Työttömyyspäiväraha
- Uutiset
6.3.2024 13.03
Kela: Hallitus esittää muutoksia palkkatuettuun työhön, ansiopäivärahaan ja työttömyysturvan ikäsidonnaisiin poikkeuksiinHallitus esittää, että palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti enää kerryttäisi työssäoloehtoa, ja että työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin. Lisäksi hallitus esittää, että ansiopäiväraha pienenisi työttömyyden pitkittyessä. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän muutokset alkuvuodesta, ja ne tulisivat voimaan 2. syyskuuta 2024. - Uutiset
31.10.2023 8.00
Oikeusasiamies: TE-toimisto ei kyennyt käsittelemään työttömyysetuusasioita säädetyssä määräajassaEduskunnan oikeusasiamiehelle (OA) tuli ajalla 4.7.–18.9.2023 yhteensä 74 kantelua työttömyysetuusasian käsittelyajasta Uudenmaan TE-toimistossa. TE-toimistolta hankittiin 42 kantelusta selvitykset, joissa TE-toimisto totesi työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädetyn 30 päivän käsittelyajan ylittyneen. Käsittelyajat vaihtelivat 32 ja 45 päivän välillä (11 kantelijan asiassa käsittelyaika oli 40 päivää tai enemmän). - Uutiset
4.9.2023 13.40
Esityksestä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta pyydetään lausuntojaPalkansaajan työssäoloehtoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että palkansaajan työssäoloehdon ja siten työttömyyspäivärahaoikeuden kertymisen perusteeksi tulisi nykyisen kalenteriviikkokohtaisen työtuntimäärän ja palkkaedellytyksen sijasta palkansaajalle palkkatyöstä maksettu vakuutuksenalainen vakiintunut tulo. Ansiopäivärahan määräytymistä koskeviin säännöksiin tehtäisiin palkansaajan työssäoloehdon muuttamisesta seuraavat muutokset. Lisäksi palkansaajan työssäoloehto pidennettäisiin nykyisestä 26 kalenteriviikosta 12 työssäoloehtokuukauteen. Lausunnot pyydetään toimittamaan 15.9.2023 klo 16 mennessä. - Uutiset
5.12.2022 14.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan hyötymistarkoituksessa erehdyttäneen työttömyyskassan maksamaan hänelle työttömyysetuutta perusteettomastiVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt työttömyyskassan työntekijää maksamaan työttömyysetuutta perusteettomasti ajalta 15.4.2016 - 12.11.2017 yht. 11.004,12 euroa. Vastaaja oli ilmoittanut työttömyyskassalle tekemissään hakemuksissa olevansa työtön, vaikka hän oli ollut töissä ja saanut palkkatuloa. Vastaaja oli aiheuttanut menettelyllään työttömyyskassalle sanotun suuruisen taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
22.6.2022 12.25
Palkansaajan työssäoloehdon uudistamisesitys lausunnolla 12.8.2022 saakkaTyöttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa vakuutuksenalaisten tulojen perusteella nykyisen viikkokohtaisen työtuntimäärän sijaan. Työssäoloehto kertyisi toisin sanoen vakiintuneen tulon perusteella. Lait tulisivat voimaan 1. toukokuuta 2023. - Uutiset
25.3.2022 9.37
Arviointineuvosto: 55 vuotta täyttäneiden työllisyysesitys on hyvin valmisteltu, mutta ikäsyrjinnän riskiä selvitettäväLainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevasta esityksestä. Esitys on ansiokkaasti ja huolellisesti tehty. - Uutiset
20.1.2022 14.00
Hallitus esittää väliaikaisia muutoksia työttömyysturvan omavastuuaikaan - yrittäjien työmarkkinatuki tulee uudelleen voimaan tammi-helmikuuksiHallitus antoi torstaina 20.1.2022 esityksen laiksi työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 240/2021) ja yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaiseksi järjestämiseksi (HE 239/2021). Eduskunta hyväksyi väliaikaiset muutokset perjantaina 28.1.2022. - Uutiset
1.12.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Etätyöhön liittyy monia juridisia ongelmiaTyönantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet etätyön yhteydessä ovat moninaisia. Erityisiä ongelmia on aiheutunut muun muassa siitä, että etätyösopimista ei ole käytännössä useinkaan tehty etukäteen vaan vasta kun tarve etätyöhön on jo syntynyt. Etätyön yhteydessä työnantajan edustajan asema on keskeinen sopimuksen teosta sen päättämiseen saakka. Ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi, miten etätyöstä tulee sopia ja miten palataan takaisin lähityöhön ja mihin esimerkiksi voi asettaa ohjeistuksen, luottamuksen ja seurannan rajat. Miten pystytään yhtäältä varmistamaan, etteivät etätyötä tekevät uuvu - ja toisaalta takaamaan, ettei kukaan välttele töitä? - Uutiset
