Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 6/2019
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia. Postilakiin ehdotetaan lisättäviksi rajatylittäviä pakettipalveluita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Asetuksella velvoitetaan Euroopan unionin jäsenmaat säätämään kansallisesti asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Esityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimisi toimivaltaisena viranomaisena.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 23 päivänä marraskuuta 2019.

PERUSTELUT

1 Nykytila

1.1 Kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö

Suomessa postitoimintaa säännellään vuonna 2011 voimaan tulleella postilailla (415/2011), jolla saatettiin kansallisesti voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämisestä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä (97/67/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 2002/39/EY ja 2008/6/EY). Postilain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa. Lakia sovelletaan yleispalvelun ja muiden postipalveluiden tarjoamiseen. Lain soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty nimenomaisesti sellaisen palvelun tarjoaminen, joka koskee sanoma- ja aikakauslehtiä, osoitteettomia lähetyksiä, kirjelähetyksiä, jos toiminta on pienimuotoista, taloudelliselta merkitykseltään vähäistä sekä laajuudeltaan sellaista, että sillä ei ole yleispalvelun saatavuuden kannalta olennaista merkitystä, kirjelähetysten kuriiripalvelua, postipaketteja, jotka eivät kuulu yleispalveluun, tai elinkeinoharjoittajan omaan toimintaan tarvittavaa tai liittyvää postitoimintaa.

Liikenne- ja viestintävirasto on Suomen postimarkkinoita valvova viranomainen. Sen tehtävänä on valvoa postilain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Liikenne- ja viestintävirasto varmistaa postipalvelujen perustason kaikkialla Suomessa sekä seuraa postimarkkinoita ja postimarkkinoiden kilpailun kehittymistä. Liikenne- ja viestintävirastolle on postilain 22 §:n 1 momentissa asetettu velvollisuus arvioida säännöllisin väliajoin kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita. Suomessa tavarankuljetuspalveluita tarjoavat useat jakelu- ja kuljetusyritykset, ja vain murto-osa kuljetetuista paketeista kuuluu postilainsäädännön soveltamisalaan.

Postipalvelut kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 20 kohdan nojalla. Ahvenanmaalla on voimassa oma postilainsäädäntö (Landskapslag om posttjänster 2007:60), joka on annettu 29 päivänä kesäkuuta 2007.

1.2 EU:n lainsäädäntö

Rajatylittävistä pakettipalveluista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/644, jäljempänä pakettiasetus, hyväksyttiin 18 päivänä huhtikuuta 2018. Pakettiasetus täydentää rajatylittävien pakettipalveluiden osalta yhteisön postipalveluiden sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä annettua Euroopan parlamentin ja direktiivin (97/67/EY), jäljempänä postipalveludirektiivi. Postipalveludirektiivissä ei ole erityisesti säännöksiä rajatylittävien pakettipalveluiden tarjoajien viranomaisvalvonnasta, tiettyjen hintojen ja päätemaksujen avoimuudesta eikä hintojen kohtuullisuudesta. Jäsenvaltioiden yleispalveluvelvoitteen laajuudessa on eroja, eikä direktiivin ole katsottu yksin riittävän varmistamaan sähköisessä kaupassa käytettävien palvelujen kohtuuhintaisuutta. Pakettiasetuksella tavoitellaan markkinoiden toiminnan paranemista tehostamalla viranomaisvalvontaa ja edistämällä kilpailua.

Sääntelyn tavoitteena on parantaa rajatylittävien pakettipalveluiden hintaluetteloiden avoimuutta ja hintojen vertailtavuutta, mikä alentaisi erityisesti yksittäisten kuluttajien ja pienten sähköistä kauppaa harjoittavien vähittäismyyjien maksamia rajatylittävien pakettipalveluiden hintoja etenkin syrjäseuduilla. Hinnoittelun avoimuuden nähdään hyödyttävän etenkin yksittäisiä kuluttajia, mikroyrityksiä ja pienyrityksiä. Yksittäisten pakettien hintojen avoimuuden ja kohtuullisuuden edistämisen on katsottu olevan välttämätöntä myös verkkokaupan kehittymiselle. Pakettiasetusta on sovellettu 22 päivästä toukokuuta 2018, lukuun ottamatta 8 artiklaa, jota sovelletaan 23 päivästä marraskuuta 2019, johon mennessä asetusta täydentävät kansalliset säännökset tulee saattaa voimaan. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 288 artiklan mukaan asetus pätee yleisesti. Se on kaikilta osin velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Pakettiasetuksen kohdetta ja tavoitetta, soveltamisalaa sekä määritelmiä koskevat säännökset sisältyvät asetuksen I lukuun. Asetuksen II luvussa säädetään puolestaan rajatylittäviin pakettipalveluihin kohdistuvasta viranomaisvalvonnasta. Asetuksen III luku sisältää loppusäännökset, joista seuraamuksia koskeva 8 artikla edellyttää jäsenvaltioilta lainsäädäntötoimenpiteitä.

