Hakutulokset
- Uutiset
15.6.2021 8.20
Covid-todistusta koskevaa asetusta sovelletaan 12 kuukauden ajan 1. heinäkuuta 2021 alkaenEU:n kolmen keskeisen toimielimen johtajat eli Euroopan parlamentin puhemies sekä EU:n neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat allekirjoittivat maanantaina (14.6.) EU:n digitaalista covid-todistusta koskevan asetuksen. Tämä tarkoittaa, että siihen liittyvä lainsäädäntöprosessi on nyt päättynyt. Parlamentti hyväksyi EU:n digitaalisen covid-todistuksen 9. kesäkuuta 2021. - Uutiset
25.5.2021 9.05
Ilman oleskeluoikeutta maassa olevien tilanteeseen etsitään ratkaisujaSisäministeriön 24. toukokuuta asettamassa hankkeessa tehdään selvitys lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi tilapäisen oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen rajoitetuksi ajaksi kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle, joka on työllistynyt. Muutoksella pyrittäisiin siihen, että henkilö voisi matkustaa hankkimaan matkustusasiakirjan oman maansa viranomaisilta. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen. - Uutiset
29.3.2021 9.09
KHO: Rikoksesta ihmiskuntaa vastaan epäillyn kansalaistaminen oli kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin painavasta syystä vastoin valtion etuaVaikka kysymys kansalaisuuden myöntämisestä ratkaistaan kansalaisuuslakia soveltaen, ulkomaalaislain mukaisilla ratkaisuilla ja niiden perusteena olevalla selvityksellä voi kuitenkin olla vaikutusta arvioitaessa kansalaistamisen edellytyksiä. Maahanmuuttovirasto oli lainvoiman saaneella päätöksellä jättänyt antamatta muutoksenhakijalle turvapaikan sillä perusteella, että oli perusteltua aihetta epäillä hänen syyllistyneen rikokseen ihmiskuntaa vastaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Tämä seikka jo sinällään oli peruste katsoa, että muutoksenhakijan kansalaistaminen oli kansalaisuuslain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin painavasta syystä vastoin valtion etua. - Uutiset
18.3.2021 15.15
Toiminnallinen ja oikeudellinen arvio digitaalisen henkilöllisyyden kehityksestä lausuntokierrokselle 30. huhtikuuta saakkaTeknologian jatkuva kehittyminen ja siitä muodostuneet digitalisaation uudet mahdollisuudet aiheuttavat muutospainetta nykyiseen sähköisen asioinnin ekosysteemiin. Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvan Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisella menetelmällä. Valtiovarainministeriö on valmistellut osana hanketta arviomuistion, joka sisältää toiminnallisen ja oikeudellisen arvion digitaalisen henkilöllisyyden kehityksestä. Arviomuistion lausuntoaika on 18.3.–30.4.2021. - Uutiset
17.3.2021 14.24
Koronavirus: Komissio ehdottaa digitaalista vihreää todistustaEuroopan komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan digitaalinen vihreä todistus helpottamaan turvallista vapaata liikkuvuutta EU:ssa covid-19-pandemian aikana. - Uutiset
12.3.2021 13.40
Hovioikeus: Polisin lupapalvelussa työskennellyt virkamies ei syyllistynyt virkasalaisuuden rikkomiseenHO totesi, ettei asiassa ollut kysymys siitä, että vastaaja olisi välittänyt tietoa siitä, että asianomistaja olisi hakenut lapselleen passia. Sen sijaan asiassa oli välitetty tieto asianomistajan kysymyksestä, voiko hän hakea passia ilman, että täytyy olla tekemisissä lapsen toisen vanhemman kanssa. HO katsoi, että tämä kysymystä koskeva tieto ei ollut julkisuuslain 24 §:n 32 kohdan tarkoittama perhe-elämää tai muuta siihen rinnastettavaa henkilökohtaista oloa koskeva tieto. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.3.2021) - Uutiset
11.3.2021 8.30
Kuntainfo: covid-19-rokotuksia suositellaan henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa SuomessaSTM on antanut suosituksen kunnille ja kuntayhtymille covid-19-rokotuksista henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa tai joilla ei ole muuta oikeutta saada ennaltaehkäiseviä julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa. - Uutiset
