Ulosottovalitus
- Uutiset
18.7.2018 8.31
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimatta puuttuvan asialegitimaation vuoksiX Oy oli ilmoitettu valituksessa ulosmitatun tilan vuokraoikeuden haltijaksi ja asiassa vahingonkärsijäksi, ja vaatimukset oli esitetty sen eikä A:n intressissä. Koska vaatimukset eivät perustuneet A:n oikeussuojan tarpeeseen, valitus oli A:n asialegitimaation puuttumisen vuoksi myös A:n osalta jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.7.2018) - Uutiset
17.7.2018 8.12
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut tutkia ulosottovalituksiaHäädöstä oli valitettu vain omaisuuden käsittelyä koskevan päätöksen osalta. Ulosottomies oli häädön täytäntöönpanossa 18.12.2017 antanut yhtiölle luvan menetellä arvottoman tai vähäarvoisen omaisuuden suhteen haluamallaan tavalla eikä lupaan liittynyt velvollisuutta omaisuuden säilyttämiseen. Mikäli hakijalle ei olisi annettu mainittua lupaa, ulosottomies olisi hävittänyt omaisuuden itse tai antanut hävittämisen ulkopuolisen tehtäväksi, jolloin kysymyksessä oleva omaisuus ei olisi enää tosiasiassakaan palautettavissa. Laissa rinnastetaan omaisuuden luovuttaminen hakijalle omaisuuden hävittämiseen, ja yhtiöllä oli luvan saatuaan ollut oikeus menetellä omaisuuden suhteen haluamallaan tavalla. Laissa ei ole säädetty häädön hakijalle palautusvelvollisuutta. Näin ollen häädön täytäntöönpano oli kysymyksessä olevan omaisuuden osalta saatettu loppuun 18.12.2017, eikä omaisuus ollut enää palautettavissa A:lle ja B:lle ulosoton keinoin. Hovioikeus katsoi, ettei asiaa ollut syytä arvioida toisin sen vuoksi, että tässä tapauksessa ainakin osa kysymyksessä olevasta omaisuudesta on vielä tallessa ja että asiassa oli sen tuomioistuinkäsittelyn ajaksi annettu keskeytysmääräys. Loppuun saatettu täytäntöönpano oli lakkauttanut muutoksenhakuintressin, eikä A:lla ja B:llä ollut valitusoikeutta kyseisen omaisuuden osalta. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut tutkia A:n ja B:n valituksia. (Vailla lainvoimaa 17.7.2018) - Uutiset
26.4.2017 9.49
Hovioikeuden ratkaisu käteisvarojen ulosmittauksesta epäselvässä omistustilanteessaB:n väitettä ulosmitattujen varojen omistajuudesta tuki ainoastaan se, että myös A oli ilmoittanut sanottujen varojen kuuluvan B:lle, minkä mukaisesti suojaosuus oli B:lle palautettu. Pelkästään A:n ja B:n yhtenevä väite ei muun näytön puuttuessa riittänyt osoittamaan, että varat kuuluisivat A:n sijasta B:lle. Hovioikeus katsoi, ettei B ollut osoittanut ulosmittauksen kohteena olleiden varojen kuuluvan hänelle. (Vailla lainvoimaa 26.4.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu ulosmittauksen valitusajastaAsiassa oli riidatonta, että 8.12.2014 tehdystä PL:n kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta oli lähetetty tieto PL:lle, että arvo-osuustiliin tehdystä varmistustoimesta ei ollut tehty erillistä kirjallista päätöstä ja että varmistustoimesta ei ollut ilmoitettu kuolinpesälle. Kysymys oli ollut ulosottomiehen tekemästä toimesta ja valituksen määräaika tuli näin ollen laskea päivästä, jona kuolinpesän oli katsottava saaneen tiedon arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä. Kuolinpesä oli sen osakkaan PL:n ilmoituksen mukaan saanut tiedon sen arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä tammikuussa 2015, jolloin kolmen viikon määräaika valituksen tekemiselle oli alkanut. Kun määräaika valitukselle oli näin ollen päättynyt helmikuussa 2015, kuolinpesän syyskuussa 2015 tekemää valitusta ei ollut tehty määräajassa. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut hylätä kuolinpesän vaatimuksia haastetta antamatta vaan jättää ne tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
19.2.2016 10.01
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen ulosottoasiassa – vakuuden palauttamiselle ei ollut edellytyksiäUlosottovalituksen yhteydessä ei ollut ratkaistavana se, oliko käräjäoikeuden päätöksen mukainen väliaikainen turvaamistoimi ollut tarpeeton, eikä se, mitä kuluja ja vahinkoja turvaamistoimesta oli tosiasiallisesti aiheutunut vastaajatahoille. Ratkaisussaan hovioikeus oli kuitenkin tosiasiassa ottanut kantaa vahinkoon ja sen määrään todetessaan, ettei Merimiesunionille ollut aiheutunut sellaisia oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettuja kuluja tai vahinkoa, joita asetettu vakuus turvasi. Hakijavakuuden tarvetta näin arvioituaan hovioikeus oli määrännyt vakuuden palautettavaksi myös kuulematta kaikkia niitä vastapuolia, joiden hyväksi yhteinen hakijavakuus oli asetettu. KKO totesi, että vahingon korvaamista koskevan kanteen nostamiselle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa asetettu erityinen määräaika oli ollut avoinna käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsitellessä valitusta. Vakuuden palauttamiselle ei näin ollen ollut ulosottokaaren 3 luvun 45 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. - Uutiset
31.8.2015 13.13
Hovioikeus: Velallisella oli oikeus valittaa ulosottopäätöksestä sillä perusteella että omaisuus kuului sivulliselleA oli valituksessaan muun ohessa viitannut mahdolliseen vastuuseensa sivulliselle, jonka omaisuutta hänen veloistaan oli keinotekoiseksi katsottu järjestely sivuuttaen ulosmitattu. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:93 on todettu, valituskynnystä ei ole syytä asettaa tällaisessa tilanteessa kovin korkealle. Velallisen on käytännössä mahdotonta etukäteen näyttää, mitä haitallisia seurauksia sivullisen omaisuuden käyttämisestä hänen velkojensa suoritukseksi voi hänelle aiheutua. Hovioikeus katsoi A:n saattaneen riittävän todennäköiseksi, että hänelle voi aiheutua keinotekoisen järjestelyn sivuuttamiseen perustuvasta ulosmittauksesta sellaisia haitallisia seuraamuksia, joita hän ei voi muutoin torjua. A:lla oli ulosottovelallisena siten katsottava olevan perusteltu oikeudellinen tarve valittaa ulosmittauksesta. Käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 31.8.2015) - Uutiset
12.5.2015 11.46
KKO:n ratkaisu oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ulosmittausvalitusta koskevassa asiassaUlosottoviraston tilillä olleet rahavarat oli ulosmitattu A:n veloista. Yhtiö B valitti ulosmittauksesta väittäen omistavansa varat ja pyysi täytäntöönpanon keskeyttämistä. Käräjäoikeus hylkäsi keskeytyspyynnön, minkä jälkeen varat tilitettiin velkojalle. Myöhemmin käräjäoikeus jätti valituksen tutkimatta, koska varat oli jo lopullisesti tilitetty. Kyseiset varat oli jo aikaisemmin ulosmitattu muista A:n veloista, ja yhtiö oli jo tuolloin samoilla perusteilla valittanut ulosmittauksesta. Yhtiön ulosottovalitus oli lainvoimaisesti hylätty. Korkein oikeus katsoi, että yhtiön oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ei ollut loukattu, vaikka sen valitus oli varojen tilityksen johdosta jätetty tutkimatta. - Uutiset
24.3.2015 13.31
Hovioikeus: Aiemman tuomion oikeusvoima ei estänyt tutkimasta ulosottovalitusta, koska aiemmassa oikeudenkäynnissä ei oltu tutkittu Arsenal Oy:n saatavien olemassaoloaRovaniemen hovioikeus katsoi, ettei Vaasan hovioikeuden 22.12.2012 antaman tuomion oikeusvoima estä tutkimasta A:n ulosottovalitusta, koska tuossa aikaisemmassa oikeudenkäynnissä ei oltu tutkittu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n saatavien olemassaoloa. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut jättää A:n valitusta tutkimatta. Koska A oli käräjäoikeudessa myös vaatinut pääkäsittelyn toimittamista, käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n saatavan määrää koskevan vaatimuksen osalta suullista käsittelyä toimittamatta. Asian käsittelyssä oli siten myös tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia on käsiteltävä uudelleen käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 24.3.2015) - Uutiset
12.3.2015 13.22
Parinkymmenentuhannen euron arvoista autoa voitiin pitää valittajille ulosottokaaren tarkoittamana työvälineeseen rinnastettavana esineenä – voitiin ulosmitata ja myydä palauttamalla valittajille 3.000 euroaKäräjäoikeus katsoi, että autoa voitiin pitää valittajille ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamana työvälineeseen rinnastettavana esineenä. Arvonsa (17.000 - 20.000 euroa) vuoksi valittajien nykyinen auto oli saatu ulosmitata. Se voidaan myös myydä, mutta valittajille on palautettava kauppahinnasta 3.000 euroa korvaavan esineen hankkimista varten. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. (Vailla lainvoimaa 12.3.2015) - Uutiset
25.2.2015 8.00
Hovioikeus: Ulosottomiehen ilmoitus myyntitoimenpiteiden aloittamisesta on luonteeltaan valmisteleva toimi, johon ei saa hakea erikseen muutostaLapin ulosottoviraston kihlakunnanvoudin velalliselle lähettämä ilmoitus myyntitoimenpiteiden aloittamisesta oli luonteeltaan valmisteleva toimi, johon ei saanut hakea erikseen muutosta. (Vailla lainvoimaa 25.2.2015) - Uutiset
19.2.2015 9.06
Verohallinnon valitus ei menestynyt hovioikeudessa – omistusjärjestely ei ollut keinotekoista; myös oikeudenkäyntikulut Verohallinnon piikkiinKäräjäoikeuden toteamin tavoin hovioikeus katsoi, että asiassa ei kokonaisuutena arvioiden oltu näytetty, että kiinteistön omistuksen muutoksissa olisi ollut kysymys ulosottokaaren 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetusta keinotekoisesta järjestelystä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2015) - Uutiset
9.2.2015 9.00
Hovioikeuden ratkaisu muutoksenhausta ulosottomiehen menettelyynSen jälkeen, kun A:n auton myynnistä saadut rahavarat oli tilitetty velkojille 31.3.2014, A oli ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentti huomioon ottaen voinut valittaa ainoastaan lopullisessa tilityksessä olevasta virheestä. Koska A:n valitus oli saapunut käräjäoikeuteen 2.4.2014 eli lopullisen tilityksen jälkeen eikä valitus koskenut sitä, käräjäoikeuden olisi pitänyt jättää valitus sanotun lainkohdan nojalla täytäntöönpanotoimen 6.3.2014 osalta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2015.) - Uutiset
28.1.2015 11.52
Hovioikeus: Tilillä olevat varat kuuluivat yksin tilin omistajalle ja olivat näin ollen ulosmitattavissa hänen veloistaan varojen alkuperästä riippumattaHovioikeus totesi, että tilille tulleet varat menettävät yksilöitävyytensä ja sekoittuvat muihin tilillä oleviin varoihin tai sinne tuleviin varoihin siten, ettei tilillä mahdollisesti olevia muiden kuin tilin omistajan varoja voida erottaa tilin omistajan varoista. Tällöin on perusteltua myös ulosotto-oikeudessa noudatettavan nimiperiaatteen mukaisesti katsoa, että tilillä olevat varat kuuluvat yksin tilin omistajalle ja ovat näin ollen ulosmitattavissa hänen veloistaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2015) - Uutiset
23.1.2015 13.03
