VaVM 26/2016 vp HE 246/2016 vp

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Portugalin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi marraskuussa 2016 tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan.

Sopimus ja pöytäkirja rakentuvat eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Ne sisältävät määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa ja pöytäkirjassa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus ja pöytäkirja tulevat voimaan 30 päivää sen päivän jälkeen, jona sopimusvaltiot ovat vastaanottaneet sen viimeisen ilmoituksen, joka välittää tiedon kummankin sopimusvaltion voimaantuloa varten edellytettyjen sisäisten menettelyjen loppuun saattamisesta.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen ja pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen ja pöytäkirjan kanssa.

Suomen ja Portugalin välillä on tällä hetkellä voimassa Suomen hallituksen ja Portugalin hallituksen välillä 27 päivänä huhtikuuta 1970 Helsingissä tehty sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi (SopS 26 ja 27/1971), jota on sovellettu vuoden 1972 alusta alkaen.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämisen alalla, OECD:n malliverosopimuksessa ja verotietojenvaihdossa tapahtuneen kehityksen johdosta Portugalin kanssa voimassa olevaa verosopimusta on pidettävä vanhentuneena ja tarkistusta kaipaavana. Lisäksi sopimuksen tekemisen jälkeen on sekä Suomen että Portugalin verolainsäädäntöön tehty olennaisia muutoksia. Näistä syistä uuden sopimuksen tekeminen Portugalin kanssa on ollut tarkoituksenmukaista.

Suomella on voimassa oleva laaja verosopimus, jossa määrätään lähes kaikista OECD:n malliverosopimuksen tekstissä käsitellyistä asioista, seuraavien 75 valtion kanssa: Alankomaat (SopS 84/1997 ja 31/1998), Arabiemiraattien liitto (SopS 90/1997 ja 32/1998), Argentiina (SopS 85/1996), Armenia (SopS 120/2007 ja 31/2008), Australia (SopS 91/2007 ja 32/2008), Azerbaidzhan (SopS 94/2006), Barbados (SopS 79/1992 ja 58/2013), Belgia (SopS 66/1978, 54/1997 ja 13/2014), Bosnia-Hertsegovina (SopS 60/1987 ja 75/2005), Brasilia (SopS 92/1997 ja 33/1998), Bulgaria (SopS 11/1986), Egypti (SopS 12/1966 ja 56/1976), Espanja (SopS 67/1968, 14/1974, 39/1974, 109/1991 ja 74/1992, Etelä-Afrikka (SopS 78/1995 ja 4/1996), Filippiinit (SopS 60/1981), Georgia (SopS 76/2008), Indonesia (SopS 4/1989), Intia (SopS 58/2010), Irlanti (SopS 88/1993), Islanti (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Iso-Britannia (SopS 2/1970, 31/1974, 26/1981, 8/1987, 2/1992, 75/1992 ja 63/1997), Israel (SopS 90/1998), Italia (SopS 55/1983), Itävalta (SopS 18/2001 ja 95/2011), Japani (SopS 43/1972, 111/1991 ja 76/1992), Kanada (SopS 2/2007), Kazakstan (SopS 85/2010), Kiina (SopS 104/2010), Kirgistan (SopS 14/2004), Korean tasavalta (SopS 75/1981), Kosovo (SopS 60/1987 ja 1/2012), Kreikka (SopS 58/1981), Kroatia (SopS 60/1987 ja 34/1995), Kypros (SopS 40/2013), Latvia (SopS 92/1993), Liettua (SopS 94/1993), Luxemburg (SopS 18/1983, 60/1992 ja 62/2010), Makedonia (SopS 23/2002), Malesia (SopS 16/1986), Malta (SopS 82/2001), Marokko (SopS 18/2013), Meksiko (SopS 65/1998), Moldova (SopS 92/2008), Montenegro (SopS 60/1987 ja 45/2007), Norja (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Pakistan (SopS 15/1996), Portugali (SopS 27/1971), Puola (SopS 21/2010), Ranska (SopS 8/1972 ja 5 /1976), Romania (SopS 7/2000), Ruotsi (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Saksa (SopS 18/1982), Sambia (SopS 28/1985), Serbia (SopS 60/1987 ja 70/2001), Singapore (SopS 115/2002, 38/2003 ja 41/2010), Slovakia (SopS 28/2000), Slovenia (SopS 70/2004), Sri Lanka (SopS 20/1984), Sveitsi (SopS 90/1993, 92/2006, 122/2010 ja 14/2013), Tadzikistan (SopS 72/2013), Tansania (SopS 70/1978), Tanska (mukaan lukien Färsaaret; SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Thaimaa (SopS 28/1986), Tsekki (SopS 80/1995 ja 5/1996), Turkki (SopS 49/2012), Ukraina (SopS 82/1995 ja 6/1996), Unkari (SopS 51/1981), Uruguay (SopS 16/2013), Uusi Seelanti (SopS 49/1984 ja 16/1988), Uzbekistan (SopS 104/1999 ja HE 45/2016 vp), Valko-Venäjä (SopS 84/2008), Venäjä (SopS 110/2002), Vietnam (SopS 112/2002 ja 64/2003), Viro (SopS 96/1993) ja Yhdysvallat (SopS 2/1991 ja 3/2008).

Espanjan ja Saksan kanssa tehtyjä verosopimuksia koskevat hallituksen esitykset (HE 5/2016 EV 20/2016 vp/16.3.2016 ja HE 17/2016 EV 27/2016 vp/5.4.2016) on jo käsitelty eduskunnassa. Turkmenistanin ja Sri Lankan kanssa tehtyjä verosopimuksia koskevat hallituksen esitykset on annettu eduskunnalle 20 päivänä lokakuuta 2016 (HE 202/2016) ja 10 päivänä marraskuuta 2016 (HE 235/2016).

Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat luonnollisten henkilöiden ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteysyritysten tulon oikaisemisen yhteydessä, kuuden alueen kanssa: Bermuda (SopS 87/2009), Brittiläiset Neitsytsaaret (SopS 59/2011), Caymansaaret (SopS 34/2010), Guernsey (SopS 47 ja 84/2009), Jersey (SopS 78/2009) ja Mansaari (SopS 74/2008).

Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat osinkoa ja kiinteän toimipaikan tuloa, Alankomaiden Antillien (SopS 63/2011) ja Aruban (SopS 65/2011) kanssa.

Suomella on voimassa oleva sopimus kansainvälisestä kuljetustoiminnasta saadun tulon vapauttamisesta verosta Yhdysvaltain kanssa (SopS 20/1988) ja voimassa oleva sopimus verosäännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamiseksi Yhdysvaltain kanssa (SopS 155/2015), voimassa oleva sopimus ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Hong Kongin kanssa (SopS 125/2008) ja voimassa oleva sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan (sen liiketulon) vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista Kiinan kanssa (SopS 117/2006).

Suomella on voimassa oleva kulttuuri-instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskeva sopimus Italian kanssa (SopS 33/1974). Sopimusta sovelletaan myös tulo- ja omaisuusveroihin.

Suomella on voimassa oleva sopimus erityisistä määräyksistä (tulon ja varallisuuden) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi rakennettaessa rajasiltoja ym. Norjan kanssa (SopS 54/1993).

Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

Nykyisen sopimuksen mukaan osingosta voidaan verottaa osingon maksavan yhtiön asuinvaltiossa (osingon lähdevaltiossa) 10 prosentin maksimiverokannalla, jos osingon saaja on yhtiö, joka välittömästi omistaa vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta (suorasijoitusosinko). Muulloin (portfolio-osinko) verokanta on 15 prosenttia. Uusi sopimus alentaa 10 prosentin verokannan 5 prosenttiin, jos osingon saava yhtiö hallitsee vähintään 10 prosenttia maksavan yhtiön pääomasta. Seurauksena on, että Suomesta Portugaliin maksettavasta osingosta saatava lähdeverotuotto alenee. Alempi lähdeverokanta ei kuitenkaan tosiasiassa vaikuta verotuottoon, koska suorasijoitusosinko on jo lähdeverovapaa eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU perusteella. Portfolio-osingon verokanta ei muutu. Osingosta saatava lähdeverotuotto ei näin ollen muutu. Portugaliin maksettiin vuonna 2015 osinkoa (osake on hallintarekisteröity mutta hallittu tilinhaltijan omaan lukuun) 208 393,63 euroa, josta perittiin lähdeveroa (tai jonka osalta toimitettu ennakonpidätys) 31 259,05 euroa, muuta osinkoa (osake hallintarekisteröity) 304 542,21 euroa, josta perittiin lähdeveroa 45 655,50 euroa, muuta kuin näitä osinkoja 624 284,18 euroa, josta perittiin lähdeveroa 92 816,68 euroa sekä lopulliselle saajalle maksettua osinkoa, jonka lähdeveroa maksaja on oikaissut 12 691,85 euroa, josta perittiin lähdeveroa 1 903,77 euroa. Yhteensä osinko oli 1 149 911,87 euroa ja siitä peritty lähdevero 171 635 euroa.

Nykyisen sopimuksen mukaan koron enimmäislähdeverokanta on 15 prosenttia. Suomi ei useimmissa tapauksissa peri Portugaliin maksetusta korosta lähdeveroa, koska rajoitetusti verovelvollinen (ulkomailla asuva henkilö) ei ole verovelvollinen täältä saamastaan korkotulosta tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan. Yhtiöiden välinen korko on lähdeverovapaa myös eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY (korko-rojaltidirektiivi) perusteella (25 prosentin vähimmäispääoma- tai äänivaltaosuus). Samalla tavalla vaikuttaa tulevaisuudessa se, että uuden sopimuksen mukaan verotetaan sopimusvaltiosta kertyvästä korosta vain toisessa sopimusvaltiossa, jos koron maksaa tai korkoetuuden omistaja on sopimusvaltio, sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai paikallisviranomainen, sopimusvaltion keskuspankki tai jonkin edellä mainitun virasto tai laitos. Uudessa sopimuksessa koron verokanta alenee 10 prosenttiin, mutta tämä ei edellä mainituista syistä johtuen vaikuta verotuottoon. Portugaliin maksettiin vuonna 2015 talletuskorkoa 24 425,35 euroa, josta kannettiin lähdeveroa 36,43 euroa, joukkovelkakirjalainakorkoa tai jälkimarkkinahyvitystä 12 178 605,91 euroa (ei lähdeveroa), muuta korkoa 163 306,94 euroa, josta kannettiin lähdeveroa 24 868,12 euroa, pitkäaikaissäästämissopimusvarallisuuden kerryttämää korkoa 8 079,01 euroa (ei lähdeveroa). Säästödirektiivin tarkoittama korko oli 20 931,75 euroa (ei lähdeveroa) ja säästödirektiivin tarkoittamaan myyntiin, takaisinostoon tai lunastustuottoon sisältyvä korko 34 925,45 euroa (ei lähdeveroa). Yhteensä nämä erät olivat 12 266 967,47 euroa ja niistä peritty lähdevero 24 904,55 euroa.

Rojaltin enimmäisverokanta on nykyisen sopimuksen mukaan 10 prosenttia. Yhtiöiden välinen rojalti on lähdeverovapaa korko-rojaltidirektiivin perusteella. Uudessa sopimuksessa verokanta alenee 5 prosenttiin. Suomi kantaa siten Suomesta Portugaliin maksettavasta rojaltista vähemmän lähdeveroa kuin tähän asti, mikä vähentää verotuottoa, mutta toisaalta myös Portugali kantaa vähemmän lähdeveroa, joten määrä, joka Suomen pitää hyvittää, alenee, mikä lisää verotuottoa. Verokannan aleneminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi verotuottoon. Portugaliin maksettiin vuonna 2015 rojaltia 84 284,85 euroa, josta kannettiin lähdeveroa 2 892,99 euroa.

Suomi ei nykyisen sopimuksen mukaan voi verottaa vuokratuloa, jonka Portugalissa asuva henkilö saa omistamansa Suomessa sijaitsevan (irtainta omaisuutta olevan) osakehuoneiston vuokrauksesta, eikä myöskään luovutusvoittoa, jonka tällainen henkilö saa tällaisen huoneiston luovutuksesta. Uuden sopimuksen mukaan Suomi voi verottaa kumpaakin tulolajia, mikä lisää verotuottoa.

Nykyisen sopimuksen 18 artiklan mukaan verotetaan aikaisempaan palvelukseen perustuvia eläkkeitä ja muita samanluonteisia hyvityksiä vain eläkkeensaajan asuinvaltiossa, joten Portugalissa asuville henkilöille Suomesta maksettavaa aikaisempaan palvelukseen perustuvaa yksityisen sektorin eläkettä verotetaan vain Portugalissa.

Uuden sopimuksen 17 artiklan mukaan sopimusvaltio voi verottaa sosiaalivakuutuslainsäädäntönsä tai järjestämänsä muun julkisen sosiaaliturvan mukaan maksettavia eläkkeitä ja muita etuuksia ja tästä valtiosta kertyvää elinkorkoa. Eläkkeensaajan asuinvaltion yksinomaista verottamisoikeutta (nykyisen sopimuksen 18 artikla) sovelletaan kuitenkin sopimuksen voimaantulon jälkeisen kolmannen kalenterivuoden loppuun asti, jos artiklan mukainen tulo on veronalaista eläkkeensaajan asuinvaltiossa (26 artikla). Suomi voi siten (tulevaisuudessa) verottaa Portugalissa asuville henkilöille Suomesta maksettavia yksityisen sektorin eläkkeitä. Edellä mainitun veronalaisuusehdon täyttävien eläkkeiden osalta uusi sopimus vaikuttaa kuitenkin verotuottoon vasta siirtymäajan jälkeen. Niitä eläkkeitä, jotka eivät täytä tätä ehtoa, Suomi voi verottaa heti kun uuden sopimuksen soveltaminen alkaa, mikä alkaa silloin lisätä verotuottoa.

Verotuottoon vaikuttaa myös yksityisen sektorin eläkkeisiin uuden sopimuksen mukaan sovellettava kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä, jossa lähdevaltio hyvittää asuinvaltion kantaman veron. Suomesta Portugaliin maksettavan eläkkeen osalta tämä tarkoittaa sitä, että lähdevaltio Suomi vähentää asuinvaltio Portugalin kantaman veron. Verrattuna tilanteeseen, jossa kaksinkertaisen verotuksen poistaisi asuinvaltio Portugali, Suomen verotuotto on pienempi, koska Suomi saa verotuottoa vain, jos Suomen vero on näiden eläkkeiden osalta korkeampi kuin Portugalin. Tätä voidaan sinänsä pitää todennäköisenä.

Verotuottoon vaikuttaa edelleen se, miten Portugaliin maksettavat eläkkeet jakautuvat suuruusluokaltaan, kuinka moni Portugalissa asuva eläkkeensaaja saa Suomesta useaa eläkettä, joiden verokohtelu sopimusten mukaan on erilainen, ja yksityisen sektorin eläkkeiden verotusta koskevien määräysten soveltamisala. Koska Suomi joka tapauksessa ei ole tähän mennessä voinut verottaa useimpia tällaisia yksityisen sektorin eläkkeitä, voidaan olettaa, että verotuotto tältä osin jonkin verran kasvaa.

Suomessa asuvalle henkilölle lähdevaltiosta Portugali maksettua yksityisen sektorin eläkettä verottaa nykyisin vain asuinvaltio Suomi. Uuden sopimuksen mukaan myös Portugali voi (viimeistään siirtymäajan jälkeen) verottaa tällaista eläkettä. Näihin eläkkeisiin sovellettavan kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmän mukaan Suomi ei kuitenkaan ole velvollinen vähentämään Portugalin perimää veroa eikä Suomen verotusoikeus tältä osin siis muutu. Lopputuloksena on, että verotuottokaan ei muutu. Koska Portugalista tällaista eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden lukumäärä lienee vähäinen, näiden eläkkeiden vaikutus verotuottoon on muutoinkin hyvin pieni.

Suomesta vuonna 2015 Portugaliin maksetut eläkkeet

Eläkelaji	Yhteissumma € (suoritusten lukumäärä)	Ennakonpidätys € (suoritusten lukumäärä)
1. Työeläke julkisyhteisöltä	354 228,72 (70)	46 053,98 (36)
2. Muu sosiaaliturvalainsäädäntö- työeläke	4 946 507,73 (182)	104 706,59 (100)
3. Kansaneläke tms., valtiokonttorin maksama muu kuin työeläke	67 592,77 (38)	238,86 (5)
4. Sosiaaliturvalainsäädäntöön perustumaton eläke	1 486 835,28 (73)	29 808,72 (46)
5. Julkisyhteisön liiketoiminnassa ansaittu eläke	19 598,88 (1)	3 862,54 (1)
6. Muu eläke	54 305,60 (4)	814,58 (4)
7. Pääomatuloa oleva ostettu, työhön perustumaton eläke	3 464,54 (4)	763,80 (3)

Suomesta Portugaliin vuonna 2015 maksettujen muiden tulojen (palkka, sijoitus- tai henkilöstörahasto-osuus, työkorvaus, johtajanpalkkio, taiteilijan tai urheilijan saama korvaus, muu tulo, kuten stipendi tai vakuutuskorvaus) määrä oli 1 387 812,88 euroa (lähdevero 97 223,22 euroa), josta noin 94 prosenttia oli palkkioita, palkkoja, henkilörahaston rahasto-osuuksia ja työkorvauksia.

Osinkoon, korkoon ja rojaltiin sovelletaan nykyisen sopimuksen 23 artiklan 5 kappaleen mukaan niin sanottua Tax Sparingia: jos Portugali on myöntänyt näistä tuloista kannettavasta verosta täydellisen vapautuksen tai alennuksen, Suomen pitää vähentää verostaan (vero-)määrä, joka vastaa määrää, joka olisi kannettu ilman vapautusta. Tämä vähennys on poistettu.

Suomen ja Portugalin välistä verosopimusta on vuosien varrella yritetty uudistaa useaan otteeseen. 1990-luvulla käydyt neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, erityisesti eläkkeiden verotusoikeuden jaosta vallinneiden erilaisten näkemysten johdosta. Neuvottelut uudesta verosopimuksesta Suomen ja Portugalin välillä käynnistettiin Suomen aloitteesta uudelleen lokakuussa 2013 Lissabonissa ja niitä jatkettiin toukokuussa 2015 Helsingissä.

Sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2016.

Sopimus noudattaa pääasiallisesti OECD:n laatimaa mallia kahdenkeskiseksi verosopimukseksi (OECD:n mallisopimus). Merkittävimmät poikkeukset tästä mallista koskevat rojaltin, työtulon, eläkkeen ja muun tulon verottamista ja kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmää.

Sekä Suomi että Portugali soveltavat sopimuksen mukaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa hyvitysmenetelmää päämenetelmänään.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Artikla on tältä osin OECD:n mallisopimuksen 1 artiklan mukainen.

Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.

Eräissä tapauksissa sopimusta sovelletaan myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 22 artiklan määräykset ja tiedonvaihtoa koskevan 24 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.

2 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Artiklassa määritellään ja mainitaan ne verot, joihin sopimusta sovelletaan. Omaisuusvero on jätetty pois, koska sitä ei sopimusvaltioissa enää kanneta eikä kaksinkertaista omaisuusverotusta siis voi syntyä.

3—5 artikla. Yleiset määritelmät. Kotipaikka. Kiinteä toimipaikka. Artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen 3—5 artiklan mukaiset. Niihin on tehty vain vähäisiä muutoksia.

Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös muissa artikloissa. Esimerkiksi osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10—12 artikla).

Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa, jossa mainitaan myös valtio, sen valtiollinen tai hallinnollinen osa, paikallisviranomainen ja sopimuksen pöytäkirjan 3 kohdassa määritelty julkisyhteisö. Oikeushenkilön kaksoisasumistilanteessa oikea asuinpaikka ratkaistaan OECD:n mallisopimuksen mukaisesti tosiasiallisen johdon sijaintipaikan perusteella (3 kappale).

Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, liittyy erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamiseen. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen 5 artiklan määräyksiä.

6 artikla.
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on.

Jos osakkeiden tai muiden yhtiöoikeuksien omistus oikeuttaa niiden omistajan hallitsemaan yhtiölle kuuluvaa kiinteää omaisuutta, tämän hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, vuokralleannosta tai muusta käytöstä saatavaa tuloa voidaan uuden 5 kappaleen mukaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on. Esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa vuokralleannosta, voidaan verottaa Suomessa.

Uuden, Portugalin aloitteesta artiklaan otetun 6 kappaleen mukaan artiklan määräyksiä sovelletaan myös kiinteän omaisuuden käyttöön tai käyttöoikeuteen liittyvistä irtaimesta omaisuudesta saatuun tuloon tai palveluista saatuun tuloon, joista kumpikin rinnastetaan kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon sen sopimusvaltion verolainsäädännön mukaan, jossa omaisuus sijaitsee.

Artikla on 5 ja 6 kappaleen uusien määräysten lisäksi saatettu sanamuodoltaan vastaamaan OECD:n mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla.
Liiketulo. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa tässä toisessa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain tulo, joka on luettava kuuluvaksi kyseiseen kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale). Artikla on sen OECD:n mallisopimuksen 7 artiklan version mukainen, joka oli mallisopimuksessa vielä 21 päivänä heinäkuuta 2010.

8 artikla.
Merenkulku ja ilmakuljetus. Artikla on merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeus 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale).

Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.

9 artikla.
Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.

Artiklaan on lisätty 2 kappale. Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.

10 artikla. Osinko. Osingosta voidaan verottaa sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).

Osinko on uuden sopimuksen mukaan vapaa Suomen verosta, jos Portugalissa asuvan yhtiön maksaman osingon saaja on Suomessa asuva yhtiö, joka hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia tämän portugalilaisen yhtiön äänimäärästä (21 artiklan 2 kappaleen b kohta). Nykyisen sopimuksen mukaan Portugalissa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksama osinko on vapaa Suomen verosta siinä laajuudessa kuin se olisi vapaa Suomen verosta, jos molemmat yhtiöt olisivat suomalaisia yhtiöitä.

Osingosta voidaan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu (lähdevaltio). Enimmäisverokanta on nykyisen 10 prosentin sijasta 5 prosenttia (osingon kokonaismäärästä), jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva yhtiö, joka välittömästi omistaa vähintään 10 prosenttia osingonmaksajayhtiön pääomasta (2 kappaleen a kohta). Muutoin vero saa edelleen olla enintään 15 prosenttia (2 kappaleen b kohta). Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan näitä rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan veronhyvityksellä 21 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa suurelta osin.

11 artikla. Korko. Korosta voidaan kummankin sopimuksen (ja OECD:n mallisopimuksen 11 artiklan) mukaan verottaa sekä siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu (1 kappale), että siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio, 2 kappale), jollei se ole siellä verosta vapaa 3 kappaleen nojalla. Artiklan uuden 3 kappaleen mukaan verotetaan sopimusvaltiosta kertyvästä korosta vain toisessa sopimusvaltiossa, jos koron maksaa tai korkoetuuden omistaja on tämä toinen sopimusvaltio, sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai paikallisviranomainen, tämän toisen sopimusvaltion keskuspankki tai jonkin näistä laitos tai väline. Pöytäkirjan 4 kappaleen mukaan 3 kappaletta sovelletaan myös Teollisen yhteistyön rahastoon (Finnfund), Finnveraan ja Suomen Vientiluottoon niin kauan kuin Suomen valtio omistaa suoraan tai epäsuorasti vähintään 95 prosenttia sen pääomasta. Uuden sopimuksen mukaan vero lähdevaltiossa saa olla enintään 10 prosenttia koron kokonaismäärästä nykyisen 15 prosentin sijasta. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan tätä rajoitusta (5 kappale), jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole Suomessa käytännössä merkitystä, koska luonnollisen henkilön, joka ei asu Suomessa, ja ulkomaisen yhteisön on tuloverolain 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksellisissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.

12 artikla. Rojalti. Rojaltista voidaan kummankin sopimuksen mukaan (ja OECD:n mallisopimuksesta poiketen) verottaa sekä siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu (1 kappale), että siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio, 2 kappale). Uuden sopimuksen mukaan (2 kappale) vero saa lähdevaltiossa olla enintään 5 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä nykyisen 10 prosentin sijasta. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan tätä rajoitusta (5 kappale), jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa hyvityksellä 21 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Artikla ei enää koske suorituksia, jotka saadaan korvauksena teollisen, kaupallisen tai tieteellisen välineistön käyttämisestä tai käyttöoikeudesta (leasing), mikä vastaa OECD:n mallisopimuksen 12 artiklassa olevan rojaltin määritelmää.

13 artikla. Luovutusvoitto. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevan (6 artiklassa tarkoitetun) kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan sekä uuden että voimassa olevan sopimuksen 1 kappaleen mukaan verottaa kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa.

Uuden 4 kappaleen mukaan voidaan voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa sellaisten osakkeiden tai vastaavan intressin luovutuksesta, joiden arvosta enemmän kuin 50 prosenttia suoraan tai välillisesti kertyy toisessa sopimusvaltiossa olevasta kiinteästä omaisuudesta, verottaa kiinteän omaisuuden sijaintivaltiossa. Myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneistonsa luovutuksesta, voidaan siis tulevaisuudessa verottaa Suomessa.

Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan (kuten nykyisinkin, 13 artiklan 2 kohta) verottaa tässä toisessa valtiossa eli toimipaikan sijaintivaltiossa (2 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn laivan, ilma-aluksen tai niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (3 kappale).

Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta edellä selostetuissa kappaleissa, verotetaan (kuten nykyisinkin, 13 artiklan 3 kappale) vain luovuttajan asuinvaltiossa (5 kappale).

Nämä määräykset muuttavat merkittävästi nykyisen sopimuksen 13 artiklan määräyksiä asunto-osakkeista saadun luovutusvoiton verotuksen osalta ja vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen 13 artiklaa tai sen kommentaaria.

14—16 artikla. Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat. Työtuloa (14 artikla) mukaan lukien työvoiman vuokrauksen puitteissa suoritetusta työstä saatu hyvitys (pöytäkirjan 5 kohta), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla) koskevat määräykset ovat OECD:n mallisopimuksen 15—17 artiklan ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

17 artikla. Eläkkeet. Aikaisempaan palvelukseen perustuvia, sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksettua eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä (yksityissektorin eläke) verotetaan nykyisen sopimuksen 18 artiklan mukaan vain tuossa valtiossa eli vain valtiossa, jossa tämä henkilö asuu, jollei 19 (Julkiset palkkiot) artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu.

Uuden sopimuksen 17 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen työn perusteella maksettua eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan vain siinä valtiossa eli henkilön asuinvaltiossa (jollei 18 artiklan 2 kappaleesta muuta johdu). Tämä vastaa nykyisen sopimuksen 18 artiklaa.

