Sairausloma
- Uutiset
2.12.2021 14.00
Uusia tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudelle - laki voimaan 1.1.2022Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa enintään 300 sairauspäivän ajalta. Pidemmän sairauspäivärahakauden aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Uusia tarkistuspisteitä tulee 1.1.2022 alkaen 150 ja 230 päivän kohdalle. - Uutiset
1.10.2021 13.40
EUT:n ennakkoratkaisu työttömyysetuuksien maksamisestaEnnakkoratkaisupyyntö – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 65 artiklan 2 ja 5 kohta – Soveltamisala – Kokonaan työtön työntekijä – Työttömyysetuudet – Työntekijä, joka asuu ja tekee palkkatyötä toimivaltaisessa jäsenvaltiossa – Hänen asuinpaikkansa siirtyminen toiseen jäsenvaltioon – Henkilö, joka ei tosiasiallisesti tee palkkatyötä toimivaltaisessa jäsenvaltiossa ennen kuin hänestä tulee kokonaan työtön – Henkilö, joka on sairauslomalla ja joka tällä perusteella saa toimivaltaisen jäsenvaltion maksamia sairausetuuksia – Palkkatyön tekeminen – Toisiinsa rinnastettavat oikeudelliset tilanteet - Uutiset
27.9.2021 15.30
Hallitus esittää uusia tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudelle - tavoitteena tukea työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamistaSairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa 300 sairauspäivän ajalta. Näiden 300 päivän aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Hallitus esittää nyt uusia tarkistuspisteitä 150 ja 230 päivän kohdalle. Tavoitteena on selvitys- ja arviointikeinoja lisäämällä vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Laki tulisi voimaan 1. tammikuuta 2022. - Uutiset
6.9.2021 16.00
Näyttämättä oli jäänyt, että vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja olisi valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa vuoksi - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, ettei ostopalvelun lisäämisen ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteena ollut kantajan sairaus, ja että vastaajalla oli ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu laillinen peruste yhden työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen, koska hänellä tarjolla olevan työsuhteisen työn määrä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyväksi järjestelyksi tarkoitetulla tavalla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuneesta syystä. Kantajan irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Kun irtisanomisen syynä ei ollut kantajan terveydentila, kantajan väittämää syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt. Vaatimus hyvityksestä syrjinnän johdosta oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
27.8.2021 13.18
Tietosuojavaltuutettu: Uusia ja täsmennettyjä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronaviruksestaTietosuojavaltuutetun toimisto on täydentänyt verkkosivuilleen koottuja vastauksia koronavirukseen liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Uusia vastauksia on laadittu muun muassa koronarokotetiedon käsittelystä työpaikoilla. Vastauksissa on lisäksi täsmennetty, että tieto saadusta koronarokotuksesta katsotaan terveystiedoksi. Terveystietoja ovat myös esimerkiksi tieto saadusta koronatestituloksesta ja sairastetusta koronataudista. - Uutiset
4.8.2021 13.30
Linja-autonkuljettajan työsopimuksen koeaikapurulle pitkän sairasloman päättymisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä ja asiallinen perusteAsiassa oli näytetty, että kantajan ja Kuljetus Oy:n välillä oli 4.6.2019 sovittu noudatettavaksi 6 kuukauden koeaika. KO oli katsonut asiassa selostetun näytön perusteella kantajan saattaneen todennäköiseksi, että todellinen purkamisperuste oli ollut TSL 1:4.4 tarkoitetulla tavalla epäasiallinen. Kuljetus Oy oli kuitenkin näyttänyt, että purkamiseen oli ollut TSL 1:4.4 edellyttämä asiallinen syy. Purkaminen ei ollut ollut syrjivä. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.8.2021) - Uutiset
2.7.2021 11.36
Työntekijä irtisanottiin puhelimitse hänen ilmoitettuaan sairauslomasta ja sairaalassa viettämästään yöstä - syrjinnästä 7 000 euroaKeskustelut työntekijän kanssa oli lopetettu sairaudesta ilmoittamisen jälkeen. Asiassa olleet seikat olivat osoittaneet, että syrjintä oli ollut tietoista ja sitä oli pidettävä erityisen loukkaavana. KO:ssa ei ollut tullut esiin ainuttakaan sellaista seikkaa, joka edes vähäisessä määrin olisi voitu huomioida menettelyn moitittavuutta vähentävänä. Asiassa olleet seikat huomioiden KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 7.000 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien vastaaja Ky:n syrjintäkiellon vastaista menettelyä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. HO:ssa oli kysymys myös työsuhteen päättymisestä, liiallisten työtuntien ilmoittamisesta ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavasta korvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu niidenkään osalta. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
3.6.2021 14.59
