-
- Kansainvälinen yksityisoikeus
Kansainvälinen yksityisoikeus
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
14.11.2023 11.30
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut enää toimivaltaa ratkaista lapsen huoltoa koskevaa asiaaOikeussuojan tarve - Tuomioituimen kansainvälinen toimivalta (Vailla lainvoimaa 14.11.2923) - Uutiset
25.5.2023 11.54
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioliitto ja sopimus avioeroon sovellettavasta laistaAvioliittolain avioerosääntely rakentuu meillä irtisanomiselle. Avioerohakemuksen syitä ei tutkita, eikä puolisoiden tarvitse viettää harkinta-aikaa eri osoitteissa. Avioerosääntelyssä on kuitenkin suuria valtiokohtaisia eroavuuksia myös Euroopan sisällä ja silloin, kun avioliitolla on liittymiä yhtä useampaan oikeusjärjestelmään, kannattaa nämä eroavuudet tiedostaa. Jos avioeroasia tulee näet vireille vieraassa valtiossa, avioeroon sovellettava laki voi edellyttää esimerkiksi useamman vuoden asumuseroa. Tämä voi tulla puolisolle järkytyksenä, jos hän ei ole osannut asiaan varautua ja asia tulee täytenä yllätyksenä. Asiasta kirjoittaa professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
8.12.2022 7.00
Tasa-arvopaketti: Komissio ehdottaa uusia sääntöjä vanhemmuuden tunnustamiseksi EU-maiden välilläEuroopan komissio hyväksyi keskiviikkona 7.12. ehdotuksen asetukseksi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa vanhemmuuteen liittyvät kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt EU:n tasolla. - Uutiset
23.11.2022 17.00
Hovioikeus: Lapsi oli palautettava heti asuinpaikkavaltioonsa Italiaan - 6-vuotiaan lapsen mielipiteen selvittämiselle ei ollut tarvettaKoska äiti oli heinäkuussa 2022 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen (s. 2016) Suomesta Italiaan ilman isän suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, joita hän oli myös käyttänyt, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Italiaan. (Vailla lainvoimaa 23.11.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojallaKokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
25.5.2022 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen avioeroasiassa, kun puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkelläKO oli katsonut, että naisella oleva Viron kansalaisuus oli estänyt Suomen kansallisten toimivaltasäännösten soveltamisen asiassa. Toimivaltakysymys ei siten ollut tullu arvioitavaksi Suomen kansallisten toimivaltasäännösten pohjalta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen KO:n toimivallasta. HO totesi, että puolisoiden asuinpaikan muodostumista Yhdysvaltoihin tuki perheen pitkäaikainen asuminen Yhdysvalloissa sekä puolisoiden ammatilliset ja lasten koulutukseen liittyvät intressit. Perheen asuminen osan vuodesta Suomessa, ihmis- ja perhesuhteet ja miehen tarkoitus muuttaa Suomeen osoittivat sinänsä siteitä Suomeen, mutta eivät riittäneet osoittamaan, että miehen asuinpaikka olisi pysynyt Suomessa tai siirtynyt jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Näin ollen asiassa esitettyjen seikkojen perusteella oli katsottava, että puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä. Asiassa ei ollut myöskään näytetty tai väitetty, että KO:n päätöksessä selostetut, asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä tai kuudennessa luetelmakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Lisäksi HO totesi, että avioeroasia oli ollut vireillä yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, jonka antama päätös yleisesti ottaen tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta (ks. HE 231/2014 vp, s. 25). Mainitsemillaan ja KO:n lausumilla perusteluilla HO katsoi, että avioerohakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022) - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