8.3.2021 11.15
KHO: Kansalaisuutta hakevalla henkilöllä ei aktiivista velvollisuutta selvittää henkilöllisyyttään kansalaisuuslain perusteellaKansalaisuusasia – Henkilöllisyys – Määräajan kuluminen – Väestötietojärjestelmään merkittyjen henkilötietojen oikeellisuus – Velvollisuus selvittää henkilöllisyyttään kymmenen vuoden määräaikana - Uutiset
23.2.2021 9.38
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Vieraan valtion kansalaisuuden saaminen hakemuksesta – Suomen kansalaisuuden menettäminen – Vuoden 1968 kansalaisuuslaki – Väestötietomerkintä – Olosuhteiden vakiintuminen – Luottamuksensuoja - Uutiset
22.2.2021 10.00
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKorkein hallinto-oikeus totesi, ettei Suomen kansalaisena voitu kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien vuoksi pitää henkilöä, joka oli menettänyt Suomen kansalaisuuden laissa säädetyissä tapauksissa. Yleinen etu edellytti, ettei Suomen kansalaisuutta koskevan merkinnän jääminen väestötietojärjestelmään sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuuden säilymiselle, vaikka merkintä olisi ollut järjestelmässä pitkänkin aikaa. - Uutiset
8.1.2021 11.00
KHO äänesti (jaostoplenum): Kun hakija oli antanut viranomaisille ristiriitaisia tietoja henkilöllisyydestään, Maahanmuuttovirasto oli voinut katsoa, että hänen henkilöllisyyttään ei ollut luotettavasti selvitettyPelkästään se seikka, että maahantulonsa jälkeen lähes välittömästi turvapaikkaa Suomesta hakeneella A:lla oli ollut Suomeen saapuessaan hallussaan väärennetty matkustusasiakirja ei vielä ollut merkinnyt sitä, että hän olisi antanut Suomen viranomaisille virheellistä tietoa henkilöllisyydestään tai esiintynyt Suomessa kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että A oli Suomeen saapuessaan esittänyt Suomen rajaviranomaiselle omanaan väärennetyksi tietämänsä passin, hänen oli voitu katsoa antaneen eri yhteyksissä Suomen viranomaisille ristiriitaisia tietoja henkilöllisyydestään. Maahanmuuttovirasto oli voinut katsoa, että hänen henkilöllisyyttään ei ollut kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitetty. - Uutiset
8.1.2021 9.55
KHO äänesti kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia – Kansalaisuusaseman määrittäminen – Syntyessä saatu kansalaisuus – Vanhemman kansalaisuusasema – Kansalaisuuden menettäminen – Oikeusvoima – Hyvän hallinnon perusteet - Uutiset
31.12.2020 9.36
KHO: Yleinen etu edellytti, että kansalaisuutta koskevan virheellisen merkinnän tekeminen väestötietojärjestelmään ei sellaisenaan voinut olla perusteena kansalaisuudelleA:n kansalaisuutta koskevan tiedon virheellisyys väestötietojärjestelmässä oli ollut ilmeinen ja johtunut siitä, ettei viranomaisilla ollut ollut tietoa hänen syntyessään saamasta Irlannin kansalaisuudesta. A:n subjektiiviselle käsitykselle omasta kansalaisuusasemastaan ei voitu näissä olosuhteissa antaa oikeudellista suojaa. A:n asemaa Suomen kansalaisena ei voitu pitää myöskään muulla perusteella vakiintuneena. Maahanmuuttovirasto oli voinut päättää, että A:ta tulee pitää Suomessa Irlannin kansalaisena. - Uutiset
22.12.2020 15.00
KHO kansalaisuusasiassa: Hakemusta ei voitu hylätä sillä perusteella ettei muutoksenhakijan henkilöllisyyttä ollut luotettavasti selvitettyKansalaisuusasia – Henkilöllisyyden luotettava selvittäminen – Kokonaisharkinta – Nimenmuutos – Henkilöllisyys - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
26.11.2020 12.10
Finanssiala ry: Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisenVuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa 2021 päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Esimerkiksi pienikin mobiilikauppaosto tai vaikkapa polttoaineen maksaminen tankkaussovelluksella saattaa vaatia vahvan tunnistautumisen. Vahvan tunnistautumisen tarkoitus on lisätä maksamisen turvallisuutta ja kuluttajan suojaa. - Uutiset
26.10.2020 15.30
Kansalaisuuslakia ajantasaistetaan ja selkeytetään – HE tarkoitus antaa keväällä 2022Sisäministeriö on asettanut säädöshankkeen, jossa valmistellaan muutokset kansalaisuuslakiin ja sitä täydentävään valtioneuvoston asetukseen. Tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää säännöksiä esiselvityksen ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Kansalaisuuden saamisen tai menettämisen edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. - Uutiset
6.10.2020 6.56
Eduskunnan kirjaston tietopaketti henkilökorttilain muuttamisestaSisäministeriössä on vireillä hanke, jossa ehdotetaan muutettavaksi henkilökorttilakia, passilakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia ja ulkomaalaislakia. Ehdotetut henkilökorttilain ja ulkomaalaislain muutokset täydentäisivät elokuussa 2020 voimaan tullutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 2019/1157, ns. ID-asetusta. Asetus koskee unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämistä. - Uutiset
9.9.2020 7.00
Kotikuntalain muutosesitys lausuntokierrokselle 20. lokakuuta saakkaValtiovarainministeriö pyytää lausuntoja kotikuntalain muuttamisesta. Ehdotuksen keskeisin muutos on, miten kotikunta voidaan poistaa ulkomaalaisilta silloin, kun heillä ei ole enää kotikunnan saamisen edellytyksiä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 20.10.2020. Lakiin suunnitellaan myös muutamia muita, pienempiä muutoksia. Muutokset perustuvat kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittäneen työryhmän ehdotuksiin. - Uutiset
5.8.2020 8.33
Henkilötunnusta uudistetaanHenkilötunnuksen uudistamista pohtinut työryhmä on esittänyt, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa. Uudenmuotoinen henkilötunnus korvaisi tällä hetkellä käytössä olevat nykymalliset henkilötunnukset siirtymäajan jälkeen. - Uutiset
20.7.2020 12.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste kielitaidon osoittamisesta kansalaisuusasiassaKansalaisuus – Kielitaidon osoittaminen – Ammatillisen aikuiskoulutuksen ammattitutkinto – Tutkinnon suorituskieli – Maahanmuuttoviraston toimivalta - Uutiset
16.6.2020 14.00
Kansalaisuuslain säädöshuollollisia muutostarpeita on selvitettySisäministeriö selvitti kansalaisuuslain säädöshuollollisia muutostarpeita. Esiselvityksessä arvioitiin kansalaisuutta koskevien säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. Lisäksi arvioitiin, miten säännöksiin vaikuttavat hallinnon yleislakien muutokset ja oikeuskäytännön kehitys. Hallitusohjelma ei sisällä kansalaisuuden saamiseen ja menettämiseen liittyviä tavoitteita, vaan esiselvitys on luonteeltaan säädöshuollollinen. Kansalaisuuden saamisen tai menettämisen edellytyksiä ei ole tarkoitus muuttaa. Esiselvitys on lausuntokierroksella 15.6.–21.8.2020. Esiselvityksen ja lausuntopalautteen perusteella päätetään, perustetaanko säädöshanke kansalaisuuslain muuttamiseksi. - Uutiset
28.5.2020 12.30
Työryhmä esittää muutoksia kotikuntalakiinKotikuntalain muutostarpeita selvittänyt työryhmä esittää, että lakiin lisätään perusteet, joilla väestötietojärjestelmän kotikuntamerkintä voidaan poistaa, jos henkilö ei enää täytä laissa kotikunnan saamiselle Suomessa asetettuja edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa myös muita, pienempiä muutoksia kotikuntalakiin. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa 27.5.2020. - Uutiset
4.5.2020 9.25
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lennolle pääsyn epäämistä koskevassa asiassaPyyntö esitettiin pääsiassa, jossa asianosaisina ovat Kazakstanin tasavallan kansalainen D. Z. sekä Blue Air – Airline Management Solutions SRL ja jossa on kyse siitä, ettei Blue Air ollut päästänyt D. Z:ää Larnakasta (Kypros) Bukarestiin (Romania) lähtevälle lennolle. - Uutiset
3.4.2020 9.27
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu EFTA-valtion (Islannin) kansalaisen luovuttamisesta kolmanteen valtioonKun jäsenvaltion on ratkaistava kolmannen valtion esittämä luovutuspyyntö, joka koskee Euroopan talousalueen (ETA) sopimuspuolena olevan Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) valtion kansalaista, sen on tarkastettava, ettei kyseinen kansalainen joudu kuolemanrangaistuksen, kidutuksen taikka epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen tai kohtelun kohteeksi. Ennen kuin jäsenvaltio suunnittelee panevansa luovutuspyynnön täytäntöön, sen on ilmoitettava siitä EFTA-valtiolle, jotta tämä voi pyytää kansalaisensa luovuttamista itselleen. - Uutiset
1.4.2020 10.30
KHO: Kemikaalivirastossa työskennelleen asunto ja koti oli ja oli ollut Suomessa keskeytyksettä kansalaisuuslain asumisaikaedellytyksessä tarkoitetulla tavallaMaahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n kansalaisuushakemuksen sillä perusteella, että A ei täyttänyt asumisaikaedellytystä eikä siitä myöskään voinut poiketa. KHO katsoi, että A:n oleskeluoikeus oli määräytynyt suoraan unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan sääntelyn ja ulkomaalaislain 10 luvun säännösten perusteella. Unionin kansalaisen oleskeluoikeuteen liittyvä laillinen oleskelu on luonteeltaan pysyväisluonteista ja se kerryttää kansalaisuuslaissa tarkoitettua asumisaikaa. Myös kemikaalivirastossa työskentelevän unionin kansalaisen oikeus oleskella Suomessa oli katsottava perustuvan unionin kansalaisen oleskeluoikeuteen. A:n asemaa ei ollut kansalaisuuslain asumisaikaedellytyksen kannalta perusteltua arvioida toisin kuin muiden unionin kansalaisten asemaa.
Maahanmuuttoviraston ratkaistessa hakemuksen A:n varsinainen asunto ja koti oli ja oli ollut Suomessa keskeytyksettä yli viiden vuoden ajan kansalaisuuslain 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla (asumisaikaedellytys). Asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
17.3.2020 15.28
Hovioikeus: Työsopimuksen välittömään purkamiseen ei ollut erittäin painavaa syytä - irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta ei ollut asiallista ja painavaa syytäRiidatonta oli, että kantajan työsuhde oli ollut pitkä (yli 15 v) ja moitteeton. Asiassa selostettuja seikkoja punnittuaan HO katsoi, että yksin C:n (jalostusvastaava/tunnistaja) taivutteleminen suorittamaan varsojen tunnistaminen Hippoksen sääntöjen vastaisesti ei ollut ollut kantajan työsuhteen kannalta niin vakavana pidettävä rikkomus, että hänen työsopimuksensa välittömään purkamiseen olisi ollut erittäin painava syy tai että työsopimuksen irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta olisi ollut asiallinen ja painava syy. Valitus oli tällä perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
6.2.2020 8.51
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Schengenin rajasäännöstön tulkinnasta - maastalähtöleiman merkitseminen kolmansien maiden merimiesten passiinHenkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 11 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun merimies, joka on kolmannen maan kansalainen, pestautuu Schengen-alueeseen kuuluvan valtion meriliikennesatamassa pitkäaikaisesti ankkurissa olevalle alukselle työskennelläkseen siellä ennen kuin hän lähtee satamasta tämän aluksen mukana, maastalähtöleimaa, silloin kun sen merkitsemisestä säädetään tässä säännöstössä, ei ole merkittävä tämän merimiehen matkustusasiakirjoihin ajankohtana, jolloin hän pestautuu alukselle, vaan silloin, kun kyseisen aluksen päällikkö ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aluksen välittömästi odotettavissa olevasta lähdöstä. - Uutiset
2.12.2019 10.54
