-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Erehdys
- Uutiset
25.5.2023 11.22
KKO käsitteli asian vahvennetussa jaostossa ja äänesti: Hovioikeuden syytteen hylkäävä tuomio kumottiin valtionrajarikosasiassa, johon EUT oli antanut ennakkoratkaisun – Suomen päiväsakkojärjestelmä tarkastelussaSuomen kansalainen A oli matkustanut saman vuorokauden aikana huviveneellä Suomesta Viroon ja takaisin. A:lla oli ollut voimassa oleva passi, jota hänellä ei kuitenkaan ollut matkalla mukanaan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla A:n syyllistyneen lievään valtionrajarikokseen hänen matkustaessaan maasta ilman matkustamisoikeuden osoittavaa asiakirjaa. Sen sijaan maahan saapuminen ilman matkustusasiakirjaa ei ollut Suomen kansalaiselle rangaistavaa. A tuomittiin viiteen päiväsakkoon à 11.662 euroa eli maksamaan sakkoa yhteensä 58.310 euroa.
Kysymys myös unionin oikeuden suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta ja rangaistuksen määräämisestä. (Vahvennettu jaosto, ään.) - Uutiset
11.11.2021 10.00
Kuluttaja osti verkkokauppasivustolta kaksi kappaletta Corsair HX1200 -virtalähteitä hintaan 69,90 euroa kappale - kauppa sitoi hintavirheestä huolimattaElinkeinonharjoittaja peruutti seuraavana päivänä kaupat vedoten hintavirheeseen. Oikea tarjoushinta tuotteelle oli 169,90 euroa. Kuluttajariitalautakunnan näkemyksen mukaan kuluttaja oli voinut perustellusti olettaa kyseessä olevan erityisen hyvä kampanjahinta virheen sijaan. Elinkeinonharjoittaja oli sidottu toimittamaan virtalähteet kuluttajalle tilausvahvistuksen mukaiseen hintaan. - Uutiset
11.11.2021 9.00
Kuluttajariitalautakunta: Helsinki-Krabi-Helsinki lentojen 398 euron hintaa ei voitu pitää niin edullisena, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää hinnan olevan virheellinenKuluttaja varasi 3.2.2019 itselleen ja vaimolleen matkatoimiston nettisivuilta Helsinki-Krabi-Helsinki lennot ajalle 5.2.2020-20.2.2020 hintaan 398 euroa per matkustaja. Matkatoimisto ilmoitti 4.2.2019 kuluttajalle, että järjestelmässä olleen hinnoitteluvirheen vuoksi lentolippuja ei voida myöntää, sillä matkan todellinen hinta olisi tosiasiassa ollut 1025 euroa matkustajalta. Lautakunta katsoi, ettei hintaa voitu pitää niin edullisena, että kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää hinnan olevan virheellinen. Kuluttajan varaamien lentojen ajankohta 5.2.-20.2.2020 oli kuitenkin jo mennyt. Lautakunta katsoi, että kuluttaja oli tehnyt sopimuksen lennoista juuri kyseisille päiville, eikä alkuperäisen sopimuksen täyttäminen ollut enää mahdollista. Selvityksen perusteella ei ollut todettavissa, että kuluttaja olisi ostanut uusia lentolippuja peruutettujen lentojen tilalle. Asiassa jäi siten näyttämättä, että kuluttajalle olisi syntynyt matkatoimiston menettelyn seurauksena korvattavaa vahinkoa. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä. - Uutiset
4.1.2021 13.32
Hovioikeus hylkäsi syyttäjän ja kuolinpesän valitukset törkeästä petoksesta koskien autotalliosakkeiden kauppaaHO:ssa oli syytteen perusteella ensinnäkin kysymys siitä, oliko C (sittemmin kuollut) ymmärtänyt luovuttavansa autotalliosakkeiden omistusoikeuden vastaajalle vai oliko vastaaja käyttäen hyväkseen C:n terveydentilaa erehdyttänyt häntä allekirjoittamansa asiakirjan luonteesta niin, että hän oli siinä käsityksessä, että hän luovutti vastaajalle vain käyttöoikeuden autotalleihin. HO:ssa oli syytteen perusteella vielä kysymys siitä, oliko vastaaja erehdyttänyt C:tä myymään autotalliosakkeet alihintaan. Syyttäjän ja asianomistajien mukaan autotalliosakkeiden käypä arvo oli ollut yhteensä noin 19.000 euroa kauppakirjaan merkityn 12.000 euron sijasta. HO päätyi asiassa mainitsemillaaan perusteilla samaan johtopäätökseen kuin KO. Perustetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Syyte oli myös HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
14.7.2020 11.07
Hovioikeus: Se seikka, että viesti oli mennyt väärälle henkilölle, ei antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin - syyllistyi laittomaan uhkaukseenVastaaja oli kertonut, ettei viestiä ollut ollut tarkoitus lähettää tässä rikosasiassa asianomistajana olevalle A:lle, vaan kaupungin sosiaalitoimessa työskentelevälle samannimiselle henkilölle. Vastaaja oli kertonut myöntäneensä KO:ssa syytteen vahingossa, koska hänellä ei ollut ollut pääkäsittelyssä avustajaa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttyminen on riippuvainen siitä, että nimenomaan uhatulla henkilöllä on ollut perusteltu syy pelkoon. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
5.12.2017 13.31
Hovioikeus ei soveltanut kieltoerehdystä ampuma-aserikosasiassa, aseen deaktivoinnissaA ei edes väittänyt yrittäneensä selvittää Suomessa noudatettavia deaktivointivaatimuksia eikä lainsäädännön ja ohjeistuksen sisältöä ja aseiden deaktivoinnin tasoa, vaan hän oli luottanut aseen saksalaisiin deaktivointimerkintöihin. A:n olisi tullut selvittää aseiden Suomessa edellytetyt deaktivointitoimenpiteet esittämällä Suomeen siirtämänsä Saksassa pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyt ampuma-aseet ampuma-aselain 1.3.2002 voimaan tulleen 112 a §:n mukaisesti poliisilaitokselle tarkastusta varten. Hovioikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti eikä aseiden saksalaisten määräysten mukainen deaktivointi muodostanut perustetta rikoslain 4 luvun 2 §:n kieltoerehdyksen soveltamiselle. A:n väittämää erehtymistä menettelynsä luvanvaraisuudesta ei siten voitu pitää rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana. Häntä ei ollut syytä jättää myöskään rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2017) - Uutiset
25.10.2017 14.00
Hovioikeudessa arvioitiin oliko sahatavarakuorman sidonta ollut riittävää sekä sitä oliko kuljettaja voinut erehtyä lain sisällöstäVastaajan kuljettamassa kuormassa yksikään sidontaliinoista ei ollut ollut 60 asteen tai sitä pienemmässä kulmassa. Asiassa ei ollut tullut esille sellaisia erityisiä syitä, minkä vuoksi kuorman eteenpäin liikkumista estävä sitomisväline olisi saanut olla yli 60 asteen kulmassa vaakatasoon nähden. Vastaajan käyttämä sidontatapa oli siten ollut asetuksen vastainen. Vastaaja oli ilmoittanut noudattaneensa internet-sivustolta löytämäänsä, kirjallisena todisteena esitettyä kuorman sidontaohjetta. Sidontaohje vastasi asiallisesti tuomiossa mainittujen säännösten sisältöä. Säännökset eivät olleet sisällöltään erityisen vaikeaselkoisia. Ottaen huomioon se, että vastaaja on ammattiltaan autonkuljettaja, hänen voitiin edellyttää ottavan selvää oman alansa erityismääräyksistä. Vastaajan menettelyä oli pidettävä huolimattomana eikä asiassa ollut syytä alentaa vastaajalle tuomittua sakkorangaistusta tai jättää häntä rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 25.2017) - Uutiset
6.9.2017 15.39
Harhaiskulle ei annettu merkitystä tapon yrityksen arvioinnissaOikeuskirjallisuudessa (Jussi Tapani ja Matti Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa. Vastuuoppi, 2013, s. 242-243) on katsottu, ettei puukotustarkoituksessa tehtävän veitseniskun osuminen eri henkilöön kuin tekijä on tarkoittanut ole rikosoikeudellisesti merkityksellinen erehdys. Tällaista tilannetta kutsutaan harhaiskuksi. Jos todellinen ja tarkoitettu kohde ovat rikosoikeudellisesti samanarvoisia, erehdykselle ei anneta merkitystä. Teolla on joka tapauksessa loukattu samantyyppistä oikeushyvää. Harhaiskulla on rikosoikeudellista merkitystä silloin, kun tunnusmerkistössä edellytetyn seurauksen kohteet kuuluvat eri oikeushyväluokkaan. (Vailla lainvoimaa 6.9.2017) - Uutiset
11.7.2017 16.00
Kuluttajariitalautakunta suositti verkkokauppaa toimittamaan tuotteet hintaerehdyksestä huolimatta verkossa ilmoitetulla hinnallaAsiassa oli kyse siitä, olisiko kuluttajan täytynyt ymmärtää, että tuotteissa oli hinnoitteluvirhe, ja siitä, oliko tilausta koskeva sopimus katsottava pätemättömäksi mainitulla perusteella. Tilauksen sisältö huomioon ottaen lautakunta piti todennäköisenä, että kuluttaja ei tiennyt kyseessä olevan hinnoitteluvirhe. Lautakunta katsoi, että hinnanero ei ollut kokonaisuus huomioon ottaen ollut niin ilmeinen, että kuluttajan olisi myöskään tullut ymmärtää, että kyseessä oli hinnoittelun virhe. Asiassa ei ilmennyt muutakaan seikkaa, jonka vuoksi kuluttajan olisi tullut ymmärtää kyseessä olevan ilmaisuerehdys. Lautakunta katsoi, että myyjä oli sidottu sopimukseen kalentereiden tilaamisesta ja näin ollen velvollinen toimittamaan kalenterit tilaajalle alun perin sovittuun hintaan. - Uutiset
21.3.2017 13.54
Tasinkosaatavaa koske kanne hylättiin - kantaja ei ollut näyttänyt kuitanneen tasingon maksetuksi väittäminsä tavoin epähuomiossaNäyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi kuitannut tasingon maksetuksi väittäminsä tavoin epähuomiossa. Asiassa ei ollut myöskään edes väitetty saatikka näytetty, että vastaaja olisi tiennyt tai että hänen olisi pitänyt tietää kantajan väitetystä erehdyksestä. Kuittaus oli vastannut osapuolten tarkoitusta. Sillä, miten lasinko oli suoritettu, ei ollut merkitystä tasinkovelkomuksen perustetta arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2017) - Uutiset
4.3.2016 8.25
Yhtiön edustaja väitti erehtyneen todistajan kuulemisen merkityksestä käräjäoikeudessa - käräjäoikeuden vahvistamaa sovintoa ei kumottuHO totesi mm., ettei yhtiön erehdyksessä ollut kysymys asiassa kerrotun kaltaisesta oikeustoimen pätemättömyydestä eikä myöskään erehdyksestä, joka olisi ollut verrattavissa KKO:n ratkaisussa 1999:6 selostettuun vahingon määrässä todettavissa olevaan erehdykseen. Näin ollen asiassa ei ollut edellytyksiä KO:n vahvistaman sovinnon kumoamiseen. (Vailla lainvoimaa 4.3.32016) - Uutiset
5.1.2015 14.14
Myyjä ilmoitti 1.425 euron rumpujen tarjoushinnaksi 129 euroa – ilmaisuerehdyksen vuoksi väärin ilmoitettu hinta ei sitonut myyjääKuluttajariitalautakunta toteasi, että asiassa ostaja oli kiistänyt tienneensä myyjän erehdyksestä. Ilmoitettu tarjoushinta oli noin 10 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Ottaen huomioon hintavirheen suuruus lautakunta katsoi, että hintavirhe oli niin ilmeinen, että ostajan olisi pitänyt ymmärtää, että kyseessä on ollut erehdyksessä ilmoitettu hinta. Näin ollen sopimusta oli pidettävä pätemättömänä oikeustoimilain 32 §:n 1 momentin nojalla ja myyjän oli palautettava ostajalle tämän maksama kauppahinta. - Uutiset
8.10.2014 13.30
Lähihoitajalle maksettiin osa-aikaisesta työstä kokoaikaisen työntekijän palkka – hoitajalla oli oikeus luottaa työsopimuksessa kirjattuun palkan määräänTyönantaja oli väittänyt, että osa- ja määräaikaisena työskennelleen lähihoitajan työsopimuksesta oli erehdyksessä jäänyt pois osa-aikaisuusprosentti 62,74. HO katsoi, ettei työsopimukseen kirjattu palkan määrä ollut niin olennaisesti poikkeava, että hoitajan olisi tullut käsittää työnantajan erehtyneen palkkaehdon kirjaamisessa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2014) - Uutiset
12.4.2013 8.48
