-
Sopimus
- Aiesopimus
- Ennakoiva sopiminen
- Erehdys
- Escrow-sopimus
- Esisopimus
- Irtisanominen
- Kollisio
- Kontrollivastuu
- Kustannussopimus
- Lisenssisopimus
- Lojaliteettivelvollisuus
- Luontoissuoritus
- Muotovaatimus
- Myötävaikutusvelvollisuus
- Prokura
- Puuttumattomuusperiaate
- Sopimuksen syntyminen
- Sopimuksen tulkinta
- Sopimus kolmannen hyväksi
- Sopimusneuvottelut
- Sopimusrikkomus
- Sopimusvapaus
- Tukikirje
- Vakiosopimus
- Vastuunrajoitus
- Vilpitön mieli
- Välityslauseke
Sopimuksen tulkinta
- Uutiset
8.6.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut arvioida työsopimusehdon mitättömyyttä viran puolestaOikeuskirjallisuudessa on todettu, että lähtökohtaisesti työsopimustasoiset sopimukset, joilla vähennetään työntekijälle kuuluvia oikeuksia, ovat mitättömiä, ellei laista tai työehtosopimuksesta muuta johdu. Tuomioistuimen tulee huomioida pakottavuus viran puolesta. (Koskinen - Valkonen: Kokonaispalkkasopimukset oikeuskäytännössä, Edilex 2015, s. 6) Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomioistuin voi viran puolesta puuttua sopimuksen mitättömyyteen, vaikka riidan osapuoli ei olisi kyseiseen perusteeseen vedonnut (THO 15.8.2008 S 07/973). KO oli siten voinut arvioida sopimusehdon mitättömyyttä viran puolesta, vaikka kantaja ei ollut tähän vedonnut. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida sopimusehdon mitättömyyttä toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 11.30
Oliko tilalla tehty rakennus-ja maalaustyö tehty työsuhteessa tuntipalkalla vai oliko sovittu kiinteästä urakkahinnastaKO oli katsonut selvitetyksi, että molemmat kantajat olivat olleet sovitun mukaisesti työsuhteessa. Näytetyksi oli katsottu, että A:n osalta tuntipalkaksi oli sovittu 24 euroa ja B:n osalta 22 euroa ja palkka oli sovittu maksettavaksi työn valmistuttua. Kiinteästä urakkahinnasta ei ollut sovittu, vaan kysymys oli ollut vain arviosta koskien talon maalausta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
13.5.2020 11.11
Hovioikeuden tuomio taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudestaAsiassa oli kysymys asuntokauppalain mukaisesta taloudellisesta virheestä käytetyn asunnon kaupassa, välitysliikkeen vastuusta ja ostajan selonottovelvollisuudesta. Asiassa oli ensinnäkin ratkaistava, oliko asunnon myyjän edustajana toiminut välittäjä antanut ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa kaupan kohteesta. Mikäli katsottiin, että ostajalle annettu tieto oli ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa, tuli arvioida, oliko ostaja kuitenkin menettänyt oikeutensa vedota virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon antamiseen selonottovelvollisuutensa laiminlyönnin johdosta. Mikäli kaupan kohteessa katsottiin olleen virhe ja välittäjää kohtaan vahingonkorvausvastuun peruste, kysymys oli hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. Välitysliike ja myyjä hävisivät valitusasiansa HO:ssa kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 13.5.2020) - Uutiset
20.4.2020 13.00
Hovioikeus hylkäsi kanteen asunnon hallinnan luovutuksen viivästymistä koskevan vahingonkorvausvaatimuksen osaltaHO oli katsonut, etteivät siivousrätit, tyhjät pullot, koiranlelu ja henkarit olleet kauppakirjassa tarkoitettua, huoneiston hallintaoikeuden luovutuksen viivästystä arvioitaessa huomioon otettavaa irtaimistoa. HO oli lisäksi katsonut, että wc:n peilikaappi oli kuulunut wc:n varustukseen, joka oli siirtynyt ostajille. HO oli vielä katsonut, etteivät kuntolaite, jouluvalot ja harava olleet olleet kauppakirjassa tarkoitetussa huoneistossa. HO:n tuomion lopputulos vastasi siten KO:n tuomion perusteluja siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei huoneistossa ollut ollut mitään sellaista isokokoista irtainta omaisuutta, joka olisi estänyt huoneiston hallintaan saamisen. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
