-
Kuolinpesä
- Pesänjakaja
- Pesänselvittäjä
- Pesänselvitysvelka
Pesänjakaja
- Uutiset
27.3.2024 11.45
Hovioikeus: Väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ei ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että pesänjakajan omaisuuden myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi ollut syytä evätäHovioikeuden päätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi, ettei B:n väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi syytä evätä. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
9.2.2023 11.26
Hovioikeus: Ei näyttöä pesänjakajaa sitovan sopimuksen syntymisestäHO katsoi, ettei valittaja ollut näyttänyt sellaista pesänjakajaa sitovaa sopimusta syntyneen, jossa kiinteistö olisi määrättävä kuuluvaksi P:n jako-osaan. (Vailla lainvoimaa 9.2.2023) - Uutiset
7.12.2022 15.15
Asianajajien valvontalautakunnalta ei seuraamusta: Pesänselvittäjä ja -jakaja ei toiminut puolueellisesti perinnönjaossaSe seikka, että joidenkin osakkaiden vaatimukset olivat toteutuneet lopullisessa toimitusjaossa, ei itsessään osoittanut pesänjakajan menetelleen perinnönjaossa puolueellisesti. Kun muuta selvitystä asiassa ei ollut annettu, valvontalautakunta ei havainnut asianajajan menetelleen puolueellisesti. - Uutiset
1.12.2022 11.00
Hovioikeus: Käräjätuomari ei ollut esteellinen - valittaja oli ilman laillista estettä jäänyt pois hakemusasian istunnostaHO yhtyi KO:n käsitykseen siitä, että esteellisyysväite oli mitä ilmeisimmin tehty tarkoituksin estää pääkäsittelyn toteutuminen. HO totesi myös, ettei pelkästään tutkintapyynnön tekeminen tee käräjätuomarista sellaista asianosaisen vastapuolta, että hän olisi asiassa esteellinen. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, että käräjätuomari olisi ollut tietoinen tutkintapyynnöstä. Valittaja ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että hän olisi ollut kykenemätön osallistumaan KO:n istuntoon. Työkyvyttömyys ei ollut rinnastettavissa kykenemättömyyteen osallistua oikeuden istuntoon. (Vailla lainvoimaa 1.1.2.2022) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
17.10.2022 9.28
KKO: Asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskeva kanne, vaikka pesänjakajan toimivaltaan olisi kuulunut ratkaista testamentin saajien välinen riita testamentin pätevyydestäA oli tehnyt testamentit vuosina 2005 ja 2011. A:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä oli määrätty pesänjakaja. Vuonna 2005 tehdyn testamentin edunsaajat nostivat kanteen, jossa he vaativat vuonna 2011 tehdyn testamentin julistamista pätemättömäksi. Pesänjakajan toimivaltaan olisi kuulunut ratkaista testamentin saajien välinen riita myöhemmin tehdyn testamentin pätevyydestä. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskeva kanne. - Uutiset
18.3.2022 13.10
Hovioikeus palautti pesänjakajan palkkiota koskevan asian käräjäoikeuteenAsianosaisten pesänjakajan palkkiota koskevista pyynnöistä tai muusta oikeudenkäyntiaineistosta ei ilmennyt, oliko pesänjakaja esittänyt palkkiota koskevan vaatimuksen, tai mikä heidän tarkoituksensa pyynnön käsittelemiselle oli ollut. Asian epäselvyyden vuoksi käräjäoikeuden olisi tullut tämä selvittää. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
10.2.2022 11.10
Hovioikeus vapautti pesänselvittäjänä ja pesänjakajana toimineen lakimiehen 787.426,21 euron vahingonkorvausvastuustaHelsingin käräjäoikeus oli 15.1.2021 antamallaan tuomiolla katsonut kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen aiheuttaneen asiassa kantajana olleelle kuolinpesän osakkaalle 787.426,21 euron suuruisen vahingon ja oli velvoittanut hänet korvaamaan kantajalle tämän määrän korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2022) - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
13.9.2021 16.00
Rikosepäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta - käräjäoikeuden päätöslauselma kumottiinHO salli vedota erikoissyyttäjän sähköpostiviestiin koskien varatuomariin kohdistunutta epäilyä törkeästä kavalluksesta. Pääasian osalta HO totesi mm., ettei pelkkä väite tai epäily rikokseen syyllistymisestä sinänsä tee ehdokkaasta sopimatonta pesänjakajan tehtävään. Asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että varatuomariin kohdistuva epäily törkeästä kavalluksesta oli erikoissyyttäjän 19.1.2021 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenevin tavoin edennyt esitutkinnasta syyteharkintaan. Kun otettiin lisäksi huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja luonne omaisuusrikoksena, epäily oli ainakin jossain määrin omiaan heikentämään pesänjakajan tehtävässä edellytettävää yleistä luotettavuutta. Asiassa lausuttu huomioon ottaen arvioitaessa kaikkia asiassa esille tulleita seikkoja kokonaisuutena, HO katsoi, että asianajajaa oli pidettävä sopivampana pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 13.9.2021) - Uutiset
2.9.2021 9.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä asunto-osakkeiden yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa asiassa - asiamieheen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiinAsianosaisen puhevalta - Väliintulohakemus - Muutoksenhakuoikeus - Asian palauttamisesta käräjäoikeuteen - Uudet vaatimukset hovioikeudessa - Uudet seikat ja todistelu hovioikeudessa - Vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa - Asianosaisten kuluvastuu - Asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuu (Vailla lainvoimaa 2.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingonAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
7.5.2021 11.00
Hovioikeus salli vedota pesänjakajan esteellisyyteen vasta hovioikeudessa - päätös pesänjakajan määräämisestä kumottiinA:n ilmoitusta siitä, että hän oli vasta KO:n antaman päätöksen jälkeen saanut tietää, että pesänjakajaksi määrätty lakimies (LM) avustaa B:tä toisessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, ei ollut aihetta epäillä. Ottaen huomioon, että A oli saanut tietää B:n ja LM:n toiseen asiaan liittyvästä toimeksiantosuhteesta vasta käräjäoikeuskäsittelyn päätyttyä, HO katsoi, että A:lla oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa LM:n esteellisyyteen. Näin ollen HO salli A:n vedota väitteeseen LM:n esteellisyydestä vasta HO:ssa tehtynä sekä vaatia asianajaja AA:n määräämistä pesänjakajan tehtävään. HO totesi, että asia oli ratkaistu KO:ssa hakemuksen mukaisena, koska A ei ollut vastannut hakemukseen eikä asiaa ollut sen vuoksi KO:ssa enemmälti tutkittu. HO:ssa esille tulleilla seikoilla voitiin katsoa olevan merkitystä harkittaessa sitä, kuka tulee määrätä pesänjakajan tehtävään. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen oli tarkoituksenmukaista, että KO ensimmäisenä oikeusasteena tutkii asian ja lausuu pesänjakajan henkilöstä. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 7.3.2021) - Uutiset
6.5.2021 15.26
Hovioikeus: Asianajajaan ja asianajotoimistoon kohdistettua 249.727,17 euron vahingonkorvauskannetta oli pidettävä ennenaikaisenaHO totesi, että ehdollisen suoritustuomion antamista olisi voinut tässä tapauksessa puoltaa se valittajan oikeussuojan tarpeeseen liittyvä seikka, että jokaisella on oikeus saada asiansa viivytyksettä ratkaistuksi ja että valittaja oli esittämänsä selvityksen perusteella saattanut todennäköiseksi sen, ettei valittajan entinen puoliso kykene suorittamaan 14.4.2016 toimitetussa osituksessa vahvistettua tasinkoa. HO kuitenkin katsoi, että ehdollisen suoritustuomion antaminen ei ole mahdollista vasta tulevaisuudessa vahvistettavan ja erääntyvän tasinkosaatavan perusteella. Vasta lainvoimaisen osituksen perusteella voidaan arvioida mahdollisen vahingon määrä. Kun asianosaiset eivät olleet pyytäneet välituomiota, ei KO:lla ollut ollut mahdollisuutta ottaa kantaa muihinkaan vahingonkorvauksen edellytyksiin. Tämän vuoksi HO käräjäoikeuden tavoin katsoi, että kannetta oli tässä vaiheessa pidettävä ennenaikaisena. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
15.4.2021 10.30
Käräjäoikeuden päätös pesänselvittäjän määräämistä koskevilta osin kumottiin - erityinen syy velvoittaa vastapuolet yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa oliLain esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Valittaja oli hoitanut itse asiaansa ja hän oli tehnyt oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja aikaa vaatineita toimenpiteitä. Näin ollen valittajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mitkä olivat vaaditulta määrältään kohtuulliset. (Vailla lainvoimaa 15.4.2021) - Uutiset
8.4.2021 11.30
Hakemus pesänjakajan vapauttamisesta tehtävästään hylättiinVapauttamiskynnys on varsin korkealla ja osakkaan äärimmäinen suojakeino. Pelkkä erimielisyys osakkaan ja pesänjakajan välillä ei pääsääntöisesti ole vapauttamisperuste. Hakija oli osaltaan hyväksynyt asian pitkittymisen, koska oli sietänyt yli viisi vuotta tilannetta, jossa kertomansa mukaan OTM ei ollut asiassa toiminut millään tavoin. Väitteet menettelyn virheistä perustuivat toisen osakkaan mielipiteisiin ja erimielisyyteen menettelyn oikeellisuudesta eikä varsinaiseen näyttöön siitä, että todellisia menettelyvirheitä olisi tapahtunut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
