-
- Kansainvälinen yksityisoikeus
Kansainvälinen yksityisoikeus
- Uutiset
13.3.2024 15.46
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Väärinymmärrystä vai sumutusta – avioehtosopimuksen oikeustoimiopillisesta pätemättömyydestäVoiko puoliso oikeustoimilain säännösten valossa menestyksekkäästi väittää, että ajallinen yhteys avioehtosopimuksen allekirjoittamisen ja vihkihetken välillä on luonut osapuolelle pelon häiden mahdollisesta peruuntumisesta ja tätä koskevista häpeällisistä seuraamuksista, jolloin kyseessä olisi pakottaminen? Tai, voiko puoliso vaatia avioehtosopimuksen julistamista pätemättömäksi siksi, että hän ei ole ymmärtänyt sopimuksen oikeusvaikutuksia ja se on lisäksi ollut selkeästi sisällöltään epäsuhtainen, koska se koituu varakkaamman puolison eduksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan. - Uutiset
14.11.2023 11.30
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut enää toimivaltaa ratkaista lapsen huoltoa koskevaa asiaaOikeussuojan tarve - Tuomioituimen kansainvälinen toimivalta (Vailla lainvoimaa 14.11.2923) - Uutiset
25.5.2023 11.54
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioliitto ja sopimus avioeroon sovellettavasta laistaAvioliittolain avioerosääntely rakentuu meillä irtisanomiselle. Avioerohakemuksen syitä ei tutkita, eikä puolisoiden tarvitse viettää harkinta-aikaa eri osoitteissa. Avioerosääntelyssä on kuitenkin suuria valtiokohtaisia eroavuuksia myös Euroopan sisällä ja silloin, kun avioliitolla on liittymiä yhtä useampaan oikeusjärjestelmään, kannattaa nämä eroavuudet tiedostaa. Jos avioeroasia tulee näet vireille vieraassa valtiossa, avioeroon sovellettava laki voi edellyttää esimerkiksi useamman vuoden asumuseroa. Tämä voi tulla puolisolle järkytyksenä, jos hän ei ole osannut asiaan varautua ja asia tulee täytenä yllätyksenä. Asiasta kirjoittaa professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
8.12.2022 7.00
Tasa-arvopaketti: Komissio ehdottaa uusia sääntöjä vanhemmuuden tunnustamiseksi EU-maiden välilläEuroopan komissio hyväksyi keskiviikkona 7.12. ehdotuksen asetukseksi, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa vanhemmuuteen liittyvät kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt EU:n tasolla. - Uutiset
23.11.2022 17.00
Hovioikeus: Lapsi oli palautettava heti asuinpaikkavaltioonsa Italiaan - 6-vuotiaan lapsen mielipiteen selvittämiselle ei ollut tarvettaKoska äiti oli heinäkuussa 2022 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen (s. 2016) Suomesta Italiaan ilman isän suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, joita hän oli myös käyttänyt, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Italiaan. (Vailla lainvoimaa 23.11.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojallaKokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
25.5.2022 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen avioeroasiassa, kun puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkelläKO oli katsonut, että naisella oleva Viron kansalaisuus oli estänyt Suomen kansallisten toimivaltasäännösten soveltamisen asiassa. Toimivaltakysymys ei siten ollut tullu arvioitavaksi Suomen kansallisten toimivaltasäännösten pohjalta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen KO:n toimivallasta. HO totesi, että puolisoiden asuinpaikan muodostumista Yhdysvaltoihin tuki perheen pitkäaikainen asuminen Yhdysvalloissa sekä puolisoiden ammatilliset ja lasten koulutukseen liittyvät intressit. Perheen asuminen osan vuodesta Suomessa, ihmis- ja perhesuhteet ja miehen tarkoitus muuttaa Suomeen osoittivat sinänsä siteitä Suomeen, mutta eivät riittäneet osoittamaan, että miehen asuinpaikka olisi pysynyt Suomessa tai siirtynyt jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Näin ollen asiassa esitettyjen seikkojen perusteella oli katsottava, että puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä. Asiassa ei ollut myöskään näytetty tai väitetty, että KO:n päätöksessä selostetut, asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä tai kuudennessa luetelmakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Lisäksi HO totesi, että avioeroasia oli ollut vireillä yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, jonka antama päätös yleisesti ottaen tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta (ks. HE 231/2014 vp, s. 25). Mainitsemillaan ja KO:n lausumilla perusteluilla HO katsoi, että avioerohakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022) - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