KHO:n ratkaisu yhtäjaksoisen asumisajan katkeamisesta kansalaisuusasiassaKun otettiin huomioon maanjäristysten ajankohta Nepalissa ja se, että siellä tapahtuneen moottoripyöräonnettomuuden ei voitu katsoa muodostavan estettä Suomeen palaamiselle enää vuoden 2015 alusta lukien, A:n yli vuoden kestäneelle poissaololle Suomesta ei ollut esitetty painavaa henkilökohtaista syytä. Näin ollen kansalaisuuslaissa edellytetty yhtäjaksoinen asumisaika oli hänen osaltaan katkennut. - Uutiset
22.11.2019 13.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun direktiivin tulkinnastaOikeudesta perheenyhdistämiseen annettua direktiiviä 2003/86 on tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan silloin, kun päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajassa siitä päivästä, jona perheenyhdistämistä koskeva hakemus on jätetty, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on viran puolesta myönnettävä hakijalle oleskelulupa ilman, että niiden on välttämättä ensin todettava, että hakija tosiasiallisesti täyttää edellytykset oleskelulle vastaanottavassa jäsenvaltiossa unionin oikeuden mukaisesti. - Uutiset
18.11.2019 9.30
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut salata passihakemuksissa olevat hakijoiden nimikirjoitusnäytteet ja allekirjoitukset julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteellaPassihakemuksessa olevan nimikirjoitusnäytteen lisäksi hakijan on hakemuksen alalaidassa allekirjoituksellaan vahvistettava hakemuksessaan ilmoittamansa tiedot oikeiksi. Mikäli hakemuksessa oleva hakijan allekirjoitus olisi julkinen tieto, menettäisi nimikirjoitusnäytteen salassapito merkityksensä siitäkin riippumatta, että nimikirjoitukset eivät voi olla täysin identtisiä. Hallinto-oikeus katsoi, että suojattavaa etua oli tässä tapauksessa pidettävä A:lla olevaa tiedonsaanti-intressiä painavampana seikkana, että Lapin poliisilaitos oli voinut salata passihakemuksissa olevat hakijoiden nimikirjoitusnäytteet ja allekirjoitukset julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. - Uutiset
1.11.2019 13.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu kielitaitoedellytyksestä kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto oli voinut hylätä kansalaisuushakemuksen, koska valittaja ei ollut täyttänyt kielitaitoedellytystä. - Uutiset
23.10.2019 13.20
Schengen-alue: Kroatia valmistautuu jäsenyyteenEuroopan komissio raportoi Kroatian edistymisestä Schengen-alueen liittymisehtojen täyttämisessä. Komissio katsoo vuonna 2016 aloitetun Schengen-arviointiprosessin tulosten perusteella, että Kroatia on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se täyttää Schengen-sääntöjen ja -vaatimusten noudattamisedellytykset kaikilta osin. Kroatian on jatkettava kaikkien käynnissä olevien toimien täytäntöönpanoa, erityisesti ulkorajojen valvonnan alalla, varmistaakseen, että edellytykset täyttyvät jatkossakin. Komissio vahvistaa samalla, että Kroatia noudattaa edelleen Schengen-sääntöihin liittyviä sitoumuksia, jotka se antoi neuvotteluissa maan EU-jäsenyydestä. - Uutiset
10.10.2019 15.29
Oikeuskanslerin ratkaisu kanteluihin Syyriassa leirillä olevien kotiuttamiseksi: Valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisestiOikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä. Oikeuskansleri pohtii ratkaisussaan sitä, onko hallituksella tai viranomaisilla velvollisuus ryhtyä suomalaisten tai heihin rinnastuvien Suomen pysyvän oleskeluluvan omaavien henkilöiden kotiuttamiseen. Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että käsiteltävänä ollut asiakokonaisuus on oikeudellisesti monitahoinen. Lisäksi tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti. - Uutiset
29.8.2019 9.24
Hallinto-oikeus arvioi nuhteettomuusedellytystä kansalaisuuden myöntämisessäHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuihin tekoihin Itävallassa ja päiväsakoilla rangaistuihin tekoihin Suomessa. Hän ei siten täyttänyt nuhteettomuusedellytystä. Maahanmuuttovirasto oli voinut siitä huolimatta, että Suomen kansalaisuus helpottaisi hakijan yritystoiminnan harjoittamista, kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
12.8.2019 9.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuusasia - Henkilöllisyyden luotettavan selvittämisen ensisijaisuus - Kielitaitoedellytys - Uutiset
23.7.2019 13.30
Hallinto-oikeus ei kumonnut kansalaisuushakemuksen hylkäävää päätöstä - kielitaitoedellytyksestä ei voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteellaHAO totesi, että esitetyn selvityksen perusteella hakija oli maahan tulleessaan ollut luku- ja kirjoitustaidoton äidinkielellään. Hakija ei ollut osoittanut hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeita riittävästi eli alkeiskielitaidon taitotasoa vastaavasti. Hän oli osallistunut suomen kielen koulutuksiin vuosina 2011–2013 ja seuraavaksi keväällä 2017, mitä ei voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitettuna säännöllisenä osallistumisena suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Kielitaitoedellytyksestä ei näin ollen voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella. Maahanmuuttoviraston päätöksen kumoamiseen ei ollut syytä. - Uutiset
23.7.2019 8.30
Hallinto-oikeus: Lapseen kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneen irakilaisen kansalaisuushakemus oli hylättäväHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuihin tekoihin, eikä hän siten täyttänyt nuhteettomuusedellytystä. Arvioitaessa edellytyksestä poikkeamista oli otettava huomioon, että hakija oli ollut Suomessa kymmenen vuotta ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä eikä hän ollut syyllistynyt muihin rikoksiin. Lapseen kohdistuneita seksuaalirikoksia on kuitenkin pidettävä laadultaan erityisen vakavina rikoksina, eikä hakijalle niistä määrättyä rangaistusta voitu pitää vähäisenä. Kun lisäksi otettiin huomioon, että teoista oli Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä kulunut vasta noin neljä vuotta, virasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. Esitetty selvitys huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto oli myös voinut olla määräämättä hakijalle odotusaikaa. - Uutiset
22.7.2019 14.03
Hallinto-oikeus: Kansalaisuushakemus oli hylättävä, koska hakijan henkilöllisyyttä ei voitu pitää luotettavasti selvitettynäSomalian kansalaiseksi nimellä A (hakija) väestötietojärjestelmään merkitty hakija oli hakenut Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä hakemuksen, koska hakijan henkilöllisyyttä ei voitu pitää luotettavasti selvitettynä. - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
4.7.2019 10.06
Hallinto-oikeus: Ulosottovelka ei ollut viisumisäännöstössä tarkoitettu peruste evätä viisumiHallinto-oikeus katsoi, että ulosottovelka ei ollut viisumisäännöstön 32 artiklan 1 a kohdan vi-alakohdassa tarkoitettu peruste evätä viisumi. Näin ollen edustusto ei ollut voinut tällä perusteella evätä valittajan viisumihakemusta ja hylätä valittajan oikaisuvaatimusta. Hallinto-oikeus kumosi valittajan oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen sekä viisumin epäämisiä koskevan päätöksen ja palautti asian edustustoon käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
28.6.2019 11.00
KHO: Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää kielitaitoa koskevaa kansalaisuuslain poikkeamisperustetta soveltamatta hakijaan sillä perusteella, että hakija oli yksityisyrittäjäKansalaisuuslain esitöissä (HE 235/2002 vp) lausutusta huolimatta säännöstä ei sen tarkoituskaan huomioon ottaen ollut syytä rajata ainoastaan työsuhteessa tehtyyn työhön. Oleellista säännöksen soveltamisen kannalta oli päätoiminen, vakituinen työskentely Suomessa ja työn hoitamisen kohtuuton vaikeus ilman Suomen kansalaisuutta. - Uutiset
19.6.2019 15.00
