Ulosottovalitus
- Uutiset
10.2.2021 12.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevaa ulosottovalitusta – tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi valittajan oikeutta päästä tuomioistuimeenA:lta ulosmitatut ja hakijalle tilitetyt varat olivat olleet yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut lausumillaan perusteilla päätyä hylkäämään valitusta. Koska lopullinen tilitys oli tehty ennen kuin valitus ja keskeytyspyyntö oli toimitettu ulosottomiehelle, oli se lähtökohtaisesti estänyt valituksen tutkimisen. Päätöksessä lausutuin perustein hovioikeus kuitenkin katsoi, että tilitykseen johtanut menettely tosiasiallisesti estäisi muutoksenhakuoikeuden niin, että se loukkaisi A:n oikeutta päästä tuomioistuimeen. Koska varojen lopullinen tilitys oli kuitenkin tapahtunut, ei ulosmittauspäätös ole siten voimassa, että se olisi mahdollista ulosottovalituksessa vaadituin tavoin kumota. Oikeusastejärjestyksen vuoksi hovioikeus ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen vaan asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021) - Uutiset
5.11.2020 14.00
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimattaKun valituksen kohteena olevat ulosmitatut varat oli lopullisesti tilitetty eikä A:n valitus koskenut tilityksessä olevaa virhettä, valitus oli päätöksessä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta. Myöskään täytäntöönpanotoimien peruuttamiselle ei siten ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
9.7.2020 12.15
Hovioikeus kumosi ulosmittauksen – valtio velvoitettiin korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikulut osaksiTilille P A:lle maksettujen varojen määrä oli 30.4.2018 jälkeen ollut olennaisesti suurempi kuin tilille tulleiden J A:n varojen määrä. Kun J A lisäksi ilmoitti siirtäneensä varat tilille talouden menoja varten, oli uskottavaa, että ne olivat tulleet käytetyiksi siihen tarkoitukseen. Näin ollen hovioikeus katsoi P A:n osoittaneen ulosmitattujen varojen kuuluneen hänelle. Oikeudellisesti oli selvää, että tilin varat olivat kuuluneet lähtökohtaisesti puolisoille puoliksi, mutta P A:lla sivullisena oli ollut oikeus osoittaa varojen kuuluneen hänelle. Näytöllisesti oli kuitenkin kysymys tulkinnanvaraisesta tilanteesta. Oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan P A:n osalta hänen vahingokseen olisi kohtuutonta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että valtio oli velvoitettava korvaamaan P A:n oikeudenkäyntikulut osaksi. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 12.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynäA:n mukaan hän oli saanut tiedon korvausvelvollisuudesta vireilletuloilmoituksella ja maksukehotuksella joulukuun lopussa 2018. Tämän jälkeen ulosottovirasto oli 15.1.2019 toimittanut A:n asiamiehelle jäljennöksen päätöksestä valitusosoituksin. Hovioikeus katsoi, että muun selvityksen puuttuessa valitusajan kannalta merkityksellisen päätöksen tiedoksisaannin oli katsottava tässä tapauksessa tapahtuneen 15.1.2019. A:n ulosottovalitus oli saapunut ulosottovirastoon 30.1.2019 eli laissa säädetyssä määräajassa. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynä. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen ulosottovalituksen tutkiminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa, jonne asia oli näin ollen palautettava. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
27.5.2020 10.26
