Synnytys
- Uutiset
7.3.2024 15.00
Selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa : LausuntotiivistelmäMerkittävä osa lausunnonantajista (20/48) pitää ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Suomessa lähtökohtaisesti perusteltuna tietyin edellytyksin. Suurin osa lausunnonantajista (26/48) ei ota lausunnossaan kantaa ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimiseen. Valtaosassa lausuntoja painotetaan sijaissynnyttäjien ja aiottujen vanhempien saaman tuen ja neuvonnan tärkeyttä koko prosessin ajan ja myös synnytyksen jälkeen. Kaksi lausunnonantajaa ei kannata ei-kaupallisia sijaissynnytyksiä sallivaa lainsäädäntöä. - Uutiset
4.9.2023 11.55
EIT: Oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen loukattiin, kun sijaissynnytyksellä syntyneen lapsen ja biologisen isän välistä suhdetta ei tunnustettu - aiotun äidin osalta ei loukkaustaAsia koski Italian viranomaisten kieltäytymistä tunnustaa ukrainalaisella syntymätodistuksella vahvistettua laillista vanhemman ja ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyn kautta syntyneen lapsen välistä suhdetta lapsen ja hänen biologisen isänsä ja aiotun äidin välillä. - Uutiset
4.4.2023 10.37
Selvitys ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta – asiasta voi lausua 30. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriössä on valmistunut selvitys tavoista, joilla ei-kaupalliset sijaissynnytysjärjestelyt voitaisiin toteuttaa, jos niiden rajoitettu salliminen tulisi Suomessa harkittavaksi. Selvitys on nyt lausuntokierroksella. - Uutiset
15.3.2023 11.24
Synnyttäneen äidin selvittämiseen ehdotetaan muutoksia – asiasta voi lausua 10. toukokuuta 2023 saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia vanhemmuutta koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella. Vanhemmuuslakia ja oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että ne mahdollistaisivat äitiyden selvittämisen tilanteessa, jossa ei muulla tavoin ole pystytty osoittamaan, kuka lapsen synnyttänyt äiti on, esimerkiksi asiakirjanäytön puuttuessa henkilöstä itsestään riippumattomasta syystä. Tarkoituksena on, että synnyttäneen äidin äitiyttä koskeva sääntely olisi mahdollisimman yhdenmukainen isyyttä koskevan sääntelyn kanssa. - Uutiset
31.8.2022 15.00
Väitöskirjatutkija Merike Helander: Keinokohtuhoidon kehittyminen vaatii eettistä ja oikeudellista arviointiaPikkukeskosina syntyvien lasten hoito kehittyy. Kehitteillä oleva keinokohtuteknologia saattaa tulevaisuudessa korvata nykyisiä pikkukeskosten tehohoitoyksiköitä. Teknologian kehittyminen vaatii oikeudellista ja arvokeskustelua jo etukäteen.
