-
Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Viivästysvalitus
Viivästysvalitus
- Uutiset
2.10.2020 11.26
Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimus saapui käräjäoikeuteen 30 minuuttia ennen ennakkoon ilmoitettua pääasian ratkaisun antamisajankohtaa - hyvitysvaatimusta ei ollut tehty hyvissä ajoinHO arvioi asiassa KO:n menettelyä ratkaisun antamisesta ilmoittamisessa ja sitä, oliko oikeudenkäynnin viivästymisen hyvitysvaatimusta tehty ajoissa. HO katsoi, ettei asiassa ollut tapahtunut valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa KO:een. Vaatimuksen viivästymisen osalta HO totesi, että sen esittämisajankohtana pääasia oli sinänsä ollut vielä vireillä KO:ssa, ja näin ollen vaatimus oli katsottava tehdyksi ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Hyvityslain 7 §:n 1 momenttiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella erikseen lisätty edellytys vaatimuksen tekemisestä hyvissä ajoin olisi kuitenkin merkityksetön, jos hyvitysvaatimuksen olisi katsottu tässä tapauksessa asiassa todetusta huolimatta saapuneen ajoissa. Mainitsemillaan perusteilla HO totesi, että kun vaatimusta ei nyt ollut tehty hyvissä ajoin, sitä ei ollut tehty hyvityslain 7 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Valittaja oli menettänyt asiassa puhevaltansa, eikä hyvitysvaatimusta voitu tutkia. KO:n päätöslauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
9.6.2020 14.00
Hovioikeus ei vapauttanut valtiota oikeudenkäynnin viivästymishyvityksestä - oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkoi, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaanOikeudenkäynnin oli katsottu asianomistajan tekemän väitteen mukaisesti viivästyneen yhden vuoden. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa. Asianomistajalle oli määrätty maksettavaksi hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä hänen vaatimuksensa mukaisesti 1.500 euroa. Syyttäjä oli HO:ssa lausunut, että oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa asianomistajan vaatimuksen vireille tulosta tuomioistuimessa, eikä oikeudenkäynti ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen viivästynyt. HO totesi, että KKO:n ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika oli alkanut KO:n toteamin tavoin 31.10.2016, jolloin asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut rangaistus- ja korvausvaatimuksestaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuottaAsian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Asianajotoimiston vaatimus voitiin hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta – oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvitystä 1.500 euroaKäräjäoikeuden perusteluissa mainitut seikat eivät välittömästi liitä A:ta syytteen perusteena olevaan rahoitusyhtiön erehdyttämiseen siinäkään tapauksessa, että niitä pidettäisiin näytettyinä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty riittävää näyttöä A:n syyllistymisestä tekoon, joten syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä syyksilukemisen perusteella hänen maksettavakseen tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika marraskuusta 2013 lukien oli yli kuusi vuotta, mikä oli tässä tapauksessa oikeudenkäynnin kokonaiskestona liian pitkä. Viivästyksen kestoa ja asian merkitystä A:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä yhdellä vuodella. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodelta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavallaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
7.1.2020 11.12
KKO: Asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustettaArvioitaessa rikosasian yhteydessä esitetyn asianomistajan korvausvaatimuksen käsittelyn viivästymistä oikeudenkäynnin keston katsottiin alkaneen, kun asianomistaja oli esitutkinnassa ilmoittanut esittävänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Asian käsittely oli sinänsä kestänyt tavanomaista kauemmin, mutta Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein asian käsittely oli lykkääntynyt perustellusta syystä eikä hyvityksen tuomitsemiselle ollut perustetta. - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
1.10.2019 15.00
