Oikeustoimi
- Uutiset
17.9.2019 16.00
Hovioikeus: Asiaan osallista olisi tullut kuulla henkilökohtaisesti toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa - kutsun toimittaminen istuntoon ja prosessiedunvalvojan määrääminen eivät olleet riittäviä toimenpiteitäA:lla oli ollut viime aikoina kymmenen asiaa vireillä KO:ssa, mistä hänelle oli aiheutunut huomattavat kulut. Tämän ja hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella KO oli katsonut, että A:n toimintakelpoisuutta oli ollut tarpeen rajoittaa lisävelkaantumisen estämiseksi. KO oli katsonut, että A:n taloudelliset edut olivat edellyttäneet toimintakelpoisuuden rajoittamista prosessioikeudellisten oikeustoimien ja vuokrasopimusten osalta. A ei ollut saapunut oikeuteen jatkamaan vastustustaan. Maistraatti tai prosessiedunvalvoja eivät olleet vastustaneet toimintakelpoisuuden rajoittamista. HO katsoi, ettei kutsun toimittaminen KO:n istuntoon ja prosessiedunvalvojan määrääminen olleet riittäviä toimenpiteitä, vaan KO:n olisi tullut kuulla A:ta henkilökohtaisesti. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
10.9.2019 9.18
KKO: Työsuhteen päättämissopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen - HO:n tuomio kumottiinTyönantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Kun työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. - Uutiset
2.9.2019 11.30
Asianajosopimusta ei pidetty pätemättömänä eikä sitä tullut sovitellakaanAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko osapuolten välinen 7.9.2016 tehty asianajosopimus pätemätön sen suhteen, kun siinä oli ollut kysymys provisiopalkkioehdosta eli oliko A ollut sopimukseen sitoutuessaan oikeustoimikelpoinen ja soveltuiko sopimukseen OikTL 31 §:n 1 momentin mukainen kiskonnan tunnusmerkistö tai oliko siihen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko sopimusta soviteltava OikTL 36 §:n mukaisella tavalla. KO oli päätynyt siihen, ettei asiassa tullut sovellettavaksi OikTL 31 tai 33 §:t, joten niihin perustuvat A:n vaatimukset oli hylätty. Perusteita kohtuullistaa sopimusta tai sen provisioehtoa tai asianajopalkkion määrää ei myöskään selvästi ollut. A oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle asianajopalveluksen hinnan 15.282,74 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.233,87 euroa. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
16.5.2019 13.12
Hovioikeus arvioi asemavaltuutusta ja vakuutusmeklaripalvelusopimuksen syntymistäAsiassa jäi näyttämättä, että M olisi ollut X:n työntekijänä sellaisessa asemassa, johon olisi liittynyt kelpoisuus solmia X:ää velvoittavaa vakuutusmeklaripalvelusopimusta. Esitetty selvitys ei osoittanut, että X olisi muutoin erikseen valtuuttanut M:n tekemään puolestaan tällaisen sopimuksen. M ei ollut tehnyt X:ää sitovaa toimeksiantosopimusta sähköpostiviestillä 22.3.2017. Y:n käsitys siitä, että M:llä olisi olosuhteista päätellen tällainen valtuutus ollut, ei vaikuttanut X:n sitoutumisen arvioinnissa. Ottaen kuitenkin huomioon käräjäoikeuden tuomiossa mainittu X:n tietoisuus meklarin toiminnasta X:n vakuutusasioissa M:n sähköposti-ilmoituksen 22.3.2017 jälkeen sekä sähköpostiviesteistä 26.4.2017 ja 21.11.2017 ilmenevä, että osapuolten välillä oli olemassa toimeksiantosuhde, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen sen osalta, että X oli hyväksynyt toimeksiantosopimuksen itseään sitovaksi. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen sen osalta, että toimeksiantosopimus sitoi X:ää ja se oli velvollinen suorittamaan maksamattomat Y:n laskusaatavat. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
18.4.2019 9.48
Hovioikeus: Vainajan elinaikana ilmaisemalle toiveelle hautaamisen paikasta ei voitu antaa muistisairauden vuoksi merkitystäHelsingin hovioikeus pysytti KO:n tuomion, jonka mukaan Helsingissä viimeiset vuotensa asuneen henkilön (s. 1928 ja k. 2018) hautaaminen määrättiin tapahtuvaksi vainajan aikaisemmalle pitkäaikaiselle kotipaikkakunnalle Rovaniemelle. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 14.00
Hovioikeus: Kiinteistöjen lahjoitus oli pätemätön oikeustoimilain perusteellaAsiassa oli kysymys kantajan väittämästä kiinteistön lahjan pätemättömyydestä oikeustoimilain 31 §:n ja 33 §:n perusteella. Keskeisin riitakysymys koski sitä, mikä B:n oikeudellinen toimintakyky lahjan antohetkellä oli ollut ja mikä oli ollut hänen sairautensa aste. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että lahjoitus oli pätemätön molempien mainittujen lainkohtien nojalla. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 11.00
Velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin kuolinpesän osakkaiden vaatimuksestaPerittävän ei ollut näytetty eläessään aktiivisesti vaatineen lainan takaisinmaksua. Laina on edelleen maksamatta. KO oli todennut, että mikäli velan takaisinmaksua koskevaan ehtoon ei nyt puututa, kysymyksessä olevat kiinteistöt voivat olla myymättä ja velka erääntymättä vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Asiassa kerrottuun nähden kysymyksessä olevan velan takaisinmaksua koskevan ehdon soveltaminen olisi johtanut OikTL 36 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuuttomuuteen ja ehtoa oli soviteltava. Vastaajalle 28.1.2018 antaman velan takaisinmaksua koskevaa ehtoa soviteltiin siten, että velka erääntyy maksettavaksi 1.7.2019. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lainan saaneelle vastaajalle. (Vailla lainvoimaa 4.4.2019) - Uutiset
6.2.2019 13.31
Hallinto-oikeus: Puolison kanssa tehtyyn oikeustoimeen oli ilmeisesti ryhdytty vain siinä tarkoituksessa, että A saisi vähennyskelpoisen luovutustappion ja täten vapautuisi luovutusvoitoista suoritettavasta verostaA oli omistanut 3 000 kappaletta X Oyj:n osaketta. X Oyj oli asetettu konkurssiin 17.7.2014. A oli 3.9.2015 myynyt omistamansa ja käytännössä arvonsa menettäneet X Oyj:n osakkeet nimelliseen yhden euron hintaan puolisolleen. HAO katsoi, että puolison kanssa tehtyyn oikeustoimeen oli ilmeisesti ryhdytty vain siinä tarkoituksessa, että A saisi TVL 50 §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen luovutustappion ja täten vapautuisi luovutusvoitoista suoritettavasta verosta. Tämän vuoksi A:lla ei kyseisenä verovuonna ollut, kun otettiin huomioon VML 28 §:n säännös, oikeutta vähentää luovutusvoitostaan X Oyj:n osakkeiden luovutustappiota. (Ei lainvoim. 6.2.2019) - Uutiset
5.11.2018 12.15
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuun sovittelusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinSovittelu on oikeustoimilain 36 §:ä koskevien esitöiden mukaisesti mahdollista muun muassa silloin, kun kohtuuton ehto on tullut sopimukseen sellaisissa olosuhteissa, joita on pidettävä kunnianvastaisina ja arvottomina. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että G:n totuudenvastainen ilmoitus takaussitoumuksia uudistettaessa siitä, että uudistamisella ei ole vaikutusta A:n ja B:n takausvastuuseen, on oikeustoimen kohtuullistamista vahvasti puoltava seikka. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin pidettävä lähtökohtana sopimusta itsessään. Asiassa ei selvitetty, että sopimuksen ehto omavelkaisesta takauksesta muun rahoituksen osalta olisi itsessään poikkeuksellinen tai kohtuuton. Näissä olosuhteissa hovioikeus asiaa kokonaisuutena harkittuaan katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että sopimuksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. A ja B olivat siten 19.1.2015 ja 20.1.2015 antamiensa takaussitoumusten perusteella velvollisia maksamaan G:lle myös muusta rahoituksesta johtuvan velan. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