Sopimusvaltion sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimusvaltion järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan perusteella toistuvasti tai kertakorvauksena maksettua eläkettä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, ja muuta etuutta, ja sopimusvaltiosta kertyvää elinkorkoa, voidaan kuitenkin (1 kappaleen estämättä ja jollei 18 artiklan 2 kappaleesta muuta johdu) verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).

Kappaleen 3 mukaan elinkoron katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta, jos tähän tuloon liittyvät vakuutusmaksut tai maksut oikeuttavat verovähennykseen tässä valtiossa. Suomessa nämä maksut ovat jo kauan olleet vähennyskelpoisia.

Artiklan 21 (Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen) 3 kappaleen mukaan, jos sopimusvaltiossa asuva henkilö saa tuloa, josta 17 artiklan 2 kappaleen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltiossa), tämän toisen valtion on myönnettävä tämän henkilön tulosta kannettavasta verosta vähennyksenä määrä, joka vastaa ensiksi mainitussa valtiossa (asuinvaltiossa) maksettua tulosta kannettua veroa. Tämä merkitsee Portugalissa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavan eläkkeen osalta sitä, että Portugali verottaa eläkettä asuinvaltiona ja sen lisäksi Suomi verottaa eläkettä lähdevaltiona mutta vähentää Portugalin veron. Kyseessä on niin sanottu käänteinen hyvitysmenetelmä, jossa kaksinkertaisen verotuksen poistaa tulonsaajan asuinvaltion sijasta tulon lähdevaltio.

Vähennys ei saa ylittää sitä tulosta kannettavan veron osaa, joka lasketaan ennen vähennyksen antamista ja kohdistuu tuloon, josta voidaan verottaa ensiksi mainitussa valtiossa, joten Suomen veron määrä on yläraja vähennettävän Portugalin veron määrälle.

Sopimuksen 26 artiklan (Voimaantulo) 4 kappaleen mukaan nykyisen sopimuksen 18 artiklaa sovelletaan uuden sopimuksen voimaantulon jälkeisen kolmannen kalenterivuoden loppuun asti, jos nykyisen sopimuksen 18 artiklan mukainen tulo on veronalaista siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu. Suomen osalta tätä siirtymäaikaa sovelletaan henkilöihin, joiden Suomesta saama eläketulo on näiden vuosien aikana veronalaista Portugalissa. Mikäli ehto ei täyty, uutta 17 artiklaa aletaan soveltaa heti kun sopimusta yleisesti aletaan soveltaa 26 artiklan perusteella.

Yksityisen sektorin eläkkeitä koskevat määräykset ovat samanlaiset kuin tällaisia eläkkeitä koskevat määräykset Suomen Espanjan kanssa joulukuussa 2015 tekemässä verosopimuksessa. Ne vastaavat pääosin OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä. Eläkkeen kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä on kuitenkin poikkeus mallisopimuksen määräyksiin.

18 artikla. Julkinen palvelus. Julkisesta palveluksesta saatua palkkaa tai muuta sellaista hyvitystä verotetaan 1 kappaleen a kohdan mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, jonka (tai jonka valtiollisen tai hallinnollisen osan, paikallisviranomaisen tai julkisyhteisön) palveluksessa henkilö on. Vastaava sääntö koskee tällaisen palveluksen perusteella maksettavaa eläkettä (2 kappale a kohta). Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkaa, muuta hyvitystä ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan asuinvaltiossa. Kaikkia näitä tuloja verotetaan kuitenkin 14—17 artiklan (työtulo, johtajanpalkkio, taiteilijat ja urheilijat ja eläke) mukaan, jos ne maksetaan jonkin edellä mainitun julkisen vallan yksikön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä (3 kappale).

Artiklaa ei ole merkittävästi muutettu. Artikla vastaa suurelta osin OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.

19 artikla.
Opiskelijat. Artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja liikealan harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.

20 artikla. Muu tulo. Tuloa, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale). Artiklaan on lisätty paitsi OECD:n mallisopimuksen mukainen 2 kappale, myös 3 kappale, jonka mukaan jos 1 kappaleessa tarkoitettu tulomäärä kappaleessa tarkoitetun henkilön ja muun henkilön tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi ylittää määrän (jos sellainen on olemassa), josta he olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Määrän ylittävästä tulon osasta verotetaan silloin kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ja ottaen huomioon sopimuksen muut määräykset.

Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa.

21 artikla. Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Suomi käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskeva 2 kappaleen a kohta rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Portugalissa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Portugalissa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Suomi soveltaa vapautusmenetelmää osinkoon 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

Myös Portugali käyttää hyvitysmenetelmää (1 kappale).

Yksityisen sektorin eläkkeen (17 artikla) kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa kumpikin maa käyttää niin sanottua käänteistä hyvitystä (3 kappale).

22—24 artikla.
Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Artikla 22 (Syrjintäkielto) ja 24 (Tietojen vaihtaminen) koskevat kaikenlaatuisia veroja. Artiklat 22, 23 (Keskinäinen sopimusmenettely) ja 24 ovat OECD:n mallisopimuksen 24—26 artiklan mukaiset.

25 artikla.
Diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston jäsenet. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä koskevat määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 28 artiklan määräyksiä.

26 artikla. Voimaantulo. Artikla sisältää sopimuksen voimaantulomääräykset.

27 artikla.
Päättyminen. Artikla sisältää sopimuksen päättymistä koskevat määräykset. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

Pöytäkirja.
Pöytäkirjan I kohdan (Oikeus sopimuksen etuihin) mukaan sopimuksen määräyksiä ei pidä tulkita niin, että ne estäisivät sopimusvaltiota soveltamasta sisäisessä lainsäädännössään säädettyjä anti-avoidance-määräyksiä (a alakohta). Sopimuksessa tarkoitettuja etuja ei pidä myöntää henkilölle, joka ei ole toisesta sopimusvaltiosta saatujen tulojen etuudenomistaja (b alakohta), ja sopimuksen määräyksiä ei pidä soveltaa, jos tulon maksamisen perusteena olevan omaisuuden tai oikeuden luomiseen tai siirtämiseen osallisen henkilön pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on saada etua näistä määräyksistä tämän luomisen tai siirtämisen avulla (c alakohta).

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §.
Sopimuksen muiden määräysten voimaan saattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

Sopimus tulee voimaan 26 artiklan 2 kappaleen mukaan 30 päivää sen diplomaattista tietä kirjallisesti tehdyn myöhemmän ilmoituksen vastaanottoajankohdan jälkeen, joka välittää tiedon kunkin sopimusvaltion voimaantuloa varten edellytettyjen sisäisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Sopimusta sovelletaan Suomessa lähdeverojen osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tulosta suoritettavien verojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Portugalissa sopimusta sovelletaan, lähdeverojen osalta, jos ne aiheuttava tapahtuma sattuu sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden verojen osalta tuloon, joka kertyy verovuonna, joka alkaa voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

Voimassa olevaa sopimusta lakataan 26 artiklan 3 kappaleen mukaan soveltamasta niihin veroihin, joihin uutta sopimusta 2 kappaleen määräysten mukaan sovelletaan. Voimassa oleva sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä viimeisenä ajankohtana, jona sitä edellä olevien tämän kappaleen määräysten mukaan sovelletaan.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—20 artikla ja pöytäkirjan 1 ja 3—5 kohta, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 21 artikla sekä erityisiä määräyksiä sisältävät 22—25 artikla sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen 26 artiklan 3 kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaan lakataan voimassa olevaa sopimusta soveltamasta veroihin, joihin uutta sopimusta sovelletaan 26 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan. Artiklan 26 3 kappaleen toisen virkkeen mukaan voimassa oleva sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä viimeisenä ajankohtana, jona sitä 26 artiklan 3 kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaan sovelletaan. Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan hyväksyminen vaaditaan sellaisen valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen irtisanomiseen, joka sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunta on jäävartiosopimuksen voimassaolon lakkauttamista koskevassa lausunnossaan todennut, että vaikka sopimuksen lakkauttamisessa ei muodollisesti ole kysymys sopimuksen irtisanomisesta, vaikutuksiltaan sopimuksen kansainvälisoikeudellisen voimassaolon lakkauttaminen rinnastuu velvoitteen irtisanomiseen (PeVL 18/2002 vp ja PeVL 32/2006 vp). Perustuslakivaliokunta on perustuslakiuudistuksen yhteydessä katsonut, että eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös sellaisen kansainvälisen velvoitteen irtisanomiseen, jonka eduskunta on hyväksynyt ennen uuden perustuslain voimaantuloa (PeVM 10/1998 vp). Voimassa olevan sopimuksen kumoaminen edellyttää siten eduskunnan suostumusta.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Suomen tasavallan ja Portugalin tasavallan välillä Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2016 tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan.

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Suomen tasavallan ja Portugalin tasavallan välillä Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2016 tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen ja pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Valtiovarainministeri
Petteri Orpo