Noin 2 vuotta ja 3 kuukautta kestänyt oikeudenkäynti käräjäoikeudessa ei viivästynytMainitsemillaan ja KO:n muutoin lausumilla perusteilla HO päätyi kokonaisarviossaan siihen, ettei oikeudenkäynti KO:ssa ollut viivästynyt siten, että valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa olisi loukattu. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
20.9.2019 10.35
KHO:n ratkaisu sivutoimisen vankilalääkärin palvelussuhderiidassaHallintoriita – Valtion virkamies – Virkasuhteen vahvistaminen – Virkasuhteeseen liittyvä vaatimus lomapalkasta – Viivästyshyvitys - Uutiset
31.5.2019 16.00
Hovioikeus: Alle kolme vuotta kestänyt rikosoikeudenkäynti kahdessa asteessa ei kestänyt kohtuuttoman kauanArvioitavana olevassa asiassa syytteet olivat koskeneet lähestymiskiellon rikkomista, laitonta uhkausta, vainoamista ja viestintärauhan rikkomista. Kun otettiin huomioon, että arvioitavana olevaan asiaan ei ollut liittynyt erityistä kiireellisyysperustetta, yhteensä alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ei ollut loukattu, eikä hyvityksen tuomitsemiselle siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 16.00
Vuosia kestänyt yhtiömiesten riita ei ollut viivästynyt passiivisista jaksoista huolimattaHuomioon ottaen, että asia oli ollut asianosaisten pyynnöstä keskeytyksessä asiassa todetusti sekä KO:ssa että HO:ssa, HO katsoi, ettei asian käsittely KO:ssa tai HO:ssa ollut viivästynyt edellä mainituista passiivisista jaksoista huolimatta. Viivästyksen kestoa ja syitä sekä asian merkitystä B:lle kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi, ettei kokonaiskäsittelyaika ollut loukannut oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla B:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
5.2.2019 11.00
KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syyKHO oli palauttanut jutun HAO:een. HAO katsoi suullisen käsittelyn pidettyään, että työnantaja oli voinut katsoa työyhteisöongelmien ja työntekijöiden kuormittuneisuuden aiheutuneen pääosin A:n toiminnasta esimiehenä. Varoituksen antamisen ja irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen. A:lla oli oikeus oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhden vuoden viivästymistä vastaavaan 1 500 euron hyvitykseen. HAO katsoi asian luonne ja erityinen merkitys A:lle sekä siihen nähden pitkä kokonaiskäsittelyaika (4 v ja 7 kk) huomioon ottaen, että hyvityksen määrää oli lisäksi korotettava 1 000 eurolla. (Ei lainvoim. 5.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 11.30
KHO: Virkamiehen irtisanomista koskevia asioita on yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina - viivästymishyvitystä oli korotettavaHAO oli katsonut, että valtion virkamies A:n irtisanomista koskeneen valitusasian käsittely oli viivästynyt kahdella vuodella tuomioistuinten vastuulla olevasta syystä, ja oli määrännyt tällä perusteella A:lle maksettavaksi hyvitystä. HAO oli hylännyt vaatimuksen hyvityksen yhteismäärän korottamisesta hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että virkamiehen irtisanomista koskevia asioita oli yleensä pidettävä hyvityslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuina asianosaiselle erityisen merkittävinä asioina. Esillä olevassa asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi voitu pitää A:lle vähemmän merkittävänä kuin virkamiehen irtisanomista koskevia asioita yleensä. A oli oikeutettu hyvityksen korotukseen, jonka määräksi KHO arvioi 1 500 euroa. - Uutiset
4.1.2019 16.00
Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuutaAsian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ollut ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
9.11.2018 11.25
Hovioikeus velvoitti valtion maksamaan valittajalle viivästyshyvitystä 4.500 euroa käräjäoikeudessa 7 vuotta 5 kuukautta kestäneessä ulosoton täytäntöönpanoriidassaVaikka tässä tapauksessa kyse oli ollut aineistoltaan tavallista laajemmasta riita-asiasta, johon oli sisältynyt laadultaan vaikeahkoja oikeudellisia kysymyksiä, asian käsittelyaika käräjäoikeudessa oli kuitenkin ollut selvästi pidempi kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden oli ollut perusteltua. Hovioikeus päätyi siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä kolmella vuodella. (Vailla lainvoimaa 9.11.2018) - Uutiset
11.5.2018 11.42
