Työkyvyttömyys
- Uutiset
25.3.2019 14.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vammantuottamuksesta tuomitun suorittamaan asianomistajalle korvausta myös ansionmenetyksestä - jalkavammaa oli pidettävä laadultaan sellaisena, jonka voitiin katsoa olevan omiaan laukaisemaan masennustaVastaaja oli kaatunut valittajan päälle, jonka seurauksena valittajan vasempaan jalkaan oli tullut hankala sääriluun pään pirstaleinen murtuma. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko valittaja esittänyt riittävän näytön siitä, että hänelle oli aiheutunut vastaajan syyksi luetun menettelyn johdosta työansion menetystä enemmän kuin se määrä, jonka Kela oli hänelle korvannut. HO katsoi, että asiassa lausutuilla perusteilla syy-yhteyttä kyseessä olevan vahinkotapahtuman ja valittajan työkyvyttömyyden välillä oli pidettävä riittävän todennäköisenä myös ajalla 1.11.-31.12.2016. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 10.10
Apulaisoikeuskansleri: Vakuutusyhtiön olisi tullut antaa päätös korvausasiassaApulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vakuutusyhtiön huomiota velvollisuuteen antaa korvauspäätös liikennevakuutuslain mukaisesti sekä velvollisuuteen perustella korvauksenhakijalle annettavat ilmoitukset ja päätökset hallintolain mukaisesti. - Uutiset
18.3.2019 8.40
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta - työkyvyttömyysetuuksien saaminenSEUT 45 ja SEUT 48 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle tilanteelle, jossa työntekijälle, joka on ollut työhön kykenemätön vuoden ajan ja jonka hänen asuinjäsenvaltionsa toimivaltainen laitos on todennut työkyvyttömäksi ilman, että hän voi kuitenkaan saada kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella työkyvyttömyyskorvausta, sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa kaikki hänen vakuutuskautensa ovat täyttyneet, vaatii hänen olevan ylimääräisen vuoden työhön kykenemätön, jotta hänet todettaisiin työkyvyttömäksi ja hänelle myönnettäisiin suhteutetut työkyvyttömyysetuudet ilman, että hän kuitenkaan saa mainitulta kaudelta työhön kykenemättömyyteen liittyvää korvausta. - Uutiset
15.3.2019 15.30
Hovioikeuskaan ei myöntänyt kevytmielisesti velkaantuneelle 57-vuotiaalle eläkeläiselle uutta velkajärjestelyäAsiassa oli riidatonta, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli olemassa VJL 10 §:n 7 ja 10 kohtien mukaiset esteet. Hakijalla oli ollut velkajärjestely ajalla 1.1.2000-28.2.2005. VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 8.27
Vuosilomalain muutos 1. huhtikuutaMuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. - Uutiset
4.3.2019 13.34
Hovioikeus arvioi vastaajan syyllistymistä 20 000 euron "työttömyyskassapetokseen" toisin kuin käräjäoikeus mutta jätti vastaajan rangaistukseen tuomitsemattaAsiassa oli arvioitava, oliko vastaaja ymmärtänyt tai oliko hänen pitänyt ymmärtää, että hänen olisi ansiopäivärahaa hakiessaan tullut ilmoittaa työttömyyskassalle vakuutusyhtiöltä saamansa työkyvyttömyyseläke. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilystä vastaajan menettelyn tahallisuudesta. Vastaaja oli siten syyllistynyt siihen, mistä hänelle oli HO:ssa tarkennetun teonkuvauksen perusteella vaadittu rangaistusta. Teon ilmentämä tavanomaista vähäisempi syyllisyys ja tekijään liittyvät erityiset syyt puolsivat kokonaisarvostelussa sitä, että tekoa oli pidettävä sekä RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä että RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana. Näillä perusteilla HO jätti vastaajan mainittujen lainkohtien nojalla rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 11.00
Hovioikeus arvioi rikoksen seurauksena sairauslomalle jääneen yrittäjän ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrääA oli yhtiön ainoa työntekijä, yhtiön liikevaihto muodostui hänen työpanoksestaan yhtiössä ja hän oli oikeutettu saamaan yhtiön tuloksen itselleen. Oikeuskirjallisuuden kannanoton mukaan kun yritystoiminnan jatkaminen yrittäjän työkyvyttömyyden aikana voi olla hänen työpanoksensa luonteen vuoksi mahdotonta niin tällaisessa tapauksessa yrittäjän ansionmenetyksen lisäksi tulee korvata yrityksen mahdolliset kiinteät kulut. A:n ansionmenetyskorvauksen ja taloudellisen vahingon laskemisen perusteeksi voitiin näin ollen ottaa yhtiön liikevaihto, jossa ei ole huomioitu vähennyksenä yhtiön kiinteitä kuluja vastaavalta ajalta. A:n laskelmassa oli jo huomioitu yhtiön muuttuvissa kuluissa vastaavalta ajalta aiheutunut säästö sekä Kelan maksama korvaus. Kun yritys sen kehittämistarpeisiin nähden ei yleensä voi jatkuvasti jakaa kaikkea tulostaan omistajalleen, oli ansionmenetyksen ja taloudellisen vahingon määrä arvioitava pitäen lähtökohtana A:n esittämää liikevaihtoon perustuvaa laskelmaa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2019) - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 8.00
Muutoksia Kevasta annettuun lakiinKevasta annettua lakia esitetään muutettavaksi niin, että Kevan olisi tehtävä riskiarvio osana strategista päätöksentekoaan ja riskienhallintaansa. Lisäksi työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvää toimintaa esitetään Kevan lakisääteiseksi tehtäväksi. - Uutiset
23.11.2018 9.40
KHO: Virkamiehen terveydentilan selvittämistä koskevaan määräykseen voi hakea muutosta valittamallaHAO katsoi virkamiehen valituksesta, että viranomaisen päätös merkitsi puuttumista perustuslain 7 §:ssä turvattuun yksilön henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Määräyksellä oli myös sellainen vaikutus valittajan oikeuteen tai velvollisuuteen, että hänellä oli oikeus saattaa asia muutoksenhakuelimen tutkittavaksi. Tämän vuoksi ja kun muutoksenhakuoikeutta työkyvyn selvittämistä koskevan määräykseen ei ollut valtion virkamieslaissa kielletty, päätös oli muutoksenhakukelpoinen. Valittajan valitusoikeus ei riippunut siitä, oliko valittaja noudattanut määräystä vai ei. HAO hylkäsi valittajan valituksen. KHO pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. - Uutiset
7.11.2018 10.41
Hovioikeuskaan ei myöntänyt velkajärjestelyä vuosina 2011–2012 välinpitämättömästi velkaantuneelle hakijalleAsiaa kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vastaan esitettyjä seikkoja oli ainakin tässä vaiheessa pidettävä vielä painavampina kuin velkajärjestelyä puoltavia seikkoja. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei siten ollut VJL 10 a §:n mukaisia painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
25.7.2018 13.55
Työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen henkilön palkkaamiseenOsatyökykyisen henkilön palkkaamiseen voi saada erilaisia tukia. Tiedot niistä on koottu yhdelle verkkosivustolle. Osatyökykyisten heikkoa työmarkkina-asemaa on käsitelty runsaasti viime päivinä. Esille on noussut myös työnantajien tarve saada lisää tietoa niistä tuista, joita voi saada osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. - Uutiset
3.4.2018 15.01
Työkyvytön vai työkykyinen? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi työsopimuksensa työtapaturman jälkeen purkaneen työntekijän korvausvaatimukset ja vapautti yhtiön kaikesta korvausvelvollisuudestaA oli purkanut työsopimuksensa 2.4.2016. Asiassa katsottiin tulleen näytetyksi, että A oli ollut työkyvytön 1.9.2015-1.3.2016. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi menetellyt TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai syrjinyt A:ta. A:lla ei siten ollut oikeutta mainitun säännöksen mukaiseen vahingonkorvaukseen eikä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. HO piti hyväksyttävänä sitä yhtiön menettelyä, että yhtiö oli pyytäessään lisäselvitystä A:n terveydentilasta pyrkinyt varmistumaan siitä, että A oli ollut kykenevä palaamaan fyysisesti kuormittavaan työhönsä. Näin ollen yhtiön ei voitu katsoa rikkoneen tai laiminlyöneen työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:lla olisi ollut oikeus päättää työsopimuksensa välittömästi. A:lla ei siten ollut ollut oikeutta purkaa työsopimustaan mainitun säännöksen nojalla eikä hänellä ollut oikeutta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkkaan eikä vuosilomakorvaukseen irtisanomisajalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2018) - Uutiset
23.3.2018 11.30
Hovioikeus velvoitti työntekijän suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa kun työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta - työnteon estyminen ei johtunut työnantajastaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perustelut siltä osin kuin työntekijä (velkomusasian vastaaja) oli velvoitettu suorittamaan yliopistolle takaisin sairausajan palkkaa työntekijän kieltäydyttyä toimittamasta yliopistolle diagnoositietoa sisältävää lääkärintodistusta. HO muutti KO:n ratkaisun perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, että Kelan päivärahaetuutta koskeva kielteinen päätös oli antanut yliopistolle oikeuden periä takaisin työntekijälle maksettu sairausajan palkka. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.3.2018) - Uutiset
9.2.2018 8.00
Yhtiön ajamat kavallussyytteet yhtiössä aiemmin epäasiallisen kohtelun kohteiksi joutuneita ja työsopimuksensa purkaneita myyjiä kohtaan hylättiin hovioikeudessakinYhtiön ajamat kavallussyytteet kahta työsopimuksensa purkanutta myyjää vastaan hylättiin Itä-Suomen HO:ssa torstaina 8.2.2018. VKSV / apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli tehnyt asiassa päätöksen jo 9.11.2015, jolla oli pysytetty kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätökset, koska asiassa ei ollut ilmennyt perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi ollut syytä ottaa asia uudelleen ratkaistavakseen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin Pohjois-Savon KO oli 5.5.2017 antamassaan tuomiossa päätynyt. KO:n tuomiota ei muutettu. Kantajayhtiön edustaja oli aiemmin 18.12.2015 tuomittu Itä-Suomen HO:ssa työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 100 päiväsakon rangaistukseen (Edilex 18.12.2015). KKO ei ollut myöntänyt asiassa valituslupaa. Osapuolet olivat sopineet yhtiön edustajan maksettavaksi tulevista 180 000 euron korvauksista 30.9.2017 (Edilex 31.10.2017). (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
15.12.2017 9.30
Kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa keskusteltiin vakuutuslääkäri-teemastaVakuutuslääkäri-teemasta keskusteltiin marraskuun lopussa kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa, jonka Tela järjesti yhteistyössä Finanssiala ry:n, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen kanssa. Tilaisuuden tavoitteena oli rakentaa vuoropuhelua sekä tuoda esiin eri toimijoiden näkökulmia etuuksien myöntämisen menettelyihin ja vakuutuslääkäreiden rooliin viime hallituskaudella tehtyjen uudistusten pohjalta. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Vakuutuslääkäriyhdistyksen, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajilta. Tilaisuuden esitysmateriaalit on julkaistu TELA:n sivuilla. - Uutiset
31.10.2017 7.41
PAM: Työntekijöille korvauksia seksuaalisesta häirinnästäEntisten työntekijöiden vuosia jatkunut oikeusprosessi päättyi sovintosopimukseen. Häirinnästä tuomion saanut toimitusjohtaja joutuu maksamaan yhteensä yli 180 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Hän pitää häirintäsyytteitä yhä aiheettomina. Tapauksesta kertoo PAM. - Uutiset
24.10.2017 11.30
OTT Jaana Paanetoja: Sairauspoissaolojen juridiikkaaInternetin keskustelupalstoilla pohditaan ahkerasti erilaisia sairauspoissaoloihin liittyviä kysymyksiä, joista esimerkkeinä voi mainita seuraavat: Voiko työnantajalle toimitettavasta lääkärintodistuksesta yliviivata diagnoosin? Onko esimiehellä oikeus saada työntekijän työkyvyttömyyden syy tietoonsa? Saako esimies kertoa työpaikalla työntekijän sairauspoissaolosta? Myös ”oikea” sairausloman pituus ja työterveyslääkärin rooli askarruttavat. Voiko työnantaja ”pakottaa” työntekijän työhön kesken sairausloman, ja onko työterveyslääkäri varmasti puolueeton asiantuntija? Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin kerrotaan Editan Sairauspoissaolojen juridiikkaa -koulutuksessa 2.11.2017. - Uutiset
24.4.2017 15.29
Helsingin hallinto-oikeuden asiamäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi - toimintakertomuksessa poimintoja vuoden 2016 merkittävistä ratkaisuistaHelsingin HAO:n toimintakertomus 2016 on julkaistu. Asioita tuli vireille yhteensä 17 181, kun vuonna 2015 saapuneita asioita oli 8 142. Asiamäärän kasvuun vaikutti eniten turvapaikka-asiat. Julkiseen Finlex-tietokantaan vietiin 33 ratkaisua. Julkaistujen päätösten joukossa oli muun muassa useita vero- ja ulkomaalaisasioita. Osassa asioita oli kysymys päätöksen valituskelpoisuudesta ja valitusoikeudesta. Vuosikertomukseen poimituissa ratkaisuissa oli kyse työkyvyttömyyttä koskevan päätöksen valituskelpoisuudesta, valitusoikeudesta lääkkeen myyntilupaa koskevasta päätöksestä, terveystietoja sisältävien Google-Search hakutulosten poistamisesta, maapohjan verotusarvon määräämisestä alkuperäisen rakennusoikeuden mukaisesti, löytötavaran omistajalta perittävistä korvauksista ja kunnan perimän hulevesimaksun arvonlisäverosta. Edilexin uutisissa julkaistaan myös julkaisemattomia ratkaisuja. - Uutiset
20.4.2017 15.30
Poliisit joutuivat ampumaan haulikkomiestä jalkoihin - laittomaan uhkaukseen ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistyneen miehen rangaistusta kohtuullistettiinVastaajan teon vuoksi poliisit olivat joutuneet ampumaan vastaajaa siten, että tälle oli aiheutunut vakavat vammat molempiin reisiin. Vastaajan esittämän selvityksen mukaan hän oli joutunut vammojen vuoksi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, jota oli tällä hetkellä myönnetty kesäkuun 2017 loppuun. Vastaajan mukaan eläke tulee jatkumaan tämänkin jälkeen. Asiassa oli katsottu, että teosta vastaajalle aiheutunut tosiasiallinen seuraamus oli ollut poikkeuksellisen haitallinen. Tämän vuoksi oli katsottu, että vastaajan rangaistusta mitattaessa oli sovellettava RL 6 luvun 7 §:n mukaista kohtuullistamisperustetta. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajalle oli 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen asemasta 1 vuoden ja 8 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 20.4.2017)