23.2.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu konsulttisopimuksen välityslausekkeen kohtuuttomuudestaAsiassa oli kysymys siitä, onko osapuolten välillä 10.4.2012 allekirjoitetun konsulttisopimuksen sisältämä välityslauseke jätettävä oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin tai työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla huomioon ottamatta. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, ettei käsillä olevassa asiassa ratkaista sitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Hovioikeus katsoi muun muassa välityslausekkeen sovittelua puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena harkittuaan, että käsillä olevassa asiassa välityslausekkeen sovittelua vastaan puhuville seikoille oli annettava suurempi painoarvo. Työsopimuslain 10 luvun 2 §:n soveltuminen tapauksessa riippuu siitä, onko A:n ja B Oy:n tekemä konsulttisopimus katsottava työsopimukseksi, eli toisin sanoen siitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Tämä asia tulee ratkaistavaksi pääasian yhteydessä. Vaatimusten arviointi työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla ei siten tullut tässä vaiheessa kyseeseen. (Ään., vailla lainvoimaa 23.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
31.1.2018 10.29
"Pakkotilanteessa" irtisanoutuneelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäAsiassa oli tullut näytetyksi, että työntekijän irtisanoutuminen oli tapahtunut olosuhteissa, johon sinänsä soveltuivat myös OikTL 3 luvun säännökset sitoumuksen pätemättömyydestä. Kysymys oli ollut työntekijän osalta pakkotilanteesta, jolloin hän ei ollut nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin irtisanoutua. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n tuomion perustelut työsopimuksen perusteettoman päättämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 31.1.2018) - Uutiset
25.7.2017 14.43
Miten toimia, jos lapsi on tehnyt yllätyslaskun mobiili- ja konsolipeleissä?Vaikka liittymäsopimuksen mukaan vanhempi vastaa kännykän käytöstä aiheutuneista kuluista, operaattorit, luotonantajat tai pelejä ja muita palveluita tarjoavat yritykset eivät automaattisesti vapaudu vastuustaan vetoamalla vanhempien vastuuseen. - Uutiset
3.7.2017 14.00
Hovioikeuden ratkaisu välityslausekkeen jättämisestä huomioon ottamattaAsiassa oli kysymys siitä, oliko välityslauseke A:n esittämästä syystä oikeustoimilain 36 §:n perusteella jätettävä huomioon ottamatta. Kysymys oli kahden elinkeinonharjoittajan välisestä sopimuksesta. A ei ollut taloudellisesti tai muulla tavalla riippuvainen yhtiöstä eikä hänen asemaansa asiassa esitetyn näytön perusteella voitu pitää kuluttajaan tai työntekijään rinnastettavana. Osapuolten keskinäistä asemaa ei näin ollen voitu pitää merkittävän epätasapainoisena. Edellä todetuin tavoin välityslausekkeen soveltamisen ei näytetty heikentävän A:n mahdollisuuksia saada asiassa oikeussuojaa. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että osapuolten asemasta suhteessa toisiinsa tai muutoinkaan ei esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella välityslauseke voitaisiin kohtuuttomana jättää huomioon ottamatta. Tätä arviointia ei riittänyt muuttamaan se, että riitakysymyksen taloudellinen arvo oli vähäinen. (Lainvoimainen) - Uutiset
21.6.2017 9.10
67-vuotias eläkeläinen velvoitettiin takaajana maksamaan pankin vaatimat saatavat täysimääräisinä eikä edellytyksiä sovittelulle ollutKun asiassa oli jäänyt selvittämättä takaajan ja A:n taloudellinen asema takaussitoumuksen antamisen ajankohtana, sovittelulle ei ollut edellytyksiä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 7 §:n perusteella. Oikeuskäytännön (KKO 1991:10) mukaisesti takaajan takausvelkaa ei voitu sovitella OikTL 36 §:n nojalla pelkästään velan määrän ja hänen iän sekä taloudellisten olosuhteiden perusteella. Edellytyksiä sovittelulle ei esitetyn näytön perusteella ollut. HO ei myöntänyt takaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2017) - Uutiset
11.1.2017 13.06
Hovioikeus: Elinkeinonharjoittajien välisen yhteistyösopimuksen välityslauseke oli kohtuutonKäräjäoikeus jätti oikeustoimilain 36 §:n nojalla välityslausekkeen huomioon ottamatta. Hovioikeus totesi, että välityslauseke oli ollut käräjäoikeuden toteamin tavoin osin yksipuolinen, kun siinä oli yhtiölle varattu A:ta laajempi oikeus saattaa asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Näiltä osin sopimusta oli rasittanut alusta lähtien epätasapaino, joka oli kärjistynyt A:n taloudellisen tilanteen heikennyttyä yhtiön menettelyn vuoksi. Näissä olosuhteissa olisi kohtuutonta, mikäli A:lla ei olisi käytössään mitään keinoa sopimusriidan ratkaisemiseksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että yhteistyösopimuksen riitaisuuksien ratkaisemista koskevan ehdon soveltaminen johtaisi tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.1.2017) - Uutiset
10.1.2017 13.10
Kilpailu- ja kuluttajaviraston viikon vinkki: Voiko alennusmyynneistä ostetun tuotteen palauttaa tai vaihtaa?Muutoin kuin virhetilanteissa ja verkkokaupassa kaupan alennusmyynnistä ostetun tuotteen voi vaihtaa tai palauttaa vain, jos yritys on myöntänyt tuotteelle vaihto- ja palautusoikeuden. Liike voi itse määritellä vaihdon ja palautuksen ehdot, jolloin esimerkiksi palautusoikeus määräytyy liikkeen mukaan. Vaihto- ja palautusoikeuden myöntäminen on liikkeelle vapaaehtoista, joten tarkista liikekohtaiset oikeudet jo ennen tuotteen ostamista. - Uutiset
31.10.2016 10.30
8-vuotias poika teki useita yksittäisiä ostoksia Playstation Network -verkkokaupasta - kuluttajariitalautakunta suositti verkkokaupan palauttamaan vastaanottamansa kauppahinnanLautakunta totesi, että selvityksen mukaan lapsi oli tehnyt useita yksittäisiä ostoksia Playstation Network -verkkokaupasta ajalla 15.3. - 31.3.2015. Yksittäiset ostokset olivat vaihdelleet arvoltansa 0,95 eurosta aina 69,95 euroon. Yhteensä ostosten arvo oli ollut 491,97 euroa. Ostoksia ei voitu katsoa 8-vuotiaalle tavanomaisina ja merkitykseltään vähäisinä. - Uutiset
20.9.2016 8.00
Kilpailu- ja kuluttajavirasto viikon vinkki: Millaisia ostoksia alaikäiset saavat tehdä ilman vanhempien suostumusta?Alle 18-vuotias voi tehdä ilman vanhemman tai huoltajan suostumusta vain tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä ostoksia, joita ovat esimerkiksi taskurahoilla hankitut, kohtuullisen hintaiset, samanikäisten yleisesti ostamat tuotteet. 15 vuotta täyttänyt voi käyttää ansioitaan, kuten kesätyörahoja, merkittävämpiinkin ostoksiin, mutta ei saa ostaa velaksi. Myyjän vastuulla on ostajan iän ja vanhempien suostumuksen varmistaminen. - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016)