Kielitaito
- Uutiset
25.1.2024 8.33
Tuomioistuinten ruotsinkielistä palvelua kehitetäänOikeusministeriö on asettanut hankkeen, joka tukee tuomioistuinten ruotsinkielisen palvelun kehittämistä. Tuomioistuimet voivat hyödyntää hankkeen tuotoksia kehittäessään ruotsinkielistä palveluaan, mikä tukee kielellisten oikeuksien toteutumista. - Uutiset
11.8.2023 12.47
Apulaisoikeusasiamies: Koulun pihalla olevan kyltin kieliApulaisoikeusasiamiehen johtopäätös oli, että kansalliskielten syrjäyttäminen kokonaan kouluissa käytetyn turvatolpan nimeämisessä oli lainsäädännön ja aiemman laillisuusvalvontakäytännön perusteella ristiriidassa kansalliskieliämme ja niiden käyttöä eri yhteyksissä koskevan lainsäädännön kanssa. - Uutiset
6.7.2023 8.30
Kuluttajariitalautakunta: Pysäköintisopimuksen ehtojen sitovuus, kun kuljettaja ei ymmärrä niissä käytettyä kieltäLautakunta ei suosittanut hyvitystä. - Uutiset
21.4.2023 11.40
Käräjäoikeuden olisi tullut velvoittaa äiti käännättämään hakemus sekä lisäksi käräjäoikeuden olisi tullut toimittaa lausumapyyntö isän ymmärtämällä kielellä - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asianOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jos asiaan osallinen asuu Suomessa, mutta on ilmeistä, ettei hän osaa riittävästi suomea ymmärtääkseen hakemuksen sisältöä, tuomioistuin voi harkinnanvaraisesti valtion kustannuksella käännättää hakemuksen asiaan osallisen äidinkielelle tai muulle hänen ymmärtämälleen kielelle. Asiaan osallisen kielitaidosta voidaan kysyä hakijalta. Myös väestötietojärjestelmäotteesta saatava tieto siitä, miten pitkään henkilö on oleskellut Suomessa, antaa tukea sille, pitääkö hakemus käännättää. Monikulttuuristen huoltoriitojen lisääntyessä kielilain 20 §:n 2 momentin mahdollisuutta voidaan käyttää joustavasti asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että asia saadaan perusteellisesti selvitettyä oikeudenkäynnissä. (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa, 2020, s. 228). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2009:15 (kohdat 5-7) katsonut, että asiassa ei ollut esitetty selvitystä vastaajan kyvystä selviytyä oikeudenkäynnistä suomen kielellä ja siten sen estämättä, että vastaaja oli saanut Suomen kansalaisuuden ja hän oli asunut Suomessa kymmeniä vuosia, asian laadun sekä vastaajan oman perustellun arvion perusteella hänen käyttämänsä tulkkausapu oli ollut asiassa tarpeen. (Vailla lainvoimaa 21.4.2023) - Uutiset
21.12.2022 12.15
Oikeusasiamies: Opiskelijan vapauttaminen kielitaitovaatimuksistaOikeusasiamies saattoi sääntelystä esittämänsä käsitykset opetus- ja kulttuuriministeriön tietoon ja esitti sen harkittavaksi toimenpiteitä sääntelyn uudistamistarpeiden arvioimiseksi. Oikeusasiamies pyysi ministeriötä ilmoittamaan 28.2.2023 mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös on antanut aihetta. - Uutiset
9.11.2022 13.18
Oikeusministeriö nimitti Suomen kielen selvityshenkilönOikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan suomen kielen tilannetta. Selvityshenkilöksi valittu Tiina Onikki-Rantajääskö on Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja. Selvityshenkilön nimittämisestä on päätetty kansalliskielistrategian yhteydessä joulukuussa 2021. - Uutiset
23.12.2021 14.30
Oliko edunvalvontaan määrätty valittaja ymmärtänyt suomeksi kirjoitetun lausuman antamisen merkityksen - hovioikeus kumosi edunvalvonnasta tehdyn päätöksen menettelyvirheen vuoksiHO antoi erityistä merkitystä niille olosuhteille, joissa valittaja oli antanut kirjallisen lausumansa. Lausumassa oli todettu, että valittajan mielipiteen oli kirjannut sosiaalityöntekijä ja että lausuman laatimistilanteessa oli ollut käytettävissä soranin kielen tulkki. Lausuman tällainen muotoilu jätti tulkinnanvaraa sen suhteen, missä määrin valittaja oli ymmärtänyt suomeksi kirjoitetun lausuman antamisen merkityksen, mistä seikasta olisi ollut mahdollista saada lisäselvitystä varaamalla valittajalle tilaisuus tulla hakemuksen johdosta henkilökohtaisesti kuulluksi. Kun asia oli ratkaistu valittajan mielipiteen vastaisesti ja varaamatta hänelle tilaisuutta tulla henkilökohtaisesti hakemuksen johdosta kuulluksi, HO katsoi, että tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden on tällöin arvioitava, minkä säännösten perusteella tilaisuus tulla hakemuksen johdosta henkilökohtaisesti kuulluksi valittajalle varataan ja missä muodossa hänen kuulemisensa tultaisiin toteuttamaan. (Vailla lainvoimaa 23.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 14.30
