Työntekijän omaehtoinen työskentely sovitun työajan ulkopuolella ei ole työaikaa eikä siis synnytä myöskään ylityötä. Usein työntekijät kuitenkin työskentelevät työajan ulkopuolella ilman työnantajan aloitetta, mutta työnantaja on tästä tietoinen. Miten tätä tilannetta tulisi arvioida? - Uutiset
1.11.2019 10.30
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2020 - merkittävin uudistus on joustotyöaikaUudessa työaikalaissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Työajan määrittämisestä paikkasidonnaisesti luovutaan merkittävissä määrin ja työaikalakia sovelletaan jatkossa mm. etätyöhön. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei edelleenkään lueta työajaksi, ellei se ole samalla työsuoritus. - Uutiset
16.9.2019 12.30
Työneuvoston lausunto lisä- ja ylityösuostumuksen antamisesta ja sopimisestaYlityösuostumusta ei voida antaa etukäteen työehtosopimuksessa, koska työaikalaissa on nimenomaisesti säädetty siitä, että työntekijältä on hankittava aina henkilökohtainen suostumus. Kun lisätyöhön voidaan pätevästi sitoutua jo työsopimuksessa, on sen tekemisestä voitu sopia myös työehtosopimuksin. Tällöin työntekijällä on kuitenkin säilyttävä oikeus kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä perustellusta henkilökohtaisesta syystä. - Uutiset
7.9.2018 13.16
Työtuomioistuin: Yhtiöllä oli Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä sovellettavan työehtosopimuksen ja sen perusteella sovellettavien TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien perusteella oikeus irtisanoa työntekijöiden työsopimuksetYhtiö oli irtisanonut kahden työntekijänsä työsopimukset tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö menetellyt Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä sovellettavan työehtosopimuksen 35.1 ja 46.2 kohtien vastaisesti. Työtuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että yhtiöllä oli työehtosopimuksen ja sen perusteella sovellettavien TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien perusteella oikeus irtisanoa työntekijöiden työsopimukset. Työtuomioistuin hylkäsi kantajan ensisijaiset vaatimukset sen vahvistamisesta, että työnantaja olisi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, sekä vaatimukset työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavista korvauksista. Asiassa jäi näyttämättä, että yhtiö olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta, jolloin myöskään työnantajaliiton ei voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen myös kantajan toissijaiset vaatimukset hyvityssakoista hylättiin. - Uutiset
26.2.2018 9.00
Huomattavasta ylityömäärästä työturvallisuusrikostuomioTyöntekijälle oli kertynyt vuoden 2015 aikana yli 570 tuntia ylitöitä. KO:ssa päällimmäisiksi kysymyksiksi nousi ylityön laskemisen periaatteet ja miten päivittäiset ja viikoittaiset ylityöt tulee laskea. Työnantaja esitti puolustuksenaan myös hätätyön tarpeen syksyllä 2015, viitaten maatilan muuttuneisiin olosuhteisiin, kun tilan eläinmäärä tuplaantui ja tuotantotiloja laajennettiin. KO katsoi, että ylityömäärää ei voitu laskea työnantajan väittämällä tavalla, vaan työsuojelutarkastajan laskelmat päivittäisestä ja viikoittaisesta ylityöstä olivat työaikalain mukaiset ja olivat perustuneet työnantajan toimittamaan materiaaliin. KO katsoi lisäksi, ettei kysymys ollut ollut hätätyöstä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2018) - Uutiset
8.1.2018 9.00
Kuluttajariitalautakunnan äänestysratkaisu: Lentäjän sairastuminen ja samaan aikaan vaikuttanut työtaistelutoimenpide (ylityökielto) estivät matkustajien oikeuden vakiokorvaukseenLennon viivästyminen oli aiheutunut sairastumisen ja lentotoimintaan vaikuttavan ylityökiellon samanaikaisesta vaikutuksesta. Lautakunnan enemmistö katsoi, että kyse oli ollut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää kohtuudella edellytettävin toimenpitein. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa. Eri mieltä olleiden jäsenten mukaan peruuntuminen ei ollut aiheutunut asetuksessa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. - Uutiset
5.1.2018 14.24
Toimitusjohtajalle sakot liiallisten ylitöiden teettämisestäToimitusjohtajalle annettiin sakot liiallisten ylitöiden teettämisestä, kun yhdellä työntekijällä ylityötuntien määrä oli ollut 52 tuntia vuodessa, toisella 70 tuntia ja kolmannella työntekijällä 38 tuntia yli työaikalaissa säädetyn 250 tunnin enimmäismäärän. - Uutiset
14.8.2017 9.10
AVI muistuttaa: Kesätöiden palkkaan kuuluvat normaalit lisätKesätyökausi on päättymässä. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että töiden päättyessä työn tekemisen ehtoihin kannattaa palata ainakin palkanmaksun ja työtodistuksen osalta. Työnantajan täytyy muistaa työsopimuslain ja työehtosopimusten määräykset maksaessaan kesän viimeisiä tilejä kesätyöntekijöille. Työntekijän kannattaa tarkistaa, että palkka mahdollisine lisineen on laskettu oikein. - Uutiset
18.5.2017 11.33
Koulukuljetuksia ajaneen kuljettajan katsottiin toimineen itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana eikä työsopimussuhteessa - yhtiöllä oli peruste purkaa ylinopeutta ajaneen kuljettajan toimeksiantosuhdeAsiassa oli tullut esille seikkoja, jotka viittasivat siihen, että kantaja oli tehnyt työtä vastaajayhtiön johdon ja valvonnan alaisena ja seikkoja jotka viittasivat siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisessä asemassa ammatinharjoittajana. Lähtökohdaksi oli otettava sopijapuolten tahto. Kantajan tarpeista johtuen osapuolet olivat päätyneet siihen, että kantaja oli toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kun kantajan itsenäiselle asemalle löytyi vallinneista olosuhteista asiassa selostetulla tavalla lisäksi tukea, kantajan asemaa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä ammatinharjoittajana. Kantaja ei huomautuksista huolimatta ollut muuttanut ajotapaansa, ja oli jatkuvasti rikkonut lakia. KO:n tuomiosta ilmenevillä seikoilla oli olennainen merkitys yhtiölle ja erityisesti kantajan ajotapa huomioon ottaen, kysymys oli ollut olennaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka perusteella yhtiöllä oli ollut oikeus päättää toimeksiantosopimussuhde päättymään välittömästi. (Vailla lainvoimaa 18.5.2017) - Uutiset
3.4.2017 15.23
Ylitöistä kieltäytyneen kuljettajan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut laillista perustettaOikeuskirjallisuudessa on todettu, koska ylityön teettäminen edellyttää työaikalain mukaan kutakin kertaa varten annettua työntekijän suostumusta, tällaisesta työstä kieltäytymistä ei voida pitää irtisanomisperusteena. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
10.3.2017 14.25
Ylitöitä työaikalain vastaisesti teettäneille yhtiöiden johtohenkilöille sakot työaikarikkomuksesta - ei jatkokäsittelylupaaVastaajien katsottiin vuoroin yhtiöiden toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana laiminlyöneen huolehtia siitä, että yhtiöissä olisi noudatettu työaikalain mukaista työajan laskentaa, vaan olivat teettäneet ylitöitä työaikalain vastaisesti syytekohdissa selostetut määrät tilanteessa, jossa heidän oli täytynyt tietää aikaisempien tarkastusten perusteella, että ylitöiden laskentaa koskevien lainsäännösten noudattamiseen piti yhtiöissä kiinnittää erityistä huomiota. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
3.2.2017 15.30
Hovioikeus: Asiantuntijana johtoryhmässä työskennelleen it-päällikön työsuhteeseen sovellettiin työaikalakia ja työntekijällä oli oikeus ylityökorvauksiin - ylityötä voi syntyä myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteellaMainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei kantaja ollut työskennellyt yhtiössä johtotehtävissä tai johtamiseen rinnastuvissa tehtävissä eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta vaikuttaa työaikaansa niin, että työaikalakia ei olisi sovellettu. Yksittäisten ylityömääräysten puuttumisella ei ollut tässä asiassa merkitystä ottaen KO:n toteamin tavoin huomioon lain esitöissä (HE 34/1996 s. 51) lausutut seikat siitä, että ylityötä voi tietyissä tapauksissa syntyä myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella. Syytä KO:n tuomion muuttamiseen ei myöskään tällä perusteella ollut. (Vailla lainvoimaa 3.2.2017) - Uutiset
20.12.2016 12.36
Sakot ambulanssifirman toimitusjohtajalle ylityömäärän ylityksestäPirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut pälkäneläisen ambulanssifirman toimitusjohtajan kahdeksan päiväsakon eli 360 euron sakkoihin työaikarikkomuksesta. Käsiteltävänä oli viime keväänä yrityksessä toimitetulla työsuojelutarkastuksella havaittu lain salliman ylityömäärän huomattava ylitys. Kuljettajalla oli vuonna 2014 teetetty sallitun 250 tunnin lisäksi 160 tuntia ylitöitä, eli ylitöitä oli vuoden aikana kertynyt 410 tuntia. - Uutiset
31.10.2016 14.31
Hovioikeudessa käsitellyssä työriidassa pohdittiin yhtiöiden vastuun samastustaMaksamatta jätettyjen yli- ja pyhätyökorvausten vähäisenä pidettävä määrä sekä työsopimusten siirron ja konkurssiin asettamisen välinen yli 3 vuoden pituinen aika huomioon ottaen B Oy:n ja A Oy:n välisen järjestelyn tarkoituksena ei voitu enemmän selvityksen puuttuessa katsoa olleen palkanmaksun laiminlyönti tavalla, jonka perusteella yhtiöiden vastuu olisi ollut samastettavissa. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan HO totesi, ettei asiassa ollut esitetty riittäviä perusteita yhtiöiden samastukselle. A Oy oli kuitenkin hyväksynyt sen, että se oli velvollinen suorittamaan kantajalle myötäpuolineen KO:n tuomiolauselmasta ilmenevät määrät korkoineen mahdollisesta samastuksesta riippumatta. (Vailla lainvoimaa 31.10.2016) - Uutiset
14.9.2016 13.49
Tuntuvat sakot ylityön vuotuisen enimmäismäärän ylittämisestäYhteensä viisi kyseessä olevan yhtiön työntekijää oli tehnyt ylitöitä yli ylityön vuotuisen enimmäismäärän 250 tuntia. Osalle työntekijöistä oli kertynyt ylitöitä jopa lähes 600 tuntia vuoden 2013 aikana. KO tuomitsi sekä tehtaan tuotantopäällikön että toimitusjohtajan työaikarikkomuksesta 25 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 14.9.2016) - Uutiset
27.1.2016 9.30
Hovioikeus: Yhtiön taksinkuljettajaansa käyttämä palkanmaksujärjestelmä oli työaikalain vastainen kun palkanmaksuperuste oli tosiasiassa ollut prosenttipalkkaKun yhtiön käyttämä palkanmaksujärjestelmä oli ollut työaikalain vastainen, sitä ei työaikalain 39 §:n 1 momentin perusteella voitu soveltaa. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan taksinkuljettajalle KO:n tuomitsemat korvaukset. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016)