17.8.2021 14.00
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa EspanjaanLasten (s. 2008 ja 2010) äiti oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt lapset palauttamatta Suomesta asuinvaltioonsa Espanjaan. Asiassa oli ensiksi kysymys lasten luvattoman palauttamatta jättämisen ajankohdasta. Tämän jälkeen ratkaistavana oli, oliko lasten asuinpaikka välittömästi ennen luvatonta palauttamatta jättämistä ollut Suomessa vai Espanjassa. Mikäli palauttamisvaatimuksen hyväksymisen edellytysten katsottiin lähtökohtaisesti olleen käsillä, arvioitavaksi tuli vielä kysymys siitä, tuliko palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytyä äidin vaatimin tavoin huoltolain 34 §:n 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdan perusteella. HO katsoi, ettei käsillä ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapset alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille. Lasten ilmaisema vastustus ei asiassa todetuin tavoin ollut esteenä heidän palauttamiselleen. Lapset oli siksi määrättävä heti palautettaviksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Ks. KKO:2021:93. HO:n päätös kumottiin.) - Uutiset
9.2.2021 11.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonHO katsoi, että lapsen (s. 2012) isä oli marraskuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Viroon ilman lapsen äidin suostumusta. Lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut äidin lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli siksi määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
20.5.2020 15.12
Lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia äidin hakemusta - hovioikeus poisti lainvoiman saaneen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKun huomioon otettiin lasten asumisesta esitetyt seikat ja se, että he olivat ennen Saksaan muuttamista asuneet Suomessa koko elämänsä sekä asiassa selostetut lasten äidin hakemuksensa tueksi esittämät seikat, lasten asuinpaikan ei voitu vielä katsoa siirtyneen Saksaan siten, että Suomen tuomioistuimella ei olisi ollut enää toimivaltaa tutkia A:n hakemusta. Sen, että KO ei ollut varannut äidille tilaisuutta perustella, miksi hän katsoi Suomen tuomioistuimen olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, oli perusteltua otaksua olennaisesti vaikuttaneen KO:n päätöksen lopputulokseen OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.5.2020) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
22.10.2018 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel II -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tulkinnastaAsetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että lapsen on pitänyt olla fyysisesti jäsenvaltiossa, jotta hänen voidaan katsoa asuvan kyseisessä jäsenvaltiossa tuossa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla olosuhteilla, jos ne oletetaan näytetyiksi toteen, eli yhtäältä sillä, että isä on kohdistanut äitiin pakkoa, minkä seurauksena äiti on synnyttänyt heidän lapsensa kolmannessa valtiossa ja asunut siellä kyseisen lapsen kanssa tämän syntymästä alkaen, ja toisaalta sillä, että äidin tai lapsen perusoikeuksia on loukattu, ei ole tältä osin vaikutusta. - Uutiset
19.10.2018 15.32
Hovioikeuden päätös tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassaKeski-Suomen käräjäoikeudella oli ollut sekä Bryssel II a -asetuksen että Suomen lain mukaan toimivalta tutkia hakemus. Uusien todisteiden osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on katsottu, että indispositiivisissa riita-asioissa uusiin todisteisiin vetoamiseen tulee suhtautua sallivammin kuin dispositiivisissa asioissa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
29.6.2018 7.57
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta - lapsen asuinpaikan määrittäminenPuolalaisessa ennakkoratkaisuasiassa esitetään ne ratkaisevat seikat, jotka tulee huomioida sylilpasen asuinpaikan osoittamista varten. Kysymys Bryssel II a -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tukinnasta. - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla.