-
Rikoksentekijä
- Avunanto rikokseen
- Laiminlyönti
- Nuori rikoksentekijä
- Oikeuttamisperuste
- Osallisuus rikokseen
- Rikoksen valmistelu
- Rikoksen yritys
- Rikoksentekijän suojeleminen
- Rikoskumppani
- Rikosoikeudellinen koskemattomuus
- Rikosvastuun kohdentaminen
- Syyksiluettavuus
- Syyntakeisuus
- Tahallisuus (rikosoikeudessa)
- Tehokas katuminen
- Tuottamus (rikosoikeudessa)
- Vaarallinen rikoksenuusija
- Yllytys rikokseen
Osallisuus rikokseen
- Uutiset
5.4.2022 13.13
Hovioikeus: Sillä seikalla, että vastaaja ei ollut osallistunut kaikkiin ryöstörikoksen täytäntöönpanotoimiin, ei ollut hänen rikosoikeudellisen vastuun kannalta merkitystäSillä seikalla, että A ei ollut osallistunut kaikkiin ryöstörikoksen täytäntöönpanotoimiin, ei ollut hänen rikosoikeudellisen vastuun kannalta merkitystä, koska hän oli tuomiossa kuvatuilla toimillaan estänyt H:n ja C:n soittamasta apua sekä osallistunut väkivallan käyttämiseen ja sillä uhkailuun. Näin ollen hänen tahallisuutensa kattoi myös T:n lompakon anastamisen. (Vailla lainvoimaa 5.4.2022) - Uutiset
28.12.2021 10.29
Hovioikeus äänesti Lohjan murhaa vuonna 2020 koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus antoi 28.12.2021 ratkaisun asiassa R 20/1685, jossa kolmea vastaajaa on syytetty Lohjalla 18.2.2020 tehdystä murhasta. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oli 3.7.2020 tuominnut kaksi vastaajaa murhasta elinkautiseen vankeuteen ja hylännyt syytteen yhden vastaajan osalta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi kaikkien vastaajien olleen osallisina tekoon. (Vailla lainvoimaa 28.12.2021) - Uutiset
9.9.2021 11.30
Hovioikeus: Tilauspetosrikokseen osallistumisesta jäi varteenotettava epäilyAsiassa oli riidatonta, että tuntemattomaksi jääneet henkilöt olivat suorittaneet syytteen teonkuvauksessa tarkoitetun tilauspetoksen, jonka seurauksena oikeudettomasti tilatut ja maksamatta jääneet elektroniikkatuotteet oli toimitettu noudettaviksi Tammiston K-Citymarketissa sijainneesta postin toimipisteestä. HO:ssa kysymys oli, kuten jo KO:ssa, vastaajan osallisuuden arvioimisesta. Arvioituaan asiassa esille tulleita seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena HO katsoi, ettei vastaajan ymmärrystä ja tietoisuutta tilauspetosrikokseen osallistumisestaan voitu päätellä syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella vaan että vastaajan syyllisyydestä jäi OK 17 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu varteenotettava epäily. HO:lla ei näin ollen ollut syytä muuttaa KO:n tuomiota, jolla syyte oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
26.6.2020 10.45
Korkein oikeus pysyi hovioikeuden kannalla veropetostuomiossaA ja B olivat käyttäneet määräysvaltaa yhtiössä, joka oli teettänyt rakennussiivoustyötä alihankintana. Yhtiöllä oli ollut sopimuskumppaneina useita toisiaan ajallisesti seuranneita alihankintayhtiöitä, joiden nimissä toimitetut laskut yhtiö oli maksanut. Hovioikeus oli katsonut alihankintatoiminnan olleen alihankintayhtiöiden sijasta työvoiman välittämiseen osallistuneen X:n liiketoimintaa. X oli tuomittu törkeästä veropetoksesta hänen laiminlyötyään verotusta varten säädetyt velvollisuutensa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että A:n ja B:n menettely oli ajallisesti yhteydessä päätekoon sekä edistänyt päätekoa ja lisännyt sen tekemisen mahdollisuutta, minkä vuoksi A:n ja B:n menettelyä voitiin arvioida avunantona X:n syyksi luettuun törkeään veropetokseen. - Uutiset
18.12.2017 13.00
KKO:n ratkaisu rikoskumppanuudesta huumausainerikokseenA:n ja B:n syyksi oli luettu useita törkeitä dopingrikoksia. He olivat noin seitsemän kuukauden aikana tuoneet laittomasti maahan, pitäneet hallussaan ja levittäneet edelleen huomattavan suuren määrän dopingaineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta ja siihen liittyvästä dopingaineiden käyttöjaksojen laskemisesta. C:n syyksi oli luettu, että hän oli yhdessä avopuolisonsa kanssa pitänyt laittomasti hallussaan 478 grammaa marihuanaa. Hänet oli katsottu avopuolisonsa tekijäkumppaniksi sillä perusteella, että huumausainetta oli säilytetty pitkän aikaa avopuolisoiden yhteisessä asunnossa, minkä vuoksi C:n oli täytynyt tietää huumausaineesta ja hyväksyä huumausaineen säilyttäminen kodissaan. Kysymys siitä, oliko C tekijäkumppanina syyllistynyt huumausainerikokseen. C vapautettiin hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta. - Uutiset
18.8.2017 16.00