Valittajan katsottiin ymmärtäneen englanninkielisissä muutoksenhakuohjeissa kerrotun - hovioikeus hylkäsi kantelun ja määräajan palauttamista koskevan vaatimuksenAsiassa oli selvitetty, että KO oli tuomion antamispäivänä 3.9.2021 lähettänyt Keravan vankilaan, jossa valittaja oli ollut suorittamassa vankeusrangaistusta, tuomion ja sen englanninkielisen käännöksen sekä muutoksenhakuohjeet suomeksi ja englanniksi kuin myös sakkoa koskevan tilisiirron. Englanninkielisissä muutoksenhakuohjeissa oli todettu, että valitusmenettely sisältää kaksi eri vaihetta eli tyytymättömyyden ilmoituksen tekemisen ”a declaration of intent to appeal” ja valituksen ”filing the appeal”. Lisäksi ohjeissa kohdassa ”Declaration of intent to appeal” oli todettu, että tyytymättömyyden ilmoitus KO:n tuomioon tulee toimittaa KO:lle viikon kuluessa antopäivästä lukien laskettuna eli viimeistään tuomion antamista vastaavana viikonpäivänä seuraavalla viikolla virka-aikana ja että sen voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
20.11.2020 14.29
Myös luku-, kirjoitus- ja kielitaidottoman vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen "Kela-petokseen"HO katsoi, että vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen. Siten vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt asiassa petokseen. Teko oli jatkunut alle kaksi kuukautta ja rikoksella hankitun hyödyn määrä oli ollut vajaat 1.800 euroa. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että teko oli sovitettavissa 50 päiväsakon sakkorangaistuksella. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
23.7.2020 13.00
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Syrjintä verkossa olevilla ilmoituspalstoillaYhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee säännöllisesti yhteydenottoja erilaisissa ilmoituspalveluissa esiintyvistä syrjivistä tai rasistisista ilmoituksista. Viimeisin yhteydenotto tuli asunnonvuokrausilmoituksesta, jossa vuokralaiselta vaadittiin Suomen kansalaisuutta ja sujuvaa suomen kieltä. Kyseinen ilmoitus oli yhdenvertaisuuslain vastainen ja rikkoi syrjinnän kieltoa. - Uutiset
20.7.2020 12.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste kielitaidon osoittamisesta kansalaisuusasiassaKansalaisuus – Kielitaidon osoittaminen – Ammatillisen aikuiskoulutuksen ammattitutkinto – Tutkinnon suorituskieli – Maahanmuuttoviraston toimivalta - Uutiset
1.11.2019 13.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu kielitaitoedellytyksestä kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto oli voinut hylätä kansalaisuushakemuksen, koska valittaja ei ollut täyttänyt kielitaitoedellytystä. - Uutiset
28.6.2019 11.00
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää kielitaitoa koskevaa kansalaisuuslain poikkeamisperustetta soveltamatta hakijaan sillä perusteella, että hakija oli yksityisyrittäjäKansalaisuuslain esitöissä (HE 235/2002 vp) lausutusta huolimatta säännöstä ei sen tarkoituskaan huomioon ottaen ollut syytä rajata ainoastaan työsuhteessa tehtyyn työhön. Oleellista säännöksen soveltamisen kannalta oli päätoiminen, vakituinen työskentely Suomessa ja työn hoitamisen kohtuuton vaikeus ilman Suomen kansalaisuutta. - Uutiset
18.6.2019 15.12
Hovioikeus lievensi osittain alle 18-vuotiaana tehdystä 6 270,55 euron "Kela-petoksesta" tuomitun 30 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen tuntuvaksi sakkorangaistukseksiVastaaja oli syyllistynyt rikokseen asiassa kuvatulla tavalla osittain nuorena henkilönä. Hän oli edistänyt rikoksen selvittämistä vastaamalla Kelan lähettämiin kirjeisiin ja liittänyt vastauksiinsa selvitystä tuloistaan ja tapahtumainkulusta. Hän oli osoittanut haluavansa korvata aiheuttamansa vahingon maksamalla perusteettomasti hankkimansa tuet kokonaisuudessaan takaisin lähes välittömästi esitutkinnan alkamisen jälkeen. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity. Edellä sanotut seikat puolsivat tuntuvaa sakkorangaistusta (60 ps), joka oli HO:n näkemyksen mukaan oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus syyksi luetusta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