Hovioikeuden ratkaisu törkeästä petoksesta kun teon välikappaleena oli käytetty kehitysvammaistaSiitä huolimatta, että teot ovat kohdistuneet eri yhtiöihin ja ne olisi voitu siten lukea syyksi yksittäisinä petoksina, Turun hovioikeuden mukaan ne tässä tapauksessa muodostivat yhden tekokokonaisuuden sen johdosta, että B oli kaikissa teoissa käyttänyt kehitysvammaista A:ta välikappaleenaan ja teot oli tehty lyhyen ajan sisällä. Mainituista syistä B:n teko osoitti myös sellaista suunnitelmallisuutta, että sitä oli pidettävä poikkeuksellisen moitittavana. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen B oli syyllistynyt syytteen mukaisesti törkeään petokseen. - Uutiset
15.5.2012 14.30
Hallinto-oikeus: Maksamaton jäännösvero voitiin kuitata verotililtäVerohallinto oli voinut kuitata A Oy:n, joka oli unohtanut kausiveroilmoituksen toimittamisen Verohallinnolle ja jolla oli ollut verotilin täsmäytyspäivänä varoja, palautettavan hyvityksen A Oy:n verojäämän ja sen viivekoron suoritukseksi. Jäännösveroon kohdistunut täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva määräys ei ollut esteenä veron kuittaukselle. (Ään 2-1) [Päätös kumottu. KHO:2014:26] - Uutiset
2.3.2012 14.33
Neljän kuukauden ikäisen poikavauvan ympärileikkauksen suorittanut lääkäri ei syyllistynyt törkeään pahoinpitelyynIlman toisen vanhemman suostumusta olohuoneen pöydällä tehty ympärileikkaus ei johtanut leikkauksen suorittaneen lääkärin tuomitsemiseen. Lasta toimituksessa aloillaan pitänyt isä sen sijaan tuomittiin pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon eli 240 euron suuruiseen rangaistukseen. Lisäksi hänet määrättiin suorittamaan lapselle kivusta ja särystä 200 euroa. Vahingonkorvausvaatimus pysyvästä haitasta hylättiin aiheettomana. - Uutiset
14.11.2011 12.56
Ulkomailta - Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden viimeisimmät ratkaisut koskevat muun muassa maksunpalautusta maksuerehdyksen vuoksi, takaisinsaantia koskevan vaatimuksen vanhentumista ja ulosmittaukseen tarvittavien varojen valuutanvaihdossa aiheutuneen ylijäämän kohtelua. - Uutiset
4.4.2011 10.54
KKO:n ratkaisu arpajaisrikosasiassa – vastaajat jätettiin oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta rangaistukseen tuomitsemattaVastaajat järjestivät yhdistyksen nimissä yleisölle pokeripeliturnaukset, joihin oli osallistumismaksu ja joissa jaettiin rahapalkintoja. Menettelyn katsottiin täyttävän arpajaisrikoksen tunnusmerkistön. Kysymys myös tunnusmerkistö- ja kieltoerehdyksestä. Oikeudenkäynti asiassa oli kestänyt muutoksenhakuasteissa hovioikeudessa noin kaksi vuotta ja korkeimmassa oikeudessa yli kaksi ja puoli vuotta. Asian käsittely oli siten kestänyt muutoksenhakuasteissa asian laatuun ja laajuuteen nähden liian pitkään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön nojalla oikeudenkäynnin viivästyminen voidaan rikosasiassa hyvittää ottamalla viivästys huomioon asian lopputuloksessa. Korkein oikeus sovelsi rikoslain 6 luvun 7 §:n 3 kohtaa ja 12 §:n 4 kohtaa ja jätti vastaajat, jotka käräjäoikeus oli tuominnut 15 päiväsakon sakkorangaistukseen, rangaistukseen tuomitsematta. (Ään.) - Uutiset
14.12.2010 7.29
KHO: Metsävähennystä koskeva vaatimus voitiin tehdä vielä säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeenVerovelvollinen ei ollut vaatinut antamassaan metsätalouden veroilmoituksessa TVL 55 §:n 4 momentin mukaista metsävähennystä. Hänellä oli oikeus esittää metsävähennystä koskeva vaatimus vielä säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen riippumatta siitä, voitiinko metsävähennystä koskevan vaatimuksen tekemättä jättämisen katsoa tapahtuneen erehdyksestä.