Hovioikeuden ratkaisu pahoinpitelyn törkeydestä, tekijäkumppanuudesta ja vahingonkorvauksestaPahoinpitelyn seurauksena C:lle aiheutui hengenvaarallinen tila ja vaikeaksi ruumiinvammaksi katsottava aivovamma ja B oli siten menettelyllään syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Vahvasti juovuksissa olleen A:n katsottiin osallistuneen B:n ja C:n välille syntyneeseen tappeluun siten, että hän oli tappelun alkuvaiheessa B:n saatua C:stä mahdollisesti niskalenkin B:n pyynnöstä käynyt riuhtomassa pesäpallomailan pois C:n hallusta ja sen jälkeen vetäytynyt pois tilanteesta. Kysymys oli siitä, oliko A näin menetellessään osallistunut B:n tekemään törkeään pahoinpitelyyn tekijäkumppanina tai avunantajana ja mihin saakka hänen vastuunsa siinä tapauksessa voitiin katsoa ulottuvan, vai oliko A:n menettelyä arvioitava syyttäjän vaihtoehtoisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti tappeluun osallistumisena. Kysymys lisäksi C:n menettelyn merkityksestä rangaistuksen määräämisen ja vahingonkorvausten sovittelun kannalta, kun hän oli varautunut ja varustautunut pesäpallomailalla väkivaltaiseen yhteenottoon. (Ään.) - Uutiset
12.6.2017 10.30
KKO:n ratkaisu avunannosta törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään työeläkevakuutusmaksupetokseen tuomitun rangaistuksen mittaamisestaHO oli alentanut A:lle tuomitun 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen 1 vuoteen 10 kuukauteen vankeutta. KKO korotti A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen 1 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeutta. Asiassa luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä hänen syyllisyytensä sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa edellyttivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. - Uutiset
30.1.2017 8.18
Hovioikeus arvioi Iitin "louhosmurhan" tunnusmerkistön täyttymistä ja tekijöiden osallisuutta – kahdelle elinkautinen, yhdelle 12 vuotta vankeuttaKysymys oli siitä, millä tavoin A, B ja C olivat osallistuneet V:n surmaamiseen johtaneisiin tapahtumiin sekä mihin rikoksiin he olivat menettelyllään syyllistyneet. Kysymys oli siitä, oliko teko ollut etukäteen yhdessä sovittu, missä vaiheessa päätös surmaamisesta oli syntynyt ja miltä osin tekijät olivat toimineet yhdessä ja yhteisymmärryksessä. Lisäksi kysymys oli murhan tunnusmerkistön täyttymisestä eli siitä, oliko tappo tehty vakaasti harkiten tai erityisen raa'alla tai julmalla tavalla ja oliko se myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Asiassa ei ollut merkitystä sillä kenen suorittamaan iskuun tai väkivaltaan V oli varsinaisesti lopulta kuollut. Kaikkien tekijöiden toiminta oli edesauttanut V:n surmaamista ja ollut kokonaisuuden kannalta merkityksellistä. A:ta, B:tä ja C:tä oli rangaistava tekijöinä samasta teosta, ja heidät tuomittiin murhasta. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että C:n osallisuus murhassa oli ollut A:n ja B:n osallisuutta selvästi vähäisempi. Sen vuoksi rangaistusta C:lle määrättäessä rangaistusasteikkoa voitiin lieventää ja hänet tuomittiin 12 vuoden vankeuteen. A ja B tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
11.9.2015 14.10
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta pahoinpitelyssäRikoslain 5 luvun 3 § :ää koskevassa hallituksen esityksessä todetuin tavoin A:n yhteisymmärrys ja vastuu teosta voi alkaa vasta siitä hetkestä, jolloin hän oli osallistunut pahoinpitelyyn. Tämän oli selvitetty tapahtuneen vasta siinä vaiheessa, kun uhri B oli ollut maassa ja kun häntä ei enää muiden henkilöiden toimesta lyöty tai potkittu. Rikoskumppanuuden edellyttämä yhteisymmärryksen vaatimus rajasi A:n vastuun koskemaan vain sitä osaa teosta, jossa hän oli itse osallistunut B:n pahoinpitelemiseen. Kun vielä otettiin huomioon, että pahoinpitely oli päättynyt A:n menettelyyn, A:n syyllisyys rajoittui menettelyyn, jossa hän oli istunut B:n rintakehän päällä, lyönyt B:tä joitakin kertoja kasvoihin, kuristanut tätä ja työntänyt sormensa tämän silmiin. Muilta osin syyte oli A:n osalta hylättävä. Käräjäoikeuden tuomitseman rangaistuksen alentamiseen ei ollut syytä, mutta yhteisvastuullisten korvausten osalta A oli vastuussa vain 75 prosenttia käräjäoikeuden tuomitsemista määristä. (Vailla lainvoimaa 11.9.2015) - Uutiset
12.4.2013 8.48
Hovioikeuden ratkaisu törkeästä petoksesta kun teon välikappaleena oli käytetty kehitysvammaistaSiitä huolimatta, että teot ovat kohdistuneet eri yhtiöihin ja ne olisi voitu siten lukea syyksi yksittäisinä petoksina, Turun hovioikeuden mukaan ne tässä tapauksessa muodostivat yhden tekokokonaisuuden sen johdosta, että B oli kaikissa teoissa käyttänyt kehitysvammaista A:ta välikappaleenaan ja teot oli tehty lyhyen ajan sisällä. Mainituista syistä B:n teko osoitti myös sellaista suunnitelmallisuutta, että sitä oli pidettävä poikkeuksellisen moitittavana. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen B oli syyllistynyt syytteen mukaisesti törkeään petokseen. - Uutiset
2.6.2009 12.32
KKO:n ratkaisu näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassaKun vastaajien esittämä pään vammojen syntymekanismi suljettiin pois ja kun lääketieteellinen selvitys vammojen syntymisen edellyttämän väkivallan laadusta ja voimakkuudesta oli vakuuttava, ei asiassa jäänyt korkeimman oikeuden mukaan muuta varteenotettavaa vaihtoehtoa kuin se, että Lauri V:n kuolema oli aiheutettu tahallisella teolla.