Sopimusteksti

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN JA PORTUGALIN TASAVALLAN VÄLILLÄ TULOVEROJA KOSKEVAN KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI JA VERON KIERTÄMISEN ESTÄMISEKSI	CONVENTION BETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE PORTUGUESE REPUBLIC FOR THE AVOIDANCE OF DOUBLE TAXATION AND THE PREVENTION OF FISCAL EVASION WITH RESPECT TO TAXES ON INCOME
Suomen tasavalta ja Portugalin tasavalta,jotka haluavat tehdä sopimuksen tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi,ovat sopineet seuraavasta:	The Republic of Finland and the Portuguese Republic,Desiring to conclude a Convention for the Avoidance of Double Taxation and the Prevention of Fiscal Evasion with Respect to Taxes on lncome,Have agreed as follows:
I luku Sopimuksen soveltamisala 1 artikla Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa.	Chapter I Scope of the Convention Article 1 Persons covered This Convention shall apply to persons who are residents of one or both of the Contracting States.
2 artikla Sopimuksen piiriin kuuluvat verot 1. Tätä sopimusta sovelletaan sopimusvaltion tai sen valtiollisten tai hallinnollisten osien tai sen paikallisviranomaisten lukuun määrättäviin tuloveroihin niiden kantotavasta riippumatta. 2. Tulon perusteella suoritettavina veroina pidetään kaikkia kokonaistulon taikka tulon osan perusteella suoritettavia veroja, niihin luettuina irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadun voiton perusteella suoritettavat verot sekä arvonnousun perusteella suoritettavat verot. 3. Tällä hetkellä olemassa olevat verot, joihin tätä sopimusta sovelletaan, ovat erityisesti: a) Portugalissa:1) luonnollisten henkilöiden tulovero (Imposto sobre o Rendimento das Pessoas Singulares – IRS);2) yhteisöjen tulovero (Imposto sobre o Rendimento das Pessoas Colectivas – IRC); ja 3) yhteisöjen tuloveron lisäverot (derramas); (jäljempänä "Portugalin vero"); b) Suomessa:1) valtion tuloverot;2) yhteisöjen tuloverot;3) kunnallisvero;4) kirkollisvero;5) korkotulon lähdevero; ja 6) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero; (jäljempänä "Suomen vero"). 4. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suoritettava tällä hetkellä olemassa olevien verojen ohella tai asemesta. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen verolainsäädäntöönsä tehdyistä merkittävistä muutoksista.	Article 2 Taxes covered 1. This Convention shall apply to taxes on income imposed on behalf of a Contracting State or of its political or administrative subdivisions or local authorities, irrespective of the manner in which they are levied. 2. There shall be regarded as taxes on income all taxes imposed on total income, or on elements of income, including taxes on gains from the alienation of movable or immovable property, as well as taxes on capital appreciation. 3. The existing taxes to which this Convention shall apply are in particular: a) in Portugal:(i) the personal income tax (Imposto sobre o Rendimento das Pessoas Singulares – IRS); (ii) the corporate income tax (Imposto sobre o Rendimento das Pessoas Colectivas – IRC); and(iii) the surtaxes on corporate income tax (derramas); (hereinafter referred to as "Portuguese tax"); b) in Finland:(i) the state income taxes (valtion tuloverot; de statliga inkomstskatterna); (ii) the corporate income taxes (yhteisöjen tuloverot; inkomstskatterna för samfund); (iii) the communal tax (kunnallisvero; kommunalskatten); (iv) the church tax (kirkollisvero; kyrkoskatten); (v) the tax withheld at source from interest (korkotulon lähdevero; källskatten på ränteinkomst); and(vi) the tax withheld at source from non-residents' income (rajoitetusti verovelvollisen lähdevero; källskatten för begränsat skattskyldig); (hereinafter referred to as "Finnish tax"). 4. The Convention shall apply also to any identical or substantially similar taxes that are imposed after the date of signature of the Convention in addition to, or in place of, the existing taxes. The competent authorities of the Contracting States shall notify each other of any significant changes that have been made in their taxation laws.
II luku Määritelmät 3 artikla Yleiset määritelmät 1. Jollei asiayhteydestä muuta johdu, tätä sopimusta sovellettaessa: a) "Portugali" tarkoittaa Portugalin tasavaltaa ja maantieteellisessä merkityksessä käytettynä käsittää Portugalin tasavallan alueen kansainvälisen oikeuden ja Portugalin lainsäädännön mukaisesti; b) "Suomi" tarkoittaa Suomen tasavaltaa ja, maantieteellisessä merkityksessä käytettynä, Suomen tasavallan aluetta ja Suomen tasavallan aluevesiin rajoittuvia alueita, joilla Suomi lainsäädäntönsä mukaan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti saa käyttää oikeuksiaan merenpohjan ja sen sisustan sekä niiden yläpuolella olevien vesien luonnonvarojen tutkimiseen ja hyväksikäyttöön; c) "sopimusvaltio" ja "toinen sopimusvaltio" tarkoittaa Portugalia tai Suomea sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää; d) "vero" tarkoittaa Portugalin veroa tai Suomen veroa sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää; e) "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön, yhtiön ja muun yhteenliittymän; f) "yhtiö" tarkoittaa oikeushenkilöä tai muuta, jota verotuksessa käsitellään oikeushenkilönä; e) sanontaa "yritys" sovelletaan kaikkeen liiketoiminnan harjoittamiseen; g) "sopimusvaltiossa oleva yritys" ja "toisessa sopimusvaltiossa oleva yritys" tarkoittavat yritystä, jota sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa, ja vastaavasti yritystä, jota toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa; h) "kansainvälinen liikenne" tarkoittaa kuljetusta laivalla tai ilma-aluksella, jota sopimusvaltiossa oleva yritys käyttää, paitsi milloin laivaa tai ilma-alusta käytetään ainoastaan toisessa sopimusvaltiossa olevien paikkojen välillä; i) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa:1) Portugalissa: the Minister of Finance, the Director General of the Tax and Customs Authority tai niiden valtuuttama edustaja;2) Suomessa: valtiovarainministeriötä, sen valtuuttamaa edustajaa tai sitä viranomaista, jonka valtiovarainministeriö määrää toimivaltaiseksi viranomaiseksi; j) "kansalainen" tarkoittaa sopimusvaltion osalta:1) luonnollista henkilöä, jolla on tämän sopimusvaltion kansalaisuus; ja 2) oikeushenkilöä, yhtymää tai muuta yhteenliittymää, joka on muodostettu tässä sopimusvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaan; k) sanonta "liiketoiminta" käsittää vapaan ammatin ja muun itsenäisen toiminnan harjoittamisen. 2. Kun sopimusvaltio jonakin ajankohtana soveltaa sopimusta, katsotaan, jollei asiayhteydestä muuta johdu, jokaisella sanonnalla, jota ei ole sopimuksessa määritelty, olevan se merkitys, joka sillä tänä ajankohtana on tämän valtion niitä veroja koskevan lainsäädännön mukaan, joihin sopimusta sovelletaan, ja tässä valtiossa sovellettavan verolainsäädännön mukaisella merkityksellä on etusija sanonnalle tämän valtion muussa lainsäädännössä annettuun merkitykseen nähden.	Chapter II Definitions Article 3 General definitions 1. For the purposes of this Convention, unless the context otherwise requires: a) the term "Portugal" means the Portuguese Republic and when used in a geographical sense comprises the territory of the Portuguese Republic in accordance with the International Law and the Portuguese legislation; b) the term "Finland" means the Republic of Finland and, when used in a geographical sense, means the territory of the Republic of Finland, and any area adjacent to the territorial waters of the Republic of Finland within which, under the laws of Finland and in accordance with international law, the rights of Finland with respect to the exploration for and exploitation of the natural resources of the sea bed and its sub-soil and of the superjacent waters may be exercised; c) the terms "a Contracting State" and "the other Contracting State" mean Portugal or Finland as the context requires; d) the term "tax" means Portuguese tax or Finnish tax, as the context requires; e) the term "person" includes an individual, a company and any other body of persons; f) the term "company" means any body corporate or any entity that is treated as a body corporate for tax purposes; e) the term "enterprise" applies to the carrying on of any business; g) the terms "enterprise of a Contracting State" and "enterprise of the other Contracting State" mean respectively an enterprise carried on by a resident of a Contracting State and an enterprise carried on by a resident of the other Contracting State; h) the term "international traffic" means any transport by a ship or aircraft operated by an enterprise of a Contracting State, except when the ship or aircraft is operated solely between places in the other Contracting State; i) the term "competent authority" means:(i) in Portugal: the Minister of Finance, the Director General of the Tax and Customs Authority or their authorised representative; (ii) in Finland: the Ministry of Finance, its authorised representative or the authority which, by the Ministry of Finance, is designated as competent authority; j) the term "national", in relation to a Contracting State, means:(i) any individual possessing the nationality or citizenship of that Contracting State; and(ii) any legal person, partnership or association deriving its status as such from the laws in force in that Contracting State; k) the term "business" includes the performance of professional services and of other activities of an independent character. 2. As regards the application of the Convention at any time by a Contracting State, any term not defined therein shall, unless the context otherwise requires, have the meaning that it has at that time under the law of that State for the purposes of the taxes to which the Convention applies, any meaning under the applicable tax laws of that State prevailing over a meaning given to the term under other laws of that State.
4 artikla Sopimusvaltiossa asuva henkilö 1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoitetaan henkilöä, joka tämän valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen domisiilin, asumisen, liikkeen johtopaikan, perustamispaikan tai muun sellaisen seikan perusteella, ja sanonta käsittää myös tämän valtion ja sen valtiollisen tai hallinnollisen osan tai julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen. Sanonta ei kuitenkaan käsitä henkilöä, joka on tässä valtiossa verovelvollinen vain tässä valtiossa olevista lähteistä saadun tulon perusteella. 2. Milloin luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten mukaan asuu kummassakin sopimusvaltiossa, hänen asemansa määritetään seuraavasti: a) hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hänen käytettävänään on vakinainen asunto; jos hänen käytettävänään on vakinainen asunto molemmissa valtioissa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat kiinteämmät (elinetujen keskus); b) jos ei voida ratkaista, kummassa valtiossa hänen elinetujensa keskus on, tai jos hänen käytettävänään ei ole vakinaista asuntoa kummassakaan valtiossa, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa hän oleskelee pysyvästi; c) jos hän oleskelee pysyvästi kummassakin valtiossa tai ei oleskele pysyvästi kummassakaan niistä, hänen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on; d) jos hän on kummankin valtion kansalainen tai hän ei ole kummankaan valtion kansalainen, sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ratkaistava asia keskinäisin sopimuksin. 3. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö 1 kappaleen määräysten mukaan asuu kummassakin sopimusvaltiossa, sen katsotaan asuvan vain siinä valtiossa, jossa sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on.	Article 4 Resident 1. For the purposes of this Convention, the term "resident of a Contracting State" means any person who, under the laws of that State, is liable to tax therein by reason of his domicile, residence, place of management, place of incorporation or any other criterion of a similar nature, and also includes that State and any political or administrative subdivision or statutory body or local authority thereof. This term, however, does not include any person who is liable to tax in that State in respect only of income from sources in that State. 2. Where by reason of the provisions of paragraph 1 an individual is a resident of both Contracting States, then his status shall be determined as follows: a) he shall be deemed to be a resident only of the State in which he has a permanent home available to him; if he has a permanent home available to him in both States, he shall be deemed to be a resident only of the State with which his personal and economic relations are closer (centre of vital interests); b) if the State in which he has his centre of vital interests cannot be determined, or if he has not a permanent home available to him in either State, he shall be deemed to be a resident only of the State in which he has an habitual abode; c) if he has an habitual abode in both States or in neither of them, he shall be deemed to be a resident only of the State of which he is a national; d) if he is a national of both States or of neither of them, the competent authorities of the Contracting States shall settle the question by mutual agreement. 3. Where by reason of the provisions of paragraph 1 a person other than an individual is a resident of both Contracting States, then it shall be deemed to be a resident only of the State in which its place of effective management is situated.
5 artikla Kiinteä toimipaikka 1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. 2. Sanonta "kiinteä toimipaikka" käsittää erityisesti: a) johdon sijaintipaikan; b) sivuliikkeen; c) toimiston; d) tehtaan; e) työpajan; ja f) kaivoksen, öljy- tai kaasulähteen, louhoksen tai muun paikan, josta luonnonvaroja otetaan. 3. Paikka, jossa harjoitetaan rakennus- tai asennustoimintaa, muodostaa kiinteän toimipaikan vain, jos toiminta kestää yli kahdentoista kuukauden ajan. 4. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä sanonnan "kiinteä toimipaikka" ei katsota käsittävän: a) järjestelyjä, jotka on tarkoitettu ainoastaan yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten; b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten; c) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan toisen yrityksen toimesta tapahtuvaa muokkaamista tai jalostamista varten; d) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan tavaroiden ostamiseksi tai tietojen keräämiseksi yritykselle; e) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan muun luonteeltaan valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamiseksi yritykselle; f) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan a)-e) kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi, edellyttäen, että koko se kiinteästä liikepaikasta harjoitettava toiminta, joka perustuu tähän yhdistämiseen, on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa. 5. Jos henkilö, joka ei ole sellainen itsenäinen edustaja, johon 6 kappaletta sovelletaan, toimii yrityksen puolesta ja hänellä on sopimusvaltiossa valtuus tehdä sopimuksia yrityksen nimissä ja hän valtuuttaan siellä tavanomaisesti käyttää, tällä yrityksellä katsotaan 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä olevan kiinteä toimipaikka tässä valtiossa jokaisen toiminnan osalta, jota tämä henkilö harjoittaa yrityksen lukuun. Tätä ei kuitenkaan noudateta, jos tämän henkilön toiminta rajoittuu sellaiseen, joka mainitaan 4 kappaleessa ja joka, jos sitä harjoitettaisiin kiinteästä liikepaikasta, ei tekisi tästä kiinteästä liikepaikasta kiinteää toimipaikkaa kappaleen määräysten mukaan. 6. Yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että yritys harjoittaa liiketoimintaa siinä valtiossa välittäjän, komissionäärin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, edellyttäen, että tämä henkilö toimii säännönmukaisen liiketoimintansa rajoissa. 7. Se seikka, että sopimusvaltiossa asuvalla yhtiöllä on määräämisvalta yhtiössä – tai siinä on määräämisvalta yhtiöllä – joka asuu toisessa sopimusvaltiossa tai harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa valtiossa (joko kiinteästä toimipaikasta tai muuten), ei itsestään tee kumpaakaan yhtiötä toisen kiinteäksi toimipaikaksi.	Article 5 Permanent establishment 1. For the purposes of this Convention, the term "permanent establishment" means a fixed place of business through which the business of an enterprise is wholly or partly carried on. 2. The term "permanent establishment" includes especially: a) a place of management; b) a branch; c) an office; d) a factory; e) a workshop; andf) a mine, an oil or gas well, a quarry or any other place of extraction of natural resources. 3. A building site or construction or installation project constitutes a permanent establishment only if it lasts more than twelve months. 4. Notwithstanding the preceding provisions of this Article, the term "permanent establishment" shall be deemed not to include: a) the use of facilities solely for the purpose of storage, display or delivery of goods or merchandise belonging to the enterprise; b) the maintenance of a stock of goods or merchandise belonging to the enterprise solely for the purpose of storage, display or delivery; c) the maintenance of a stock of goods or merchandise belonging to the enterprise solely for the purpose of processing by another enterprise; d) the maintenance of a fixed place of business solely for the purpose of purchasing goods or merchandise or of collecting information, for the enterprise; e) the maintenance of a fixed place of business solely for the purpose of carrying on, for the enterprise, any other activity of a preparatory or auxiliary character; f) the maintenance of a fixed place of business solely for any combination of activities mentioned in sub-paragraphs a) to e), provided that the overall activity of the fixed place of business resulting from this combination is of a preparatory or auxiliary character. 5. Notwithstanding the provisions of paragraphs 1 and 2, where a person – other than an agent of an independent status to whom paragraph 6 applies – is acting on behalf of an enterprise and has, and habitually exercises, in a Contracting State an authority to conclude contracts in the name of the enterprise, that enterprise shall be deemed to have a permanent establishment in that State in respect of any activities which that person undertakes for the enterprise, unless the activities of such person are limited to those mentioned in paragraph 4 which, if exercised through a fixed place of business, would not make this fixed place of business a permanent establishment under the provisions of that paragraph. 6. An enterprise shall not be deemed to have a permanent establishment in a Contracting State merely because it carries on business in that State through a broker, general commission agent or any other agent of an independent status, provided that such persons are acting in the ordinary course of their business. 7. The fact that a company which is a resident of a Contracting State controls or is controlled by a company which is a resident of the other Contracting State, or which carries on business in that other State (whether through a permanent establishment or otherwise), shall not of itself constitute either company a permanent establishment of the other.
III luku Tulon verottaminen 6 artikla Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa olevasta kiinteästä omaisuudesta (siihen luettuna maataloudesta tai metsätaloudesta saatu tulo), voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Sanonnalla "kiinteä omaisuus" on sen sopimusvaltion lainsäädännön mukainen merkitys, jossa omaisuus sijaitsee. Sanonta käsittää kuitenkin aina rakennukset, kiinteän omaisuuden tarpeiston, maataloudessa ja metsätaloudessa käytetyn elävän ja elottoman irtaimiston, oikeudet, joihin sovelletaan yksityisoikeuden kiinteää omaisuutta koskevia määräyksiä, kiinteän omaisuuden käyttöoikeuden sekä oikeudet määrältään muuttuviin tai kiinteisiin korvauksiin, jotka saadaan kivennäisesiintymien, lähteiden ja muiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä tai oikeudesta niiden hyväksikäyttöön; laivoja, veneitä ja ilma-aluksia ei pidetä kiinteänä omaisuutena. 3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan tuloon, joka saadaan kiinteän omaisuuden välittömästä käytöstä, vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä. 4. Tämän artiklan 1 ja 3 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös yrityksen kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon. 5. Jos osakkeiden tai muiden yhtiöoikeuksien omistus oikeuttaa tällaisten osakkeiden tai yhtiöoikeuksien omistajan hallitsemaan yhtiölle kuuluvaa kiinteää omaisuutta, voidaan tulosta, joka saadaan tällaisen hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä, verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa kiinteä omaisuus on. 6. Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös tuloon irtaimesta omaisuudesta tai tuloon, joka saadaan palveluista, jotka liittyvät kiinteän omaisuuden käyttöön tai käyttöoikeuteen, ja jotka molemmat rinnastetaan kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon sen sopimusvaltion verolainsäädännön mukaan, jossa omaisuus sijaitsee.	Chapter III Taxation of income Article 6 Income from immovable property 1. Income derived by a resident of a Contracting State from immovable property (including income from agriculture or forestry) situated in the other Contracting State may be taxed in that other State. 2. The term "immovable property" shall have the meaning which it has under the law of the Contracting State in which the property in question is situated. The term shall in any case include buildings, property accessory to immovable property, livestock and equipment used in agriculture and forestry, rights to which the provisions of general law respecting landed property apply, usufruct of immovable property and rights to variable or fixed payments as consideration for the working of, or the right to work, mineral deposits, sources and other natural resources; ships, boats and aircraft shall not be regarded as immovable property. 3. The provisions of paragraph 1 shall apply to income derived from the direct use, letting, or use in any other form of immovable property. 4. The provisions of paragraphs 1 and 3 shall also apply to the income from immovable property of an enterprise. 5. Where the ownership of shares or other corporate rights in a company entitles the owner of such shares or corporate rights to the enjoyment of immovable property held by the company, the income from the direct use, letting, or use in any other form of such right to enjoyment may be taxed in the Contracting State in which the immovable property is situated. 6. The foregoing provisions shall also apply to income from movable property or income derived from services, which are connected with the use or the right to use the immovable property, either of which, under the taxation law of the Contracting State in which the property is situated, is assimilated to income from immovable property.
7 artikla Liiketulo 1. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta tulosta verotetaan vain siinä valtiossa, paitsi jos yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa sanotulla tavalla, voidaan toisessa valtiossa verottaa yrityksen saamasta tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi. 2. Jos sopimusvaltiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kummassakin sopimusvaltiossa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samanluonteista toimintaa samojen tai samanluonteisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on. 3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot, niihin luettuina yrityksen johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot, riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka on, vai muualla. 4. Tuloa ei lueta kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi pelkästään sen perusteella, että kiinteä toimipaikka ostaa tavaroita yrityksen lukuun. 5. Sovellettaessa edellä olevia kappaleita on kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettava tulo vuodesta toiseen määrättävä samaa menetelmää noudattaen, jollei pätevistä ja riittävistä syistä muuta johdu. 6. Milloin liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta näiden artiklojen määräyksiin.	Article 7 Business profits 1. The profits of an enterprise of a Contracting State shall be taxable only in that State unless the enterprise carries on business in the other Contracting State through a permanent establishment situated therein. If the enterprise carries on business as aforesaid, the profits of the enterprise may be taxed in the other State but only so much of them as is attributable to that permanent establishment. 2. Subject to the provisions of paragraph 3, where an enterprise of a Contracting State carries on business in the other Contracting State through a permanent establishment situated therein, there shall in each Contracting State be attributed to that permanent establishment the profits which it might be expected to make if it were a distinct and separate enterprise engaged in the same or similar activities under the same or similar conditions and dealing wholly independently with the enterprise of which it is a permanent establishment. 3. In determining the profits of a permanent establishment, there shall be allowed as deductions expenses which are incurred for the purposes of the permanent establishment, including executive and general administrative expenses so incurred, whether in the State in which the permanent establishment is situated or elsewhere. 4. No profits shall be attributed to a permanent establishment by reason of the mere purchase by that permanent establishment of goods or merchandise for the enterprise. 5. For the purposes of the preceding paragraphs, the profits to be attributed to the permanent establishment shall be determined by the same method year by year unless there is good and sufficient reason to the contrary. 6. Where profits include items of income which are dealt with separately in other Articles of this Convention, then the provisions of those Articles shall not be affected by the provisions of this Article.
8 artikla Merenkulku ja ilmakuljetus 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa laivan tai ilma-aluksen käytöstä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain tässä valtiossa. 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallistumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen kuljetusjärjestöön.	Article 8 Shipping and air transport 1. Profits of an enterprise of a Contracting State from the operation of ships or aircraft in international traffic shall be taxable only in that State. 2. The provisions of paragraph 1 shall also apply to profits from the participation in a pool, a joint business or an international operating agency.
9 artikla Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset 1. Milloina) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikkab) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sekä sopimusvaltiossa olevan yrityksen että toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,ja jos jommassakummassa tapauksessa yritysten välillä kauppa- tai rahoitussuhteissa sovitaan ehdoista tai määrätään ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mistä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan kaikki tulo, joka ilman näitä ehtoja olisi kertynyt toiselle näistä yrityksistä, mutta näiden ehtojen vuoksi ei ole kertynyt yritykselle, lukea tämän yrityksen tuloon ja verottaa siitä tämän mukaisesti. 2. Milloin sopimusvaltio tässä valtiossa olevan yrityksen tuloon lukee – ja tämän mukaisesti verottaa – tulon, josta toisessa sopimusvaltiossa olevaa yritystä on verotettu tässä toisessa valtiossa, ja siten mukaan luettu tulo on tuloa, joka olisi kertynyt ensiksi mainitussa valtiossa olevalle yritykselle, jos yritysten välillä sovitut ehdot olisivat olleet sellaisia, joista riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, tämän toisen valtion on, jos se on yhtä mieltä siitä, että ensiksi mainitun valtion tekemä oikaisu on sekä periaatteessa että määrältään oikeutettu, asianmukaisesti oikaistava tästä tulosta siellä määrätyn veron määrä. Tällaista oikaisua tehtäessä on otettava huomioon tämän sopimuksen muut määräykset, ja sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa neuvoteltava keskenään.	Article 9 Associated enterprises 1. Wherea) an enterprise of a Contracting State participates directly or indirectly in the management, control or capital of an enterprise of the other Contracting State, orb) the same persons participate directly or indirectly in the management, control or capital of an enterprise of a Contracting State and an enterprise of the other Contracting State,and in either case conditions are made or imposed between the two enterprises in their commercial or financial relations which differ from those which would be made between independent enterprises, then any profits which would, but for those conditions, have accrued to one of the enterprises, but, by reason of those conditions, have not so accrued, may be included in the profits of that enterprise and taxed accordingly. 2. Where a Contracting State includes in the profits of an enterprise of that State – and taxes accordingly – profits on which an enterprise of the other Contracting State has been charged to tax in that other State and the profits so included are profits which would have accrued to the enterprise of the first-mentioned State if the conditions made between the two enterprises had been those which would have been made between independent enterprises, then that other State, if it agrees that the adjustment made by the first-mentioned State is justified both in principle and as regards the amount, shall make an appropriate adjustment to the amount of the tax charged therein on those profits. In determining such adjustment, due regard shall be had to the other provisions of this Convention and the competent authorities of the Contracting States shall if necessary consult each other.
10 artikla Osinko 1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, näin määrätty vero ei saa olla suurempi kuin: a) 5 prosenttia osingon kokonaismäärästä, jos etuuden omistaja on yhtiö (lukuun ottamatta yhtymää), joka välittömästi omistaa vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta; b) 15 prosenttia osingon bruttomäärästä muissa tapauksissa. Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan. 3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia ja jotka oikeuttavat voitto-osuuteen, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatua tuloa, jota sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava yhtiö asuu, kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin osakkeista saatua tuloa. Sanonta käsittää myös voitot, jotka jaetaan voittoon osallistumista koskevan yhteenliittymän perusteella ("associação em participação"). 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva osinkoetuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta ja osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä. 5. Jos sopimusvaltiossa asuva yhtiö saa tuloa toisesta sopimusvaltiosta, tämä toinen valtio ei saa verottaa yhtiön maksamasta osingosta, paitsi mikäli osinko maksetaan tässä toisessa valtiossa asuvalle henkilölle tai mikäli osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tässä toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan eikä myöskään määrätä yhtiön jakamattomasta voitosta tällaisesta voitosta suoritettavaa veroa, vaikka maksettu osinko tai jakamaton voitto kokonaan tai osaksi koostuisi tässä toisessa valtiossa kertyneestä tulosta.	Article 10 Dividends 1. Dividends paid by a company which is a resident of a Contracting State to a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State. 2. However, such dividends may also be taxed in the Contracting State of which the company paying the dividends is a resident and according to the laws of that State, but if the beneficial owner of the dividends is a resident of the other Contracting State, the tax so charged shall not exceed: a) 5 per cent of the gross amount of the dividends if the beneficial owner is a company (other than a partnership) which holds directly at least 10 per cent of the capital of the company paying the dividends; b) 15 per cent of the gross amount of the dividends in all other cases. This paragraph shall not affect the taxation of the company in respect of the profits out of which the dividends are paid. 3. The term "dividends" as used in this Article means income from shares or other rights, not being debt-claims, participating in profits, as well as income from other corporate rights which is subjected to the same taxation treatment as income from shares by the laws of the State of which the company making the distribution is a resident. The term also includes profits attributed under an arrangement for participation in profits ("associação em participação"). 4. The provisions of paragraphs 1 and 2 shall not apply if the beneficial owner of the dividends, being a resident of a Contracting State, carries on business in the other Contracting State of which the company paying the dividends is a resident through a permanent establishment situated therein and the holding in respect of which the dividends are paid is effectively connected with such permanent establishment. In such case the provisions of Article 7 shall apply. 5. Where a company which is a resident of a Contracting State derives profits or income from the other Contracting State, that other State may not impose any tax on the dividends paid by the company, except insofar as such dividends are paid to a resident of that other State or insofar as the holding in respect of which the dividends are paid is effectively connected with a permanent establishment situated in that other State, nor subject the company's undistributed profits to a tax on the company's undistributed profits, even if the dividends paid or the undistributed profits consist wholly or partly of profits or income arising in such other State.
11 artikla Korko 1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja joka maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Korosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos korkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia koron kokonaismäärästä. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä verotetaan sopimusvaltiosta kertyvästä korosta vain toisessa sopimusvaltiossa, jos koron maksaa tai korkoetuuden omistaja on sopimusvaltio, sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai paikallisviranomainen, sopimusvaltion keskuspankki tai jonkin edellä mainitun virasto tai laitos. 4. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopapereihin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiomäärät ja voitot. Maksun viivästymisen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei pidetä korkona tätä artiklaa sovellettaessa. 5. Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva korkoetuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä. 6. Koron katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta silloin, kun koron maksaja on tässä valtiossa asuva henkilö. Jos kuitenkin koron maksajalla, siitä riippumatta, asuuko hän sopimusvaltiossa tai ei, on sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, jonka yhteydessä koron maksamisen perusteena oleva velka on syntynyt, ja korko rasittaa tätä kiinteää toimipaikkaa, koron katsotaan kertyvän siitä valtiosta, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee. 7. Jos koron määrä maksajan ja korkoetuuden omistajan tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi ylittää koron maksamisen perusteena olevaan saamiseen nähden määrän, josta maksaja ja etuudenomistaja olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tämän määrän ylittävästä maksun osasta verotetaan tällaisessa tapauksessa kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ja ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.	Article 11 Interest 1. Interest arising in a Contracting State and paid to a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State. 2. However, such interest may also be taxed in the Contracting State in which it arises and according to the laws of that State, but if the beneficial owner of the interest is a resident of the other Contracting State, the tax so charged shall not exceed 10 per cent of the gross amount of the interest. 3. Notwithstanding the provisions of paragraphs 1 and 2, interest arising in a Contracting State shall be taxable only in the other Contracting State if the interest is paid by or beneficially owned by a Contracting State, a political or administrative subdivision or local authority thereof, the central bank of a Contracting State or any agency or instrumentality of any of the foregoing. 4. The term "interest" as used in this Article means income from debt-claims of every kind, whether or not secured by mortgage and whether or not carrying a right to participate in the debtor's profits, and in particular, income from government securities and income from bonds or debentures, including premiums and prizes attaching to such securities, bonds or debentures. Penalty charges for late payment shall not be regarded as interest for the purpose of this Article. 5. The provisions of paragraphs 1, 2 and 3 shall not apply if the beneficial owner of the interest, being a resident of a Contracting State, carries on business in the other Contracting State in which the interest arises through a permanent establishment situated therein and the debt-claim in respect of which the interest is paid is effectively connected with such permanent establishment. In such case the provisions of Article 7 shall apply. 6. Interest shall be deemed to arise in a Contracting State when the payer is a resident of that State. Where, however, the person paying the interest, whether he is a resident of a Contracting State or not, has in a Contracting State a permanent establishment in connection with which the indebtedness on which the interest is paid was incurred, and such interest is borne by such permanent establishment, then such interest shall be deemed to arise in the State in which the permanent establishment or is situated. 7. Where, by reason of a special relationship between the payer and the beneficial owner or between both of them and some other person, the amount of the interest, having regard to the debt-claim for which it is paid, exceeds the amount which would have been agreed upon by the payer and the beneficial owner in the absence of such relationship, the provisions of this Article shall apply only to the last-mentioned amount. In such case, the excess part of the payments shall remain taxable according to the laws of each Contracting State, due regard being had to the other provisions of this Convention.
12 artikla Rojalti 1. Rojaltista, joka kertyy sopimusvaltiosta ja joka maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Rojaltista voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos rojaltietuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, vero ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. 3. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen (siihen luettuna elokuvafilmi sekä televisio- tai radiolähetyksessä käytettävä filmi tai nauha) tekijänoikeuden, patentin, tavaramerkin, mallin tai muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistusmenetelmän käytöstä tai käyttöoikeudesta, taikka kokemusperäisestä teollis-, kaupallis- tai tieteellisluonteisesta tiedosta. 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva rojaltietuuden omistaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta rojalti kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä. 5. Rojaltin katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta silloin, kun sen maksaja on tässä valtiossa asuva henkilö. Jos kuitenkin rojaltin maksajalla riippumatta siitä, asuuko hän sopimusvaltiossa vai ei, on sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, jonka yhteydessä rojaltin maksamisen perusteena oleva velvoite on syntynyt, ja rojalti rasittaa tätä kiinteää toimipaikkaa, rojaltin katsotaan kertyvän siitä valtiosta, jossa kiinteä toimipaikka on. 6. Jos rojaltin määrä maksajan ja rojaltietuuden omistajan tai heidän molempien ja muun henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi ylittää rojaltin maksamisen perusteena olevaan käyttöön, oikeuteen tai tietoon nähden määrän, josta maksaja ja rojaltietuuden omistaja olisivat sopineet, jollei tällaista suhdetta olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tämän määrän ylittävästä maksun osasta verotetaan tällaisessa tapauksessa kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ja ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.	Article 12 Royalties 1. Royalties arising in a Contracting State and paid to a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State. 2. However, such royalties may also be taxed in the Contracting State in which they arise and according to the laws of that State, but if the beneficial owner of the royalties is a resident of the other Contracting State, the tax so charged shall not exceed 5 per cent of the gross amount of the royalties. 3. The term "royalties" as used in this Article means payments of any kind received as a consideration for the use of, or the right to use, any copyright of literary, artistic or scientific work including cinematograph films, and films or tapes for television or radio broadcasting, any patent, trade mark, design or model, plan, secret formula or process, or for information concerning industrial, commercial or scientific experience. 4. The provisions of paragraphs 1 and 2 shall not apply if the beneficial owner of the royalties, being a resident of a Contracting State, carries on business in the other Contracting State in which the royalties arise through a permanent establishment situated therein and the right or property in respect of which the royalties are paid is effectively connected with such permanent establishment. In such case the provisions of Article 7 shall apply. 5. Royalties shall be deemed to arise in a Contracting State when the payer is a resident of that State. Where, however, the person paying the royalties, whether he is a resident of a Contracting State or not, has in a Contracting State a permanent establishment in connection with which the liability to pay the royalties was incurred, and such royalties are borne by such permanent establishment, then such royalties shall be deemed to arise in the State in which the permanent establishment is situated. 6. Where, by reason of a special relationship between the payer and the beneficial owner or between both of them and some other person, the amount of the royalties, having regard to the use, right or information for which they are paid, exceeds the amount which would have been agreed upon by the payer and the beneficial owner in the absence of such relationship, the provisions of this Article shall apply only to the last-mentioned amount. In such case, the excess part of the payments shall remain taxable according to the laws of each Contracting State, due regard being had to the other provisions of this Convention.
