-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Sopimuksen tulkinta
- Uutiset
20.11.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio työntekijöiden palkkaeduista - Mitä oli sovittu lounasedun arvon nousemisesta?Näyttämättä oli jäänyt, että integraationeuvotteluissa olisi sovittu, että lounasedun arvo seuraa yleistä kustannuskehitystä. Sen sijaan HO hyväksyi KO:n tuomion lausutut perustelut sekä johtopäätöksen siitä, että työsopimuksia solmittaessa lounasedun arvoksi oli sovittu lounaan täysi arvo, joka nousee yleisen hintatason mukaisesti. Lounasedun arvo oli laskettava kantajan ja hänen myötäpuoltensa (21) vaatimalla tavalla. KO:n tuomion muuttamiseen ei näin ollen ollut ilmennyt aihetta muutoin kuin asiasta ilmenevällä tavalla kahden kantajan osalta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2017) - Uutiset
13.11.2017 10.33
Hovioikeuden erimielinen tuomio Veikkausliigan valmentajan sopimuksen / työsuhteen purkamisesta pelipoissaolojen perusteella - käräjäoikeuden tuomiolauselma kumottiinValmentajan menettely oli rikkonut hänen sopimusvelvoitteitaan siinä määrin merkittävästi, ettei hänellä ollut oikeutta saada korvausta sopimuksen perusteella. Asiassa oli jäänyt arvioitavaksi, oliko yhtiöllä ollut TSL:n perusteella oikeus purkaa valmentajan työsopimus. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa HO katsoi, että, vaikka valmentajan menettely oli ollut sinänsä moitittavaa, se ei ollut muodostanut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla erittäin painavaa syytä eikä oikeuttanut yhtiötä purkamaan A:n työsopimusta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan HO piti neljän kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta oikeana ja kohtuullisena. (Vailla lainvoimaa 13.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 11.45
Prof. Seppo koskinen: Työehtosopimuksessa oleva lakiviittaus koeaikaan ja lain muuttuminen - TT 2017:145Työehtosopimuksissa on usein viitattu työlainsäädäntöön sillä tavoin yleisesti, että sopijapuolten on katsottava tarkoittaneen säännellä asian sisältö sen mukaan kuin siitä kulloinkin on laissa säädetty. Näin on esimerkiksi silloin, kun tyypillisen sopimusmääräyksen mukaan työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosilomalain mukaan. Tällaisessa tapauksessa viitatun lainsäädännön muutos vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön kesken sopimuskaudenkin. Asia ei ole näin selvä esimerkiksi silloin, kun työehtosopimuksessa viitataan yksilöityyn lainkohtaan tai muuten rajattuun asiakokonaisuuteen, kuten on tehty nyt esillä olevassa tapauksessa. Tällöin on sopimusmääräyksen sisältöä selvitettävä määräyksen sanamuodon ja muun osapuolten tarkoitusta valaisevan tulkinta-aineiston perusteella. - Uutiset
26.10.2017 15.32
Työtuomioistuin: Optikoiden työehtosopimuksen koeaikamääräyksessä olevalla viittauksella oli tarkoitettu viitata työsopimuslain säännökseen sen sisältöisenä kuin säännös oli ollut työehtosopimusmääräyksestä sovittaessaNäin ollen määräyksen sisältö ei muuttunut, kun työsopimuslain koeaikaa koskevaa säännöstä myöhemmin muutettiin. Koeaikaa ei siten myöskään voinut pidentää työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla poissaolotilanteissa, koska tästä ei ollut määräystä työehtosopimuksessa. Kaupan liitto ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
19.10.2017 15.05
Sairaalan yöpymismaksu voitiin korvata kotivakuutuksesta yleisen sairaalan maksutaulukon mukaan - kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystäAsiassa oli riitaa siitä, tuliko vakuutusyhtiön korvata kuluttajalle yöpymismaksu kokonaisuudessaan ja oliko ehto, joka rajoittaa korvauksen yleisen sairaalan maksutaulukon mukaiseen maksuun kohtuuton sekä siitä, annettiinko vakuutuksenottajalle riittävästi tietoa vakuutuksen ehdoista vakuutuksen solmimishetkellä. Asiassa esitetyn perusteella katsottiin, että vakuutusyhtiön päätös oli ollut lain ja vakuutusehtojen mukainen eikä se johtanut kohtuuttomuuteen. - Uutiset
19.10.2017 11.05