Asetuksen 1 ja 2 artiklassa esitetään asiaa koskevat yleiset säännökset, soveltamisala ja asiaankuuluvat määritelmät, jotka ovat kaikilta osin yhdenmukaisia direktiivin 2 artiklassa esitettyjen määritelmien kanssa. Asetuksen 2 artiklan mukaan paketilla tarkoitetaan postilähetystä, joka sisältää tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, ja joka ei ole kirjelähetys, ja painaa enintään 31,5 kilogrammaa. Pakettipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joihin kuuluu pakettien keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Asetusta sovelletaan kaikkiin pakettipalveluja tarjoaviin yrityksiin, jotka ovat sijoittuneet useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin ne pakettipalveluita tarjoavat yritykset, jotka ovat sijoittuneet ainoastaan yhteen jäsenvaltioon, jotka tarjoavat pelkästään kotimaan pakettipalveluja kauppasopimuksen osana, ja jotka toimittavat henkilökohtaisesti tuon sopimuksen osana kyseisessä sopimuksessa tarkoitetut tavarat käyttäjälle.

Asetuksen 3 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön välttämättömiä ja oikeasuhteisia lisätoimenpiteitä rajatylittävien pakettipalvelujen parantamisen saavuttamiseksi edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet ovat yhteensopivia unionin oikeuden kanssa.

Asetuksen 4 artiklassa säädetään tiedoista, joita kaikkien asetuksessa tarkoitettujen pakettipalvelujen tarjoajien on toimitettava sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon ne ovat sijoittuneet. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on myös mahdollisuus määrätä asetuksessa esitettyjen tietovaatimusten lisäksi myös muita tietovaatimuksia, jos ne ovat tarpeen ja oikeasuhteisia. Artiklan 6 kohdan mukaan tietovaatimuksia ei sovelleta pakettipalveluja tarjoavaan yrityksiin, joissa työskenteli edellisenä kalenterivuonna keskimäärin alle 50 henkilöä, ja jotka osallistuivat pakettipalvelujen tarjoamiseen siinä jäsenvaltiossa, johon kyseinen palveluntarjoaja on sijoittautunut, paitsi jos kyseinen palveluntarjoaja on sijoittautunut useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon.

Asetuksen 5 artiklassa velvoitetaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien pakettipalvelujen tarjoajat toimittamaan sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon ne ovat sijoittautuneet, julkinen luettelo asetuksen liitteessä mainittujen postilähetysten hinnoista kunkin kalenterivuoden alussa. Artiklan 2 kohdan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten on toimitettava komissiolle saamansa julkiset hintaluettelot, jotka komissio julkaisee erityisellä verkkosivulla.

Asetuksen 6 artiklassa säädetään yksittäisten pakettien rajatylittävien hintojen arvioinnista. Artiklan mukaan kansallisen sääntelyviranomaisen on tunnistettava 5 artiklan mukaisesti toimitettujen julkisten hintaluetteloiden perusteella kunkin asetuksen liitteessä luetellun yksittäisen postilähetyksen osalta sellaisten jäsenvaltiostaan lähtöisin olevien pakettipalvelujen tarjoajien rajatylittävät hinnat, jotka kuuluvat yleispalveluvelvoitteen piiriin, ja joiden arvioinnin kansallinen sääntelyviranomainen objektiivisesti katsoo tarpeelliseksi. Artiklan 2 kohdassa säädetään niistä seikoista, jotka kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava arvioinnissaan huomioon. Lisäksi artiklan 3 kohdassa esitetään ne seikat, jotka kansallinen sääntelyviranomainen voi ottaa huomioon, jos se pitää sitä tarpeellisena.

Asetuksen 7 artiklassa säädetään kuluttajien tiedonsaannista. Artiklan mukaan kaikkien elinkeinoharjoittajien, jotka tekevät kuluttajien kanssa direktiivin 2011/83/EU soveltamisalaan kuuluvia kauppasopimuksia, joihin sisältyy rajatylittävien pakettien lähettäminen, on mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin annettava ennen sopimuksen tekoa tietoja tiettyä kauppasopimusta koskevista rajatylittävien pakettien toimitusvaihtoehdoista sekä kuluttajan maksettavaksi tulevista rajatylittävien pakettien toimitusmaksuista sekä tarvittaessa valitusten käsittelyssä soveltamistaan periaatteista.

Asetuksen 8 artiklassa säädetään seuraamuksista. Artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenmaat säätämään asetuksen rajatylittävistä pakettipalveluista rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. Artiklan 2 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan ilmoittamaan viimeistään 23 päivänä marraskuuta 2019 komissiolle 1 kohdan mukaisesti hyväksymänsä säännökset. Jäsenmaiden on lisäksi ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikki näitä säännöksiä koskevat myöhemmät muutokset.

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen rajatylittäviä pakettipalveluja tarjoavaa yritystä, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan. Näitä pakettipalveluja tarjoavia yrityksiä, joilla on suoraan tai alihankkijoiden kautta yli 50 työntekijää, ja jotka ovat sijoittuneet useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon ovat Posti Group Oyj, Oy Matkahuolto Ab, Fedex, GLS-Finland, DB Schenker, TNT, UPS, PostNord, DHL ja Bring.

Asetuksen täytäntöönpanolla ei ole tarkoitus antaa kansallista lisäsääntelyä.

2 Ehdotetut muutokset

Postilaki

1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Esityksessä ehdotetaan 1 §:ään lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan postilain soveltamisalaa laajennettaisiin tietyiltä osin koskemaan myös pakettiasetuksessa tarkoitettua toimintaa. Tällä hetkellä postilain soveltamisalaan kuuluu vain sellainen pakettien välittäminen, jota tehdään postiyritykselle asetetun yleispalveluvelvollisuuden nojalla. Soveltamisalan laajentaminen perustuu pakettiasetuksen vaatimukseen.

67 §. Yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta.Sääntelyn selkeyttämiseksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jolla selkeytettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston roolia Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman postipalveludirektiivin mukaisena kansallisena sääntelyviranomaisena. Nykyinen 3 momentti siirrettäisiin sellaisenaan 4 momentiksi.

75 §. Pakkokeinot.Pykälän 1 momenttiinehdotetaan lisäystä, jonka myötä pakettiasetuksen rikkomiseen voitaisiin soveltaa samoja seuraamuksia, kuin voimassa olevan postilain nojalla sovelletaan postiyritysten tai muiden yhteisöjen osalta. Lisäämällä pakettiasetusta koskeva viittaus momenttiin pantaisiin täytäntöön asetuksen 8 artiklan vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on asetuksen mukaan oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Muutoksen myötä Liikenne- ja viestintävirastolla olisi pakettiasetusta koskevassa valvonnassaan käytettävissä samat keinot kuin muussa postitoiminnan valvonnassa. Sanktioiden osalta sovelletaan postilain 80 §:ssä säädettyjä oikeusturvakeinoja.

3 Esityksen vaikutukset

Lakiehdotuksessa Liikenne- ja viestintävirastoa esitetään postidirektiivissä ja pakettiasetuksessa tarkoitetuksi toimivaltaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi. Tällä hetkellä Liikenne- ja viestintävirasto arvioi säännöllisin väliajoin pakettipalveluiden markkinoita Suomessa postilain 22 §:n mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto julkaisee vuosittain postimarkkinaselvityksen, jossa tarkastelun kohteena on myös pakettipalvelumarkkinat.

Asetuksessa vaadittujen tietojen kerääminen, arvioiminen ja jakaminen lisäävät viraston hallinnollisia velvoitteita ja kuluja. Tehtävien ei kuitenkaan arvioida lisäävän tarvetta lisäresursseille Liikenne- ja viestintävirastossa.

Kansallisen viranomaisen lisäksi asetuksen vaikutukset kohdistuvat suuriin yli 50 henkilöä, joko suoraan tai alihankkijoiden kautta, työllistäviin ja kansainvälisesti toimiviin pakettipalveluita tarjoaviin yrityksiin. Kansallisen viranomaisen tavoin myös palveluntuottajia koskee suhteellisen raskas velvoite kerätä ja jakaa pakettipalveluihin liittyviä tietoja, mikä lisää hallinnollisia velvoitteita ja kuluja. Sen sijaan ehdotetulla kansallisella lainsäädäntömuutoksella ei itsessään katsota olevan taloudellisia tai merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan. Asetusta on sovellettu Suomessa 22 päivästä toukokuuta 2018 alkaen lukuun ottamatta 8 artiklaa, jota jäsenmaiden tulee soveltaa 23 päivänä marraskuuta 2019 lähtien.

4 Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa. Hallituksen esityksestä on pyydetty 6.5.-28.5.2019 lausunnot keskeisiltä alan toimijoilta ja viranomaisilta. Esitys oli saatavilla lausuntoajan lausuntopalvelu.fi-sivustolla, joten kaikki halukkaat saivat mahdollisuuden lausua hallituksen esitysluonnoksesta.

Lausuntoja annettiin yhteensä neljä kappaletta. Lausunnon antoivat Liikenne- ja viestintävirasto, Posti Oy, Elinkeinoelämän keskusliitto ry ja Suomen Kylät ry. Kaikki lausunnonantajat kannattivat hallituksen esityksen tavoitteita ja esitettyjä lainsäädäntömuutoksia. Näin ollen hallituksen esitykseen ei tehty lausuntojen perusteella muutoksia.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 23 päivänä marraskuuta 2019.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki postilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan postilain (415/2011) 1, 67 75 §, sellaisina kuin niistä ovat 67 ja 75 § laissa 997/2018, seuraavasti:


1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa.


Tätä lakia sovelletaan postin yleispalvelun ja muiden postipalveluiden tarjoamiseen.


Tätä lakia ei sovelleta sellaisen palvelun tarjoamiseen, joka koskee:

1) sanoma- ja aikakauslehtiä;

2) osoitteettomia lähetyksiä;

3) kirjelähetyksiä, jos toiminta on pienimuotoista, taloudelliselta merkitykseltään vähäistä sekä laajuudeltaan sellaista, että sillä ei ole yleispalvelun saatavuuden kannalta olennaista merkitystä;

4) kirjelähetysten kuriiripalvelua;

5) postipaketteja, jotka eivät kuulu yleispalveluun; tai

6) elinkeinonharjoittajan omaan toimintaan tarvittavaa tai liittyvää postitoimintaa.


Tämän lain säännöksiä ei sovelleta kansainväliseen postiliikenteeseen siltä osin kuin Suomea velvoittavasta kansainvälisestä sopimuksesta johtuu muuta.


Sen estämättä, mitä 3 momentin 5 kohdassa säädetään, 75 §:ää sovelletaan myös rajatylittävistä pakettipalveluista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/644 säännösten rikkomiseen.


67 §
Yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta

Postitoiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriölle.


Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Liikenne ja viestintäviraston on vuosittain julkaistava kertomus 19 §:ssä säädettyjen laatustandardien noudattamisesta.


Liikenne- ja viestintävirasto toimii yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (97/67/EY) ja rajatylittävistä pakettipalveluista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2018/644 tarkoitettuna kansallisena viranomaisena.


Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenne- ja viestintäviraston on tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan toimittava tarvittaessa yhteistyössä kilpailuviranomaisten ja kuluttajaviranomaisten kanssa.


75 §
Pakkokeinot

Jos postiyritys tai muu sellainen yhteisö, jota koskevaa sääntelyä tämä laki sisältää, rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka rajatylittävistä pakettipalveluista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 2018/644, Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa yrityksen korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä.


Liikenne- ja viestintävirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toiminta keskeytetään joko osaksi tai kokonaan tai että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).


Teettämällä suoritetun työn kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista. Kustannukset ovat suoraan ulosottokelpoiset. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa.



Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xxxxkuuta 20 .



Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2019

Pääministeri
Antti Rinne

Liikenne- ja viestintäministeri
Sanna Marin

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.