-
Tuomioistuin
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Euroopan unionin virkamiestuomioistuin
- Hovioikeus
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Korkein oikeus
- Käräjäoikeus
- Maaoikeus
- Markkinaoikeus
- Sotarikostuomioistuin
- Toimivalta
- Tuomioistuinvirasto
- Tuomiokapituli
- Tuomiopiiri
- Työtuomioistuin
- Unionin yleinen tuomioistuin
- Valtakunnanoikeus
Työtuomioistuin
- Uutiset
20.3.2020 11.04
Työtuomioistuimen välituomio palomiesten varallaolostaVälituomiolla oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko varallaoloksi luettua aikaa pidettävä työaikana. Palomiehillä oli varallaoloaikana ollut velvollisuus saapua paloasemalle pääsääntöisesti viiden minuutin kuluttua hälytyksestä. Tuo aika oli ollut niin lyhyt, että se ei tosiasiassa ollut jättänyt varallaolijoille mahdollisuutta oleskella muualla kuin paloaseman välittömässä läheisyydessä. Valmiusaikaa koskevan ehdon katsottiin rajoittaneen merkittävästi varallaolijoiden mahdollisuuksia keskittyä omiin asioihinsa ja viettää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla. Palomiesten katsottiin olleen varallaoloaikana tosiasiallisesti samalla tavalla työhön sidottuja kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Varallaoloksi katsottu aika tuli lukea työajaksi. - Uutiset
5.3.2020 14.30
Työtuomioistuin: Kuntayhtymä ei toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan suuronnettomuusharjoitukseen kutsutuille työntekijöilleSosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille. Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Hoitohenkilöstö KoHo ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
2.3.2020 8.00
Työtuomioistuimen lausunto "Esperilisää" koskevassa riidassa: Riidanalainen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kirjaus oli sinänsä pätevä, mutta sen ei voitu katsoa tarkoittavan sellaisia lisiä, joista ei ollut sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessaOsapuolten välillä on riitaa siitä, onko X Oy:llä ollut työehtosopimuksen mukaisten taulukkopalkkojen korottamisen yhteydessä oikeus yksipuolisesti alentaa Esperilisää eli sellaista A:n palkanosaa, jonka määrästä ja maksamisesta taulukkopalkan ohella on työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu. Työtuomioistuin totesi Päijät-Hämeen KO:lle antamansa lausunnon johtopäätöksinään, että työntekijäpuoli oli voinut perustellusti ymmärtää riidanalaisen määräyksen tarkoittavan vain työehtosopimuksessa sovittuja lisiä. Osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ollut ollut työehtosopimuksen 33 §:n sivuuttaminen ja edullisemmuussäännön poissulkeminen. Työtuomioistuin esitti lausuntonaan, että riidanalainen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kirjaus on sinänsä pätevä, mutta sen ei voida katsoa tarkoittavan Esperilisän kaltaisia lisiä, joista ei ole sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessa. - Uutiset
26.2.2020 8.21
Työtuomioistuin: Lomaltapaluuraha voitiin jättää maksamatta linja-autonkuljettajien oltua poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänäLinja-autonkuljettajat A ja B olivat olleet vuosilomalla. Kumpikin oli poissa työstä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänään. Työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kuljettajilla olisi ollut työnantajan suostumus poissaoloon työstä edellä tarkoitettuna päivänä. Työnantajayhtiöiden ei siten katsottu rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä jättäessään lomaltapaluurahan maksamatta A:lle ja B:lle. - Uutiset
6.2.2020 11.24
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: EK ja kiky-lisätuntien säilyttäminenElinkeinoelämän keskusliiton lakiasianjohtaja Markus Äimälä blogikirjoituksessaan 4.2.2020 edelleen pitäytyy työtuomioistuimen kiky-tuntiasiassa antamaan lausuntoon (TT 2019:74) ja toteaa EK:n kannan säilyvän asiassa entisenä: kiky-sopimuksella voitiin syrjäyttää ns. edullisemmuusperiaate. EK:n kanta ja samalla ohje on parhaillaan käytäviä työehtosopimusneuvotteluja varten, että kiky-lisätunneista voidaan ja on syytä pitää kiinni. Tällainen kanta on erittäin ongelmallinen. - Uutiset
4.2.2020 14.11
Työtuomioistuimen lausunto - onko lastaukseen ynnä muuhun kulunut aika kuorma-autonkuljettajan työaikaa vai odotusaikaaKO oli pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, oliko lastaukseen ynnä muuhun kulunut aika kuorma-autonkuljettajan työaikaa vai odotusaikaa. Työtuomioistuin katsoi kuorma-autoalan työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisen kannan mukaisesti, että jos työntekijä voi vapaasti poistua autosta ja viettää vapaa-aikaa, kyseinen aika oli odotusaikaa. Jos taas työntekijä ei voinut halutessaan vapaasti poistua auton luota, vaan joutui odottamaan autossa tai sen välittömässä läheisyydessä ollen alati valmiudessa siirtämään sitä, menemään avuksi hakkeensyöttölaitteen tukoksen avaamiseksi taikka tekemään kuljetukseen liittyviä kirjallisia töitä, kyseinen aika oli työntekijän työaikaa. Se, mitä autonkuljettaja teki tai voi tehdä lastauksen aikana, oli näytönvarainen kysymys, johon työtuomioistuin ei voinut ottaa kantaa lausunnossaan. Mainittu seikka jäi KO:n selvitettäväksi. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
20.1.2020 15.25
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut erittäin painava syy purkaa luottamusmiehenä toimineen myymälätyöntekijän työsuhdeLuottamusmiehenä toimiva myymälätyöntekijä oli menetellyt työnantajayhtiön toimintaohjeiden ja käynnissä olleen asiakaskampanjan sääntöjen vastaisesti. Asian selvittelyssä työntekijä oli esittänyt työtoveriaan kohtaan syytöksen vastaavasta menettelystä. Syytös oli asiaa tutkittaessa osoittautunut aiheettomaksi. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän katsottiin menettelyllään myymälässä ja asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli siten ollut erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen. Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta. - Uutiset
8.1.2020 9.00
Ateriaetu ei ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu matkatoimistoalallaMatkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–30.4.2021) osana noudatettavan palkkasopimuksen 11 §:n ateriaetua koskevaa määräystä oli tulkittava siten, ettei ateriaetu ollut vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitettu luontoisetu. Työtuomioistuin hylkäsi AKT:n kanteen. (Ään.) - Uutiset
30.12.2019 15.13
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kanneaikasääntelystä ja oikeuspaikan valinnanvapaudesta - lyhyt vastine OTT Jorma Saloheimon kirjoitukseen 30.12.2019Kanteen nostamisen määräajat eri työoikeudellisissa laeissa pitäisi olla selvät. Kun uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, lain kanneaikasäännöksen osalta vallitsee valitettavaa epätietoisuutta. Kanteen nostajan tulee voida tietää esimerkiksi se, tuleeko työaikalakiin perustuvaa työaikavaatimusta koskeva kanne nostaa työaikalain mukaisesti, jos työajasta on määräys myös asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Myös esimerkiksi sen tulisi olla selvää, minkä lain mukaan määräytyy työaikavaatimuksen kanneaika, jos työehtosopimuksessa on vain viittaus työaikalain noudattamiseen. Nyt näin ei ole. - Uutiset
30.12.2019 11.30
OTT, työtuomioistuimen entinen presidentti (2011-2017) Jorma Saloheimo: Työaikasaatavien vanhentumisajat – kommentti Seppo KoskiselleEmeritusprofessori Seppo Koskinen on kirjoittanut Edilexin uutisissa 20.12.2019 julkaistun jutun korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaisista linjauksista työaikasaatavien vanhentumista koskevassa kysymyksessä. Kirjoituksen otsikko kuuluu: ”KKO 2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuu”. Koskisen mukaan korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kirjoitus antaa aiheen pariin kommenttiin. Joudun kritisoimaan tapaa, jolla Koskinen käsittelee sinänsä tärkeää aihetta, samoin kuin hänen johtopäätöstään juristipelin avautumisesta. Itse substanssikysymykseen sovellettavista vanhentumissäännöksistä en puutu muuten kuin esittämällä lopuksi joitain näköaloja ongelman ratkaisemisesta uuden työaikalain (872/2019) tullessa voimaan 1.1.2020. - Uutiset
27.12.2019 9.28
Työtuomioistuin: Pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei pöytäkirjassa sovitun mukaisesti voitu sellaisenaan pitää työvelvoitteiden vakavana rikkomisenaTuomiossa todettiin, että työntekijän menettelyä voitiin sinänsä pitää hyvin moitittavana. Työehtosopimuksen osana noudatettavan päihdepolitiikkasopimuksen mukaan päihtyneenä työssä esiintymisestä seurasi kuitenkin aina kirjallinen varoitus, ja työsopimuksen päättäminen oli mahdollista muun ohella silloin, jos työntekijä esiintyi varoituksen voimassa ollessa uudestaan päihtyneenä työssään. Erillispöytäkirjassa oli vielä sovittu, että jos työntekijän päihtymisenä esiintymiseen liittyi sellaista vakavaa työvelvoitteiden laiminlyömistä, rikkomista tai muuta käyttäytymistä, jonka johdosta työnantajalta ei voitaisi kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista silloinkaan, kun työntekijä ei olisi ollut päihtynyt, työsopimus voitiin purkaa. Pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei pöytäkirjassa sovitun mukaisesti voitu sellaisenaan pitää edellä tarkoitettuna työvelvoitteiden vakavana rikkomisena. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
9.12.2019 13.43
Työtuomioistuin arvioi osa-aikaisen luokanopettajan työvelvoitettaOsa-aikaisesti virkaansa hoitavan luokanopettajan velvollisuus osallistua kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin eli niin kutsuttuihin VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan tuli suhteuttaa vastaamaan osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osa-aikaprosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oli virkaehtosopimukseen osallisena tullut olla selvillä myös osa-aikatyöntekijöitä koskevista säädöksistä ja oikeuskäytännöstä. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. - Uutiset
29.11.2019 15.00
Työtuomioistuin: Neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ei ollut aihetta, kun heille oli tullut uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminenAsiassa oli kysymys siitä, oliko neuvolaterveydenhoitajien tehtävän vaativuus muuttunut olennaisesti ja olisiko kunnan pitänyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella korottaa neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaista palkkaa siitä lukien, kun heille tuli uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen. Työtuomioistuin katsoi, että kunta oli perustellusti voinut päätyä siihen, että tehtävän vaativuus ei ollut olennaisesti muuttunut eikä tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ollut ollut aihetta. Kanne hylättiin. - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
7.11.2019 9.32
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaaTyöntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voitu pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 12.25
Työtuomioistuin: TSN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä ei ollut oikeutta valita yksikkökohtaista luottamusmiestä ilman erillistä yrityskohtaista sopimistaHyvinvointiala HALI ry voitti työtuomioistuimessa kiistan yksikkökohtaisen luottamusmiehen valintaoikeudesta. Kokonaisuutena arvioiden työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tukenut kantajan (Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry) tulkintaa, jonka mukaan työntekijöillä olisi ollut halutessaan oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista. Kanne hylättiin. Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla oli perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, joten he saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. - Uutiset
4.11.2019 9.28
Työtuomioistuimen lausunto Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle lähetettyihin puolalaisen yhtiön työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksestaAsiassa lausutun perusteella ja erityisesti lausuntoonsa TT 2017:113 viitaten TT lausuntonaan esitti, että Satakunnan KO:n lausuntopyynnössä tarkoitettuihin töihin on TT:ssa esitetyn näytön perusteella tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta. KO:ssa esitettävän näytön varaan jää kuitenkin muun ohella se, mitkä ovat olleet työntekijöiden tosiasialliset työtehtävät ja yhtiön päätoimiala. Edelleen yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu viime kädessä arvioida sitä, mikä on näiden seikkojen merkitys TSL 2 luvun 7 §:ää sovellettaessa. Ks. myös TT 2017:113 ja 2016:107. - Uutiset
17.10.2019 16.00
EIT:n suuri jaosto: Salaisella kameravalvonnalla ei loukattu irtisanottujen espanjalaisten kassatyöntekijöiden yksityisyyttäEIT:n suuri jaosto katsoi torstaina (17.10.) antamassaan tuomiossa äänin 14-3, ettei EIS 8 artiklaa (yksityisyyden suoja) ollut loukattu. EIT katsoi yksimielisesti, ettei myöskään EIS 6 artiklan 1 kohtaa (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) ollut loukattu.