Hovioikeus: Osakkeet voitiin ulosmitata vaikka valittaja väitti niiden kuuluvan muille, kun nämä tahot eivät reagoineet ulosmittauksiin millään tavoinKäräjäoikeus oli hylännyt A:n ulosottovalitukset. Käräjäoikeus oli todennut, että vaikka A:n väittämä tosiasiallinen järjestely olisikin ollut olemassa, kyseisen kaltaisia salassa pidettyjä ja virallista asiakirjatietoa vastaamattomia omistussuhteita ei ollut syytä suojata tuomioistuimen toimesta käsillä olevan asian kaltaisessa tarkoituksessa. Hovioikeus totesi toisin kuin käräjäoikeus, että omistajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada oikeussuojaa omistuksensa johdosta. Käräjäoikeuden lausumalla ei ollut asiassa merkitystä, eikä hovioikeuden ratkaisu perustunut miltään osin siihen. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, sillä A:n esittämä todistelu ei riittänyt osoittamaan, että ulosmitatut osakkeet olisi ulosmittausten aikana omistanut joku muu. (Vailla lainvoimaa 23.1.2015) - Uutiset
15.1.2015 13.13
Hovioikeus: Yhtiön taloudellisen aseman huonontuminen lyhyellä aikavälillä ei estänyt ulosottoperinnän jatkamistaHovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka yhtiön taloudellista tilannetta ei voi kattavasti tarkastella pelkästään sen tilille tulleiden maksusuoritusten perusteella, laskutuksen määrä osoitti, ettei myyntitulojen määrä ollut merkittävästi laskenut maaliskuun 2013 jälkeen. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että kommandiittiyhtiön taloudellinen asema oli lyhyellä aikavälillä tarkastellen huonontunut mutta ei niin, että perinnän jatkamiselle ei olisi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi enää edellytyksiä. - Uutiset
15.5.2014 12.33
KKO:n ratkaisu valitusoikeudesta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ulosottoasiassaHovioikeus oli jättänyt velallisen käräjäoikeuden ulosottovalitusasiassa antamaa päätöstä koskeneen valituksen tutkimatta sillä perusteella, että muutoksenhaun kohteena olleet ulosmitatut rahavarat oli valituksen ollessa hovioikeudessa vireillä tilitetty velkojille ja varojen tilitys siten saatettu loppuun. Kysymys siitä, oliko hovioikeuden ratkaisu rajoittanut velallisen pääsyä tuomioistuimeen siten, että se oli loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. KKO ei muuttanut hovioikeuden päätöstä. (Ään.) - Uutiset
19.3.2013 6.33
EU-tuomioistuin: Kiinteistöjen ulosmittausmenettelyä koskeva Espanjan lainsäädäntö rikkoo EU-lainsäädäntöäEspanjan lainsäädäntö ei ole EU-oikeuden mukainen, kun siinä ei säädetä kiinteistön ulosmittausmenettelyssä sovellettavista, ulosmittausperusteena olevan sopimusehdon kohtuuttomuuteen perustuvista vastustamisperusteista ja kun pääasiamenettelyn tuomioistuin ei voi määrätä ulosmittausmenettelyn keskeyttämisestä. - Uutiset
15.11.2012 18.33
Ulkomailta - Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden viimeisimmät ratkaisut koskevat rikosperusteista vahingonkorvausvastuuta, ulosmittausta, rangaistuksen mittaamista huumausainerikoksissa ja huvitilaisuuden julkisuuden arviointia. - Uutiset
6.9.2012 12.33
Hovioikeuden ratkaisu eläke-etuuksien ulosmittauksestaUlosottovirasto oli ulosmitannut A:n pankkitilillä olleita rahavaroja. Rahavarat olivat muodostuneet riidattomasti säästöön jääneistä A:lle maksetuista kansaneläke-, takuueläke- ja asumistukivaroista. A:lle oli niinikään riidattomasti jätetty rahavaroista ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisena erottamisetuna suojaosuus puolitoistakertaisena. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus pysyttivät ulosmittauksen voimassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
29.6.2012 15.04
EIT:lta tuomio Ruotsille velallisen valitusoikeuden rajoittamisesta ulosotossaEIT:n 5. jaosto katsoi yksimielisesti, että EIS 6 artiklan 1 kohtaa oli rikottu tapauksessa, jossa velallinen ei voinut valittaa ulosmittauksesta, kun varat oli jo tilitetty velkojalle.