7.10.2021 14.03
Lakiesitys pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista annettin eduskunnalleHallitus antoi torstaina (7.10.) lakiesityksen työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi eduskunnalle. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022. (Laki vahvistettu 30.12.2021) - Uutiset
8.6.2021 14.00
Tutkijaryhmä ehdottaa muutoksia työttömyysturvaan ja työvoimapolitiikkaanProfessori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan. Hallitus tarkastelee tutkijaryhmän ehdotuksia valmistellessaan taloutta vahvistavia työllisyystoimia. - Uutiset
8.4.2021 16.00
Hovioikeus: 4.153,54 euron Kela-petoksesta oli tuomittava vankeutta - rikoksesta kulunut verraten pitkä aika voitiin ottaa huomioon rangaistusta jonkin verran alentavanaRikoksen viimeisestä tekopäivästä haastehakemuksen tiedoksiantopäivään oli kulunut 4,5 vuotta. HO katsoi, että rangaistuskäytännön mukainen rangaistus vastaajan teosta olisi lähtökohtaisesti 60 pv vankeutta. Vastaaja tuomittiin 40 pv ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO kovensi rangaistusta (KO: 35 ps). (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
30.3.2021 13.00
Kela-petos: Syyteoikeus petoksesta tai törkeästä petoksesta ei ollut vanhentunut - vastaaja oli menetellyt tahallisestiAsiassa oli ensin arvioitava, oliko syyteoikeus vastaajan väittämin tavoin vanhentunut. Vanhentumisajan alkamisen kannalta olennaista oli erityisesti se, katsotaanko syytteessä väitetty vastaajan menettely rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan yhdeksi vai useammaksi rikokseksi ja milloin syytteessä tarkoitettu rikos katsotaan tehdyksi. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, tuli arvioitavaksi, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti ja oliko syyte ja Kelan korvausvaatimus joka tapauksessa hylättävä joiltakin osin. Edelleen arvioitavaksi jäi, oliko tavoiteltu hyöty ollut huomattava ja oliko rikos kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä sekä oliko vastaajalle tuomittu rangaistus liian ankara. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.16
Työttömyysturvan kehittämisen työryhmän raportti valmistunutKolmikantaisen työryhmän torstaina (18.3.) julkaistussa raportissa esitetään mm., että palkansaajan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti. Työryhmä ei esitä ansioturvan keston porrastamista. Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sopeuttamista suhdanteisiin. Erorahamallista ei saatu yhteistä näkemystä. Työryhmä katsoo, että työmarkkinatuen kehittämistä tulisi jatkaa. Työryhmä pitää tärkeänä, että TE-toimistot panostavat lomautettujen asiakasohjaukseen nykyistä enemmän. Työryhmä esittää, että erityisesti lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä. - Uutiset
10.3.2021 9.45
Kela: Työttömyysetuuden suojaosan korotus ja muut muutokset jatkuvat 30.6.2021 astiTyöttömyysetuuden suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen väliaikaiset ehdot pysyvät voimassa 30. kesäkuuta 2021 asti. Myös työttömyysetuushakemusten käsittelyä ja tulojen sovittelua koskevat väliaikaiset muutokset jatkuvat kesäkuun loppuun. Eduskunta on hyväksynyt väliaikaiset muutokset, mutta ne odottavat vielä presidentin vahvistusta. - Uutiset
9.2.2021 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei pitänyt palkatta työskennelleen vastaajan 15.927,06 euron työttömyyskassapetosta törkeänäAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli työskennellyt päivittäin normaalipituisia päiviä yhtiössä mutta hänelle ei ollut maksettu työstä palkkaa. Riidatonta oli myös, että hän oli sijoittanut yhtiöön 30.000 euroa. Edelleen riidatonta oli, että hän oli lähettänyt työttömyyskassalle työttömyysturvan jatkohakemuksia, joissa hän oli jokaisen päivän kohdalla ilmoittanut olevansa kokonaan työtön. HO katsoi toisin kuin KO, että vastaaja oli törkeän petoksen asemesta syyllistynyt petokseen. HO katsoi, ettei rangaistusta (5 kk ehdollinen) ollut syyksilukemisen muuttamisesta huolimatta aihetta alentaa. HO hyväksyi vahingonkorvauksen määrän (15.927,06 €) osalta KO:n ratkaisun. HO totesi, että kysymys oli rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta. Tästä syystä tuomiolauselmaa oli korvauksen osalta oikaistava. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