16.3.2021 13.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiäAsianosaisten käsitykset heidän parisuhteensa ja yhteistaloutensa päättymisen ajankohdasta olivat ristiriitaiset. Asiassa ei valittajan omaa ilmoitusta lukuun ottamatta ollut esitetty näyttöä siitä, että asianosaiset olisivat ennen avoliittolain voimaantuloa antaneet nimenomaisia parisuhteen päättämistä koskeneita tahdonilmaisuja. Myöskään asiassa selostetun asianosaisten toiminnasta esitetyn muun selvityksen perusteella asiassa ei vastoin vastapuolen kiistämistä voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että osapuolten avoliitto olisi päättynyt jo ennen avoliittolain voimaantuloa. Näin ollen osapuolten yhteistalouden purkamiseen ja pesänjakajan määräämiseen voitiin soveltaa 1.11.2011 voimaan tulleen avoliittolain säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 16.3.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.46
Julkisen oikeusavustajan kunniaa loukannut tuomittiin 25 päiväsakon rangaistukseenVastaaja oli 1.1.-16.11.2018 välisenä aikana esittänyt julkisena oikeusavustajana toimineesta asianomistajasta valheellisen tiedon ja vihjauksen Asianajajaliitolle ja asianomistajan esimiehelle esittäen näille, että asianomistaja oli pesänjakajana siirtänyt itselleen ja lähipiiriinsä kuuluville hoitamiensa kuolinpesien omaisuutta alihintaan. Teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä asianomistajalle. Muilta osin syyte oli hylätty. Menettelyllään vastaaja oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 16.00
Hovioikeus arvioi kuittauksen edellytyksiä - asianajotoimiston valitus ei menestynytAsiassa oli kysymys siitä, oliko velkomusasian vastaajalla ollut oikeus kuitata entisen aviopuolisonsa B:n asianajotoimistolle (yhtiölle) siirtämästä saatavasta vastaajan maksama B:n osuus osituskustannuksista. Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, oliko kuittaukseen ollut lakiin perustuva oikeus. Mikäli lakiin perustuvaa oikeutta kuittaukseen ei katsottaisi olleen, asiassa oli toissijaisesti arvioitava, olivatko asianosaiset 6.8.2014 sopineet kuittauksesta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajalla oli ollut oikeus käyttää hänellä B:ltä oleva vastasaatava yhtiöllä vastaajalta olevan saatavan kuittaukseen kuittauksen yleisten edellytysten ja velkakirjalain 27 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti. Asiassa ei siten ollut tarpeen arvioida, olivatko asianosaiset sopineet kuittauksesta ja oliko kuittaukseen ollut oikeus tällaisen sopimuksen perusteella. Asianajotoimisto velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteenKysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassaAvoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkiaPesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
12.11.2019 9.10
Tyytymättömyyden ilmoitusta koskeva asianajajan kantelu pesänjakajan vapauttamista koskevasta päätöksestä hylättiinAA oli vaatinut, että hänen tyytymättömyyden ilmoituksensa hyväksytään myös siltä osin kuin se oli koskenut KO:n päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. AA oli sanotulla päätöksellä vapautettu pesänjakajan tehtävästä. AA oli vedonnut siihen, että pesänjakajan vapauttamista koskevan päätöksen perustelut vaikuttivat myös hänelle maksettavan palkkion suuruuteen. HO katsoi, että KO oli menetellyt oikein jättäessään hyväksymättä tyytymättömyyden ilmoituksen päätökseen siltä osin kuin se oli koskenut päätöksen perusteluja ja hakemusasian prosessia KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
27.9.2019 14.55
Hovioikeus: Syyteoikeuden vanhentumisen jatkaminen on tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelyksiKantelija epäili, että hänen veljensä oli heidän äitinsä jälkeen toimitetussa perinnönjaossa 4.2.2000-26.6.2003 erehdyttänyt pesänjakajaa antamalla hänelle vääriä tietoja jaettavana omaisuutena olleen kiinteistön arvosta. HO hylkäsi vastauksia pyytämättä kantelijan vaatimuksen KO:n päätöksen kumoamisesta ja syyteoikeuden vanhentumisen jatkamisesta. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
10.4.2019 9.00
Hovioikeus vapautti valittajan korvaamasta pesänselvittäjän ja -jakajan oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessaKO oli hylännyt valittajan vaatimuksen B:n erottamisesta pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Asian käsittely siltä osin kuin se oli koskenut valittajan vahingonkorvausvaatimusta oli jäänyt sillensä. Valittaja oli velvoitettu maksamaan B:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 8.816,40 euroa korkoinen. HO totesi, että asia oli valittajan laittaessa asian KO:sa vireille ollut oikeudellisesti epäselvä. Tässä tilanteessa asiaan oli liittynyt sellaisia erityisiä syitä, jotka puolsivat korvausvelvollisuudesta määräämistä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen HO harkitsi kokonaisuutena arvostellen kohtuulliseksi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssäKO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 8.10
Hovioikeus puntaroi kumpi yhtä pätevistä asianajajista tuli määrätä pesänjakajaksiMolempia asianajajia oli pidettävä tehtävään yhtä pätevinä. Kokonaisarvostelussa tässä asiassa voitiin siten ottaa huomioon aikaprioriteettiperiaate ja myös syntyvien jakokustannusten määrä. Aikaprioriteettiperiaate puolsi asianajaja C:n määräämistä tehtävään. D:n tuntihinta oli edullisempi. Siten syntyvien jakokustannusten määrä puolsi D:n määräämistä tehtävään. Jakokustannusten määrää oli tässä asiassa pidettävä painavampana ratkaisuperusteena kuin aikaprioriteettiperiaatetta. Tällä perusteella D oli määrättävä pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
24.8.2018 14.03
Hovioikeuden tuomio avomiehen yhteistalouden hyväksi antaman panoksen määrästä avopuolisoiden omaisuuden erottelussaAsiassa oli riidatonta, että miehellä oli oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Miehen valitus koski tämän hyvityksen määrää. HO katsoi asiassa esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, että nainen oli saanut miehen kiinteistön kunnostamiseksi tekemän työpanoksen osalta perusteetonta etua yhteensä 10 000 euron edestä, mitä määrää ei ollut pidettävä vähäisenä. Pesänjakajan ja KO:n työhyvityksen määräksi hyväksymä 10 000 euroa oli ollut kohtuullinen ja oikeamääräinen hyvitys miehen naisen omaisuuden kartuttamiseksi tekemästä työstä. KO:n tuomiota ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
11.7.2018 11.14
Hovioikeuden ratkaisu esteellisen pesänjakajan palkkiostaA:n valituksen johdosta hovioikeuden ratkaistavana oli kysymys asianajotoimiston oikeudesta palkkioon sen palveluksessa olleen, esteelliseksi katsotun pesänjakajan tekemistä toimenpiteistä, ja mikäli palkkio-oikeus oli olemassa, kysymys siitä, oliko A velvollinen maksamaan palkkiota asianajotoimistolle kaikista esteellisen pesänjakajan suorittamista ja asianajotoimiston A:lta velkomista toimenpiteistä vai oliko maksuvelvollisuutta joiltakin osin rajoitettava. (Vailla lainvoimaa 11.7.2018) - Uutiset
6.3.2018 15.02
Pääkäsittelyä toimittamatta ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
2.2.2018 9.30
Hovioikeus: Kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitettyOikeuskäytännössä- ja kirjallisuudessa on katsottu, että kuolinpesän osakkaalla on PK 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty (KKO 1992:176 ja KKO 1977 II 102 sekä Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I. Perintöoikeus. 2016 s. 480). (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.12.2017 11.00
Hovioikeus poisti pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan päätöksen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kuultavan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan – käräjänotaarin asiassa tekemät kaksi aiempaa kantelua oli jätetty tutkimattaKantelija oli ollut KO:ssa kuultavan asemassa. Kantelijalla oli sen vuoksi asiassa kantelulegitimaatio. KO ei ollut ottanut kanteljan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan. Kantelija ei näin ollen ollut tullut asianmukaisesti kuulluksi KO:ssa. HO totesi, että lähtökohtaisesti lausuman huomiotta jättämisen voidaan otaksua olennaisesti vaikuttavan jutun lopputulokseen. Asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
11.10.2017 14.04
Hovioikeus: Käräjänotaarilla ei ollut oikeutta kannella indispositiivisesta pesänselvittäjä- ja jakajapäätöksestäHO katsoi, ettei puheena olevassa oikeudenkäynnissä tapahtuneen virheen korjaamiseen liittynyt oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä tarkoitettua erityistä syytä tai sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeuden käyttämiseltä hakemusasiassa ja indispositiivisessa riita-asiassa edellytetään. Asiassa selostetun KKO:n ratkaisun 2011:106 mukaan tuomarin kanteluoikeus on myös poikkeuksellista. Tämä seikka näyttäisi puhuvan kanteluoikeuden käyttämistä vastaan. A olisi voinut hakea muutosta KO:n päätökseen ensisijaisin muutoksenhakukeinoin eli valittamalla päätöksestä HO:een. A ei ollut näin menetellyt senkään jälkeen, kun hän oli saanut tiedon IHO:n 28.7.2017 antamasta päätöksestä. A:n käytettävissä olleen varsinaisen muutoksenhakukeinon tarkoituksellista sivuuttamista ei voitu pitää hyväksyttävänä perusteena ylimääräisen muutoksenhakukeinon käyttämiselle. Käräjänotaarin kantelu oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2017)