17.8.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa EspanjaanLasten (s. 2008 ja 2010) äiti oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt lapset palauttamatta Suomesta asuinvaltioonsa Espanjaan. Asiassa oli ensiksi kysymys lasten luvattoman palauttamatta jättämisen ajankohdasta. Tämän jälkeen ratkaistavana oli, oliko lasten asuinpaikka välittömästi ennen luvatonta palauttamatta jättämistä ollut Suomessa vai Espanjassa. Mikäli palauttamisvaatimuksen hyväksymisen edellytysten katsottiin lähtökohtaisesti olleen käsillä, arvioitavaksi tuli vielä kysymys siitä, tuliko palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytyä äidin vaatimin tavoin huoltolain 34 §:n 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan perusteella. HO katsoi, ettei käsillä ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapset alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille. Lasten ilmaisema vastustus ei asiassa todetuin tavoin ollut esteenä heidän palauttamiselleen. Lapset oli siksi määrättävä heti palautettaviksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Ks. KKO:2021:93. HO:n päätös kumottiin.) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
22.10.2018 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel II -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tulkinnastaAsetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että lapsen on pitänyt olla fyysisesti jäsenvaltiossa, jotta hänen voidaan katsoa asuvan kyseisessä jäsenvaltiossa tuossa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla olosuhteilla, jos ne oletetaan näytetyiksi toteen, eli yhtäältä sillä, että isä on kohdistanut äitiin pakkoa, minkä seurauksena äiti on synnyttänyt heidän lapsensa kolmannessa valtiossa ja asunut siellä kyseisen lapsen kanssa tämän syntymästä alkaen, ja toisaalta sillä, että äidin tai lapsen perusoikeuksia on loukattu, ei ole tältä osin vaikutusta. - Uutiset
19.10.2018 15.32
Hovioikeuden päätös tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassaKeski-Suomen käräjäoikeudella oli ollut sekä Bryssel II a -asetuksen että Suomen lain mukaan toimivalta tutkia hakemus. Uusien todisteiden osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on katsottu, että indispositiivisissa riita-asioissa uusiin todisteisiin vetoamiseen tulee suhtautua sallivammin kuin dispositiivisissa asioissa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
29.6.2018 7.57
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta - lapsen asuinpaikan määrittäminenPuolalaisessa ennakkoratkaisuasiassa esitetään ne ratkaisevat seikat, jotka tulee huomioida sylilpasen asuinpaikan osoittamista varten. Kysymys Bryssel II a -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tukinnasta. - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla. - Uutiset
16.11.2016 16.00
Kiinan kanssa tehty sosiaaliturvasopimus voimaan helmikuun alusta 2017Sopimus koskee eläkkeitä ja työttömyysturvaa. Sopimuksessa on lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Sopimuksesta annetaan ennen voimaantulopäivää valtioneuvoston asetus. - Uutiset
14.10.2016 13.48
Sosiaaliturvasopimus Korean kanssa on vahvistettuTasavallan presidentti hyväksyi perjantaina 14. lokakuuta Korean tasavallan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain sosiaaliturvasta Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksessa määrätään työskentelyyn perustuvien eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille sekä eläke- ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella - Uutiset
14.10.2016 11.15
KKO:n ratkaisu isän luvattomasti Suomeen tuoman ja pakolaisaseman saaneen vanhempien yhteishuollossa olevan lapsen palauttamisesta Valko-Venäjälle Haagin sopimuksen perusteellaVanhempiensa yhteisessä huollossa olleen lapsen isä oli tuonut lapsen luvattomasti Suomeen. Isälle ja lapselle oli sittemmin myönnetty Suomessa turvapaikka ja pakolaisasema. Lapsen äiti vaati Haagin sopimuksen perusteella lapsen palauttamista tämän asuinpaikkavaltioon. KKO:n ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei asiassa ollut perusteita kieltäytyä palauttamasta lasta. HO:n päätöstä muutettiin. - Uutiset
13.10.2016 12.50
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan Espanjaan muuttavien eläkeläisten edunvalvontaan liittyviä ongelmiaMissä valtiossa tulisi ratkaista edunvalvontaa koskeva asia? Onko yhdessä valtiossa nimitetty edunvalvoja kelpoinen hoitamaan vajaakykyisen asioita myös toisessa valtiossa? Mikä merkitys aikuisen ennakolta laatimalla edunvalvontavaltuutukselle tai hoitotahdolla on? Näihin kysymyksiin liittyvää suomalaista ja espanjalaista aineellista ja kansainvälisyksityisoikeudellista sääntelyä tarkastellaan OTM Katja Karjalaisen 26. lokakuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä. - Uutiset
7.10.2016 9.40
KKO:n ratkaisu Kiinan kansantasavallassa kansallisina adoptioina vahvistettujen adoptioiden vahvistamisesta päteviksi SuomessaAdoptiolain 74 §:n mukaan Helsingin hovioikeus oli voinut vahvistaa ulkomaisen adoption päteväksi lainkohdassa tarkemmin mainituin edellytyksin. Pykälän 4 momentin mukaan hovioikeus ei kuitenkaan ole saanut sanotun pykälän nojalla vahvistaa päteväksi sellaista adoptiota, johon olisi tullut hakea adoptiolupa. Kun tässä tapauksessa adoptiolupa olisi tullut hakea, hovioikeuden päätös, jolla vahvistamishakemus oli hylätty, oli adoptiolain 74 §:n 4 momentin mukainen. Hovioikeuden Haagin sopimukseen perustuvan kansallisen lainsäädännön mukainen ratkaisu ei ollut lainsäädännön tarkoitus ja perheen olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen kohtuuton eikä ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan perhe-elämän kunnioituksen suojan vastainen. - Uutiset
1.7.2016 12.31
Komissio ehdottaa uusia sääntöjä lasten suojelemiseksi kansainvälisissä perheoikeudellisissa menettelyissäEuroopan komissio ehdottaa parannuksia EU:n sääntöihin, joilla suojellaan lapsia huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja lapsikaappauksiin liittyvien vanhempainvastuuta koskevien kansainvälisten riita-asioiden yhteydessä. Uudet säännöt nopeuttavat oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, ja niiden avulla voidaan varmistaa, että lapsen etu otetaan aina huomioon. Kun perheissä syntyy riitaa tai kansainväliset pariskunnat eroavat, jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön avulla voidaan taata lapsille turvallinen oikeudellinen ympäristö niin, että he voivat pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaan ja huoltajiin, vaikka nämä asuisivat EU:n eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
10.6.2016 13.00
18 EU-maata sopuun selvennyksistä kansainvälisten pariskuntien varallisuussuhteisiin – Suomi mukana18 jäsenmaata muodosti 9. kesäkuuta 2016 yleisnäkemyksen kahdesta asetuksesta, joiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan avioparien tai rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin rajatylittävissä tilanteissa. Asetuksissa pyritään määrittämään, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan aviovarallisuussuhteita ja rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Ne myös helpottavat päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Ne luovat selkeät säännöt sovellettavasta lainsäädännöstä avioero- tai kuolemantapauksissa, lisäävät oikeusvarmuutta ja tekevät lopun rinnakkaisista ja mahdollisesti ristiriitaisista oikeudenkäynneistä eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
2.6.2016 9.07
Hovioikeuden päätös Suomen tuomioistuimen toimivallasta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemusHO katsoi asiassa toisin kuin KO, että Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan pesänjakajan määräämistä koskevan hakemusasian. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 2.6.2016) - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassaAvioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
26.1.2016 6.01
EU-tuomioistuimen antoi KKO:lle ennakkoratkaisun Bryssel I asetuksen tulkinnasta Saksassa liikenneonnettomuuteen joutuneen vahingonkorvausasiassaNs. Bryssel I asetuksen 44/2001 6 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluu kolmannen osapuolen alkuperäisen oikeudenkäynnin vastaajaa vastaan kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti nostama kanne, jossa on kyse alkuperäiseen kanteeseen läheisesti liittyvästä vaatimuksesta, jolla vaaditaan kolmannen osapuolen mainitun alkuperäisen oikeudenkäynnin kantajalle maksamien korvausten korvaamista, jos kyseistä kannetta ei ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne kyseistä vastaajaa vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen. - Uutiset