16.4.2020 11.30
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen tulkinnasta ja vastikepykälän muuttamista koskevien päätösten mitättömyydestäHO katsoi, että As Oy:n yhtiöjärjestystä oli asiassa esitetyillä perusteilla tulkittava siten, että lainaosuuden takaisinmaksu sekä kertasuorituksena että rahoitus- tai pääomavastikkeen muodossa perustui yksinomaan huoneiston pinta-alaan. Tämän tulkinnan ei voitu katsoa olevan myöskään ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, joka säännöksellä oli osana yhtiöjärjestystä, eikä sen voitu katsoa johtavan osakkaan tai asunto-osakeyhtiön kannalta yllättävään lopputulokseen. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen As Oy:n hallituksen joulukuussa 2013 tekemän päätöksen sekä yhtiökokouksen päätöksen 16.4.2014 mitättömyydestä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 14.00
Työhönvalmentajien määräaikaisille työsuhteille ei ollut perustetta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenAsiassa oli arvioitava, oliko kaupungilla ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy solmia kantajien kanssa työn projektiluonteisuudesta johtuvia toisiaan seuranneita määräaikaisia työsopimuksia vai oliko kantajien työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Asiassa mainituin perustein kaupungin esittämän kehittämisprojektin yhteys kantajien työtehtäviin oli jäänyt näyttämättä. Perustetta solmia työsuhteita määräaikaisina ei siten ollut ollut, ja niiden oli katsottava olleen alusta asti kunkin kantajan osalta toistaiseksi voimassa olevia. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi kaupungin näyttäneen, että työsopimusten tekemiseen määräaikaisina oli ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
8.4.2020 11.11
Hovioikeus arvioi asunnon kauppakirjan vastuunrajoitusehdon pätevyyttä ja kohtuullisuutta reklamaatio-oikeudettomassa kaupassa - käräjäoikeuden tuomio kaupan purkamisesta kumottiinHO katsoi toisin kuin KO, että kauppakirjan myyjän virhevastuun kokonaan poistava ehto oli pätevä. Ostajat eivät näin ollen voineet lähtökohtaisesti vedota virheenä alapohjan kosteus- ja mikrobivaurioihin, vaikka uskottavaa olikin, että he eivät olisi ostaneet asuntoa, jos he olisivat tienneet kosteus- ja mikrobivaurioista. Kohtuullistamisen osalta HO katsoi, ettei vastuunrajoitusehtoa ollut perusteita jättää kohtuuttomuuden perusteella huomiotta ja ettei sen seurauksia ollut muullakaan tavalla aihetta kohtuullistaa. KO:n tuomio oli asiassa mainituilla perusteilla kumottava ja ostajien kanne hylättävä. Vastaajat vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
12.3.2020 8.25
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kuluttajasopimusten ehtojen kohtuuttomuuden tutkimisesta viran puolesta kansallisessa tuomioistuimessaKuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi kuluttaja on saattanut kanteen, jolla tähdätään tiettyjen sellaisten sopimusehtojen toteamiseen kohtuuttomiksi, jotka on otettu kuluttajan elinkeinonharjoittajan kanssa tekemään sopimukseen, ei ole viran puolesta tutkittava erikseen kaikkia muita sellaisia sopimusehtoja, joita kuluttaja ei ole riitauttanut, selvittääkseen sen, voidaanko niitä pitää kohtuuttomina, vaan vain ne ehdot, jotka liittyvät riita-asian kohteeseen sellaisena kuin asianosaiset ovat sen rajanneet, aina silloin, kun kansallisella tuomioistuimella on tiedossaan tämän edellyttämät oikeudelliset seikat ja tosiseikat, joita on tarpeen vaatiessa täydennetty selvittämistoimilla. Direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että vaikka on niin, että sellaisen sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa, joka on ollut kuluttajan esittämien vaatimusten perustana, huomioon on otettava kaikki muut sellaisen sopimuksen ehdot, jonka kuluttaja on tehnyt elinkeinonharjoittajan kanssa, tällainen huomioon ottaminen ei sellaisenaan merkitse sitä, että asiaa käsittelevällä kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus tutkia viran puolesta kaikkien näiden ehtojen mahdollinen kohtuuttomuus. - Uutiset
5.3.2020 14.30
Työtuomioistuin: Kuntayhtymä ei toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan suuronnettomuusharjoitukseen kutsutuille työntekijöilleSosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille. Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
26.2.2020 9.09
Hovioikeus arvioi kauppaedustajan edustussopimuksen purkamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että kauppaedustus ei ollut X Oy:n edustajien päätoimi vaan he ovat tehneet työtä osa-aikaisesti. Saamiinsa provisioihin ja toimen osa-aikaisuudesta johtuen X:llä ei ollut sopimussuhteessa sellaista voimakasta taloudellista riippuvuussuhdetta, joka nostaisi purkamiskynnystä. Y Oy:n toisin toimimismahdollisuutta ei voinut tarkastella luontevasti lojaliteettivelvoitteen pohjalta X:n väittämin tavoin, koska purkamisella oli reagoitu X:n aloittamaan menettelyyn. Y:llä ei myöskään ollut velvollisuutta sietää X:n menettelyä, koska X oli laiminlyönyt yhteydenpidon Y:n kanssa tilanteessa, jossa Y oli laatinut tarjousta. Siten X:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan suurta haittaa Y:lle. Kauppaedustajan on katsottava olevan velvollinen noudattamaan päämiehensä antamia kohtuullisia toimintaohjeita silloinkin, kun ne eivät välttämättä ole edullisia edustajalle. (Takki s. 237.) Hovioikeus katsoi, että Y:llä oli ollut sopimusehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus heti, koska X oli kieltäytymällä yhteydenpidosta ja laiminlyömällä ainakin osaksi asiakassuhteiden hoitamisen rikkonut sekä edustussopimuksessa että myös laissa säädettyjä velvoitteita. Y ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut kauppaedustajan menettelyyn sillä tavalla, että Y:llä olisi ollut velvollisuus pysyä sopimuksessa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen petoksesta, kun varteenotettava mahdollisuus oli, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys irtaimen kaupastaAsiassa oli riidatonta, että A oli ottanut syytteen teonkuvauksessa mainitun lainan ja tämän jälkeen antanut vastaajalle lainan suuruisen rahamäärän. Valituksen perusteella asiassa oli arvioitava, oliko vastaajan ja A:n välisessä rahojen siirrossa ollut kysymys irtaimen esineen kaupasta vai rahan lainaamisesta ja täyttikö vastaajan menettely petoksen tunnusmerkistön. HO katsoi, että esitetty näyttö kokonaisuudessaan huomioon ottaen asiassa oli pidettävä varteenotettavana mahdollisuutena sitä, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys vastaajan tarkoittamasta irtaimen kaupasta. Sanottu huomioon ottaen merkitystä ei ollut annettava A:n väitteelle, jonka mukaan vastaaja oli hänen tapahtuma-aikaista sairaudentilaansa hyväksikäyttäen saanut hänet lainaamaan rahaa tälle. Asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt syytteen mukaiseen menettelyyn. Näin ollen syyte petoksesta oli hylättävä. Koska syyte hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestäA:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
15.1.2020 13.00
Hovioikeus arvioi pankkeja erehdyttäneen ja törkeästä petoksesta tuomitun vahingonkorvausvelvollisuutta toisin kuin käräjäoikeusEnnakkopäätöstä KKO 1997:208 on oikeuskirjallisuudessa tulkittu siten, että KKO päätyi suojaamaan myyjän positiivista sopimusetua (Nuutila 1998 s. 260). Lisäksi ratkaisua on katsottu voitavan tulkita niin, että oikeusjärjestelmä tunnistaa kaksi rinnakkaista korvausvelvollisuutta. Asianomistaja ei menetä oikeuttaan vedota tehtyyn sopimukseen, vaikka tekijän menettelyn katsottaisiin täyttävän petosrikoksen tunnusmerkistön. Asianomistajalla on tällaisessa tilanteessa oikeus valita, vetoaako hän petokseen vai sopimukseen (ks. esim. Jussi Tapani: Petos liikesuhteessa. Talousrikosoikeudellinen tutkimus. Jyväskylä 2004 s. 216 ja Jussi Tapani: Petos. Teoksessa Dan Frände ym.: Keskeiset rikokset. 4. l. Keuruu 2018 s. 650). - Uutiset
7.1.2020 15.00
Hovioikeus: Vastuun samastamiselle ei ollut edellytyksiäHO totesi, että nyt kysymyksessä oleva sopimusjärjestely oli ollut poikkeuksellinen. Asiassa ei kuitenkaan ollut ilmennyt, että sopimusjärjestelyssä olisi ollut kysymys sellaisesta oikeuden väärinkäytöstä, jonka perusteella samastaminen asiassa olisi voinut tulla kysymykseen. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei K, H Oy, I Oy ja R Oy ollut vastuun samastamisen perusteella vastuussa kanteissa vaadituista saatavista yhdessä E Oy:n kanssa. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020) - Uutiset
30.12.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan lisäeläkettä ja työnantajan omistaman Audin myyntiä koskevassa riidassaA:n työsuhde B ry:n toimitusjohtajana oli alkanut 15.2.1990. A oli jäänyt eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.8.2012. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:n lisäeläkkeestä sovittu pätevästi suullisesti A:n väittämällä tavalla ja siihen liittyen oliko A:n palautettava B:n maksama syyskuun 2012 eläke 16.862,70 euroa. Mikäli A:n eläkkeestä katsottiin sovitun, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys eläkkeen määrästä sekä siitä, tuliko lisäeläkkeen määrää sovitella. Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko A:lle maksetut tulospalkkiot 55.819 euroa, konsulttipalkkiot 79.353,45 euroa ja lisenssimaksut 14.760 euroa perusteettomia. Lisäksi asiassa oli kysymys B:n omistaman Audin myynnistä ja siitä, oliko A aiheuttanut B:lle vahinkoa sen myynnillä. Asiassa oli vielä myös kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.12.2019) - Uutiset
16.12.2019 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työsopimuksen raukeaminen työntekijän ollessa lomautettu – KKO:2019:108Työsopimuksen raukeaminen on poikkeuksellinen päättymistapa. Korkein oikeus käsitteli ennakkopäätöstuomiossaan KKO:2019:108 raukeamista myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteella lomauttamisen yhteydessä. Kyse tuomiossa on siis poikkeuksellisen asian arvioimisesta käytännössä todella harvinaisessa yhteydessä. Perinteisen käsityksen mukaan työntekijä ei voi olla samaan aikaan samaan tahoon sekä työsuhteessa että työsuhteen päättymistä edellyttävällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan tämä sääntö ei kuitenkaan koske yli 200 päivää kestäneen lomauttamisen yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen jälkeen työntekijän suorittaman irtisanomisen perusteella maksettavaa irtisanomisajan palkkaa. Työntekijällä on tämä työsuhdetta edellyttävä oikeus, vaikka irtisanoutuminen tapahtuu täyden työkyvyttömyyseläkepäätöksen myöntämisen jälkeen. - Uutiset
11.12.2019 11.30
Yhtiö velvoitettiin suorittamaan työehtosopimuksen mukainen työajan lyhennysvapaa rahanaVastaajayhtiö ei ollut luotettavasti näyttänyt sitä, että kantajat olisivat olleet tietoisia vastaajan yleisestä käytännöstä ja ymmärtäneet sen selvästi. Kantajat eivät olleet siten voineet myöskään hyväksyä vastaajan käytäntöä tai sitä, että heidän "sovittu" työaikansa olisikin ollut 40 tuntia. Kun kantajat eivät olleet saaneet hyväkseen työehtosopimuksen (sähköistys- ja sähköasennusalan TES) mukaista työajanlyhennystä, vastaajayhtiön oli korvattava se heille rahana. Näin ollen kanteet oli hyväksyttävä. KO:n tuomiosta valittaneelle yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019)