26.4.2019 14.00
Hallinto-oikeus: Kansalaisuuslaissa vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkelläKansalaisuuslain 17 §:ssä on lueteltu tyhjentävästi tavat, joilla kielitaitoedellytyksen täyttyminen osoitetaan. Lain 13 §:n 1 momentin säännöksestä johtuu, että vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkellä. Hakijan hallinto-oikeudelle toimittaman tutkintotodistuksen mukaan hän oli saanut ammattitutkintonsa valmiiksi vasta Maahanmuuttoviraston päätöksen tekemisen jälkeen. Hän ei ollut Maahanmuuttoviraston ratkaistessa asiaa vielä suorittanut ammatillista perustutkintoa tai muutakaan laissa mainittua tutkintoa, eikä hän siten ollut täyttänyt säädettyä kielitaitoedellytystä. Se, että hakija oli opiskellut tutkintoa varten, ei ollut peruste poiketa kielitaitoedellytyksestä. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei näin ollen ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2019) - Uutiset
27.3.2019 10.00
Unionin tuomioistuin kumosi EU-parlamentin kiinnostuksenilmaisupyynnön ja sen nojalla perustetun tietokannan autonkuljettajistaEuroopan parlamentin 4.4.2016 julkaisema kiinnostuksenilmaisupyyntö ja sen nojalla perustettu tietokanta hakijoista, joita voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi autonkuljettajan tehtäviin, kumottiin Espanjan vaatimuksesta. - Uutiset
31.1.2019 13.00
Hallinto-oikeus: Oppimisvaikeuksista kärsivän kansalaisuushakemus voitiin hylätä puuttuvan kielitaidon vuoksiHakijan hallinto-oikeudelle esittämä lääkärinlausunto erityisistä oppimisvaikeuksista ja niiden vaikutuksesta kielen oppimiseen merkitsi vetoamista 18 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun erittäin painavaan syyhyn. Hallinto-oikeus totesi, että hakijan suomen kielen opettajana toimineen S:n antama todistus ei ole todistus luku- ja kirjoitustaidottomuudesta vaan heikosta luku- ja kirjoitustaidosta. Hakija oli omankin kertomansa mukaan käynyt kotimaassaan yhden vuoden koulua ja oli maahan tullessaan osannut kirjoittaa ainakin hieman. Hakijaa ei siten voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla luku- ja kirjoitustaidottomana. (Vailla lainvoimaa 31.1.2019) - Uutiset
26.6.2018 15.48
Asetusluonnokset lausuntokierrokselle: Kielten oppiminen varhaistuu alkamaan jo ensimmäisellä luokallaOpetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset A1-kielen opetuksen varhentamisesta vuosiluokille 1-2 eli alkamaan jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Esityksen myötä kaikki oppilaat pääsevät varhaisen kielten oppimisen piiriin asuinpaikasta riippumatta. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan niin, että se koskee ensi vuoden syksyllä koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia. - Uutiset
21.3.2018 15.36
KHO: Kunnanhallitus voitiin määrätä järjestämään kiireellisen hoidon palvelut siten, että potilasta hoitava lääkäri osaa suomen kieltäLapin AVI oli päätöksellään 4.6.2015 määrännyt Pellon kunnanhallituksen 200 000 euron sakon uhalla järjestämään kiireellisen hoidon palvelut 1.9.2015 lähtien siten, että potilasta hoitava lääkäri osaa suomen kieltä. AVI:n ei voitu katsoa ylittäneen asiassa harkintavaltaansa eikä valituksenalainen päätös ollut muutoinkaan lainvastainen. KHO:n päätöksellä ei ratkaistu sitä, oliko AVI:n päätöksensä tehosteeksi asettama uhkasakko tuomittava maksettavaksi. - Uutiset
27.12.2017 11.00
KHO:n kaksi vuosikirjaratkaisua kielitaitoedellytyksestä kansalaisuutta myönnettäessäKorkein hallinto-oikeus katsoi valittajan itse kirjoittaman turvapaikkapyynnön sekä valittajan kertomuksen oleskelulupa-asiassa osoittavan yksiselitteisesti, että hän oli Suomeen saapuessaan osannut lukea ja kirjoittaa. Näin ollen valittajan kansalaisuushakemukseensa liittämän oman suomen kielen opettajan todistuksen vuodelta 2014 oli katsottava perustuvan tältä osin selkeästi virheellisiin tietoihin valittajan taidoista vuonna 2008. Päätöstä ei siten näissä olosuhteissa voitu perustaa mainittuun opettajan todistukseen. Toisessa asiassa KHO puolestaan katsoi, että Maahanmuuttoviraston olisi tullut ottaa ratkaisunsa perusteeksi sille esitetty valittajan oman suomen kielen opettajan antama todistus.