Koulutuskustannus
- Säädökset > Lainsäädäntö 28.6.2023/895 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellytyksenä olevan koulutuksen korvauksen suuruudesta vuonna 2023
- Säädökset > Lainsäädäntö422/2022Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellytyksenä olevan koulutuksen korvauksen suuruudesta vuonna 2022
- Säädökset > Lainsäädäntö584/2020Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellytyksenä olevan koulutuksen korvauksen suuruudesta vuonna 2020
- Säädökset > Lainsäädäntö 10.12.2015/1467 Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen kustannuksien korvaamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 20.12.2013/1140 Laki koulutuksen korvaamisesta
- Lakikirjasto > Verotus* Niskakangas, Heikki: Koulutuskustannukset tuloverotuksessaVerotus 4/2015 s. 352 – 360, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesMyrsky, Matti: Työnantajan maksamat koulutuskustannukset työntekijän tuloverotuksessa – KHO 2014:161Lakimies 2/2015 s. 290 – 299, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Työnantajan maksamat DBA-koulutusohjelman menot eivät olleet työntekijän veronalaista tuloa – KHO 2014:16117.11.2014, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2014:161. Työnantajan maksamia Doctor of Business Administration (DBA) -koulutusohjelman menoja ei pidetty ratkaisussa koulutukseen osallistuneen työntekijän palkkatulona. Keskeisenä perusteena ratkaisulle oli se, että tapauskohtaisen arvioinnin perusteella koulutuksen katsottiin tapahtuneen työnantajan intressissä. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: EMBA-tutkinnon menot katsottiin vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi KHO 2014:886.6.2014, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2014:88. Tapauksessa EMBA-tutkinnon suorittamisesta johtuneet menot katsottiin vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi. Ratkaisua perusteltiin erityisesti kahdella seikalla. Menoja pidettiin ensinnäkin tutkinnon suorittaneen henkilön aiemman kaupallisen alan jatkokoulutuksen täydentämisenä ja lisäkoulutuksena. Toiseksi menojen katsottiin parantaneen henkilön asemaa työmarkkinoilla. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitNieminen, Martti: Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön pätevöittäneen koulutuksen kulut eivät olleet vähennyskelpoisia (KHO 2014:27)28.2.2014, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2014:27. Verovelvollinen työskenteli keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla kliinisenä psykologina. Verovelvollisella oli tehtävään vaadittava kelpoisuus (psykologian maisteri). Hän oli vuonna 2008 aloittanut neljä vuotta kestävät psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaiset opinnot. Verovelvollisen työnantaja oli kustantanut noin kolmasosan koulutuksesta aiheutuneista...
- Lakikirjasto > LakimiesMyrsky, Matti: Katsotaanko ammattikorkeakoulua ylläpitävän A Oy:n tytäryhtiöltään saamaa korvausta koulutuspalveluista tuloverolain 23 §:n perusteella A Oy:n henkilökohtaiseksi tuloksi vai elinkeinotuloksi? Ratkaisun KHO 2013:19 arviointia.Lakimies 3/2013 s. 494 – 500, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Lapsen elatus, koulutuskustannuksetOikeustieto 2/1996 s. 7 – 8, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
2.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: Koulutuskustannusten korvaamista vai kilpailukielto – KKO:2019:28Korkein oikeus käsitteli tuomiossaan KKO:2019:28 rajanvetoa koulutuskustannusten korvaamisesta sovitun ehdon ja kilpailukieltosopimuksen välillä. Kokonaisarvioinnissa korkeimman oikeuden enemmistö katsoi kyseessä olevan sopimisen koulutuskustannusten korvaamisesta. Lopputuloksena korkein oikeus totesi ehdon kuitenkin olevan kohtuuton ja se jätettiin ottamatta huomioon. - Uutiset
22.3.2019 11.30
KKO piti koulutuskustannusten korvaamista koskevaa työsopimusehtoa kohtuuttomanaA oli lokakuussa 2013 allekirjoitetun työsopimuksen perusteella työskennellyt B Oy:n palveluksessa provisiopalkkaisena kiinteistönvälittäjänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsopimuksen ehdon mukaan A oli velvollinen korvaamaan B Oy:lle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos hän aloitti kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kilpailevan välitystoiminnan. A oli irtisanonut työsopimuksen päättymään tammikuussa 2015 ja siirtynyt kilpailevan yhtiön palvelukseen. B Oy oli tämän jälkeen vaatinut A:lta sopimusehdon perusteella korvausta koulutuskustannuksista. Korkein oikeus katsoi, että asiassa ei ollut sovellettava kilpailukieltosopimusta koskevaa TSL 3 luvun 5 §:ää. Työsopimukseen sisältyvän ehdon soveltaminen oli kuitenkin kohtuutonta, kun huomioon otettiin muun muassa koulutuksen laatu, sovitun korvauksen määrä, korvausvelvollisuuden ajallinen kesto ja A:n palkkaus. (Ään.) - Uutiset
14.3.2019 6.27
Erimielinen hallinto-oikeus: Yhtiön suorituksia A:n Isossa-Britanniassa tapahtuvan eläinlääkärikoulutuksen lukukausimaksuista ei voitu pitää verovapaina TVL 69 b §:n mukaisestiA on eläinlääkäritoimintaa harjoittavan perheyhtiön pääomistajan tytär. Hän on 25-vuotias eli iässä, jolloin vielä yleensä opiskellaan ammattiin johtavaa koulutusta, etenkin kun kyse on eläinlääkärin pätevyyteen johtavasta korkeakoulututkinnosta. Hän on työskennellyt yhtiössä lähinnä aikaisempien opiskelujensa ohessa osa-aikaisena työntekijänä avustavissa tehtävissä. Kyse ei ollut koulutuksesta, joka olisi hyödyllistä A:n nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä yhtiön palveluksessa tai tukisi niissä, vaan koulutus oli välttämätön, jotta A voisi ylipäänsä toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Edellä todetun perusteella ja etenkin kun otettiin lisäksi huomioon, että saadun selvityksen mukaan A:lla ei ollut mitään velvollisuutta työskennellä yhtiössä valmistumisensa jälkeen, HAO katsoi, että koulutus tapahtuu lähinnä hänen omassa intressissään. Näin ollen X Oy:n suorituksia hänen lukukausimaksuistaan ei voitu pitää verovapaina TVL 69 b §:n nojalla, vaan kysymys oli ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetuissa oloissa EPL 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta palkasta, josta X Oy:n on toimitettava ennakonpidätys. (Ään 2-1) - Uutiset
27.3.2018 8.48
STM pyytää lausuntoa työttömyysetuuksien rahoituksesta ja koulutuskorvauksesta annettujen lakien muuttamisestaSTM:ssa on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetut muutokset liittyvät tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin ja siihen liittyviin muutoksiin. Tulotietojärjestelmästä annettu laki edellyttää tehtäväksi muutoksia työnantajan lmoitusvelvollisuutta koskeviin säännöksiin ja mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn kehittämisen. Muutokset edellyttävät myös Koulutuksen korvaamisesta annetun lain mukaisen koulutuskorvauksen maksamismenettelyn muuttamista. - Uutiset
20.4.2017 15.04
KHO:n päätös irtisanoutuneen nuoremman upseerin koulutuskustannusten korvaamisestaA:n ei katsottu irtisanoutuneen virastaan sairauden vuoksi vaan sen vuoksi, että hän ei ollut halukas jatkamaan palvelustaan nuoremman upseerin virassa sellaisissa tehtävissä, joita työnantajan olisi ollut mahdollista hänelle tarjota. Koska A oli irtisanoutunut nuoremman upseerin virastaan kolmen vuoden kuluessa sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta muun syyn kuin sairauden vuoksi, oli hänet Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 29 §:n ja sitoumusajoista ja sitoumuskorvauksista annetun puolustusministeriön asetuksen 3 §:n mukaan tullut velvoittaa korvaamaan koulutuskustannuksistaan valtiolle 9 500 euroa. Panssariprikaatin päätös ei siten ollut lainvastainen, eikä sitä ollut syytä muuttaa. (Julkaisematon 20.4.2017) - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
15.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vanhempien vastuusta yli 18-vuotiaan koulutuskustannuksistaOttaen huomioon myös muut vanhempien taloudellisista oloista käräjäoikeuden tuomiossa selostetut, heidän elatuskykyynsä vaikuttavat seikat hovioikeus arvioi kohtuulliseksi koulutusavustuksen määräksi 250 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeuden määräämää koulutusavustusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
30.11.2015 9.09
Uusi ohje: Koulutuspalvelujen arvonlisäverotusVerohallinto on julkaissut uuden ohjeen, jossa käsitellään koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuutta sekä koulutuspalveluihin läheisesti liittyvien tavaroiden ja palvelujen luovutuksen arvonlisäverollisuutta.