29.10.2015 8.22
EU-tuomioistuin: Eurooppalaista maksamismääräystä ei voitu tutkia uudelleen sillä perusteella, että määräyksen antanut tuomioistuin oli virheellisesti katsonut olleensa toimivaltainen asiassaEurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annetun asetuksen 20 artiklan 2 kohtaa oli tulkittava siten, että se muodostaa itävaltalaisessa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteen sille, että vastapuoli, jolle eurooppalainen maksamismääräys on annettu tiedoksi tämän asetuksen mukaisesti, voisi perustellusti vaatia tämän maksamismääräyksen tutkimista uudelleen väittäen, että määräyksen antanut tuomioistuin on virheellisesti katsonut olevansa toimivaltainen hakijan tämän maksamismääräyksen hakemuslomakkeessa antamien väitteen mukaan virheellisten tietojen perusteella. - Uutiset
27.10.2015 7.10
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu rikosilmoituksen yhteydessä esitetyn yksityisoikeudellisen vaatimuksen vireilletulostaEU-tuomioistuin katsoo alankomaalaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että kanne on nostettu Bryssel I -asetuksen 27 artiklan 1 kohtaa säännöksessä tarkoitetulla tavalla, kun yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävä asianomistajan rikosilmoitus on jätetty esitutkintatuomioistuimelle, vaikka esitutkinta kyseessä olevassa asiassa ei ole vielä valmistunut. Asetuksen 30 artiklaa on tulkittava siten, että kun joku henkilö tekee esitutkintatuomioistuimelle yksityisoikeudellisen vaatimuksen sisältävän asianomistajan rikosilmoituksen jättämällä asiakirjan, jotka ei sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan tarvitse antaa tiedoksi ennen asiakirjan jättämistä, ajankohta, joka on otettava huomioon, jotta voidaan katsoa, että asia on tullut vireille kyseisessä tuomioistuimessa, on ajankohta, jona kyseinen rikosilmoitus on jätetty - Uutiset
18.6.2015 11.45
KKO hylkäsi isän vaatimuksen Virosta Suomeen tuodun lapsen palauttamisesta - palautuksen edellytyksenä oleva asuinpaikkaa koskeva vaatimus ei täyttynytÄiti oli joulukuussa 2014 isän suostumuksetta matkustanut lapsen kanssa Suomeen. KKO kumosi HO:n päätöksen, jolla lapsi oli määrätty heti palautettavaksi Viroon. KKO:n mukaan asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat osoittaneet, että lapsen oleskelulla Virossa olisi ollut pysyvämpää tarkoitusta. KKO katsoi, että lapsen asuinpaikka oli joulukuussa 2014 ollut Suomi. Tästä seurasi, että palautuksen edellytyksenä oleva asuinpaikkaa koskeva vaatimus ei ollut täyttynyt ja isän palautushakemus tuli hylättäväksi. - Uutiset
12.1.2015 11.55
OTK, MBA Jani Kaulo: Tavaramerkkien rekisteröintien ja patenttien hakeminen Kiinassa – Mitä erityistä on otettava huomioonKiinan ensimmäiset immateriaalioikeuslait, niin kuin lähestulkoon kaikki muutkin kaupallista toimintaa koskevat lait, säädettiin vasta 1980-luvun alussa. Kiina on sittemmin liittynyt kaikkiin keskeisiin kansainvälisiin immateriaalioikeuksia koskeviin sopimuksiin ja saattanut immateriaalioikeuslainsäädäntönsä kansainväliselle tasolle, OTK, MBA Jani Kaulo kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
23.12.2014 10.51
KKO: Käräjäoikeus oli maksukyvyttömyysasetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan nostetun takaisinsaantikanteenYhtiö oli asetettu konkurssiin suomalaisessa tuomioistuimessa. Yhtiön konkurssipesä nosti samassa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan. Takaisinsaantikanne oli EU:n maksukyvyttömyysasetuksessa tarkoitettu maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvä asia. KKO katsoi, että KO oli maksukyvyttömyysasetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen, vaikka vastaajilla ei ollut kotipaikkaa jäsenvaltiossa. HO:n ja KO:n päätökset kumottiin. - Uutiset
22.12.2014 13.30
