Ulosottovalitus
- Uutiset
3.3.2022 10.50
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut turhan ulosmittauskiellon vastainenKäräjäoikeuden päätöksessä lausutuin tavoin hovioikeus totesi, että asiassa ei voitu tässä vaiheessa todeta kiinteistön ulosmittauksen olevan turhan ulosmittauskiellon vastainen. Kiinteistön käypä arvo tulee ulosottokaaren 5 luvun 15 §:n mukaan selvitettäväksi ennen ulosottolaitoksen suorittamaa myyntiä. Edelleen mikäli vielä omaisuutta myytäessä ilmenee, että kiinteistöstä saatava kauppahinta muodostuu niin alhaiseksi, että velkojille kertyy kiinteistön myynnistä vain vähäisenä pidettävä määrä, tulee ulosottomiehen ulosottokaaren 4 luvun 16 §:n perusteella peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna. (Vailla lainvoimaa 3.3.2022) - Uutiset
21.2.2022 9.11
KKO:n ratkaisu asunto-osakkeiden puoliosuuden ulosmittauksestaUlosottomies oli ulosmitannut B:n veloista puoliosuuden asunto-osakkeista sillä perusteella, että hänet oli merkitty asunto-osakeyhtiön osakeluetteloon osakkeiden puoliosuuden omistajaksi. Ulosottovalituksessa toinen yhteisomistaja A väitti ostaneensa B:n osuuden jo ennen ulosmittausta. Kun A ei esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi saanut osakekirjan hallintaansa ennen ulosmittausta, Korkein oikeus hylkäsi A:n ulosottovalituksen. (Ään.) - Uutiset
11.2.2022 14.05
Hovioikeus: Velallinen osoitti ulosottokaaren 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyllä tavalla luopuneensa velkojia sitovasti perinnöstä sähköpostiviestilläänAsiassa oli riidatonta, että A oli laatinut asiakirjan, joka on otsikoitu ”ilmoitus perinnöstä luopumisesta”. Asiakirjassa hän oli ilmoittanut luopuvansa perinnöstä tätinsä K:n jälkeen. Asiakirja oli päivätty Porvoossa 1.7.2019. Asiassa oli riitaista, oliko A luopunut perinnöstä velkojia sitovasti. Kysymys oli ensinnäkin siitä, milloin A:n oikeus luopua perinnöstä velkojia sitovasti oli lakannut, ja toiseksi siitä, oliko A ennen tätä ajankohtaa ilmoittanut perinnöstä luopumisesta lain edellyttämällä tavalla velkojia sitovasti. Näyttötaakka näistä seikoista oli velallisella eli A:lla. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
15.12.2021 13.40
Hovioikeus palautti ulosottovalituksen käräjäoikeuteen kun asian käsittelyssä tapahtui oikeudenkäyntivirheKäräjäoikeus oli ratkaissut vain sen kysymyksen, voiko asiassa antaa osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseksi. Siltä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen. Muista valituksessa esitetyistä väitteistä käräjäoikeus ei ollut lausunut. Käräjäoikeus ei ollut myöskään käsitellyt asiaa istunnossa tai perustellut päätöksessään, miksi asiassa ei ollut järjestetty istuntoa, vaikka vaatimus täytäntöönpanoriitaosoituksen antamisesta oli hylätty. Asian käsittelyssä oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia on palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
13.12.2021 8.04
Oliko maksusuunnitelman voimassaolo esteenä yhtiön pankkitiliin kohdistuneelle täytäntöönpanotoimelle – hovioikeuden mukaan ulosmittausta ei ollut perusteita kumotaHuomioon ottaen päätöksessä esitetty ja lisäksi se, että ulosottomiehellä ei ollut maksusuunnitelmaa vahvistettaessa edes ollut tietoa yhtiön tilillä olleesta huomattavasta määrästä varoja, hovioikeus katsoi, että yhtiön pankkitilillä jo ennen maksusuunnitelman vahvistamista olleet varat eivät olleet sellaista elinkeinotuloa, jonka ulosmittauksen sijasta maksusuunnitelma oli vahvistettu, ja ettei maksusuunnitelma siten lähtökohtaisesti ollut esteenä tilivarojen ulosmittaukselle. Asiaa arvioitiin myös ulosottomiehen menettelyn asianmukaisuuden ja velallisen oikeusturvan toteutumisen sekä velallisen luottamuksensuojan kannalta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2021) - Uutiset
1.12.2021 14.31
Hovioikeus ulosottovalituksesta: Yhtiö X ei näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeetHovioikeuden päätöksessä kerrottuun nähden yhtiön esittämä väite siitä, että osakkeiden omistusoikeus olisi siirtynyt sille jo 17.12.2017 eli ennen ulosmittausta, ei ollut uskottava. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että yhtiöllä olisi ollut ennen ulosmittausta 9.2.2018 lähes kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa saannostaan Y Oy:lle saadakseen omistusoikeuden kirjattua osakasluetteloon, mutta se ei ole niin tehnyt, hovioikeus katsoi, ettei yhtiön väittämää saantoa voitu näissä olosuhteissa pitää todellisena. Näin ollen yhtiö ei ollut näyttänyt, että se omistaisi nyt riidan kohteena olevat Y Oy:n osakkeet. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2021) - Uutiset
1.11.2021 8.28
Hovioikeus arvioi, oliko ulosmittaus loukannut yhtiön todellista oikeutta sivullisenaPäätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi valittajan saattaneen todennäköiseksi, että ulosmittaus oli loukannut sen todellista oikeutta siltä osin kuin sen pankkitilillä olleita varoja oli ulosmitattu yli 18.000 euroa. Ulosmittaus oli siten kumottava 18.000 euroa ylittäviltä osin. (Vailla lainvoimaa 1.11.2021) - Uutiset
27.10.2021 9.14
Hovioikeus jätti tutkimatta määräajan palauttamista koskevan hakemuksen ulosottoasiassaEsitetyn selvityksen mukaan hakemuksessa tarkoitetulla ulosmittauspäätöksellä ulosmitatut tilivarat oli tilitetty ulosoton hakijalle. Näin ollen A:n ulosottovalitusta, jonka ei ilmoitettu koskevan tilityksessä ollutta virhettä, ei voitaisi tutkia, vaikka hänellä mahdollisesti olisikin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä säädetyllä tavalla laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn perusteella oikeus saada määräaika valituksen tekemiselle palautetuksi. Sen vuoksi myöskään määräajan palauttamista koskevaa hakemusta ei otettu tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
27.8.2021 9.22
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ulosottoasiassa antaman päätöksen – käräjäoikeuden määräämän tuomioistuinmaksun mitätöiminen ei kuulu hovioikeuden toimivaltaanKäräjäoikeuden olisi A:n määräpäivän jälkeen toimitetusta täydennyksestä ilmenevä huomioon ottaen tullut todeta, että asia oli erheellisesti kirjattu ulosottovalitukseksi ja tehdä päätös asian käsittelyn lopettamisesta. Käräjäoikeuden määräämän tuomioistuinmaksun mitätöiminen ei tuomioistuinmaksulain 11 §:n 1 momentin perusteella kuulu hovioikeuden toimivaltaan. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
26.8.2021 12.58
Hovioikeus pohti rakennuksen omistajuutta ulosmittausasiassaA:n omistajuutta kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, että A:n omistajuutta vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sen puolesta puhuvat seikat. (Vailla lainvoimaa 26.8.2021) - Uutiset
14.7.2021 9.00
Hovioikeus: Varat oli voitu ulosmitataUlosottolaitos ilmoitti, että A:lle oli jätetty ulosmittauksen kohteena olleelle tilille laskennallinen suojaosuus 2.122,20 euroa. A:n muille tileille oli jätetty varoja noin 200 euroa, ja hänen haltuunsa oli ulosottomiehen harkinnan perusteella lisäksi jätetty 1.500 euroa käteisvaroja. Harkinnassa oli ilmoitettu otetun huomioon A:n asema elinkeinonharjoittajana ja perheen elättäjänä. Tämän vuoksi, ja ottaen huomioon se, mitä hovioikeuden päätöksessä lausuttiin ulosmittauskiellon ajallisen voimassaolon lakimääräisestä rajoittumisesta jäljellä oleviin maksukausiin, tilillä olevat varat oli katsottava lapsilisien muuksi kuin jäljellä olevilta maksukausilta kertyneeksi säästöiksi. Varat oli voitu ulosmitata A:n veloista. (Vailla lainvoimaa 14.7.2021) - Uutiset
13.7.2021 8.00
Hovioikeus palautti asian ulosottomiehelleHovioikeus katsoi, että ulosottomiehen päätöksestä ilmenevän perusteella päätöksellä ei ollut ratkaistu vaatimusta ulosmittauksen määrän pienentämisestä A:n vetoamien laitehankintojen perusteella. Hovioikeus ei voinut ensi asteena ottaa mainittua kysymystä selvitettäväkseen ja ratkaistavakseen. Sen vuoksi asia oli näiden kysymysten selvittämiseksi ja käsittelemiseksi palautettava ulosottomiehelle. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
7.7.2021 12.43
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimatta – tutkimatta jättäminen ei itsessään vaikuta valittajan mahdollisuuteen kannella ulosottoviranomaisen virkatoimista tai mahdollisuuteen nostaa viranomaista vastaan vahingonkorvauskanneHovioikeus totesi, että ulosottovalituksen kohteena nyt olevan ulosmittauspäätöksen perusteella ulosmitatut valituksessa palautettavaksi vaaditut varat oli lopullisesti tilitetty velkojille. Valitus ei koskenut tilityksessä olevaa virhettä taikka saman ulosmittauksen perusteella ulosmitattuja ja vielä tilittämättä olevia muita varoja tai vastaisuudessa maksettavia eriä. Valituksen kohteena oleva ulosmittauspäätös oli lisäksi korvautunut uudella ulosmittauspäätöksellä, mikä oli poistanut valituksen kohteena olevaa päätöstä koskevan muutoksenhakuintressin. Valitus oli jätettävä tutkimatta. Valituksen tutkimatta jättäminen ei itsessään vaikuta A:n mahdollisuuteen kannella ulosottoviranomaisen virkatoimista tai mahdollisuuteen nostaa viranomaista vastaan vahingonkorvauskanne. (Vailla lainvoimaa 7.7.2021) - Uutiset
18.6.2021 12.35
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosmittauspäätöksen: Edellytyksiä varojen ulosmittaamiselle ei ollutHovioikeus totesi muun muassa, että kysymyksessä olevat varat oli ennen niiden ulosmittausta määrätty muutoksenhaun seurauksena vakuustakavarikon sijasta pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla takavarikkoon, koska on ollut syytä olettaa, että nämä X Oy:n pankkitilillä olleet varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta ja että ne tulevat rikoslain 10 luvun 2 §:n mukaisena rikoshyötynä valtiolle menetettäväksi. Rikoshyötyä koskevan menettämisseuraamuksen tarkoituksena on estää rikoksella rikastuminen, ja siihen liittyvän takavarikon tarkoituksena puolestaan varmistaa, että myöhemmin mahdollisesti tuomittava menettämisseuraamus voidaan panna täytäntöön. Hovioikeus katsoi, että mahdollinen menettämisseuraamus ja sitä turvaava takavarikko menettäisivät merkityksensä, jos takavarikkoon määrätyt, rikoshyödyksi epäillyt varat ulosmitattaisiin X Oy:n velkojien saatavien suoritukseksi. Edellytyksiä varojen ulosmittaamiselle ei ollut. Käräjäoikeuden päätös ja ulosmittauspäätös oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 18.6.2021) - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovastiRA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:2023:44) - Uutiset
20.5.2021 14.08
Hovioikeus: Ulosottolaitoksen antamaan vireilletuloilmoitukseen voi hakea muutosta - Uutiset
12.5.2021 14.00
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että elinkeinonharjoittajaan kohdistuva ulosmittaus oli tehty oikeinHovioikeus totesi muun muassa, että A:lta ei ollut nyt kysymyksessä olevalla ulosmittauspäätöksellä ulosmitattu yhtä kuudesosaa hänen liikevaihdostaan, vaan Ulosottolaitoksen lausumasta ilmenevin tavoin yksi kuudesosa hänen Netsiltä saamistaan pankki- ja luottokorttitilityksistä. Lausumassa mainitun kuukauden aikana tällaisella ulosmittauksella oli kertynyt varoja noin 40 euroa. Päätöksessä mainitut seikat sekä Ulosottolaitoksen lausumasta ilmenevät muut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A ei esittänyt asiassa sellaista selvitystä, jonka perusteella kyseessä oleva ulosmittaus olisi päätöksessä selostettu sääntely ja esityöt huomioon ottaen katsottava virheellisesti tehdyksi. (Vailla lainvoimaa 12.5.2021) - Uutiset
20.4.2021 12.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut asian sillensä jättämisen asemesta jättää ulosottovalitus tutkimattaUlosottovelallisen suoritettua ulosmittauksen perusteena olleet velat ja ulosmittauksen päätyttyä myös valittajan osalta asian lopputulos vastaa valittajan vaatimuksia. Hovioikeus katsoi, että valittajalla ei siten ollut tässä asiassa tarvittavaa intressiä muutoksenhakuun pääasian osalta. Koska valittaja oli vaatinut asian käsittelyn jatkamista, käräjäoikeuden olisi kuitenkin tullut asian sillensä jättämisen asemesta jättää ulosottovalitus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 20.4.2021) - Uutiset
25.3.2021 10.00
Hovioikeuden ratkaisu ostajan korvausvelvollisuudesta ulosmitatun kiinteistön myynnissä kauppahinnan jäätyä maksamattaToisin kuin käräjäoikeus oli lausunut, muutoksenhaussa ei ollut kysymys kiinteistön myynnistä tehdyn päätöksen pysyvyydestä, vaan yksinomaan ostajan korvausvelvollisuudesta. Kysymyksessä oleva kiinteistö oli myyty A:lle 29.000 euron hinnasta ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella, nettihuutokaupan muodossa toteutetulla vapaalla myynnillä. A ei ollut maksanut kauppahintaa. Myyntiä oli jatkettu siten, että nettihuutokaupassa toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat tarjoukset esittäneet henkilöt olivat voineet sähköpostitse esittää tarjoukset ja korottaa niitä. Myyntihinnaksi oli tullut 22.000 euroa. Kumpikaan myynti ei ollut tapahtunut ulosottokaaren 5 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla julkisella huutokaupalla vaan saman luvun 76 §:n mukaisena vapaana myyntinä, jotka tosin oli tosiasiallisesti toteutettu huutokaupan muodossa. Kun ensimmäinen myynti oli myyntitavan valinnasta saman luvun 2 §:ssä säädetty huomioon ottaen voitu toteuttaa ja toteutettu vapaana myyntinä, ei ollut asiallista perustetta tulkita 79 §:n viittaussäännöstä siten, että myynnin peruuntuessa kauppahinnan maksamatta jättämisen vuoksi uusi myynti olisi tehtävä 1 §:n 1 momentin mukaisella julkisella huutokaupalla. Jälkimmäinen huutokauppa oli ollut sikäli rajatumpi, että se oli toteutettu vain kahden henkilön kesken. Ottaen kuitenkin huomioon se, että kyseiset henkilöt olivat esittäneet ensimmäisessä huutokaupassa toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat tarjoukset, jälkimmäisen myynnin toteuttaminen pelkästään heidän kesken ei ollut ristiriidassa 79 §:n viittaussäännöksen kanssa. Näin ollen jälkimmäisessä myynnissä ei ollut menetelty tavalla, joka ulosottokaaren nojalla poistaisi A:lta 25 §:n mukaisen korvausvelvollisuuden. (Vailla lainvoimaa 25.3.2021) - Uutiset
15.2.2021 10.09
KKO äänesti ulosottoasiassa: B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaanVälimiesoikeus oli velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan välimiesmenettelyn kustannuksina Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun sekä välimiehelle palkkion. Välitystuomion tuomiolauselman mukaan maksuvelvollisuus mainituista kustannuksista jakaantui asianosaisten keskinäisessä suhteessa siten, että B Oy vastaa niistä yksin. A Oy vaati mainitut suoritukset maksettuaan, että välitystuomio pantaisiin täytäntöön näiltäkin osin B Oy:tä vastaan. Korkein oikeus katsoi, että B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaan. (Ään.)