13 artikla Luovutusvoitto 1. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa 6 artiklassa tarkoitetun ja toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. Sama koskee tällaisen kiinteän toimipaikan luovutuksesta (erillisenä tai koko yrityksen mukana) saatua voittoa. 3. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainväliseen liikenteeseen käytetyn laivan tai ilma-aluksen taikka tällaisen laivan tai ilma-aluksen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa. 4. Voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa sellaisten osakkeiden tai vastaavan osuuden luovutuksesta, joiden arvosta enemmän kuin 50 prosenttia suoraan tai välillisesti kertyy toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. 5. Voitosta, joka saadaan muun kuin 1, 2, 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu.	Article 13 Capital gains 1. Gains derived by a resident of a Contracting State from the alienation of immovable property referred to in Article 6 and situated in the other Contracting State may be taxed in that other State. 2. Gains from the alienation of movable property forming part of the business property of a permanent establishment which an enterprise of a Contracting State has in the other Contracting State, including such gains from the alienation of such a permanent establishment (alone or with the whole enterprise) may be taxed in that other State. 3. Gains derived by an enterprise of a Contracting State from the alienation of ships or aircraft operated in international traffic or movable property pertaining to the operation of such ships or aircraft shall be taxable only in that State. 4. Gains derived by a resident of a Contracting State from the alienation of shares or of a comparable interest deriving more than 50 percent of their value directly or indirectly from immovable property situated in the other Contracting State may be taxed in that other State. 5. Gains from the alienation of any property other than that referred to in paragraphs 1, 2, 3 and 4 shall be taxable only in the Contracting State of which the alienator is a resident.
14 artikla Työtulo 1. Jollei 15, 17, 18 ja 19 artiklan määräyksistä muuta johdu, verotetaan palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa epäitsenäisestä työstä, vain tässä valtiossa, jollei työtä tehdä toisessa sopimusvaltiossa. Jos työ tehdään tässä toisessa valtiossa, työnteosta saadusta hyvityksestä voidaan verottaa siellä. 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä verotetaan hyvityksestä, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tekemästään epäitsenäisestä työstä, vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos: a) saaja oleskelee toisessa valtiossa yhdessä jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, enintään 183 päivää kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana, joka alkaa tai päättyy kyseisen kalenterivuoden aikana, jab) hyvityksen maksaa sellainen työnantaja tai se maksetaan sellaisen työnantajan puolesta, joka ei asu toisessa valtiossa, jac) hyvitys ei rasita kiinteää toimipaikkaa, joka työnantajalla on toisessa valtiossa. 3. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä voidaan hyvityksestä, joka saadaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen kansainväliseen liikenteeseen käyttämässä laivassa tai ilma-aluksessa tehdystä epäitsenäisestä työstä, verottaa tässä valtiossa.	Article 14 Income from employment 1. Subject to the provisions of Articles 15, l7, l8, and l9, salaries, wages and other similar remuneration derived by a resident of a Contracting State in respect of an employment shall be taxable only in that State unless the employment is exercised in the other Contracting State. If the employment is so exercised, such remuneration as is derived therefrom may be taxed in that other State. 2. Notwithstanding the provisions of paragraph 1, remuneration derived by a resident of a Contracting State in respect of an employment exercised in the other Contracting State shall be taxable only in the first-mentioned State if: a) the recipient is present in the other State for a period or periods not exceeding in the aggregate 183 days in any twelve month period commencing or ending in the calendar year concerned, andb) the remuneration is paid by, or on behalf of, an employer who is not a resident of the other State, andc) the remuneration is not borne by a permanent establishment which the employer has in the other State. 3. Notwithstanding the preceding provisions of this Article, remuneration derived in respect of an employment exercised aboard a ship or aircraft operated in international traffic by an enterprise of a Contracting State may be taxed in that State.
15 artikla Johtajanpalkkio Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston tai muun sellaisen toimielimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.	Article 15 Directors' fees Directors' fees and other similar payments derived by a resident of a Contracting State in his capacity as a member of the board of directors or supervisory board or any other similar organ of a company which is a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State.
16 artikla Taiteilijat ja urheilijat 1. Tämän sopimuksen 7 ja 14 artiklan määräysten estämättä voidaan tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa viihdetaiteilijana, kuten teatteri- tai elokuvanäyttelijänä, radio- tai televisiotaiteilijana tahi muusikkona, taikka urheilijana, toisessa sopimusvaltiossa harjoittamastaan henkilökohtaisesta toiminnasta, verottaa tässä toisessa valtiossa. 2. Milloin tulo, joka saadaan viihdetaiteilijan tai urheilijan tässä ominaisuudessaan harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta, ei mene viihdetaiteilijalle tai urheilijalle itselleen, vaan toiselle henkilölle, voidaan tästä tulosta, 7 ja 14 artiklan määräysten estämättä, verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa viihdetaiteilija tai urheilija harjoittaa toimintaansa.	Article 16 Artistes and sportsmen 1. Notwithstanding the provisions of Articles 7 and 14, income derived by a resident of a Contracting State as an entertainer, such as a theatre, motion picture, radio or television artiste, or a musician, or as a sportsman, from his personal activities as such exercised in the other Contracting State, may be taxed in that other State. 2. Where income in respect of personal activities exercised by an entertainer or a sportsman in his capacity as such accrues not to the entertainer or sportsman himself but to another person, that income may, notwithstanding the provisions of Articles 7 and 14, be taxed in the Contracting State in which the activities of the entertainer or sportsman are exercised.
17 artikla Eläkkeet 1. Jollei 18 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, verotetaan eläkkeestä ja muusta samanluonteisesta hyvityksestä, joka maksetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisemman epäitsenäisen työn perusteella, vain tässä valtiossa. 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä, ja jollei 18 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, voidaan sopimusvaltion sosiaalivakuutuslainsäädännön tai sopimusvaltion järjestämän muun julkisen sosiaaliturvan mukaan toistuvasti tai kertakorvauksena maksettavasta eläkkeestä ja muusta etuudesta, tai elinkorosta, joka kertyy sopimusvaltiosta, verottaa tässä valtiossa. 3. Sanonnalla "elinkorko" tarkoitetaan tässä artiklassa vahvistettua rahamäärää, joka toistuvasti maksetaan luonnolliselle henkilölle vahvistettuina ajankohtina joko henkilön elinkautena tai yksilöitynä taikka määritettävissä olevana aikana ja joka perustuu velvoitukseen toimeenpanna maksut täyden raha- tai rahanarvoisen suorituksen (muun kuin tehdyn työn) vastikkeeksi. Elinkoron katsotaan kertyvän sopimusvaltiosta, mikäli tällaiseen tuloon liittyvät vakuutusmaksut tai maksut täyttävät verohuojennuksen edellytykset tässä valtiossa.	Article 17 Pensions 1. Subject to the provisions of paragraph 2 of Article 18, pensions and other similar remuneration in consideration of past employment paid to a resident of a Contracting State shall be taxable only in that State. 2. Notwithstanding the provisions of paragraph 1, and subject to the provisions of paragraph 2 of Article 18, pensions paid and other benefits, whether periodic or lump-sum compensation, awarded under the social security legislation of a Contracting State or under any public scheme organised by a Contracting State for social welfare purposes, or any annuity arising in a Contracting State, may be taxed in that State. 3. The term "annuity" as used in this Article means a stated sum payable periodically to an individual at stated times during his life, or during a specified or ascertainable period of time, under an obligation to make the payments in return for adequate and full consideration in money or money's worth (other than services rendered).An annuity shall be deemed to arise in a Contracting State insofar as the contributions or payments associated with such item of income qualify for relief from tax in that State.
18 artikla Julkinen palvelus 1. Palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimusvaltio tai sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai julkisyhteisö tai paikallisviranomainen maksaa luonnolliselle henkilölle työstä, joka tehdään tämän valtion tai osan tai yhteisön tai viranomaisen palveluksessa, verotetaan vain tässä valtiossa. Tällaisesta palkasta ja muusta sellaisesta hyvityksestä verotetaan kuitenkin vain toisessa sopimusvaltiossa, jos työ tehdään tässä valtiossa ja henkilö asuu tässä valtiossa, jaa) hän on tämän valtion kansalainen; tai b) hänestä ei tullut tässä valtiossa asuvaa ainoastaan tämän työn tekemiseksi. 2. Eläkkeestä ja muusta sellaisesta hyvityksestä, jonka sopimusvaltio tai sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai julkisyhteisö tai paikallisviranomainen maksaa tai joka maksetaan niiden perustamista rahastoista, luonnolliselle henkilölle työstä, joka on tehty tämän valtion tai osan tai yhteisön tai viranomaisen palveluksessa, verotetaan 1 kappaleen määräysten estämättä vain tässä valtiossa. Tällaisesta eläkkeestä ja muusta sellaisesta hyvityksestä verotetaan kuitenkin vain toisessa sopimusvaltiossa, jos henkilö asuu tässä valtiossa ja on tämän valtion kansalainen. 3. Tämän sopimuksen 14, 15, 16 ja 17 artiklan määräyksiä sovelletaan palkkaan, eläkkeeseen ja muuhun sellaiseen hyvitykseen, joka maksetaan sopimusvaltion tai sen valtiollisen tai hallinnollisen osan tai julkisyhteisön tai paikallisviranomaisen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä tehdystä työstä.	Article 18 Government service 1. Salaries, wages and other similar remuneration paid by a Contracting State or a political or administrative subdivision or a statutory body or a local authority thereof to an individual in respect of services rendered to that State or subdivision or body or authority shall be taxable only in that State. However, such salaries, wages and other similar remuneration shall be taxable only in the other Contracting State if the services are rendered in that State and the individual is a resident of that State who: a) is a national of that State; orb) did not become a resident of that State solely for the purpose of rendering the services. 2. Notwithstanding the provisions of paragraph 1, pensions and other similar remuneration paid by, or out of funds created by, a Contracting State or a political or administrative subdivision or a statutory body or a local authority thereof to an individual in respect of services rendered to that State or subdivision or body or authority shall be taxable only in that State. However, such pensions and other similar remuneration shall be taxable only in the other Contracting State if the individual is a resident of, and a national of, that State. 3. The provisions of Articles 14, 15, 16, and 17 shall apply to salaries, wages, pensions, and other similar remuneration in respect of services rendered in connection with a business carried on by a Contracting State or a political or administrative subdivision or a statutory body or a local authority thereof.
19 artikla Opiskelijat Rahamääristä, jotka opiskelija tai liikealan harjoittelija, joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan sopimusvaltiossa asui toisessa sopimusvaltiossa ja joka oleskelee ensiksi mainitussa valtiossa yksinomaan koulutuksensa tai harjoittelunsa vuoksi, saa elatustaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten, ei veroteta tässä valtiossa, edellyttäen, että rahamäärät kertyvät tämän valtion ulkopuolella olevista lähteistä.	Article 19 Students Payments which a student or business apprentice who is or was immediately before visiting a Contracting State a resident of the other Contracting State and who is present in the first-mentioned State solely for the purpose of his education or training receives for the purpose of his maintenance, education or training shall not be taxed in that State, provided that such payments arise from sources outside that State.
20 artikla Muu tulo 1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa ja jota ei käsitellä tämän sopimuksen edellisissä artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa, riippumatta siitä, mistä tulo kertyy. 2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta tuloon, joka on muuta kuin 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa, jos sopimusvaltiossa asuva tulon saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja tulon maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan määräyksiä. 3. Jos 1 kappaleessa tarkoitetun tulon määrä 1 kappaleessa tarkoitetun henkilön ja muun henkilön välisen tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välisen erityisen suhteen vuoksi ylittää määrän (jos sellainen on), josta heidän välillään olisi sovittu, jollei tällaista suhdetta olisi, tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vain viimeksi mainittuun määrään. Tämän määrän ylittävästä tulon osasta verotetaan tällaisessa tapauksessa kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan ja ottaen huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.	Article 20 Other income 1. Items of income of a resident of a Contracting State, wherever arising, not dealt with in the foregoing Articles of this Convention shall be taxable only in that State. 2. The provisions of paragraph 1 shall not apply to income, other than income from immovable property as defined in paragraph 2 of Article 6, if the recipient of such income, being a resident of a Contracting State, carries on business in the other Contracting State through a permanent establishment situated therein and the right or property in respect of which the income is paid is effectively connected with such permanent establishment. In such case the provisions of Article 7 shall apply. 3. Where, by reason of a special relationship between the person referred to in paragraph 1 and some other person, or between both of them and some third person, the amount of the income referred to in paragraph 1 exceeds the amount (if any) which would have been agreed upon between them in the absence of such a relationship, the provisions of this Article shall apply only to the last mentioned amount. In such a case, the excess part of the income shall remain taxable according to the laws of each Contracting State, due regard being had to the other provisions of this Convention.
IV luku Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmät 21 artikla Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen 1. Portugalissa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti: a) Milloin Portugalissa asuva henkilö saa tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Suomessa, Portugalin on vähennettävä tämän henkilön tulosta kannettavasta verosta Suomessa maksettua tuloveroa vastaava määrä. Tällainen vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä tuloveron osaa, joka lasketaan ennen vähennyksen antamista ja joka kohdistuu tuloon, josta voidaan verottaa Suomessa; b) Jos Portugalissa asuvan henkilön tulo on tämän sopimuksen määräysten mukaan vapautettu verosta Portugalissa, Portugali voi kuitenkin tämän henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää määrätessään ottaa lukuun verosta vapautetun tulon. 2. Jollei Suomen lainsäädännöstä, joka koskee kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista, muuta johdu (sikäli kuin tämä lainsäädäntö ei vaikuta tässä esitettyyn yleiseen periaatteeseen), kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa seuraavasti: a) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Portugalissa, Suomen on, jollei b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön Suomen verosta Portugalin lain mukaan ja sopimuksen mukaisesti maksettua Portugalin veroa vastaava määrä, joka lasketaan saman tulon perusteella kuin minkä perusteella Suomen vero lasketaan; b) Osinko, jonka Portugalissa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä; c) Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on sopimuksen määräyksen mukaan vapautettu verosta Suomessa, Suomi voi kuitenkin määrätessään tämän henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun verosta vapautetun tulon. 3. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö saa tuloa, josta 17 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa, tämän toisen valtion on tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen estämättä myönnettävä tämän henkilön tulosta kannettavasta verosta vähennyksenä määrä, joka vastaa ensiksi mainitussa valtiossa maksettua tulosta kannettua veroa. Vähennys ei kuitenkaan saa ylittää sitä tulosta kannettavan veron osaa, joka lasketaan ennen vähennyksen antamista ja kohdistuu tuloon, josta voidaan verottaa ensiksi mainitussa valtiossa.	Chapter IV Methods for elimination of double taxation Article 21 Elimination of double taxation 1. In Portugal, double taxation shall be eliminated as follows: a) Where a resident of Portugal derives income which, in accordance with the provisions of this Convention, may be taxed in Finland, Portugal shall allow as a deduction from the tax on the income of that resident an amount equal to the income tax paid in Finland. Such deduction shall not, however, exceed that part of the income tax as computed before the deduction is given, which is attributable to the income which may be taxed in Finland; b) Where in accordance with any provisions of this Convention income derived by a resident of Portugal is exempt from tax in Portugal, Portugal may nevertheless, in calculating the amount of tax on the remaining income of such resident, take into account the exempted income. 2. Subject to the provisions of Finnish law regarding the elimination of international double taxation (which shall not affect the general principle hereof), double taxation shall be eliminated in Finland as follows: a) Where a resident of Finland derives income which, in accordance with the provisions of this Convention, may be taxed in Portugal, Finland shall, subject to the provisions of sub-paragraph b), allow as a deduction from the Finnish tax of that person, an amount equal to the Portuguese tax paid under Portuguese law and in accordance with the Convention, as computed by reference to the same income by reference to which the Finnish tax is computed; b) Dividends paid by a company being a resident of Portugal to a company which is a resident of Finland and which controls directly at least 10 per cent of the voting power in the company paying the dividends shall be exempt from Finnish tax; c) Where in accordance with any provision of the Convention income derived by a resident of Finland is exempt from tax in Finland, Finland may nevertheless, in calculating the amount of tax on the remaining income of such person, take into account the exempted income. 3. Notwithstanding paragraphs 1 and 2 of this Article, where a resident of a Contracting State derives income which, in accordance with the provisions of paragraph 2 of Article 17, may be taxed in the other Contracting State, that other State shall allow as a deduction from the tax on income of that person, an amount equal to the tax on income paid in the first-mentioned State. Such deduction shall not, however, exceed that part of the tax on income, as computed before the deduction is given, which is attributable to the income which may be taxed in the first-mentioned State.