KKO:n ratkaisu suomalaisen sijoittajan määräämisestä palauttamaan saksalaisesta sijoitusyhtiöstä saamiaan varoja yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn - hovioikeuden tuomio kumottiin ja asia jätettiin käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaanSaksalaisen sijoitusyhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä määrätty selvittäjä vaati Saksan lakiin nojautuen, että suomalainen sijoittaja määrätään palauttamaan yhtiöstä saamiaan varoja yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn. KKO katsoi, että yhtiön selvittäjällä oli ollut oikeus ajaa asiassa kannetta omissa nimissään. Selvitetyksi myös katsottiin, että Saksan lain mukaiset edellytykset yhtiön hallinnoimalle hoitotilille sijoituksen tehneelle sijoittajalle maksettujen voittojen peräyttämiselle sijoitusyhtiön maksukyvyttömyysmenettelyyn täyttyivät. KKO hyväksyi myös käräjäoikeuden johtopäätöksen palautettavien voittojen määrän osalta. (Ään.) - Uutiset
13.11.2014 8.05
Ulkomailta – Venäjä: Siviilikoodeksin uudistukset. Kansainvälinen yksityisoikeusOTT, dosentti Vladimir Orlovin Defensor Legisin artikkelissa käsitellään Venäjän kansainvälistä yksityisoikeutta kokonaisuutena. Venäjän siviilioikeuden keskeisen yleislain eli Siviilikoodeksin vuonna 2012 aloitettu uudistaminen on koskenut sen kolmannen osan kansainvälisyksityisoikeudellisia säännöksiä, ja se on toteutettu säätämällä laki 30.9.2013/260-FZ.2 Uudistuksessa on pyritty saattamaan lainsäädäntö vastaamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä ja siinä on seurattu kansainvälistä käytäntöä ja erityisesti EU:n kansainvälisyksityisoikeudellista lainsäädäntöä. - Uutiset
31.1.2014 12.45
Rikoksen johdosta tapahtuvien luovuttamisten sekä kansainvälisten perheoikeusasioiden käsittelyyn ehdotetaan muutoksiaOikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien asioiden keskittämistä Helsingin käräjäoikeuteen. Lisäksi muutoksenhakuun korkeimmalta oikeudelta tarvittaisiin jatkossa valituslupa. Myös eräät kansainväliset perheoikeudelliset asiat ehdotetaan käsiteltäväksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa. - Uutiset
27.1.2014 17.01
Kreikka alkaa soveltaa EU:n sääntöjä, joilla helpotetaan kansainvälisten pariskuntien tilannettaEuroopan komissio hyväksyi tänään Kreikan päätöksen ryhtyä soveltamaan 15 EU-maassa jo käytössä olevia EU:n sääntöjä, joiden mukaan kansainväliset avioparit voivat valita, minkä maan lakia sovelletaan, jos liitto päättyy avio- tai asumuseroon. Nämä uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2012, ja niiden yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa nk. EU-maiden tiiviimmän yhteistyön menettelyä. - Uutiset
3.12.2013 11.59
EIT:n suuri jaosto: Lapsen palauttamisjutussa Latviasta Australiaan rikottiin äidin perhe-elämän suojaaPerhe-elämän suojaa koskevaa EIS 8 artiklaa katsottiin rikotun, kun Latvian tuomioistuimet eivät olleet ottaneet huomioon äitinsä kanssa Latviaan muuttaneen lapsen Australiaan palauttamista koskevassa asiassa äidin väitettä lapselle palauttamisesta aiheutuvasta "vakavasta riskistä". Ihmisoikeussopimusta ja Haagin yleissopimusta oli sovellettava yhdenmukaisesti ja lapsen etu ensisijaisesti huomioon ottaen. - Uutiset
22.11.2013 12.00
Tuulikki Mikkola: Toimitusositus ja kansainväliset liittymät – Pesänjakajan haasteista rajat ylittävissä menettelyissäProfessori Tuulikki Mikkolan Edilexin referee-artikkelissa selvitetään rajat ylittävissä ositustapauksissa kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä pesänjakajan velvoitteiden näkökulmasta. Artikkelissa käsitellään avioliiton varallisuusjärjestelmää ja pesänjakajan velvoitteita niissä tilanteissa, joissa aviovarallisuusjärjestelmä puretaan toimitusosituksessa. Vaikka näkökulma on osituksissa, koskevat artikkelin yleiset johtopäätökset soveltuvin osin myös perinnönjakoja. - Uutiset
15.11.2013 7.35
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu pakettimatkan ostaneiden kuluttajien oikeudesta kanteen nostamiseen kotipaikkansa tuomioistuimessaBryssel I asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa säädettyä käsitettä ”toinen sopimuspuoli” on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan itävaltalaisen pääasian kaltaisissa olosuhteissa myös toimijan, jonka kanssa kuluttaja on tehnyt kyseisen sopimuksen, sopimuspuolta, jonka kotipaikka on siinä jäsenvaltiossa, missä mainitun kuluttajan kotipaikka on. - Uutiset