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu oikeusturvavakuutuksesta maksettavan korvauksen määrästä - yllättävä ja ankara ehtoVakiintuneen oikeuskäytännön perusteella yllättäviä ja ankaria sopimusehtoja on korostettava riittävällä tavalla sopimuksenteon yhteydessä, jotta niihin voisi tehokkaasti vedota. Vakuutusyhtiö ei ollut osoittanut, että valittajalle olisi erityisesti huomautettu kyseisen vakuutuksen enimmäiskorvausmäärää rajoittavan ehdon sisällöstä hänen ottaessaan vakuutusta. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, ettei ehtokohtaa voitu soveltaa siten, että vakuutetun saama korvaus jäisi oikeusturvavakuutuksen 8 500 euron vakuutusmäärää pienemmäksi. Muilta osin ehtokohta oli sitova. Lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa kuluttajan oikeudenkäyntikulut 8 500 euron määrään saakka. - Uutiset
10.10.2017 10.25
Limiittisopimuksen luottokorko esitettiin ilmoittamalla ainoastaan kuukausikoron määrä, 9,9 prosenttia - Kuluttajariitalautakunta piti sopimuksen luottokorkoa koskevaa ehtoa kohtuuttomana ja jätti ehdon huomioon ottamattaLuottoehdoissa ilmoitettiin kuukausikoron määräksi 9,9 prosenttia, mikä vastasi 118,80 prosentin suuruista nimellistä vuosikorkoa. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisesti lautakunta katsoi, että tässä tapauksessa kuluttajalta peritty 118,80 prosentin luottokorko oli kohtuuton. Vaikka todellisen vuosikoron määrä tyypilliselle 2 000 euron luotolle oli ilmoitettu kuluttajalle, lautakunta ei pitänyt luottokorkoa koskevia ehtoja riittävän selkeinä, koska nimellisen vuosikoron määrää ei ollut ilmoitettu lainkaan. Koska viivästyskoron laskemistapa oli 180 vuorokauden ajalta velan erääntymisestä sidoksissa kuluttajaan nähden mitättömään luottoaikaista korkoa koskevaan sopimusehtoon, lautakunta katsoi, että tältä ajalta viivästyskorkoa ei tullut maksettavaksi lainkaan. Tämän jälkeen viivästyskorko oli korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen. - Uutiset
10.10.2017 8.15
Puhelinoperaattorilla ei ollut oikeutta viivästysseuraamuksiin siltä osin kuin ne olivat aiheutuneet operaattorin tilille ilman viitenumeroa kirjautuneen maksun kohdentamisestaKuluttaja oli maksanut palvelun kuukausimaksuja käyttämättä viitenumeroa. Suoritukset eivät tästä johtuen olleet kirjautuneet automaattisesti teleyrityksen laskutusjärjestelmässä kuluttajan asiakkuudelle, vaan ne oli kohdistettu käsin muutamia päiviä myöhässä eräpäivään nähden. Myöhästymistä oli aiheutunut myös siitä, että kuluttajan maksusuoritus ei ollut aina tapahtunut viimeistään eräpäivänä. Myöhästymiset olivat johtaneet palvelun sulkemiseen ja sopimuksen purkamiseen. Kuluttaja vaati viivästysseuraamusten hyvittämistä sekä vahingonkorvausta palvelun sulkemisen johdosta. Kuluttajariitalautakunta katsoi, ettei kuluttajalla ollut oikeutta palvelun kuukausimaksujen hyvitykseen tai vahingonkorvaukseen. Lautakunta suositti, että yhtiö hyvittää kuluttajalle viivästyskoron siltä osin kuin sitä oli kertynyt ajalta, joka oli kulunut kuluttajien tekemien maksusuoritusten kohdentamiseen. - Uutiset
5.10.2017 11.31
Kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus? Hovioikeus piti ehtoa työntekijän velvollisuudesta korvata työsopimuksen päättyessä työnantajalleen vähintään 400 euroa jokaisesta koulutustilaisuudesta kohtuuttomana ja ehto tuli jättää kokonaan huomiottaAsiassa pohdittiin, oliko kyseessä kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus. HO katsoi kuten KO, ettei ehdossa ollut kyse kilpailukieltosopimuksesta vaan työssäpysymissopimuksesta. HO myös katsoi, ettei ehtoa voitu pitää mitättömänä. HO piti ehtoa kuitenkin kohtuuttomana. Ottaen huomioon ne asiassa selostetut syyt, joiden vuoksi ehto oli katsottu kohtuuttomaksi, HO katsoi, että ehto tuli jättää kokonaan huomiotta. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiön kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2017) - Uutiset
19.9.2017 10.08
Hovioikeus: Työsopimus oli tehty määräaikaiseksi, vaikka tästä nimenomaisesti ei ollutkaan sovittuHO katsoi toisin kuin KO, että työnantajan ja työntekijän välille oli syntynyt määräaikainen työsopimus, jonka kesto oli rajattu H:ssa sijanneen rakennuksen rakentamiseen valmiiksi. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
1.9.2017 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi valmentajan ja pelaajien vaatimukset SM-liiganousubonussaatavien maksamisestaHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko SM-liiganousubonusten maksamisen edellytykset täyttyneet, ja mikäli näin oli, oliko yhtiö vastuussa bonusten maksamisesta kantajalle ja hänen myötäpuolilleen ja mikä oli maksettavien bonusten määrä. Vielä oli ratkaistavana kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO hylkäsi kantajan ja hänen myötäpuoltensa vaatimukset yhtiötä vastaan. Kantajan ja hänen myötäpuoltensa määräaikaisten pelaajasopimusten katsottiin päättyneen 30.4.2014 eli liikkeenluovutusta edeltäneenä päivänä. Kantajan ja hänen myötäpuoltensa työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet eivät näin ollen olleet siirtyneet yhtiölle. Tämän vuoksi yhtiö ei ollut vastuussa nousubonusten maksamisesta kantajalle ja hänen myötäpuolilleen. Yhtiö vapautettiin suorittamasta kantajille KO:n tuomitsemia määriä ja heidän yhteisiä oikeudenkäyntikulujaan. Kantajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 1.9.2017) - Uutiset
29.8.2017 9.01
Työtuomioistuimessa pohdittiin työehtosopimuslain 2 §:n 1 momentissa säädetyn kirjallisen muodon vaatimuksen täyttymistä IAU:n ja PALTA:n välisessä riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä- ja työnantajayhdistyksen välillä voimassa kilpailukykysopimuksen mukainen työehtosopimus. Työnantajayhdistys katsoi, että asianosaisten välillä oli voimassa edellä mainittu työehtosopimus, kun taas työntekijäyhdistys kiisti työehtosopimuksen voimassaolon. Työtuomioistuin katsoi, että IAU ry:n ja PALTA ry:n välillä on voimassa kilpailukykysopimuksen mukainen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus ajalla 16.11.2016–15.11.2017. PALTA ry:n kanne oli sen vuoksi hyväksyttävä. - Uutiset
24.8.2017 13.00
Käräjäoikeus tulkitsi porkkanoiden viljelysopimusta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus totesi, että vastaajayhtiön menettelyä ei voitu pitää korvaukseen oikeuttavana sopimusrikkomuksena, koska vastaaja oli varannut viljelijälle uuden tilaisuuden toimittaa porkkanoita edellyttäen, että toimitukset sisältäisivät vähemmän rikkakasveja ja naatteja kuin mitä ensimmäisessä toimituserässä oli ollut. (Vailla lainvoimaa 24.8.2017) - Uutiset
3.7.2017 13.35
Työtuomioistuimen ratkaisu matkakustannusten korvaamista koskevassa asiassaKantaja oli vedonnut asiassa siihen, että työehtosopimuksen määräyksiä oli vakiintuneesti tulkittu sillä tavoin, että työntekijöille oli maksettu matkakustannusten korvaukset heidän kotinsa ja uuden työpisteensä välisistä matkoista irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta tai osalta sitä tilanteessa, jossa työntekijän työpaikkakunta oli muuttunut tuotannollisen ja taloudellisen irtisanomisperusteen seurauksena ennen irtisanomisajan pituisen ajan kulumista ja jossa työpaikkakunnan muuttamisesta oli sovittu työntekijän kanssa. Työtuomioistuin katsoi asiassa selvitetyksi, että vastaajayritys oli suorittanut työntekijöilleen korvauksia matkakustannuksista useissa tapauksissa, jotka vastasivat työtuomioistuimen käsiteltävänä olevia tapauksia. Tämä selvitys ei kuitenkaan riittänyt osoittamaan sitä, että nämä suoritukset olisivat perustuneet työehtosopimukseen. Asiassa oli jäänyt luotettavasti näyttämättä toteen, että työehtosopimuksen kanteessa tarkoitettuja määräyksiä olisi tulkittu yhteisesti ja vakiintuneesti työehtosopimusosapuolten hyväksymin tavoin kanteessa kerrotulla tavalla. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
26.6.2017 10.15
KKO:n ratkaisu koskien vastuuvakuutuksen ehdon tulkintaa – vahinkoa ei ollut korvattava, koska ehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustui sopimukseenA Oy oli alihankintasopimuksen perusteella kuljettanut B Oy:n toimeksiannosta C Oy:lle raaka-ainetta. Raaka-aineeseen oli sekoittunut kuljetuksen aikana toista ainetta, koska A Oy:n työntekijä ei ollut riittävästi puhdistanut ajoneuvon säiliötä ennen kuljetusta. B Oy oli korvannut C Oy:lle sekoittumisesta aiheutuneen vahingon, ja A Oy oli velvoitettu korvaamaan B Oy:n maksaman vahingonkorvauksen määrä B Oy:lle. A Oy:n konkurssipesän vaadittua yhtiön vahingonkorvausvastuun perusteella korvausta yhtiön vastuuvakuutuksesta vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa, koska vastuuvakuutuksen ehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustui sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta. Korkein oikeus katsoi, että koska A Oy:n velvollisuus huolehtia säiliön puhdistamisesta oli perustunut pelkästään sen ja B Oy:n väliseen sopimukseen, puhdistamisvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutunutta vahinkoa ei ollut korvattava vastuuvakuutuksesta. Kysymys myös siitä, oliko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutusehtoa koskevan tiedonantovelvollisuutensa. (Ään.) - Uutiset
22.6.2017 15.35
Hovioikeuden tuomio isännöitsijänä työskennelleen työntekijän tulospalkkauksen ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta ja uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja voinut yksipuolisesti muuttaa tulospalkkauksen ehtoja. Mikäli tulospalkkauksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen oli ollut mahdollista, asiassa oli vielä kysymys uuden tulospalkkausjärjestelmän syrjivyydestä. HO katsoi, ettei työnantajalla ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa kantajan tulospalkkauksen ehtoja. Asian lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ollut tarvetta lausua uuden tulospalkkausjärjestelmän väitetystä syrjivyydestä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
22.6.2017 14.31
Hovioikeuden ratkaisu luottokustannusten kohtuullisuuden oma-aloitteisesta tutkimisesta käräjäoikeudessa - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi, että A:n luottosopimuksen ehdot oli laadittu luottokoron ja todellisen vuosikoron osalta riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. KO:lla ei siten ollut ollut perusteita viran puolesta tutkia sitä, ovatko luottokorkoa ja todellista vuosikorkoa koskevat ehdot kohtuuttomia. Koska A ei ollut vastannut kanteeseen eikä Intrumin kanne ollut selvästi perusteeton, KO:n olisi tullut hyväksyä kanne kokonaisuudessaan yksipuoliselle tuomiolla. A oli siten velvoitettava suorittamaan yksipuolisella tuomiolla Intrumille sen kanteen kohdassa 1 vaatima määrä. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
21.6.2017 10.46
Hovioikeudessa arvioitiin korkokattosäännöksen soveltamista, korkovaatimuksen kohtuuttomuutta, tuomioistuimen tutkimisvelvollisuutta ja sopimusehtojaItä-Suomen hovioikeus antoi tiistaina (20.6.) kaksi tuomiota velkasuhteen perustuvia saatavia koskevissa asioissa. Molemmissa asioissa KO:n tuomiota muutettiin ja vastaajat velvoitettiin KO:n tuomitsemien määrien lisäksi suorittamaan korkosaatavia. Ensimmäisessä tapauksessa korkosatavia velvoitettiin suorittamaan (tuomiolla) 636,73 euroa ja toisessa tapauksessa (yksipuolisella tuomiolla) 242 euroa. (Huom! Ks KKO:n 6.8.2018, Dnro s2017/602) - Uutiset
20.6.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoonAsiassa oli riitaa siitä, olivatko osapuolet sopineet vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoon ja toisaalta siitä, oliko vuokralaisella tällainen velvollisuus suoraan lain nojalla. Mikäli katsottiin, että vastuu korjauksista kuului vuokralaiselle, riitaa oli vielä korjaustavasta sekä korjauskustannusten määrästä. Koska vuokranantaja ei ollut kyennyt näyttämään, että ennallistamisesta olisi osapuolten välillä sovittu, se oli hävinnyt asiansa. Korjaustavasta ja korjauskustannusten määrästä ei ollut tämän johdosta tarpeen lausua. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.6.2017) - Uutiset
30.5.2017 15.00
Yhtiön hallituksen jäsenten ei katsottu syyllistyneen törkeään kavallukseen myymällä liikkeenluovutuksessa hallintaansa saamaansa käyttöomaisuuttaHO:ssa oli kysymys liikkeenluovutussopimuksen tulkinnasta ja sen arvioimisesta, olivatko vastaajat voineet perustellusti tulkita sopimusta esittämällään tavalla tai olivatko he voineet erehtyä sopimuksen sisällön suhteen. HO katsoi toisin kuin KO, ettei vastaajien voitu katsoa syyllistyneen törkeään kavallukseen, kun he olivat yhtiön hallituksen jäseninä myyneet syytteessä tarkoitetut koneet ja laitteet. Syyte oli siten kaikkien vastaajien osalta hylättävä. (Vailla lainvoimaa 30.5.2017)