28.9.2020 14.30
Apulaisoikeuskansleri esitti käsityksensä työttömyyspäivärahahakemusten käsittelystä säädettyjen määräaikojen noudattamisestaYTK ei ollut kyennyt käsittelemään työttömyyspäivärahahakemuksia työttömyysturvalaissa säädetyssä määräajassa. Kyse oli säännöksen vastaisesta menettelystä. Apulaisoikeuskansleri otti menettelyn moitittavuutta arvioidessaan kuitenkin huomioon sen, että YTK oli ryhtynyt heti pandemian alkuvaiheessa monipuolisiin ja tuntuviin toimenpiteisiin varmistaakseen palvelukykynsä ja saavuttanut lainmukaisen käsittelyajan elokuussa 2020. - Uutiset
20.7.2020 11.35
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Korona ja joukkueurheilijan työttömyysturvaJoukkueurheilija ei ole Suomessa oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Muutenkin joukkueurheilijan työttömyysturva on ongelmallinen siksi, että häntä on työttömyysturvassa pidetty omassa työssä työllistyvänä, vaikka hän olisi tehnyt työnantajansa eli seuran kanssa työsopimuksen. Uutena piirteenä myös joukkueurheilumaailmaan on tullut se mahdollisuus, että joukkueurheilija yksittäistapauksellisesti harjoittaa pelatessaan yritystoimintaansa. Urheilijat ovat laaja ryhmä erilaisia ammatin harjoittajia. Esimerkiksi yksilöurheilijat eivät kilpaile työsopimuksilla ja ainakin menestyneimmät heistä voidaan ymmärtää oikeudellisesti yrittäjiksi. Joukkueurheilussakin urheilijan asemat poikkeavat toisistaan. Kyse voi olla harrastuksesta tai ammatista riippuen siitä, millä sarjatasolla asianomainen pelaa. Lisäksi korkeimman sarjatason pelaajista osa on ulkomaalaisia, jotka työsopimuksestaan huolimatta markkinoivat agenttinsa avulla itseään kuten esimerkiksi kiistatta yritystoimintaa harjoittavat menestyneet laulajat. - Uutiset
8.5.2020 14.04
Työttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti maksaa 6 kuukauden ajan ilman päätöstäVäliaikaisen muutoksen perusteella työttömyysetuutta voidaan maksaa ilman päätöstä, ennakkona, enintään 6 kuukauden ajan nykyisen 2 kuukauden sijasta. Kuten nykyisinkin, jokaista jaksoa tulee edelleen hakea erikseen. Laki tulee voimaan 11. toukokuuta 2020 ja on voimassa 31. lokakuuta 2020 asti. - Uutiset
6.4.2020 11.00
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Määräaikainen lomautus ja työn tarjoaminen kesken ilmoitetun määräajanLomautuksen kesto ei aina ole ennakoitavissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti määräaikaisen lomauttamisen osalta tilannetta, jossa lomautusaikana työnantajalle syntyy mahdollisuus tarjota väliaikaisesti tai pysyvästi työtä jo lomautettuna olevalle. Tarkastelu perustuu vain työsopimuslakiin. Työehtosopimuksissa on voitu sopia erilaisista menettelytavoista ja mahdollisuuksista kutsua työntekijä joustavammin työhön kesken lomautusjakson. - Uutiset
27.2.2020 13.27
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti palkkaukseen liittyneiden olennaisten ehtojen muutosten ja palkanmaksun laiminlyöntien johdosta - korvaukseksi 5 kuukauden palkkaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin asianosaisten ei ollut katsottu sopineen palkan alentamisesta tai tuntipalkkaan siirtymisestä. Muuttaessaan työntekijän työsuhteen ehtoja sanotulla tavalla työnantaja (Tmi) oli yksipuolisesti heikentänyt palkkaukseen liittyneitä olennaisia ehtoja tavalla, joka ei ollut ollut työntekijän kannalta vähäinen. Työnanantaja oli asiassa mainituin tavoin aiemminkin jättänyt palkkoja maksamatta työntekijän lyhyen työsuhteen aikana. Näyttämättä oli jäänyt, että palkkojen maksamatta jättäminen olisi osaksikaan johtunut työntekijästä itsestään. Sen vuoksi HO katsoi, ettei työntekijältä sanotuissa olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että työntekijällä oli ollut oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti. Kerrotuilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena arvioiden katsoi, että kohtuullinen korvaus työntekijän työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020)