21.11.2012 14.00
Tuulikki Mikkola: Vierasta oikeutta koskevasta selvityskynnyksestä oikeudenkäynnissä - tuomioistuinten tulisi ottaa aktiivisempi rooliRajat ylittävää siviilioikeudellista asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on ensin ratkaistava, onko tuomioistuimella toimivaltaa asian ratkaisemiseen, ja jos on, mikä maan laki tulee sovellettavaksi. Kun lainvalinnassa päädytään vieraan valtion lakiin, on kysyttävä kenellä on vastuu vieraiden säännösten sisällön selvittämisestä ja millaista selvitystä voidaan pitää riittävänä, jotta tuomioistuin voi ratkaista asian sen perusteella. Tähän liittyviä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Lakimies-lehden artikkelissaan. - Uutiset
6.9.2012 9.39
Vienninedistämisverkko Team Finland markkinoi myös suomalaista asianajotaitoaMaanantaina 10. syyskuuta lanseerattava vienninedistämisverkko Team Finland ei myy vain konepaja- tai cleantech-tuotteita. Suomalaisen insinöörityön rinnalla markkinoidaan humanistista palvelubisnestä kuten koulutusta, mutta myös suomalaista asianajotaitoa, kerrotaan Kauppakamarin uutishuoneella. - Uutiset
18.7.2012 16.29
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisuja Ruotsin korkeimman oikeuden viimeisimmät ratkaisut koskevat rangaistuksen mittaamista huumausainerikoksessa, tuomion poistamista syytetyn kuoleman johdosta, teleyrityksen oikeutta saada korvausta yhtiön televerkkojen käytöstä, kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä toimivaltaisesta tuomioistuimesta tekijänoikeusriidassa sekä muutoksenhakulupaa hovioikeuteen. - Uutiset
18.11.2011 14.01
KKO: Sveitsiin asumaan jääneellä puolisolla oli avioeron jälkeen oikeus elatusapuun Sveitsin lain nojallaSveitsissä asuneet puolisot tuomittiin avioeroon 22 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen. Avioeron liitännäisvaatimuksena Sveitsiin asumaan jäänyt puoliso vaati Suomeen muuttaneelta puolisolta elatusapua. Kysymys puolison oikeudesta elatusapuun Sveitsin lain nojalla. Korkein oikeus katsoi, että puolisolla oli oikeus elatusapuun ja arvioi sen määräksi 1 100 euroa kuukaudessa. (Ään.) - Uutiset
1.9.2011 17.56
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden viimeisimmät ratkaisut koskevat muun muassa vuokralaisen vastuuta vesivahingosta, kavalluksen tunnusmerkistön toteutumista sekä ruotsalaisen tuomioistuimen toimivaltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. - Uutiset
5.5.2011 14.00
EU pohtii oman sopimusoikeuden laatimista rajatylittävän kaupan helpottamiseksiEuroopan komission perustama asiantuntijaryhmä on julkistanut toteutettavuustutkimuksen, joka koskee aloitetta EU:n oman sopimusoikeuden laatimisesta. Tutkimus kattaa muun muassa tavaran virheellisyyteen liittyvät lakisääteiset oikeudet ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevat säännöt. Komissio kutsui huhtikuussa 2010 koolle EU:n eri jäsenvaltioiden juristeista, entisistä tuomareista ja oikeusoppineista muodostetun työryhmän (mukana ei suomalaisia), joka sai tehtäväkseen ehdottaa parannuksia sopimusoikeusasioihin EU:ssa. - Uutiset
15.12.2010 11.00
EU-maiden rajat ylittäviin oikeudenkäynteihin liittyvää byrokratiaa pyritään vähentämään - eksekvatuurimenettelystä luovuttaisiinEuroopan komissio ehdottaa eksekvatuurimenettelystä luopumista. Näin voitaisiin säästää jopa 48 miljoonaa euroa vuodessa ja helpottaa rajatylittävää kaupankäyntiä varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Menettelyä joudutaan nykyisin käyttämään, jotta yksityisoikeudellisessa asiassa yhden jäsenvaltion tuomioistuimessa annettu tuomio voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa - Uutiset
5.7.2010 13.47
KKO pohti lainvalintaa Suomen ja Viron välillä henkisen kärsimyksen korvaamista koskevassa asiassaA oli Virossa tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli Virossa asuessaan siellä surmannut toisen Virossa asuneen suomalaisen. Uhrin suomalaiset lähiomaiset nostivat henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan kanteen Suomessa. Asiaan tuli ennen Rooma II -asetuksen voimaantuloa soveltaa Viron lakia.