Hovioikeus arvioi hakijavakuuden oikeaa määrää ulosottoasiassaKäräjäoikeus oli hyväksynyt vakuuden määräksi 270.000 euroa. Arvioitaessa tässä tapauksessa vuokraoikeuden arvoa oli otettava huomioon L:n kertomuksesta ilmenevä kokonaisten porauslaitteistojen vuokrataso sekä toisaalta se, että nyt oli kysymys vain kolmesta esineestä, jotka olivat suuren laitteistokokonaisuuden osia. Kun vuokrasopimuksen ehdoista ei esitetty tarkempaa selvitystä, vakuudella katettavaa vuokra-aikaa ei voitu olettaa pitkäksi. Lisäksi yleisesti ottaen vuokraoikeuden arvoa alentavana oli pidettävä sitä, että irtaimen esineen vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus on verrattain heikosti suojattu. L:n kertoman ja Z:n lausunnon perusteella jo nyt ulosoton hallussa oleva 270.000 euron vakuus voisi riittää jopa esineiden ostamiseen. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla valittajaa ulosottomiehen lausumasta ja toimittaa ulosottovalituksesta suullinen käsittely valittajan sitä vaatiessaHovioikeus katsoi päätöksessä mainituin perustein, että kuulemisperiaatteesta seuraa, että ulosottovalittajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ulosottomieheltä ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 2 momentin nojalla pyydetyn lausuman johdosta. Käräjäoikeuden A:n avustajalle 27.12.2019 lähettämästä sähköpostista ilmenee, että ulosottomiehen lausuma 20.12.2019 oli toimitettu A:n avustajalle vasta tuomion antamispäivänä. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli ratkaissut asian varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi mainitun lausuman johdosta. Asiassa oli kysymys muun ohella siitä riitaisesta seikasta, onko ulosmitattu auto A:lle välttämätön. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa ollutkaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeus oli siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut toimittanut asiassa suullista käsittelyä, vaikka A oli sitä vaatinut. Oikeudenkäyntivirheiden takia käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 8.5.2020) - Uutiset
5.5.2020 12.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimattaUlosottokaaren 4 luvun 71 §:n mukaiseen velvollisuuteen ilmoittaa ulosmittauksesta muille yhteisomistajille ei sisälly ulosottomiehelle asetettua velvollisuutta liittää ilmoitukseen valitusosoitusta. Kysymyksen itsensä sivullisomistajaksi katsovan muutoksenhakijan valituksen määräpäivästä ja oikeudesta saada tieto siitä, milloin valitusaika päättyy ja miten hänen on valituksen tehdessään meneteltävä, ei kuitenkaan voida katsoa riippuvan siitä usein sattumanvaraisesta seikasta, havaitaanko ulosottomenettelyssä ulosmittausta koskevan päätöksen koskevan hänen oikeuttaan ulosottokaaren 3 luvun 36 §:n tarkoittamalla tavalla vai, kuten tässä tapauksessa, katsotaanko hänen olevan vain 4 luvun 71 §:n tarkoittama muu yhteisomistaja. A:n valitukseensa liittämää kihlakunnanulosottomiehen ilmoitusta siitä, että 5.11.2019 lähetettyyn ilmoitukseen ei ollut liitetty valitusosoitusta, ei ollut syytä epäillä. A:n valituksen oli siksi katsottava saapuneen ulosottovirastoon ulosottokaaren mukaisessa määräajassa. Valitus oli siten tehty asianmukaisesti eikä käräjäoikeuden olisi tullut jättää sitä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 5.5.2020) - Uutiset
28.4.2020 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimattaValituksessa oli sama kohdeomaisuus ja samat asianosaiset kuin lainvoimaiseksi jääneessä ratkaisussa Turun hovioikeus U 17/1296. Yhtiön vaatimus nyt kysymyksessä olevassa valituksessa kohdistui ulosmittauksesta kertyneiden varojen jakoa koskevan päätöksen muuttamiseen. Ratkaisussa Turun hovioikeus U 17/1296 vaatimus puolestaan kohdistui kiinteistön ulosmittausta koskevan päätöksen muuttamiseen. Vaikka yhtiön vaatimus nyt kysymyksessä olevassa valituksessa perustui samoihin perusteisiin kuin aikaisemmin lainvoimaisesti ratkaisussa valituksessa ulosmittauspäätöksestä, kysymys ei ollut sellaisesta samasta vaatimuksesta eikä siten täysin identtisestä asiasta, mikä estäisi asian tutkimisen. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut jättää valitusta tutkimatta myöskään aiemman ulosottoprosessin vaihetta koskevan päätöksen lainvoimaisuuden vuoksi. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
13.2.2020 12.15
Hovioikeuden ratkaisu valitusoikeudesta ja asialegitimaatiosta ulosottoasiassaHovioikeus totesi johtopäätöksinään muun muassa, että KK:lla oli yhtiön ainoana hallituksen toimintakykyisenä jäsenenä oikeus edustaa yhtiötä. Siten X Oy:n valitus oli otettava tutkittavaksi. Asia oli sanotuilta osin palautettava käräjäoikeuteen valituksen tutkimiseksi. KK on omistamastaan osakeyhtiöstä erillinen oikeussubjekti. Siten X Oy:n omaisuuden realisointi ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset eivät suoraan kohdistu KK:hon. Siten KK:lla ei ollut yksityishenkilönä asialegitimaatiota tai itsenäisen väliintulijan asemaa tässä ulosottovalitusasiassa. Siten KK:n yksityishenkilönä tekemä ulosottovalitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
5.12.2019 9.52
Hovioikeus: Ulosmitattu kiinteistön hinnanalennus 18.466 euroa kuului pankin panttioikeuden piiriinVelallisten 28.6.2012 antaman erityispanttaussitoumuksen liitteenä olevien panttausehtojen kohdan 1.1 mukaan panttaus kattaa panttauksen kohteena olevan omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden lisäksi myös sen perusteella saadun omaisuuden. Hovioikeus totesi, että velalliset olivat saaneet hinnanalennuksen panttauksen kohteena olevan kiinteistön perusteella panttaussitoumuksen antamisen jälkeen. Panttaussitoumuksen ehtojen sanamuoto huomioon ottaen hinnanalennuksen oli katsottava olevan pankin panttioikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
13.11.2019 9.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla asianosaisia henkilökohtaisesti ulosottovalitusasiassaKäräjäoikeuden ratkaisu asiassa perustui ulosottoviraston esittämiin kirjallisiin todisteisiin, joiden joukossa olivat ulosottomenettelyssä laaditut sivullisselvitys ja ulosottoselvitys. Käräjäoikeus ei ennen asian ratkaisemista selvittänyt, olivatko sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmenevät seikat riitaisia vai riidattomia, vaikka käräjäoikeudella olisi vasta tämän selvitettyään ollut edellytykset ratkaista, voitiinko asia käsitellä kirjallisesti vai olisiko se tullut käsitellä suullisesti hakemusasian istunnossa. Käräjäoikeus oli ratkaisussaan arvioinut sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmeneviä K:n ja A:n ulosottomenettelyssä antamia kertomuksia kuulematta heitä henkilökohtaisesti. Ulosottomenettelyssä pöytäkirjattuja lausumia ei tässä tapauksessa olisi saanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin perusteella käyttää todisteena asiassa, vaan käräjäoikeuden olisi tullut järjestää asiassa hakemusasian istunto ja kuulla K:ta ja A:ta henkilökohtaisesti. (Vailla lainvoimaa 13.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 13.29
Hovioikeus arvioi ulosmittauksen edellytyksiä: turha ulosotto ja pirstomiskieltoAsiassa esitetystä selvityksestä ei ollut pääteltävissä, että omakotitalokiinteistö ja A Oy:n elinkeinotoiminta muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, että toisaalta omakotitalokiinteistö sekä toisaalta elinkeinotoiminnan pellot ja rakennukset muodostaisivat toisistaan riippuvan oikeudellisen, toiminnallisen tai taloudellisen kokonaisuuden tai että omakotitalokiinteistön myyminen johtaisi A:n muun omaisuuden arvon olennaiseen alenemiseen. Esitetty selvitys ei osoittanut, että elinkeinotoimintaa ei olisi mahdollista harjoittaa, vaikka omakotitalokiinteistö myytäisiin. On mahdollista, että omakotitalokiinteistön myyminen voi johtaa yritystoiminnan rahoitusvaikeuksiin ja sen vuoksi muiden kuin omakotitalokiinteistön myymiseen velkojen maksamiseksi ja yritystoiminnan päättymiseen. Näitä mahdollisia seurauksia ei hovioikeuden harkinnan mukaan voitu pitää sellaisina seikkoina, joiden johdosta pirstomiskiellon edellytykset täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa kysymys oli siitä, miten A Oy kykenee sopimaan yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja rahoittajatahojen ratkaisuista. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, että ulosmittaukselle ei ollut pirstomiskiellon mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.23
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua puoliosuuksin omistetun kiinteistön ulosmittauksen laillisuudestaUlosmitattu omaisuus oli kiinteistö, jonka omistivat puoliosuuksin MA ja BA. Ulosmittaus koski myös sähköliittymää, joka oli yksin MA:n nimissä. Koko kiinteistön arvoksi oli päätöksessä arvioitu 8.000 euroa ja sähköliittymän arvoksi 2.500 euroa. Ulosmittaus oli toimitettu velallisen MA:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. Velkojen saldo oli 318.467,19 euroa. Asiassa oli kysymys siitä, täyttyivätkö ulosottokaaren 4 luvun 73 §:ssä säädetyt edellytykset koko kiinteistön ulosmittaamiselle, vaikka yhteisomistajan osuus ei vastannut ulosottovelkojien saatavista. Käräjäoikeus katsoi muun muassa, että ulosmittauksen merkitys ei ollut selvässä epäsuhteessa aiheutuvaan haittaan nähden. Kyseessä oli rakentamaton kiinteistö. Velallisen osuus oli puolet kiinteistöstä eli omistusosuus oli suuri, joskaan koko kiinteistökään ei ollut erityisen arvokas. Ulosmittausta ei voitu pitää ulosottokaaren 4 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla turhana. Mikäli ulosmittaus havaitaan turhaksi omaisuutta myytäessä, ulosottomiehen tulee lain mukaan peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Laissa säädetyt ulosmittauksen edellytykset täyttyivät ja ulosmittaus oli toimitettu lain mukaisesti, minkä vuoksi BA:n ulosottovalitusta ei hyväksytty. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
21.8.2019 9.10
Käräjäoikeus arvioi ulosmittauksen laillisuutta ja hylkäsi valituksen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaPäätöksessä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, että valituksenalaisissa ulosmittauksissa ei ollut tapahtunut sellaista virhettä, jonka perusteella ulosmittaukset olisi tullut kumota. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
5.6.2019 14.15
Hovioikeus ei voinut tutkia ulosottovalitustaKäräjäoikeuden päätöksessä oli todettu, että käräjäoikeuden aikaisemmin antama päätös ulosmitattujen varojen tilittämisen kieltämisestä raukesi. X Oy oli hakenut muutosta käräjäoikeuden ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan ratkaisuun, mutta valituksessa ei ollut pyydetty täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asia oli saapunut hovioikeuteen 13.2.2019, jolloin lopullinen tilitys oli jo tapahtunut. X Oy ei voi lopullisen tilityksen tapahduttua valittaa muusta kuin tilityksessä olevasta virheestä. Yhtiö ei ollut esittänyt tällaista väitettä. Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut ulosottokaaressa säädetystä valituksen tutkimisen rajoituksesta huolimatta ollut tosiasiallinen mahdollisuus saattaa ulosmittausvalituksensa hovioikeuden tutkittavaksi. Ulosottoviranomaisen virheellisiksi väitetyistä virkatoimista tai väitetyistä laiminlyönneistä on mahdollista kannella Valtakunnanvoudin virastolle ulosottokaaren 11 luvun 18 §:ssä säädetyin tavoin. X Oy:n valitusta ei voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
8.5.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ulosmittaukselle olleen lailliset perusteetRiidatonta oli, ettei C:llä ollut saatavastaan ulosottoperustetta yhtiötä kohtaan. Hovioikeus katsoi muun muassa, että yhtiön maksuvelvollisuus oli kuitenkin ollut selvä ja että saatavaa ei voitu yhtiön esittämien väitteiden perusteella pitää aidosti riitaisena. Yhtiö ei ollut vedonnut kiistämisensä tueksi sellaisiin perusteisiin, joilla olisi voitu katsoa olevan merkitystä asian ratkaisemisessa. Saatava oli siten ollut sellainen, jonka oikeellisuutta maksukiellon saaja ei ollut perustellusti kiistänyt. Ulosottovirasto oli voinut periä saatavan yhtiöltä ja ulosmitata yhtiön omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2019) - Uutiset
19.12.2018 10.10
Hovioikeus: Arvo-osuustilillä olleet rahasto-osuudet eivät kuuluneet velallisen erottamisetuun ulosotossaErottamisetu merkitsee velallisen suojaksi poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan periaatteessa kaikki velallisen omaisuus kuuluu ulosoton piiriin. Tämän vuoksi erottamisetua koskevia säännöksiä on oikeuskäytännössä tulkittu ahtaasti (KKO 2004:136 kohta 4). Ottaen lisäksi huomioon, että arvo-osuustilin sisältämiä rahasto-osuuksia ei ollut hankittu perustoimeentulon turvaamiseksi, vaan omaisuuden kartuttamiseksi, hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, etteivät rahasto-osuudet ole rinnastettavissa ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun muuhun rahavaroja vastaavaan omaisuuteen. Koska A:lta ulosmitatut rahasto-osuudet eivät kuulu erottamisedun piiriin, ei ollut aihetta muuttaa ulosottoviraston ja käräjäoikeuden päätöstä. (Vailla lainvoimaa 19.12.2018) - Uutiset
17.12.2018 9.45
Omistaja arvioi kiinteistön myyntihinnaksi pakkohuutokaupassa 225.000 euroa – sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat toteutuneen 43.000 euron hinnan riittäväksiYhteenvetona käräjäoikeus totesi, ettei asiassa ollut perusteita hyväksyä valittajan valitusta, joten valitus hylättiin. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2018) - Uutiset
1.11.2018 9.21
Käräjäoikeuden päätös kertaalleen perutun kotina käytettävän kiinteistön ulosmittauksesta uudelleen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKiinteistön arvo oli velallisen A:n omankin arvion mukaan panttivelkoja korkeampi. Käräjäoikeus totesi, että A:n kiinteistöstä odotettavissa olevaa määrää ei voitu pitää laissa tarkoitettuna "vähäisenä pidettävänä suorituksena". Kysymys ei ollut turhasta ulosmittauksesta. Turhan ulosmittauksen kielto on otettava ulosmittauksen jälkeenkin huomioon. Ulosmittauksen jälkeen ennen myyntiä omaisuus on arvioitava tarkemmin (UK 4:29, ja 5:15). Tällöin saatetaan alustavasta arviosta poiketen havaita, ettei omaisuudesta kerrykään hakijalle vähäistä suurempaa suoritusta. Ulosottokaaren 4 luvun 16 pykälän 2 momentin mukaan ulosottomiehen tulee peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Säännös tarkoittaa, että turhan ulosmittauksen kielto on otettava huomioon aina siihen saakka, kunnes omaisuus on myyty. Kiinteistön aiempi ulosmittaus ja sen peruuntuminen itseoikaisuna ei estä kiinteistön ulosmittaamista myöhemmin uudelleen. Kiinteistöstä ulosmittausvelkojille saatava suoritus voi ajan mittaan muuttua, jolloin omaisuuden ulosmittaus tulee arvioida uudelleen. Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistön ja siellä sijaitsevan asunnon ulosmittauksessa ei ollut tapahtunut mitään virhettä, jonka perusteella ulosmittaus tulisi kumota. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018)