Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 165/1993
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain 6 ja 9 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annettua lakia siten, että laissa tarkoitettujen korkotukiluottojen myöntämisvaltuuden yläraja korotetaan 15 000 miljoonaan markkaan. Samalla korkotukiluottojen hyväksymisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuoteen 1997. Lisäksi laista ehdotetaan poistettavaksi korkotukiluottojen myöntämisvaltuuden enimmäismäärän vuosittaista hyväksymistä valtion talousarviossa koskeva kohta sekä tehtäväksi ulkomaan rahan määräisen luoton laskemista koskeva tekninen muutos.

Esitys liittyy valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annettu laki (1173/90) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lain tarkoituksena on turvata kotimaisille telakoille vastaavat rahoitusehdot kuin mitä ulkomaisilla laivanrakentajilla on. Samalla pyritään varmistamaan työpaikkojen säilyminen telakkateollisuudessa.

Alustoimitusten rahoitukseen sovelletaan lain mukaan kulloinkin voimassa olevia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) rahoitussuosituksia. OECD:n nykyisten suositusten mukaan alustoimituksen rahoitusosuus on enintään 80 prosenttia kauppahinnasta, vuotuinen korko vähintään 8 prosenttia ja luottoaika enintään 8,5 vuotta, paitsi kaasutankkerit 10 vuotta, aluksen tai työn luovutuksesta tilaajalle.

OECD-ehtoisten laivaluottojen vähimmäiskorkojen uudistamisesta neuvotellaan parhaillaan. Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa saattaa aluksia koskevien korkotukiluottojen eri valuuttojen korot seuraamaan markkinakorkoja (Commercial Interest Reference Rate, CIRR) kuten on jo tehty muidenkin pääomatavaroiden OECD-ehtoisissa vientiluotoissa.

Luotot myöntää Suomen Vientiluotto Oy ja ne hyväksyy korkotukiluotoiksi kauppa- ja teollisuusministeriö.

Esityksen tarkoituksena on varmistaa suomalaisille telakoille kansainvälisesti hyväksyttyjen rahoitusehtojen saatavuus myös tulevina vuosina. Tämä puolestaan edellyttää tarvittavia korkotukiluottojen myöntämisvaltuuksia. Korkotukiluotoiksi hyväksyttiin vuonna 1991 noin 3 600 miljoonan markan luotot ja vuonna 1992 noin 2 100 miljoonan markan luotot. Osa päätöksistä on rauetettu myöhemmin neuvottelujen alaisten kauppojen rauettua tai niiden toteuduttua käteiskauppoina. Telakoiden tilauskannan on arvioitu noudattelevan lähivuosina viime vuosien tasoa, joten korkotukiluottojen myöntämisvaltuuksia oletetaan tarvittavan vuosittain edellisten vuosien verran.

2. Ehdotetut muutokset

Alustoimitusten rahoituksen häiriöttömän jatkuvuuden turvaamiseksi lain 9 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain mukainen korkotukiluottojen myöntämisvaltuuden enimmäismäärä korotettaisiin 10 000 miljoonasta markasta 15 000 miljoonaan markkaan. Samalla myöntämisvaltuuden käytön voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 1995 vuoteen 1997.

Voimassa olevan 9 §:n 2 momentin mukaan valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä päätetään vuosittain myönnettävien korkotukiluottojen enimmäismäärästä. Myöntämisvaltuuden enimmäismäärästä päättäminen vuosittain talousarvion yhteydessä on osoittautunut käytännössä hankalaksi ja joustamattomaksi menettelyksi, koska uusien tilausten rahoittamiseen kysymyksessä olevana budjettivuonna tarvittavien korkotukiluottojen tarkkaa enimmäismäärää on mahdoton ennakoida. Tästä syystä lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että mainittu lainkohta poistettaisiin pykälästä ja korkotukiluottojen vuosittainen enimmäismäärä arvioitaisiin asianomaisen vuoden talousarvion selvitysosassa.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaisesta 10 000 miljoonan markan korkotukiluottojen myöntämisvaltuuden enimmäismäärästä oli elokuun 1993 loppuun mennessä käytetty noin 5 480 miljoonaa markkaa. Käyttämättä oleva määrä 4 520 miljoonaa markkaa koostuu aikaisempina vuosina hyväksytyistä, mutta myöhemmin rauetetuista korkotukiluotoista, tämän vuoden talousarviossa ja lisätalousarvioissa hyväksytyn myöntämisvaltuuden käyttämättä olevasta määrästä sekä vuoden 1994 talousarvioesitykseen sisältyvästä nykyisen myöntämisvaltuuden jäljellä olevasta määrästä.

Tämän vuoden talousarviossa ja lisätalousarviossa on myöntämisvaltuuksia hyväksytty yhteensä 4 000 miljoonan markan määrä telakoiden ilmoittamien vireillä olleiden alustoimitusten rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna on elokuun loppuun mennessä korkotukiluottoja hyväksytty 1 081,4 miljoonaa markkaa. Vuodelle 1994 on talousarvioesityksessä budjetoitu 2 000 miljoonaa markkaa, johon sisältyy nykyisen myöntämisvaltuuden enimmäismäärästä jäljellä oleva noin 388 miljoonaa markkaa.

Suomen Pankki on ilmoittanut noteeraavansa valuuttojen osto- ja myyntikurssien sijasta 18 päivästä syyskuuta 1992 vain niiden keskikurssit. Tästä syystä lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkotukiluoton maksatuksen ja myöntämisvaltuuden käytön laskemisen yhteydessä ulkomaan rahan määräisen luoton määrä lasketaan Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa.

4. Esityksen vaikutukset

Lain 5 §:n mukaan valtion varoista maksettava korkotuen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n varainhankintakustannusten ja korkotukiluoton vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkotukiluotoista valtiolle aiheutuvien korkotukimenojen määrään vaikuttaa lainavaluuttojen korkotasojen ja valuuttakurssien kehitys, joten korkotukiluottojen myöntämisvaltuuden enimmäismäärän korotuksesta tulevina vuosina aiheutuvien korkotukimenojen määrää on mahdotonta arvioida. Vuonna 1992 valtion varoista maksettiin alustoimitusten korkotukimenoja 223 miljoonaa markkaa lainakannan ollessa noin 6 200 miljoonaa markkaa. Vuoden 1993 korkotukitarve on arvion mukaan noin 216 miljoonaa markkaa elokuun lopussa olleen 6 600 miljoonan markan lainakannan mukaan laskettuna. Mikäli kansainvälinen korkotaso pysyy nykyisellä alhaisella tasolla, korkotuen tarve ei ole merkittävä.

5. Voimaantulo

Esitys liittyy valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain 6 ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1173/90) 6 §:n 2 momentti ja 9 § seuraavasti:

6 §

Ulkomaan rahan määräisen korkotukiluoton osalta korkotuki maksetaan kaksi pankkipäivää ennen koron erääntymispäivää voimassa olleen Suomen Pankin asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.

9 §

Tässä laissa tarkoitettuja luottoja voidaan hyväksyä vuosina 1991―1997 korkotukiluotoiksi yhteensä enintään 15 000 miljoonaa markkaa.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen korkotukiluottojen yhteismäärä kunkin ulkomaan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan sinä päivänä voimassa olleen Suomen Pankin asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt luoton korkotukiluotoksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Pertti Salolainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.