Valtion virkamiehen sairauden todistamista koskevia lievennyksiä jatketaan 31. joulukuuta 2021 astiValtioneuvosto antoi torstaina (3.6.) asetuksen, jolla säädetään valtion virkamiehen sairauden todistamiseen liittyvien määräaikaisten lievennysten voimassaolon jatkamisesta. Asetus koskee sairauden todistamista epäiltäessä COVID-19-koronavirustartuntaa. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2021. - Uutiset
3.6.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajaltaSairausajan palkkaa koskevan puusepänteollisuuden työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin antama todistus hyväksytään palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa mainituissa poikkeustapauksissa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä ollut työkyvytön ja kuinka työkyvyttömyys tuli todentaa. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi ja siten varmentanut sairauden sekä sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. (ks. TT 2003:23 ja TT 2009:19) - Uutiset
7.5.2021 15.30
Hovioikeus: Työsuhde päätettiin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteellaHO:ssa oli ensiksi kysymys siitä, oliko kantajan työsuhde ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva ja oliko koeajasta sovittu. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhde päätetty perusteettomasti ja, mikäli näin oli, oliko vastaajayhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kysymys oli vielä korvauksen määrästä ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO totesi, että yhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen koeajalla 20.8.2018 tämän ilmoitettua yhtiölle sairastumisestaan. HO katsoi toisin kuin KO kantajan jo tämän johdosta osoittaneen, että työsuhteen päättämisen peruste oli mahdollisesti ollut epäasiallinen. HO totesi edelleen, että vaikka työsuhteen päättämiseen oli mitä ilmeisimmin ollut vaikuttamassa myös kantajan aikaisempi menettely, siihen oli kuitenkin lopulta johtanut hänen sairastumisensa ja siihen liittyvän ilmoituksen totuudenmukaisuutta koskeva työnantajan epäily, joka oli kantajan toimittamaan sairauslomatodistukseen nähden osoittautunut aiheettomaksi. (Vailla lainvoimaa 75.2021) - Uutiset
6.5.2021 11.00
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenäAsiassa oli riitaa siitä, oliko työnantajalla ollut työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukainen perusteltu syy osoittaa A toisen lääkärin tutkittavaksi ja oliko A:lla ollut oikeus sairausajan palkkaan poissaolonsa ajalta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia A:ta käymään työterveyslääkärin vastaanotolla. Koska A oli työehtosopimuksen 20 §:n 7 kohdan mukaisesti varmentanut työkyvyttömyytensä lääkärin todistuksella, ei työnantajalla ollut ollut perusteita olla maksamatta hänelle sairausajan palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus (sairausajan palkan maksamisesta ajalta 10. - 19.10.2018) ja 2 kohdan suoritusvaatimus (sairausajan palkka 870 euroa) oli näin ollen hyväksyttävä. Sairausajan palkkaa koskeva suoritusvaatimus oli määrältään riidaton. - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
1.3.2021 9.36
Työtuomioistuin tulkitsi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiäOsasairauspäiväraha - Sairausajan palkka- Sairauden uusiutuminen - Työhön palaaminen - Uutiset
4.2.2021 12.52
Vierashuoneessa prosessioikeuden professori Johanna Niemi: ILO:n uusi sopimus työväkivallastaKansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011. - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
3.2.2021 15.30
OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen: Sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittely työpaikalla ja työntekijöiden tietosuojaEdita järjesti 28.1.2021 webinaarimuotoisen koulutuksen työpaikkojen sairauspoissaolo- ja terveystietojen käsittelystä ja työntekijöiden tietosuojasta. Koulutuksen päävetäjänä toimi OTL, tietosuojajohtaja Leena Alapuranen ja kommentointiroolissa OTT, varatuomari, dosentti Jaana Paanetoja. - Uutiset
29.1.2021 10.30
Seitsemän vuotta vastaajan henkilökohtaisena avustajana työskennelleen työsuhde päätettiin työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti - menettely oli ollut erittäin moitittavaaKO oli katsonut asiassa näytetyn, että vastaaja oli toiminut kantajan työnantajana. Koska kantajan työsuhteen päättämiseen ei riidattomasti ollut TSL 7:2 §:n mukaista perustetta, vastaaja oli työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt hänen työsopimuksensa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa KO oli harkinnut kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon vastaajan erittäin moitittava menettely kantajaa kohtaan, KO oli katsonut edellä mainitusta määrästä 6 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta ja 4 kuukauden palkan määrän olevan korvausta kantajan menettämistä palkkaeduista. Vastaaja velvoitettiin antamaan kantajalle työtodistuksen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2021) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukienTyöntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu.