Takaisinottovelvollisuus
- Uutiset
17.12.2019 10.11
Kaupungilla ei ollut asiallista ja painavaa syytä päättää 51-vuotiaan liikuntapaikanhoitajan työsuhdetta - hovioikeus oli erimielinen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden täyttämisestä, kun työntekijältä oli puuttunut työtehtävän hoitamisessa edellytetty ajo-oikeusHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei ajokortin hankkimiseen liittyvä koulutus kuulu työnantajan TSL 7 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisen koulutusvelvollisuuden piiriin. Kantajan ajokortittomuudesta johtuen liikuntapaikkojen hoitajien tammi ja heinäkuussa 2016 auenneet toimet olivat jääneet kaupungin työn tarjoamis- ja takaisinottovelvollisuuden ulkopuolelle. HO katsoi, ettei kaupunki ollut irtisanomisen yhteydessä täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. KO:n tuomio kumottiin ja kaupunki velvoitettiin suorittamaan irtisanotulle työntekijälle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO:n tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
19.11.2019 16.00
Yhtiön katsottiin menetelleen yt-lain mukaisesti irtisanoessaan palveluesimiehenYhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen irtisanomalla hänet taloudellisin, tuotannollisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvin perustein. Asiassa oli riitaa siitä, oliko yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen sisällölliset vaatimukset, oliko kantajan työsuhteen irtisanominen ollut perusteltua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja oliko yhtiö laiminlyönyt velvollisuuden tarjota kantajalle muuta työtä. Työntekijän 34.140 euron vaatimus yhteistoimintalain 62 §:n mukaisesta hyvityksestä ja 20 kuukauden palkkaa vastaava 63.580,00 euron vaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 11.00
Yt-menettelyt käynyt yhtiö rikkoi takaisinottovelvollisuuttaanVastaajayhtiössä tarjolla ollut kuivausasentajan tehtävä oli ollut sama tai samankaltainen tehtävä, kuin mitä kantaja oli ennen hänen työsopimuksensa irtisanomista tehnyt. Yhtiön olisi tullut tarjota tätä tehtävää kantajalle. Koska yhtiö ei ollut näin menetellyt, yhtiö oli laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa ja se oli velvollinen korvaamaan kantajalle tästä aiheutuneen vahingon. - Uutiset
11.9.2019 10.00
Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen - hovioikeus ei muuttanut kanteen hylkäävää tuomiotaKO oli katsonut, ettei vastaajayhtiö ollut laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutta eikä se näin ollen ollut vahingonkorvausvelvollinen. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO oli todennut, ettei lähtökohtaisesti käsillä ollut perusteita poiketa OK 21 luvun 1 §:n ilmaisemasta pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei myöskään ollut ollut kysymys OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta oikeudellisesta epäselvyydestä, mistä johtuen olisi voitu katsoa hävinneellä osapuolella olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista arvonlisäverottomana määränä 13 500 euroa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
19.7.2019 10.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle ja oliko yhtiö täyttänyt lain 7 luvun 4 §:ssä tai 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuutensa. Mikäli työsuhde oli päätetty perusteettomasti ja työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta oli laiminlyöty, asiassa oli lisäksi kyse lain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tai saman luvun 1 §:ssä tarkoitetusta takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
27.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä takaisinottovelvollisuutta - irtisanottujen työntekijöiden kanne voitiin hylätäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut valittajien työsopimusten irtisanomiseen ilmoittamansa taloudelliset ja tuotannolliset syyt vai olisiko heidät tullut sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä toisiin tehtäviin tai olisiko valittajien irtisanomista tullut lykätä yhtiön tiedossa olleen kesäajan vuosilomansijaisten tarpeen vuoksi. Toissijaisesti oli kysymys yhtiön takaisinottovelvollisuudesta. Mikäli valittajat oli irtisanottu ilman laillista perustetta, kysymys oli heille työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta tai vahingonkorvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 14.19
Valtion virkamieslaki muuttuu 2019 - nimityspäätösten valituskielto kumotaanVuoden 2019 voimaan tulevat virkamieslain muutokset koskevat pitkäaikaistyöttömän nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta, viran siirtämistä ja virkamiehen virkasuhteen jatkamista eroamisiän täyttymisen jälkeen. Jatkossa viran ja virkasuhteen hakijat saavat hakea nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, lukuun ottamatta erikseen säädettyjä poikkeuksia. Muutokset tulevat voimaan vuoden alusta 2019. Muutokset koskevat nimityspäätöksiä, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen. - Uutiset
3.5.2018 15.18
Oppisopimusopiskelijan ottaminen helpottuu heinäkuun alussaTyönantaja voi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. - Uutiset
14.12.2017 14.15
Oppisopimuspaikkojen syntymistä halutaan helpottaaHallitus antoi asiaa koskevan esityksen torstaina 14. joulukuuta. Esityksen mukaan työnantaja voisi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
27.9.2017 16.00
KHO:n päätös virkasuhteen irtisanomisesta työtehtävien vähentymisen perusteella ja uudelleensijoittamisvelvollisuudestaKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijana työskennelleen virkamiehen irtisanomiseen ollut virkamieslain 27 §:ssä säädettyä perustetta. Päätös oli ollut virkamieslain vastainen. - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017) - Uutiset
22.6.2017 11.02
Lisätyövoimaa palkanneella panimoalan yhtiöllä ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta - työn tarjoaminen huonommilla ehdoilla ei täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaKoska yhtiöllä ei ollut perustetta irtisanoa (1.4.2014) kantajan työsopimusta ja yhtiössä oli ollut työtä asiassa selostetun mukaisesti, työn tarjoaminen kantajan työsuhteen ehtoja huonommilla ehdoilla ei täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamisvelvollisuutta. Korvauksen määrää (9 kk:n palkka) harkittaessa huomioon oli otettu lisäksi se, että kyse oli noin seitsemän kuukautta tarjolla olleen määräaikaisen työn tarjoamatta jättämisestä. Sillä, että yhtiöllä olisi ollut peruste kantajan irtisanomiseen tammikuun alun jälkeen, ei ollut vaikutusta korvauksen määrään kokonaisharkinnassa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 11.00
Yli 10 vuotta yhtiössä työskennellen rakennusmiehen työsuhdetta ei katsottu päätetyn perusteettomasti tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla eikä takaisinottovelvollisuutta ollut laiminlyötySelvityksen mukaan kantaja oli tehnyt ennen irtisanomistaan yli 10 vuotta rakennusapumiehen työtä eikä hänellä ole rakennustekniikan koulutusta. Asiassa oli ollut riidatonta, että kantajan työsopimuksen mukainen tehtävänimike oli rakennusmies. Todistajan mukaan tätä tehtävänimikettä käytettiin yhtiössä sekä rakennusammattilaisista että rakennusapumiehistä. Kertomusta ei ollut kiistetty, eikä sitä ollut syytä epäillä. Sen vuoksi tehtävänimikkeellä ei sellaisenaan ollut merkitystä arvioitaessa, mitä töitä kantaja teki yhtiön palveluksessa. Kun putkiasentajan ammattikoulutus edellyttää ulkopuolisen antamaan koulutusta ja se kestää muutaman vuoden, tällainen koulutus ei olisi ollut yhtiön kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Yhtiö ei siten ollut laiminlyönyt tässä tarkoitettuja velvoitteitaan. Asiassa oli todettu, että yhtiö palkkasi tuona aikana vain putki- ja sähköasentajia ja ettei kantaja ollut tehnyt näitä tai niiden kanssa samanakaltaisia tehtäviä yhtiön palveluksessa. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (15.6.2017) - Uutiset
5.12.2016 8.28
Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen, takaisinottovelvoite lyhenee neljään kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömän saa jatkossa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimustaEduskunta on hyväksynyt lainmuutokset, joilla koeajan enimmäispituutta pidennetään nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoaika puolestaan lyhenee nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa vuodenvaihteen jälkeen palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. - Uutiset
28.10.2016 12.21
Hovioikeus: Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.434,75 euron korvausHovioikeus katsoi yhtiön päättäneen perusteettomasti A:n työsopimuksen, kun yhtiö oli palkannut uuden työntekijän 1.2.2013 alkaneeseen toimistosihteerin määräaikaiseen työsuhteeseen ja tästä huolimatta irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 20.4.2013. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n A:lle maksettavaksi tuomittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oikaistiin 16.434,75 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 28.10.2016) - Uutiset
16.6.2016 16.15
Koeaikaan, määräaikaiseen työsuhteeseen ja takaisinottovelvollisuuteen muutoksiaHallitus esittää koeajan pidentämistä ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentämistä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotettaisiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. - Uutiset
16.5.2016 15.05
Hovioikeus alensi kolmen työsopimuksen irtisanomisriidan hävinneelle mutta kussakin tapauksessa yhteistoimintalain hyvitystä koskevat riidat voittaneelle rekrytointiyhtiölle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaKoska sillä, minkä kantajat olivat hävinneet, ei kuitenkaan ollut vain vähäistä merkitystä asiassa, yhtiötä ei tullut velvoittaa korvaamaan kantajien kuluja täysimääräisesti. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi, että yhtiön oli korvattava kolme neljäsosaa kunkin kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Koska yhtiö oli vain osaksi voittanut muutoksenhaun, asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 16.5.2016) - Uutiset
19.1.2016 16.31
TEM on lähettänyt lausuntokierrokselle työsopimuslain heikennysesityksen - lausuntoaika päättyy 12. helmikuutaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanotun työntekijän takaisinottoaika lyhenisi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen, määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei ole edeltäneen kahden vuoden aikana ollut työsuhteessa kyseiseen työnantajaan ja koeajan enimmäisaika kasvaisi neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. - Uutiset
8.12.2015 16.12
Hovioikeus velvoitti yhtiön maksamaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanomalleen työntekijälleen korvausta takaisinottovelvollisuuden laiminlyömisestäVaikka uuden palkatun työntekijän tekemä työ ei ollut täysin samaa kuin mitä irtisanottu työntekijä oli tehnyt, se oli ollut niin tehtävänimikkeen, työn sisältövaatimusten kuin työntekijältä edellytettyjen ominaisuuksien osalta laissa tarkoitetulla tavalla samankaltaista. Uuden työntekijän työ muistutti kantajan aikaisempia työtehtäviä ja kantajalla oli ollut sellainen ammattitaito (3D-suunnitteluosaaminen mukaan lukien), koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänen olisi voitu olettaa tulleen valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi ollut. (Vailla lainvoimaa 8.12.2015)