V luku Erityiset määräykset 22 artikla Syrjintäkielto 1. Sopimusvaltion kansalainen ei toisessa sopimusvaltiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi tämän toisen valtion kansalainen samoissa, erityisesti asuinpaikkaa koskevissa olosuhteissa joutuu tai saattaa joutua. Tämän sopimuksen 1 artiklan määräysten estämättä tätä määräystä sovelletaan myös henkilöön, joka ei asu sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. 2. Verotus, joka kohdistuu sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ei tässä toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin verotus, joka kohdistuu tässä toisessa valtiossa olevaan samanlaista toimintaa harjoittavaan yritykseen. Tämän määräyksen ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota myöntämään toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille sellaisia henkilökohtaisia verovähennyksiä ja -vapauksia sekä veronalennuksia siviilisäädyn tai perheen huoltovelvollisuuden perusteella, joita sopimusvaltio myöntää siinä valtiossa asuville henkilöille. 3. Muussa kuin sellaisessa tapauksessa, jossa 9 artiklan 1 kappaleen, 11 artiklan 7 kappaleen, 12 artiklan 6 kappaleen tai 20 artiklan 3 kappaleen määräyksiä sovelletaan, ovat korko, rojalti ja muu maksu, jotka sopimusvaltiossa oleva yritys suorittaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, vähennyskelpoisia tämän yrityksen verotettavaa tuloa määrättäessä samoin ehdoin kuin maksu ensiksi mainitussa valtiossa asuvalle henkilölle. 4. Sopimusvaltiossa oleva yritys, jonka pääoman toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö tai siellä asuvat henkilöt välittömästi tai välillisesti joko kokonaan tai osaksi omistavat tai jota he tällä tavoin kontrolloivat, ei ensiksi mainitussa valtiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi ensiksi mainitussa valtiossa oleva muu samanlainen yritys joutuu tai saattaa joutua. 5. Tämän sopimuksen 2 artiklan määräysten estämättä tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikenlaatuisiin veroihin.	Chapter V Special provisions Article 22 Non-discrimination 1. Nationals of a Contracting State shall not be subjected in the other Contracting State to any taxation or any requirement connected therewith, which is other or more burdensome than the taxation and connected requirements to which nationals of that other State in the same circumstances, in particular with respect to residence, are or may be subjected. This provision shall, notwithstanding the provisions of Article 1, also apply to persons who are not residents of one or both of the Contracting States. 2. The taxation on a permanent establishment which an enterprise of a Contracting State has in the other Contracting State shall not be less favourably levied in that other State than the taxation levied on enterprises of that other State carrying on the same activities. This provision shall not be construed as obliging a Contracting State to grant to residents of the other Contracting State any personal allowances, reliefs and reductions for taxation purposes on account of civil status or family responsibilities which it grants to its own residents. 3. Except where the provisions of paragraph 1 of Article 9, paragraph 7 of Article 1l, paragraph 6 of Article 12, or paragraph 3 of Article 20, apply, interest, royalties and other disbursements paid by an enterprise of a Contracting State to a resident of the other Contracting State shall, for the purpose of determining the taxable profits of such enterprise, be deductible under the same conditions as if they had been paid to a resident of the first-mentioned State. 4. Enterprises of a Contracting State, the capital of which is wholly or partly owned or controlled, directly or indirectly, by one or more residents of the other Contracting State, shall not be subjected in the first-mentioned State to any taxation or any requirement connected therewith which is other or more burdensome than the taxation and connected requirements to which other similar enterprises of the first-mentioned State are or may be subjected. 5. The provisions of this Article shall, notwithstanding the provisions of Article 2, apply to taxes of every kind and description.
23 artikla Keskinäinen sopimusmenettely 1. Jos henkilö katsoo, että sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet johtavat tai tulevat johtamaan hänen osaltaan verotukseen, joka on tämän sopimuksen määräysten vastainen, hän voi, näiden valtioiden sisäisessä lainsäädännössä olevista oikeusturvakeinoista riippumatta, saattaa asiansa sen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu tai, jos kyseessä on 22 artiklan 1 kappaleen soveltaminen, jonka kansalainen hän on. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä sitä toimenpidettä koskevasta ilmoituksesta, joka aiheuttaa sopimuksen määräysten vastaisen verotuksen. 2. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia sopimuksenvastaisen verotuksen välttämiseksi. Tehty sopimus pannaan täytäntöön sopimusvaltioiden sisäisessä lainsäädännössä olevista aikarajoista riippumatta. 3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. 4. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa myös sellaisessa yhteisessä toimikunnassa, joka koostuu niistä tai niiden edustajista, päästäkseen sopimukseen edellä olevissa kappaleissa tarkoitetussa merkityksessä.	Article 23 Mutual agreement procedure 1. Where a person considers that the actions of one or both of the Contracting States result or will result for him in taxation not in accordance with the provisions of this Convention, he may, irrespective of the remedies provided by the domestic law of those States, present his case to the competent authority of the Contracting State of which he is a resident or, if his case comes under paragraph 1 of Article 22, to that of the Contracting State of which he is a national. The case must be presented within three years from the first notification of the action resulting in taxation not in accordance with the provisions of the Convention. 2. The competent authority shall endeavour, if the objection appears to it to be justified and if it is not itself able to arrive at a satisfactory solution, to resolve the case by mutual agreement with the competent authority of the other Contracting State, with a view to the avoidance of taxation which is not in accordance with the Convention. Any agreement reached shall be implemented notwithstanding any time limits in the domestic law of the Contracting States. 3. The competent authorities of the Contracting States shall endeavour to resolve by mutual agreement any difficulties or doubts arising as to the interpretation or application of the Convention. 4. The competent authorities of the Contracting States may communicate with each other directly, including through a joint commission consisting of themselves or their representatives, for the purpose of reaching an agreement in the sense of the preceding paragraphs.
24 artikla Tietojen vaihtaminen 1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta katsottuna olennaisia tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi tai sopimusvaltioiden tai niiden valtiollisten tai hallinnollisten osien tai paikallisviranomaisten lukuun määrättäviä kaikenlaatuisia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole tämän sopimuksen vastainen. Sopimuksen 1 ja 2 artikla eivät rajoita tietojen vaihtamista. 2. Sopimusvaltion 1 kappaleen perusteella vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän valtion sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille tai viranomaisille (niihin luettuina tuomioistuimet ja hallintoelimet), jotka määräävät tai perivät 1 kappaleessa mainittuja veroja tai käsittelevät näitä veroja koskevia syytteitä tai valituksia, taikka valvovat edellä mainittuja toimia. Näiden henkilöiden tai viranomaisten on käytettävä tietoja vain näihin tarkoituksiin. Ne saavat ilmaista tietoja julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ratkaisuissa. Edellä olevan estämättä sopimusvaltion saamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun näitä tietoja voidaan käyttää näihin muihin tarkoituksiin molempien valtioiden lainsäädännön mukaan ja tietoja antavan valtion toimivaltainen viranomainen antaa luvan tällaiseen käyttöön. 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten ei missään tapauksessa katsota velvoittavan sopimusvaltiota: a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytännöstä; b) antamaan tietoja, joita tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia; c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen tai ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public). 4. Jos sopimusvaltio pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimusvaltion on käytettävä tietojenhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka tämä toinen valtio ei ehkä tarvitsekaan näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edelliseen lauseeseen sisältyvää velvollisuutta koskevat 3 kappaleen rajoitukset, mutta näiden rajoitusten ei milloinkaan voida katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että ne eivät sen osalta koske kansallista etua. 5. Tämän artiklan 3 kappaleen määräysten ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä.	Article 24 Exchange of information 1. The competent authorities of the Contracting States shall exchange such information as is foreseeably relevant for carrying out the provisions of this Convention or to the administration or enforcement of the domestic laws concerning taxes of every kind and description imposed on behalf of the Contracting States, or of their political or administrative subdivisions or local authorities, insofar as the taxation thereunder is not contrary to the Convention. The exchange of information is not restricted by Articles 1 and 2.2. Any information received under paragraph 1 by a Contracting State shall be treated as secret in the same manner as information obtained under the domestic laws of that State and shall be disclosed only to persons or authorities (including courts and administrative bodies) concerned with the assessment or collection of, the enforcement or prosecution in respect of, the determination of appeals in relation to the taxes referred to in paragraph 1, or the oversight of the above. Such persons or authorities shall use the information only for such purposes. They may disclose the information in public court proceedings or in judicial decisions. Notwithstanding the foregoing, information received by a Contracting State may be used for other purposes when such information may be used for such other purposes under the laws of both States and the competent authority of the supplying State authorises such use. 3. In no case shall the provisions of paragraphs 1 and 2 be construed so as to impose on a Contracting State the obligation: a) to carry out administrative measures at variance with the laws and administrative practice of that or of the other Contracting State; b) to supply information which is not obtainable under the laws or in the normal course of the administration of that or of the other Contracting State; c) to supply information which would disclose any trade, business, industrial, commercial or professional secret or trade process, or information the disclosure of which would be contrary to public policy (ordre public). 4. If information is requested by a Contracting State in accordance with this Article, the other Contracting State shall use its information gathering measures to obtain the requested information, even though that other State may not need such information for its own tax purposes. The obligation contained in the preceding sentence is subject to the limitations of paragraph 3 but in no case shall such limitations be construed to permit a Contracting State to decline to supply information solely because it has no domestic interest in such information. 5. In no case shall the provisions of paragraph 3 be construed to permit a Contracting State to decline to supply information solely because the information is held by a bank, other financial institution, nominee or person acting in an agency or a fiduciary capacity or because it relates to ownership interests in a person.
25 artikla Diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston jäsenet Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotusta koskeviin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaan myönnetään diplomaattisten edustustojen tai konsuliedustustojen jäsenille.	Article 25 Members of diplomatic missions and consular posts Nothing in this Convention shall affect the fiscal privileges of members of diplomatic missions or consular posts under the general rules of international law or under the provisions of special agreements.
VI luku Loppumääräykset 26 artikla Voimaantulo 1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää sen diplomaattista tietä kirjallisesti tehdyn myöhemmän ilmoituksen vastaanottoajankohdan jälkeen, joka välittää tiedon kunkin sopimusvaltion voimaantuloa varten edellytettyjen sisäisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. 2. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan: a) Portugalissa:1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, jos ne aiheuttava tapahtuma esiintyy sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; ja 2) muiden verojen osalta, tuloon, joka kertyy verovuonna, joka alkaa sopimuksen voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; b) Suomessa:1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;2) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. 3. Suomen hallituksen ja Portugalin hallituksen välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1970 tehtyä sopimusta (jäljempänä "vuoden 1970 sopimus") lakataan soveltamasta niihin veroihin, joihin tätä sopimusta 2 kappaleen määräysten mukaan sovelletaan. Vuoden 1970 sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä viimeisenä ajankohtana, jona sitä edellä olevien tämän kappaleen määräysten mukaan sovelletaan. 4. Vuoden 1970 sopimuksen 18 artiklan määräysten soveltamista jatketaan, tämän artiklan 2 ja 3 kappaleen määräysten estämättä, kolmannen tämän sopimuksen voimaantulon jälkeisen kalenterivuoden loppuun asti, mutta vain jos vuoden 1970 sopimuksen 18 artiklan mukainen tulo on veronalaista siinä sopimusvaltiossa, jossa tällaisen tulon saaja asuu.	Chapter VI Final provisions Article 26 Entry into force 1. This Convention shall enter into force thirty days after the date of receipt of the latter of the notifications, in writing, through diplomatic channels, conveying the completion of the internal procedures of each Contracting State required for that purpose. 2. The provisions of the Convention shall have effect: a) in Portugal:(i) in respect of taxes withheld at source, where the event giving rise to them occurs on or after the first day of January next following the date on which the Convention enters into force; and(ii) in respect of other taxes, for income arising in any fiscal year beginning on or after the first day of January next following the date on which the Convention enters into force; b) in Finland:(i) in respect of taxes withheld at source, on income derived on or after 1 January in the calendar year next following the year in which the Convention enters into force; (ii) in respect of other taxes on income for taxes chargeable for any tax year beginning on or after 1 January in the calendar year next following the year in which the Convention enters into force. 3. The Convention between the Government of Finland and the Government of Portugal for the Avoidance of Double Taxation on Income and Capital, signed at Helsinki, on 27th day of April 1970 (hereinafter referred to as "the 1970 Convention"), shall cease to have effect with respect to taxes to which this Convention applies in accordance with the provisions of paragraph 2. The 1970 Convention shall terminate on the last date on which it has effect in accordance with the foregoing provisions of this paragraph. 4. Notwithstanding the provisions of paragraphs 2 and 3 of this Article, the provisions of Article 18 of the 1970 Convention shall continue to be applied until the end of the third calendar year after the entry into force of this Convention, but only if the income under Article 18 of the 1970 Convention is subject to tax in the Contracting State where the recipient of such income is a resident.
27 artikla Voimassaoloaika ja päättyminen 1. Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. 2. Viiden vuoden alkuajanjakson kuluttua kumpikin sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä diplomaattista tietä kirjallisesti ennen kuluvan kalenterivuoden heinäkuun ensimmäistä päivää. 3. Irtisanomistapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa: a) Portugalissa:1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, milloin ne aiheuttava tapahtuma esiintyy ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; ja 2) muiden verojen osalta, tuloon, joka kertyy verovuonna, joka alkaa ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; b) Suomessa:1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen; ja 2) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään ilmoituksen antamisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.	Article 27 Duration and termination 1. This Convention shall remain in force for an unlimited period of time. 2. Following the expiration of an initial period of five years, either Contracting State may denounce the Convention upon notification, in writing, through diplomatic channels, before the first day of July of the current calendar year. 3. In case of denunciation, the Convention shall cease to have effect: a) in Portugal:(i) in respect of taxes withheld at source, where the event giving rise to them occurs on or after the first day of January next following the year in which the notice is given; and(ii) in respect of other taxes, for income arising in any fiscal year beginning on or after the first day of January next following the year in which the notice is given; b) in Finland:(i) in respect of taxes withheld at source, on income derived on or after 1 January in the calendar year next following the year in which the notice is given; and(ii) in respect of other taxes on income for taxes chargeable for any tax year beginning on or after 1 January in the calendar year next following the year in which the notice is given.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2016 kahtena suomen-, portugalin- ja englanninkielisenä alkuperäiskappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Sopimuksen tekstiä koskevien tulkintaerimielisyyksien esiintyessä englanninkielinen teksti on ratkaiseva.	IN WITNESS WHEREOF the undersigned, duly authorized thereto, have signed this Convention. DONE in two originals, at Brussels this 7th day of November 2016, in the Finnish, Portuguese and English languages, all texts being equally authentic. In case of any divergence of interpretation of the text of the Convention, the English text shall prevail.
Suomen tasavallan puolesta:Portugalin tasavallan puolesta:	For the Republic of Finland:For the Portuguese Republic:

Pöytäkirja

PÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN JA PORTUGALIN TASAVALLAN VÄLILLÄ TEHTYYN SOPIMUKSEEN TULOVEROJA KOSKEVAN KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI JA VERON KIERTÄMISEN ESTÄMISEKSI	PROTOCOL TO THE CONVENTION BETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE PORTUGUESE REPUBLIC FOR THE AVOIDANCE OF DOUBLE TAXATION AND THE PREVENTION OF FISCAL EVASION WITH RESPECT TO TAXES ON INCOME
Allekirjoitettaessa sopimusta Suomen tasavallan ja Portugalin tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (jäljempänä "sopimus") allekirjoittaneet ovat sopineet siitä, että seuraavat määräykset ovat sopimuksen olennainen osa: 1. Oikeus sopimuksen etuihina) Sopimuksen määräyksiä ei pidä tulkita niin, että ne estäisivät sopimusvaltiota soveltamasta sisäisessä lainsäädännössään säädettyjä anti-avoidance-määräyksiä; b) Sopimuksessa tarkoitettuja etuja ei pidä myöntää sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, joka ei ole toisesta sopimusvaltiosta saadun tulon etuudenomistaja; c) Sopimuksen määräyksiä ei pidä soveltaa, jos tulon maksamisen perusteena olevan omaisuuden tai oikeuden luomiseen tai siirtämiseen osallisen henkilön pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on saada etua näistä määräyksistä tällaisen luomisen tai siirtämisen avulla.	On signing the Convention between the Republic of Finland and the Portuguese Republic for the Avoidance of Double Taxation and the Prevention of Fiscal Evasion with Respect to Taxes on Income (hereinafter referred to as "the Convention"), the signatories have agreed that the following provisions shall form an integral part of the Convention: 1. Entitlement to the benefits of the Conventiona) The provisions of the Convention shall not be interpreted so as to prevent the application by a Contracting State of the anti-avoidance provisions provided for in its domestic law; b) The benefits foreseen in the Convention shall not be granted to a resident of a Contracting State which is not the beneficial owner of the income derived from the other Contracting State; c) The provisions of the Convention shall not apply if the main purpose or one of the main purposes of any person concerned with the creation or assignment of the property or right in respect of which the income is paid was to take advantage of those provisions by means of such creation or assignment.
2. Sopimuksen soveltamistapaSopimusvaltiot voivat sopia sopimuksen soveltamistavasta.	2. Mode of application of the ConventionThe Contracting States may settle the mode of application of the Convention.
3. Koko sopimusSopimuksessa käytetyn sanonnan "julkisyhteisö" katsotaan tarkoittavan mitä tahansa sopimusvaltion lainsäädännön luomaa luonteeltaan julkista oikeudellista yhteenliittymää, jossa ainoastaan tämä valtio itse tai sen valtiollinen tai hallinnollinen osa tai paikallisviranomainen on osakkaana.	3. With reference to the ConventionIt is understood that the term "statutory body" used in the Convention means any legal entity of a public character created by the laws of a Contracting State in which no person other than the State itself, or a political or administrative subdivision or a local authority thereof, has an interest.
4. Sopimuksen 11 artiklan 3 kappaleKatsotaan, että sopimuksen 11 artiklan 3 kappaletta on sovellettava myös seuraaviin yksiköihin niin kauan kuin Suomen valtio omistaa suoraan tai välillisesti 95 prosenttia tai enemmän sen pääomasta: a) Teollisen yhteistyön rahaston (Finnfund); b) Finnvera; c) Suomen Vientiluotto.	4. With reference to Article 11, paragraph 3It is understood that paragraph 3 of Article 11 of the Convention shall also apply to the following entities as long as the State of Finland owns directly or indirectly 95 per cent or more of its capital: a) the Finnish Fund for Industrial Cooperation (Finnfund); b) Finnvera; c) the Finnish Export Credit.
5. Sopimuksen 14 artiklan 2 kappaleKatsotaan, että sopimuksen 14 artiklan 2 kappaletta ei pidä soveltaa hyvitykseen, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tehdystä työstä ja jonka maksaa sellainen työnantaja tai joka maksetaan sellaisen työnantajan puolesta, joka ei asu tässä toisessa valtiossa, jos: a) saaja suorittaa tämän työn aikana palveluja muulle henkilölle kuin työnantajalle ja tämä henkilö suoraan tai välillisesti valvoo, ohjaa tai kontrolloi tapaa, jolla palvelut suoritetaan, ja; b) palvelut ovat olennainen osa tämän henkilön harjoittamaa liiketoimintaa.	5. With reference to Article 14, paragraph 2It is understood that paragraph 2 of Article 14 of the Convention shall not apply to remuneration derived by a resident of a Contracting State in respect of an employment exercised in the other Contracting State and paid by, or on behalf of, an employer who is not a resident of that other State if: a) the recipient renders services in the course of that employment to a person other than the employer and that person, directly or indirectly, supervises, directs or controls the manner in which those services are performed; andb) those services constitute an integral part of the business activities carried on by that person.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan. Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2016 kahtena suomen-, portugalin- ja englanninkielisenä alkuperäiskappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Sopimuksen tekstiä koskevien tulkintaerimielisyyksien esiintyessä englanninkielinen teksti on ratkaiseva.	IN WITNESS WHEREOF the undersigned, duly authorized thereto, have signed this Protocol. DONE in two originals, at Brussels this 7th day of November 2016, in the Finnish, Portuguese and English languages, all texts being equally authentic. In case of any divergence of interpretation of the text of the Protocol, the English text shall prevail.
Suomen tasavallan puolesta:Portugalin tasavallan puolesta:	For the Republic of Finland:For the Portuguese Republic: