Sairausloma
- Uutiset
4.12.2020 11.45
OTT, VTK Seppo Koskinen: Burn out ja sairausajan palkka – TT 2020:89Burn out (työuupumus) ei ole sairausajan palkanmaksun peruste eikä myöskään osoita työkyvyttömyyteen verrattavaa tilaa. Työnantajalla on oikeus edellyttää tällaisen todistuksen saatuaan työntekijältä muuta riittävää selvitystä hänen työkyvyttömyydestään. Jos muuta riittävää selvitystä ei voida toimittaa, työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Tästä syystä työntekijän tulisi kieltäytyä vastaanottamasta pelkän työuupumusdiagnoosin sisältävää lääkärintodistusta ja edellyttää lääkärintodistukseen sisällytettäväksi työkyvyttömyysarviointi. - Uutiset
3.12.2020 13.55
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 30. kesäkuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.12.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. - Uutiset
19.11.2020 14.30
Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensaNoin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) on käytetty laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia. Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja enemmän palautumisaikaa työvuorojen välille. - Uutiset
19.11.2020 9.45
Työtuomioistuin: Meijerityöntekijällä ei ollut oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen siirretyn vuosiloman lomarahaan, kun hänen vuosilomansa oli siirretty osittain lomakauden ulkopuolelle hänen sairauslomansa takiaTyötuomioistuin katsoi työehtosopimuksen (1.2.2017 - 31.1.2021) sanamuodon ja asiassa esitetyn todistelun perusteella, että kyseessä oleva työehtosopimusmääräys ei tullut sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijän vuosiloma siirrettiin lomakauden ulkopuolelle sairausloman takia. SEL:n kanne hylättin. - Uutiset
5.10.2020 10.22
Työtuomioistuimen tuomio työmatkalla liukastuneen kunnan työntekijän oikeudesta vahvistetun vuosiloman siirtämiseen ja sairausajan palkkaanTyöntekijälle oli hakemuksesta vahvistettu viikko vuosilomaa. Ilman vuosiloman vahvistamista työntekijän työnteko ja palkanmaksu olisivat työsopimuksen perusteella olleet keskeytyneinä kyseisen viikon ajan. Vuosiloman vahvistamisen jälkeen mutta ennen vuosiloman alkamista työntekijä liukastui työmatkalla ja joutui sairauslomalle, joka jatkui koko vahvistetun vuosiloman ajan. Työntekijän pyynnöstä huolimatta hänen vuosilomaansa ei siirretty. Työntekijälle maksettiin edellä tarkoitetulta viikolta vuosiloma-ajan palkka. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä oli virkaehtosopimusmääräyksen perusteella ollut oikeus siirtää hänelle vahvistettu vuosiloma. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan edellä mainitun vahvistetun vuosiloman ajalta riippumatta siitä, siirrettiinkö vuosiloma takautuvasti toiseen ajankohtaan vai ei. - Uutiset
29.9.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy työaikoja noudattamatta jättäneen työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen - selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut työntekijän sairauslomistaKantajan irtisanomista edeltävänä päivänä 13.6.2018 kantaja oli poistunut työpaikalta kello 15.55, jolloin myymäläpuolen asiakaspalvelua sekä huoltotöitä hoitanut työntekijä (T) oli jäänyt yksin asiakaspalvelupisteelle muiden työntekijöiden käydessä varastolla. T:n ja todistajien kertomuksista ilmeni, ettei poissaolosta ollut sovittu etukäteen T:n kanssa. Asiassa esitetty ja kantajalle 7.5.2018 annettu varoitus huomioon ottaen yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Selvittämättä oli jäänyt, että irtisanominen olisi johtunut kantajan sairauslomista. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 13.32
Työntekijän katsottiin olleen ilman hyväksyttävää ja laillista syytä poissa työstäänAsian ratkaisemisen kannalta KO:ssa oli keskeistä se, mikä velvollisuus työntekijällä on saapua työpaikalleen työtä tekemään tilanteessa, jossa hänen ja hänen työnantajansa välillä on riitaa työajasta ja/tai maksettavasta palkasta. - Uutiset
17.9.2020 9.00
Irtisanomissyynä pidettiin muun luotettavan selvityksen puuttuessa yhtiön tiedoksi saamaa työntekijän sähköpostiviestiä hänen sairastumisestaanAsiassa oli selvitetty se, että vastaajayhtiö oli irtisanonut työntekijän 9.5.2017 ilman että se oli perustellut irtisanomista millään tavoin. Syynä irtisanomiseen oli muun luotettavan selvityksen puuttuessa ollut yhtiön 7.5.2017 tiedoksi saama työntekijän sähköpostiviesti hänen sairastumisestaan. Irtisanominen oli ollut TSL 7 luvun 1 §:n ja 7 luvun 2 §:n vastainen. Yhtiö oli velvollinen korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
7.9.2020 9.50
STM: Tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei muutoksiaViime viikkoina on keskusteltu siitä, tuleeko täyttä tartuntatautipäivärahaa maksaa henkilölle, joka on mahdollisesti oman toimintansa johdosta altistunut koronavirustartunnalle. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähtenyt matkalle maahan, jonka tautitilanne on Suomea huonompi tai jos henkilö on osallistunut esim. yleisötapahtumaan. STM linjaa, että tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei tehdä muutoksia. - Uutiset
3.9.2020 11.40
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Palkanmaksuvelvollisuus ns. omaehtoisen karanteenin ajalta - onko töistä poissaolo palkallista vai palkatonta?Työlainsäädännöllä on merkittävä vaikutus koronanaikaiseen työmarkkinoiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Tästä syystä pitäisi työlainsäädännön sisältö ja toimivuus erilaisissa pandemiatilanteissa olla selvää ja yksioikoista. Nykytilanne, jossa viranomaisen ulkomaanmatkoja koskevaan suositukseen perustuva oikeudellinen argumentointi työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta on moninaista ja lopputulokset jopa vastakkaisia, ei ole kestävä. Se ei johda oikeudenmukaisiin käytäntöihin työpaikoilla, ei ainakaan vielä, kun erimielisyyksiä ei ole ratkottu tuomioistuimissa. - Uutiset
3.9.2020 11.00
Irtisanominen ei ollut perusteeton - työntekijän katsottiin valikoituneen irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystäAsiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, että kantajan irtisanomiseen oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste ja että irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Näin ollen kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Vastaajayhtiö oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuskin säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
20.8.2020 7.07
EK: Kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoistaEK:ssa on koottu yhteen yleisiä kysymyksiä koronasta ja työehdoista. Vastaukset kysymyksiin ovat yleisluontoisia. EK:n jäsenliitot antavat asioista yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. - Uutiset
18.8.2020 12.00
Ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyynTyöterveyslaitoksen ohjeeseen on koottu asioita, joita työntekijöiden on otettava huomioon koronavirustartuntojen torjunnassa tai epäillessään saaneensa tartunnan. Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa. - Uutiset
13.7.2020 11.30
Hallinto-oikeus: Viranhaltijalle aiheettomasti maksettu palkka voitiin periä takaisinValittajan oikeus palkalliseen sairauslomaan oli hänelle määräaikaisena kuntoutustukena myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen johdosta mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella päättynyt 3.8.2015 alkaneen 180 kalenteripäivän sairauslomajakson jälkeen 29.1.2016. Mainitun virka- ja työehtosopimuksen perusteella hänelle oli tullut 2.10.2015 alkaneen 120 kalenteripäivän ajalta maksaa kaksi kolmasosaa hänen varsinaisesta palkastaan 29.1.2016 saakka. Kun hänelle oli maksettu täysi palkka ajalta 1.1.–29.1.2016, jolta hänellä olisi ollut oikeus saada kaksi kolmasosaa palkasta, työnantaja oli voinut päättää periä takaisin ajalta 1.1.–29.1.2016 liikaa maksetun palkan. Työnantaja oli voinut saatuaan tiedon valittajalle myönnetystä määräaikaisesta kuntoutustuesta, päättää periä takaisin myös hänelle ajalta 30.1.–28.6.2016 aiheetta maksetun sairausajan palkan sekä lomarahojen osuudet, joista vuonna 2017 maksetuista oli peritty valittajalta vain netto-osuus. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
13.7.2020 10.30
Hallinto-oikeus: Virkasuhde oli voitu irtisanoa työkyvyttömyyden perusteellaValittaja oli ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla ja kuntoutustuella 22.10.2018 tapahtuneeseen virkasuhteensa irtisanomiseen mennessä yli kolme vuotta. (Ei lainvoim. 13.7.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.50
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikalla 2Mitä seuraamuksia työnantaja voi asettaa, jos työntekijä ei suostu koronatestiin? Mitä työnantaja saa tehdä palkanmaksun suhteen, jos testiin ei suostu? Millä perustein työnantajalla on oikeus edellyttää testiä? Voidaanko kaikkien testaamista vaatia? Voidaanko vain sanoa, että kaikkien on suostuttava testiin? - Uutiset
3.6.2020 12.40
Kunnille ja kuntayhtymille täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassaSTM on lähettänyt kuntiin ja kuntayhtymiin täsmentävää ohjeistusta karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen koronavirusepidemiassa. - Uutiset
28.5.2020 16.00
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2020 astiValtioneuvosto antoi torstaina (28.5.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 29. toukokuuta 2020. - Uutiset
28.4.2020 10.26
Seppo Koskinen: Koronatestit työpaikoillaKoronavirustesteistä ei ole työterveyshuoltolaissa eikä myöskään esimerkiksi laissa yksityisyyden suojasta työelämässä mitään suoraa mainintaa. Jälkimmäisen lain 14 §:n mukaan työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Säännöksen mukaan tämä koskee myös alkoholi- ja huumausainetestejä. Säännös koskee myös koronatestejä, vaikka tätä ei ole säännöksessä osattu ennakoida. Työterveyshuoltolaissa vuorostaan on säännös pakollisesta terveystarkastuksesta, jota säännöstä voidaan soveltaa myös koronatestien suorittamiseen. Tartuntatautilaissa on myös säännöksiä kyseiseen tautiin liittyvistä terveystarkastuksista. Valmiuslaissa sen sijaan ei ole vastaavia säännöksiä. - Uutiset
14.4.2020 7.00
Usein kysyttyjä kysymyksiä tulorekisteriin ilmoittamisesta koronatilanteissaTulorekisteri on koonnut kysymyksiä ja vastauksia lomautusten ilmoittamisesta, karanteenissa olevan työntekijän poissaolojen ilmoittamisesta ja muista ajankohtaisista tilanteista, joihin palkanlaskijoiden ja muiden tulorekisteriin ilmoittajien on hyvä tutustua.