KHO:n päätös lastentarhanopettajan määräaikaisen virkasuhteen purkamisesta koeaikana ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestäKHO katsoi, että A:n virkasuhteen purkamiselle esitetyt syyt olivat olleet koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukaisia ja riittäviä. Syyt olivat käyneet ilmi riittävällä tarkkuudella niistä asiakirjoista, jotka oli laadittu A:n kanssa käydyistä neuvotteluista ennen määräaikaisen virkasuhteen purkamista. Voimaan jäi siis A:n virkasuhteen purkamista koeajalla koskeva päiväkodin johtajan päätös. Asia oli viipynyt KHO:ssa molemmilla käsittelykerroilla noin 2 vuotta, joten kummallakin käsittelykerralla oikeudenkäynnin voitiin katsoa viivästyneen vuodella. KHO katsoi, että A:lle tuli suorittaa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa yhteensä 2 vuoden pituista ajanjaksoa vastaava määrä eli 3 000 euroa. Lisäksi KHO katsoi, että virkasuhteen päättämistä koskeva asia liittyi merkittävällä tavalla henkilön toimeentuloon. Hyvityksen määrää oli siten hyvityslain 6 §:n 2 momentin perusteella korotettava 1 000 eurolla. - Uutiset
15.11.2017 11.30
Maria Majanen: Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen hallintoprosessissaMaria Majanen toteaa DL:ssä (2017/5) julkaistussa artikkelissaan, että tulkintakäytäntö on vielä muotoutumassa eikä ratkaisuja ole kovinkaan runsaasti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kynnys viivästyshyvityksen vaatimiselle on suhteellisen matala ja lainsäädännölle asetetut tavoitteet asianosaisten oikeusturvan parantamisesta tehokkaan ja yksinkertaisen menettelyn avulla olisivat tältä osin täyttyneet. Niissä asioissa, joissa hyvitysvaatimukset ovat menestyneet, kokonaiskäsittelyajat ovat olleet hieman yli kahdesta vuodesta 18 vuoteen. - Uutiset
22.5.2017 9.25
Helsinki maksoi 5 200 euroa hyvitystä työllistämisvelvoitteen laiminlyönnistäApulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan tekemän hyvitysesityksen perusteella Helsingin kaupunki suoritti kantelijalle korvausta noin 5 200 euroa viivästyskorkoineen. Perusteena oli työllistämisvelvoitteen laiminlyönti. - Uutiset
24.4.2017 14.05
KHO: Uudelle virkapaikalle siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virkasuhde voitiin purkaa ja virkamies pidättää heti virantoimituksesta - valittajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssaRajavartiolaitoksen virkamies oli siirretty Espoosta hoitamaan samaa virkaa Imatralle. Valittaja oli ollut poissa työpaikaltaan 1.1.2014 alkaen eikä hän ollut esittänyt laillista syytä poissaololleen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että Rajavartiolaitoksen päätös olisi ollut tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastainen. Päätöstä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Valittaja oli törkeällä tavalla laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut lainvastainen. Kun valittajan virkasuhde oli päätetty purkaa, oli työnantaja ollut valtion virkamieslain 40 §:n mukaan velvollinen heti pidättämään hänet virantoimituksesta. Suullisen käsittelyn toimittaminen KHO:ssa ei ollut tarpeen asian selvittämiseksi. HAO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Valittaja oli kuitenkin oikeutettu hyvityslain mukaiseen korvaukseen oikeudenkäynnin viivästymisestä KHO:ssa. Kohtuullisena korvauksena oikeudenkäynnin viivästymisestä oli pidettävä yhden vuoden viivästymistä vastaavaa 1 500 euron hyvitystä. Valittajalle määrättiin valtion varoista korvattavaksi hyvitysvaatimuksen esittämisestä aiheutuneet kohtuulliseksi katsottavat kulut. (Julkaisematon 24.4.2017) - Uutiset
17.11.2016 10.24
Asianajajan ei näytetty syyllistyneen avunantoon Maija-Liisa Lahtisen tekemäksi väitettyihin törkeään kavallukseen ja toissijaisesti törkeään velallisen epärehellisyyteen - hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroaHelsingin KO hylkäsi keskiviikkona (16.11.) asianajajaan kohdistetut syytteet. Maija-Liisa Lahtisen osalta asiaa ei ole saatu käsiteltyä, koska hän on pakoillut oikeudenkäyntiä. KO määräsi Suomen valtion maksamaan asianajajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa ja korvaukseksi tämän oikeudenkäyntikuluista 65 237,50 euroa. Asia on ollut KO:ssa vireillä 9.3.2004 lähtien ja on edelleen vireillä Maija-Liisa Lahtisen osalta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016)