Direktiivi EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta hyväksytty neuvostossaEU helpottaa edustusta vailla oleville EU:n kansalaisille kolmansissa maissa annettavaa konsuliviranomaisten suojelua yksinkertaistamalla turvallisten ja laajasti hyväksyttyjen tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntämismenettelyjä. Seuraavaksi direktiivi allekirjoitetaan sekä julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan 20 päivän kuluttua julkaisemisestaan. Komissio hyväksyy sen jälkeen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa on EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja täydentäviä teknisiä eritelmiä. Jäsenmailla on 2 vuotta aikaa hyväksyä täydentävät tekniset eritelmät sekä tarvittavat lait ja säännökset. Niiden on sovellettava sovittuja toimenpiteitä 36 kuukauden kuluttua teknisten eritelmien hyväksymisestä. - Uutiset
6.6.2019 15.00
EU helpottaa laillista matkustamista ja torjuu laitonta muuttoliikettä viisumisäännöstön muutoksin – myös henkilöasiakirjoihin muutoksiaEU hyväksyi 6. kesäkuuta muutoksia viisumisäännöstöä koskevaan asetukseen. Tämä helpottaa laillisten matkailijoiden tilannetta ja tuo käyttöön lisäkeinoja vastata laittoman muuttoliikkeen haasteisiin. - Uutiset
8.5.2019 14.00
Maahanmuuton tilannekatsaus: Suomeen muutetaan entistä enemmän työn ja opiskelun perusteellaSisäministeriön laatima tilannekatsaus tarjoaa ajankohtaista tietoa työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijatilanteen kehityksestä sekä viimeaikaisista lainsäädäntömuutoksista. Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10.805 (2017: 8.650), ja oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7.687 hakijalle (2017: 6.751). - Uutiset
30.4.2019 11.50
Toukokuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaToukokuun 2019 muutoksia ovat muun muassa:
- Uusi tavaramerkkilaki astuu voimaan 1.5.2019
- Kaivoslain muutos voimaan 1.5.2019
- Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.5.2019
- Kansalaisuuslain muutos voimaan 1.5.2019 - Uutiset
26.4.2019 14.00
Hallinto-oikeus: Kansalaisuuslaissa vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkelläKansalaisuuslain 17 §:ssä on lueteltu tyhjentävästi tavat, joilla kielitaitoedellytyksen täyttyminen osoitetaan. Lain 13 §:n 1 momentin säännöksestä johtuu, että vaadittavan kielitaidon on oltava olemassa hakemuksen ratkaisuhetkellä. Hakijan hallinto-oikeudelle toimittaman tutkintotodistuksen mukaan hän oli saanut ammattitutkintonsa valmiiksi vasta Maahanmuuttoviraston päätöksen tekemisen jälkeen. Hän ei ollut Maahanmuuttoviraston ratkaistessa asiaa vielä suorittanut ammatillista perustutkintoa tai muutakaan laissa mainittua tutkintoa, eikä hän siten ollut täyttänyt säädettyä kielitaitoedellytystä. Se, että hakija oli opiskellut tutkintoa varten, ei ollut peruste poiketa kielitaitoedellytyksestä. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei näin ollen ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 14.00
Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuudenKansalaisuuslakia muutetaan siten, että tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden. Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista torstaina 25. huhtikuuta, ja tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Lain on määrä tulla voimaan 1. toukokuuta 2019. - Uutiset
17.4.2019 10.10
Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen kansalaisuusasiassaMaahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt A:lle Suomen kansalaisuutta, koska tämä ei täyttänyt asumisaikaedellytystä eikä siitä ollut perusteita poiketa. Hallinto-oikeus katsoi, että oleskelun pitkittyessä painavan henkilökohtaisen syyn johdosta yli kuusi kuukautta, mutta enintään vuoden kestävän oleskelun asemesta yli vuoden kestäväksi valittajan yhtäjaksoinen asumisaika ei ollut katkennut, mutta ulkomailla oleskelua ei voitu laskea yhtäjaksoiseen asumisaikaan. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019)