– Ei ole syytä kyseenalaistaa tehokkaamman ja turvallisemman keskosten hoidon tavoitteita. Samalla on tärkeää tunnistaa, että puhutaan tilanteista, joihin liittyy jo nykyään kiistanalaisia kysymyksiä, tutkimuksen tekijä, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies ja väitöskirjatutkija Merike Helander toteaa. - Uutiset
19.8.2022 8.50
Hyvinvointialueet voivat nyt hakea poikkeuslupia päivystysten ja synnytysten järjestämiseenEduskunta hyväksyi kesällä 2022 terveydenhuoltolakiin siirtymäsäännöksen, jonka nojalla hyvinvointialueet voivat hakea jo vuonna 2022 poikkeuslupia päivystysyksiköiden ylläpitoon ja synnytysten järjestämiseen vuonna 2023. Päivystysasetukseen on nyt tehty vastaavat muutokset. - Uutiset
18.2.2022 10.00
Apulaisoikeusasiamies: HUS toimi virheellisesti rajoittaessaan yleisellä kiellolla tukihenkilön läsnäoloa synnytyksessä ilman siihen oikeuttavaa lainsäädännöllistä perustetta ja ilman mahdollisuutta yksilölliseen harkintaan - lainsäädännöllisille toimenpiteille on tarveHUS:lla ei ollut ollut lakiin perustuvaa toimivaltaa rajoittaa tukihenkilöiden osallistumista synnytyksiin ja hoitoon toteutuneella tavalla. Rajoituksella oli puututtu perus- ja ihmisoikeuksina turvattuihin oikeuksiin. AOA katsoi, että HUS:n menettely ei ollut ollut asianmukaista siltä osin kuin se oli ilman lainsäädännöllistä tukea rajoittanut isän, äidin tai muun tukihenkilön läsnäoloa ja osallistumista synnytyksissä ja raskaudenaikaisissa tutkimuksissa kaavamaisesti kaikkien tukihenkilöiden osalta ja kaikissa yksiköissä, ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan. Koronaviruspandemian poikkeukselliset olosuhteet ja lainsäädännön puutteellisuus huomioon ottaen AOA ei katsonut asian antavan HUS:n osalta aihetta enempiin AOA:n toimenpiteisiin. AOA otti asiaa arvioidessaan huomioon myös sen, että HUS oli epidemiatilanteen muuttuessa arvioinut rajoituksiaan uudelleen ja mahdollistanut tukihenkilön läsnäolon synnytyksessä ja raskaudenaikaisissa tutkimuksissa. Koska tukihenkilöitä koskevat rajoitustoimenpiteet olivat ainakin alkuvaiheessa perustuneet Suomen synnytyssairaaloissa yhdenmukaiseen linjaukseen, AOA lähetti päätöksensä tiedoksi myös muille sairaanhoitopiireille. AOA lähetti päätöksensä tiedoksi myös STM:lle lainsäädännön muutosten valmistelua varten. - Uutiset
20.9.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän jätti lakisääteisen velvollisuutensa täyttämättä peruuttaessaan perhevalmennusryhmät koronaviruspandemian vuoksiApulaisoikeusasiamiehen sijainen saattoi asiassa (kohdassa 3.3) esittämänsä käsityksen lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tietoon lähettämällä sille jäljennöksen päätöksestään. - Uutiset
2.9.2021 14.30
EUT: Kolmansien maiden kansalaisilla, jotka ovat saaneet yhdistelmäluvan työntekoa varten sen Italian lainsäädännön nojalla, jolla unionin direktiivi on saatettu osaksi kansallista oikeutta, on oikeus Italian lainsäädännön mukaisiin synnytysavustukseen ja äitiysrahaan - Uutiset
25.6.2020 14.00
Apulaisoikeusasiamies käsitteli kotisynnytyksen kustannusten korvaamista koskevaa asiaa EIT:n oikeuskäytännön valossaVakuutusoikeus oli marraskuussa 2017 antanut ratkaisun, jolla se epäsi valittajalta sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset kotisynnytyksestä syntyneistä kuluista. Ratkaisusta oli siis kulunut yli 2 vuotta, eikä asiassa tullut esiin laissa mainittua erityistä syytä harkita asiaa määräajan kuluttua. Apulaisoikeusasiamies kuitenkin tulkitsi asiaa EIT:n oikeuskäytännön valossa, ja totesi synnytysjärjestelyjen kuuluvan yksityiselämän piiriin ja valittajan omaan harkintaan. Korvausten osalta todettiin, ettei Suomessa kotisynnytyksen ole toistaiseksi katsottu täyttävän hyvän hoitokäytännön edellytyksiä niin, että sen kustannukset voitaisiin korvata sairausvakuutuslain nojalla. - Uutiset
20.8.2019 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Synnytyksen jälkitarkastusApulaisoikeusasiamies katsoi Eksoten Lappeenrannan keskustan hyvinvointineuvolassa menetellyn virheellisesti siinä, että synnyttäneen äidin jälkitarkastuksessa on kaavamaisesti edellytetty sisätutkimusta ilman yksilöllistä harkintaa. Apulaisoikeusasiamies totesi vielä, ettei hän ollut ottanut päätöksessään kantaa siihen, miten perustuslain perusoikeussäännösten kannalta on suhtauduttava siihen, että sairausvakuutuslain mukaisen etuuden saamisen edellytykseksi on asetettu käyminen tarkastuksessa, jota koskevat tarkemmat säännökset on määritelty sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa eli lakia alemman asteisessa säännöksessä. - Uutiset
5.9.2018 11.39
Hovioikeuden tuomio raskaussyrjinnästäHO katsoi, että kaupunki oli menetellyt siten, että A ja B olivat raskauden, synnytyksen ja äitiysvapaan perusteella joutuneet epäedulliseen asemaan. Kaupunki oli näin ollen syyllistynyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen syrjintään. HO katsoi A:lle ja B:lle suoritettavan tasa-arvolain mukaisen hyvityksen kohtuulliseksi määräksi kummankin osalta 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
23.4.2018 10.29
Myös KHO hyväksyi synnytystoiminnan lopettamisen OulaskankaallaHallinto-oikeus totesi, että valittajan esittämästä selvityksestä voidaan todeta, että henkilökunta on resursoitu ainoastaan synnytysten hoitamiseen. Asiassa ei ole tullut ilmi, että vastasyntyneiden hoitoon olisi erikseen resursoitu lisää henkilökuntaa. Myös sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri on 22.2.2016 antamassaan selityksessä pitänyt tehostetun valvonnan yksikön toteuttamista henkilöstöresurssien puolesta vaikeana. Petäjä on lausunnossaan henkilökunnan osaamisen varmistamisen osalta todennut, ettei usko, että sairaanhoitopiirin selvityksessä esitetty kätilöiden koulutus ja perehdytys sairaiden vastasyntyneiden hoitoon on riittävä kun otetaan huomioon osaamisen ylläpitäminen myös tulevaisuudessa kyseeseen tulevilla potilasmäärillä. Myös sairaanhoitopiirin omassa selvityksessä on tuotu esille tehostetun valvonnan yksikön toiminnan edellyttämä laaja ja vaativa lisäkoulutus henkilökunnalle sekä se, että täydennyskoulutustarve on sairaiden vastasyntyneiden hoidosta kertyvän vähäisen kokemuksen vuoksi jatkuva. Hoidon tason saavuttamista ja ylläpitämistä vaikeuttaa myös se, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole lastentautien osastoa. Sairaalassa lisäksi toimii vain yksi vakinainen lastentautien erikoislääkäri, joka tekee pääasiassa polikliinista työtä. Kyseessä on aluesairaala, jolta, toisin kuin keskussairaaloilta, puuttuu sivuavien erikoisalojen tuki. Oulaskankaan sairaalassa hoidetaan kirurgisesti pääasiassa ortopedisia, urologisia ja päiväkirurgisia potilaita. Siellä ei hoideta laaja-alaista sisäelinkirurgiaa. Oulaskankaan sairaalassa ei myöskään ole teho-osastoa eikä siten tehohoidon osaamista ja tukea. Edellä kerrottujen seikkojen perusteella ja kun otetaan huomioon se, että hoidossa tapahtuvat virheet voivat vaikuttaa lapsen koko elinaikaan, hallinto-oikeus katsoo, että Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnassa on riittämättömien voimavarojen ja osaamisen vuoksi potilasturvallisuutta varantavia puutteita tehostetun valvonnan yksikön perustamisesta huolimatta. Asiassa ei ole tuotu esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella hallinto-oikeus voisi arvioida asiaa toisin. Valvira oli näin ollen voinut määrätä, että synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa lopetetaan. KHO ei muuttanut päätöstä. - Uutiset
4.2.2016 9.26
Vastasynnyttänyt joutui yöpymään vankilan matkasellissä - apulaisoikeusasiamies esitti Suomen valtiolle korvaamaan tutkintavangille hänen ihmisarvoa loukanneen kohtelunsaVangin sijoittaminen vankilan matkaselliin vain kolme tuntia synnytyksen jälkeen oli ollut epäinhimillistä ja vaarantanut hänen terveydentilansa. Apulaisoikeusasiamies katsoi asiassa esitetyn oikeuskäytännön valossa, että vangin kohtelua voitiin pitää myös EIS 3 artiklan vastaisena. - Uutiset
28.12.2015 9.41
KHO: Kainuun keskussairaalalle voitiin myöntää määräaikainen lupa poiketa synnytystoiminnalle asetetuista edellytyksistäKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon oli hakenut lupaa poiketa edellytyksestä, jonka mukaan sen keskussairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. KHO katsoi, että STM oli voinut myöntänyt luvan synnytystoiminnan jatkamiseksi keskussairaalassa 1.6.2017 asti. Lupapäätös oli myös riittävästi perusteltu. - Uutiset
16.6.2015 9.02
Oulun käräjäoikeus tuomitsi äidin elinkautiseen vankeusrangaistukseen viiden vauvansa murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisestaVuonna 1979 syntynyt äiti oli laittanut vauvat sankoon, löylykiuluun tai kenkälaatikkoon heidän vielä eläessä. Äidin katsottiin olleen kaikkien tekojen aikaan syyntakeinen ja ymmärtäneen tekojensa tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden. Äidillä ei ollut missään syytekohdassa RL 21 luvun 4 §:n tarkoittamaa synnytyksestä johtuvaa ahdistusta, jonka perusteella kyse olisi voinut olla lapsensurmasta. Tekojen suunnitelmallisuus osoitti äidin tehneen tapot vakaasti harkiten. Äidin menettely hautaamattomien vauvojen ruumiiden käsittelyssä täytti hautarauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Ainoa mahdollinen seuraamus syyntakeisena tehdystä murhasta oli elinkautinen vankeus. (Vailla lainvoimaa 16.6.2015) - Uutiset
25.5.2015 16.04
Synnytykseen liittyneisiin henkisiin ja fyysisiin vaikeuksiin vedonneelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että ehdolliseen vankeuteen tuomittu hakija olisi terveydentilansa vuoksi ollut koko tyytymättömyyden ilmoittamiselle varatun ajan lainkohdassa tarkoitetulla tavalla estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttään KO:n tuomioon. Tuomittu rangaistus (törkeän petoksen yritys) ei sinänsä muodostanut painavaa syytä määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 25.5.2015) - Uutiset
15.12.2014 11.30
EIT: Kiellolla avustaa kotisynnytyksissä ei loukattu äidin oikeuksiaEIT katsoi, ettei Tšekin lailla, jolla kätilöitä kiellettiin osallistumasta kotisynnytyksiin, loukattu äidin yksityisyyden ja perhe-elämän suojaa. - Uutiset
17.10.2014 10.04
EIT: Opiskelijoiden läsnäolo synnytyksessä ilman potilaan nimenomaista suostumusta rikkoi potilaan yksityisyyden suojaaEIT:n 1. jaosto katsoi Venäjää koskevassa yksimielisessä tuomiossaan, että potilasta olisi tullut informoida täsmällisesti hänen oikeuksistaan ja varmistaa hänen suostumuksensa siihen, että synnytystä seuraisi myös lääketieteen opiskelijoita. Kun näin ei ollut tehty, valittajan oikeutta yksityisyyden suojaan oli loukattu. - Uutiset
23.9.2014 16.05
Päivystysasetus päivitettiinSTM:n asetukseen tehtävät täsmennykset vaikuttavat ympärivuorokautiseen perusterveydenhuollon päivystykseen ja suun terveydenhuoltoon, päivystyksenä tehtäviin leikkauksiin sekä synnytyksiin. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2015. Synnytystoimintaa koskevat säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2015.